15.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 13/14

Esittelijä:

Renate HEINISCH

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission pyrkimyksiä asettaa digitaalisiin terveydenhuoltopalveluihin liittyvät ratkaisut digitaalisstrategiassa tärkeälle sijalle.

1.2

ETSK toteaa, että tietoa etsivät, potilaat ja lääketieteellinen henkilökunta ovat toistuvasti korostaneet tarvetta kattaville, täsmällisille ja ajankohtaisille tiedoille lääkkeistä sekä yhtenäisille digitaalimarkkinoille.

1.3

ETSK:n mielestä näiden viranomaisten hyväksymien tietojen tulisi olla saatavilla ilman esteitä ja syrjintää, jotta myös näkövammaiset, kuulovammaiset tai muista ruumiillisista rajoituksista kärsivät ihmiset pääsevät niihin käsiksi. Tiedot on pystyttävä sopeuttamaan yksittäisten kansalaisten, potilaiden ja terveysalan ammattilaisten tarpeisiin, jotta tarjotaan asianmukainen taso lääkkeiden mahdollisimman tehokasta ja turvallista käyttöä ajatellen.

1.4

ETSK katsoo, että lääkevirastojen hyväksymien tuotetietojen sähköinen jakelu parantaa edelleen niiden saatavuutta. Terveysviranomaisten hyväksymiä käyttöohjeita ja valmistetietoja (Summary of Product Characteristics, SmPC) sisältävä sähköinen tietokanta mahdollistaa lääkkeitä koskevien ajankohtaisten ja kohdistettujen tietojen hankkimisen.

1.5

ETSK ehdottaa, että tietoja tarjotaan näkövammaisten kannalta sopivimmalla tavalla, esimerkiksi suurta tekstikokoa tai audiotiedostoja käyttäen. Myös annosteluvälineiden (esimerkiksi astmalääkkeen inhalaattorin) oikean käytön esittelyt voidaan videoiden tai viittomakielisten videoiden avulla asettaa kuulovammaisten käyttöön. Kommunikointiesteitä voidaan vähentää edelleen selkokielen tarjonnalla. Se antaa oppimisvaikeuksista kärsiville ihmisille kohderyhmälle sopivan pääsyn tietoihin ja poistaa koulutusperäisiä rajoitteita.

1.6

ETSK toteaa, että sen lisäksi tietojen kokoaminen portaaliin tarjoaa luotettavan ja usein helposti saavutettavan lähteen viranomaisten hyväksymille tiedoille ja täyttää esteettömyyden kriteerit. Tämä antaa potilaille ja terveysalan ammattilaisille mahdollisuuden verrata muualta saatuja tietoja hyväksyttyihin perustietoihin.

1.7

Kattavan käyttökelpoisuuden takaamiseksi portaalin kehittämiseen tulisi ottaa mukaan käyttäjiä ja esteettömyysalan asiantuntemusta omaavien verkkosivujen suunnittelijoiden kanssa. Olisi laadittava alustoista riippumaton ratkaisu, jotta käyttäjät voivat valita tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaisesti itse päätelaitteen (pöytätietokone, taulutietokone, älypuhelin jne.) tietojen tarkastelemiseksi.

1.8

ETSK katsoo, että tarpeiden täyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla viranomaisten hyväksymien tietojen tietokanta/portaali on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä kaikkien keskeisten sidosryhmien – lääketeollisuuden, potilasjärjestöjen, vammaisryhmien edustajien ja terveysalan ammattilaisten – kanssa, ja sen rahoituksesta tulisi vastata lääketeollisuus.

1.9

ETSK pitää tärkeänä löytää käyttäjäkeskeisiä ratkaisuja, jotta myös sellaisilla ihmisillä, joilla on alhainen koulutustaso tai jotka eivät käytä internetiä usein, on pääsy tietoihin.

1.10

Vaikka tiedon sähköistä saatavuutta pidetäänkin tärkeänä, on korostettava, että lääkärit (erityisesti yleislääkärit) ja muut terveysalan ammattilaiset, kuten apteekkarit ja sairaanhoitajat, ovat potilaiden ensimmäiset kontaktipisteet, joilta he saavat sairauksiaan ja niiden hoitoa koskevia suosituksia.

1.11

ETSK pyytää komissiota tukemaan sähköisiä tuotetietoja koskevaa Innovatiiviset lääkkeet 2 -aloitetta (IMI2-yhteisyritys). Jäsenvaltioita pyydetään osallistumaan olemassa olevien tietokantojen koordinointialoitteeseen.

2.1

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2012 toimintasuunnitelman ”Sähköisen terveydenhuollon toimintasuunnitelma 2012–2020 – innovatiivista terveydenhuoltoa 21. vuosisadalle” (1), jossa nimetään esteet digitaalisten ratkaisujen täysimääräiselle hyödyntämiselle Euroopan terveydenhoitojärjestelmissä.

2.2

Euroopan komission mukaan tavoitteena on parantaa terveydenhuoltoa potilaiden hyväksi, antaa heille enemmän päätösvaltaa hoitojensa suhteen sekä vähentää kustannuksia. Samalla kun potilaat, terveysalan ammattilaiset ja muut kansalaiset käyttävät jo innostuneesti etälääketieteen sovelluksia ja miljoonat eurooppalaiset ovat ladanneet älypuhelinsovelluksia terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi, digitaalisessa terveydenhuollossa on vielä otettava käyttöön suuret mahdollisuudet terveydenhoitojärjestelmien parantamiseksi ja kustannusten säästämiseksi tehokkuutta lisäämällä. ETSK viittaa tässä yhteydessä siihen, että tässä on otettava huomioon myös henkilö- ja muiden tietojen suojaa koskevat kysymykset.

2.3

Maailman terveysjärjestö määrittelee digitaaliset terveydenhuoltopalvelut (eHealth), jotka kattavat etälääketieteen ja terveysalan mobiilisovellukset (mHealth) seuraavasti: terveydenhuollon resurssien ja terveydenhuollon välittäminen sähköisen median kautta. Siihen kuuluu kolme pääalaa:

2.4

Euroopan komissio on julkaissut terveysalan mobiilisovelluksia (mHealth) käsittelevän vihreän kirjan (2). Terveysalan mobiilisovellukset ovat digitaalisten terveydenhuoltopalvelujen (eHealth) osa-alue, joka koskee lääketieteellisiä ja julkisia terveydenhuoltoalan käytänteitä, joita tuetaan mobiililaittein. Siihen kuuluu nimenomaan mobiilien viestintämahdollisuuksien hyödyntäminen terveys- ja hyvinvointipalveluissa ja tiedonvälityksessä sekä mobiileja terveydenhuoltosovelluksia.

2.5

Kasvava määrä kaikenikäisiä ihmisiä hyödyntää sähköisten terveystietojen ja -sovellusten jatkuvasti lisääntyvää tarjontaa.

2.6

Kyseisten tiedonlähteiden laatu vaihtelee kuitenkin suuresti, eivätkä hakukoneet yleensä tee eroa luotettavien, virallisesti hyväksyttyjen ja vähemmän luotettavien lähteiden välillä.

2.7

Terveysalan ammattilaisille on olemassa joukko sertifioituja tietojärjestelmiä. Terveysalan ammattilaisilla – erityisesti yleislääkäreillä ja apteekkareilla – on terveydenhoitojärjestelmissä avainrooli, ja korkealaatuiset tiedot ovat välttämättömiä, mikäli haluamme tiedon tasalla olevia ammattilaisia, jotka pystyvät vastaamaan EU:n väestön terveydenhuollon tarpeisiin.

2.8

ETSK katsoo, että myös potilaiden on päästävä helposti käsiksi luotettaviin tietoihin, jotta heillä olisi mahdollisuus järjestää paremmin terveydenhuoltonsa ja olla siihen osallisina, mikä vähentää myös hoitojen keskeyttämistä. Koulutustarpeita ja kaikkien ryhmien (myös ikääntyvien ja vammaisten ihmisten) mukaan ottamista koskevia yksityiskohtia on käsitelty jo aiemmissa lausunnoissa (3).

2.9

Terveysalan ammattilaisten työmäärän lisääntyminen ja potilaiden ja muiden kansalaisten eri mahdollisuudet osallistua terveysalan järjestöjen, esimerkiksi kansallisten sääntelyviranomaisten, Euroopan lääkeviraston valiokuntien ja eettisten toimikuntien, toimintaan, vaatii laajaa tietopohjaa.

2.10

EUPATI (European Patients Academy on Therapeutic Innovation) tarjoaa potilaille yhden kouluttautumismahdollisuuden. Kyseistä konsortiota rahoittaa Euroopan komission ja EFPIA:n (European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke IMI (Innovative Medicines Initiative).

2.11

EUPATI on 29 järjestöstä koostuva konsortio, jota johtaa eurooppalainen potilasfoorumi EPF. Siihen kuuluu ainutlaatuisessa muodossa yleiseurooppalaisia potilasjärjestöjä sekä akateemisen alan ja yhteishyödyllisiä järjestöjä, jotka ovat asiantuntijoita potilaskysymyksissä ja kansalaisten osallistamisessa, sekä EFPIA:n jäsenyrityksiä. EUPATI jakaa terveydenhuoltojärjestelmässä maallikoita oleville potilaille ja vaikeasti saavutettaville potilasryhmille tietoa, luomalla yleistä tietoisuutta uusien hoitojen kehittämisestä. EUPATI:n kautta voidaan myös järjestää koulutuksia lääkkeitä koskevien tietojen ymmärtämiseksi tai kehittää asianmukainen koulutusohjelma.

2.12

Eräissä eurooppalaisissa jäsenvaltioissa lääkkeitä koskevat sähköiset tiedot ovat jo käytössä. Pisimmälle kehitettyä FASS-tietopankkia (4) pitää yllä ruotsalainen lääketeollisuuden liitto LIF, muita on käytössä mm. Saksassa, Isossa-Britanniassa, Suomessa ja Tanskassa. Kyseiset tietokannat eivät yleensä ole esteettömiä näkövammaisille tai ne eivät sisällä koko lääkevalikoimaa.

2.13

Lisäksi osaa näistä tietokannoista ei päivitetä säännöllisesti.

2.14

Lääkevirastot ovat myös sallineet sellaisten koodien (QR-koodien) sisällyttämisen pakkausselosteisiin, jotka ohjaavat lääkevalmistajan verkkosivuilla oleviin tuoteselosteisiin. Esteetön pääsy ei ole tässäkään tapauksessa aina taattu.

2.15

Nämä aloitteet osoittavat, että edelleen tarvitaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa, jotta voidaan varmistaa uusien teknologioiden tarjoama tiedonsaanti kaikille yhteiskuntaryhmille.

3.1.1

ETSK katsoo, että lääketeollisuus on vastuussa tuotteitansa koskevista tarkoista ja ajankohtaisista tiedoista. Kaikenlaiset tekniset ratkaisut tulisi luoda tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa, jotta voidaan hyödyntää jo käytössä olevia teknisiä ratkaisuja ja jotta lääkevirastot voivat valvoa niitä.

3.1.2

ETSK korostaa, että tavasta, jolla viranomaisten hyväksymiä tietoja esitetään, ja pääsystä tietoihin käsiksi on sovittava asianomaisten sidosryhmien (lääkevirastot, potilasjärjestöt, terveysalan ammattilaiset) kanssa.

3.1.3

Tietokannan/portaalin kehittämisen koordinoinnista vastaava konsortio voitaisiin muodostaa ja rahoittaa IMI-aloitteen puitteissa.

3.1.4

Ehdotetun portaalin perustamisessa otetaan olemassa olevat tietokannat (kuten EMA:n tietokanta) huomioon.

—

Kansallisten tietokantojen designmallit ovat käytettävissä. Lisäksi on kehitetty käyttäjäystävällisen ja pitkälti esteettömän tietopankin demonstroimiseksi uusi prototyyppi, joka sisältää myös audio- ja videotiedosto-option. Tulisi kehittää vapaasti saatavilla oleva tekninen ratkaisu, joka hyödyntää olemassa olevia lähteitä tehokkaimmalla tavalla.

—

Kyseisessä teknisessä ratkaisussa on otettava myös huomioon, että kansalaiset/potilaat eivät ole halukkaita käyttämään kovin monia skannaus-sovelluksia älypuhelimillaan. Siksi tietopankin/portaalin tulisi olla esimerkiksi yhteensopiva tavanomaisten skanneri-teknologioiden kanssa.

—

Tulisi pyrkiä alustoista riippumattomiin ratkaisuihin hyväksynnän lisäämiseksi. Tietoja on pystyttävä noutamaan ja tarkastelemaan kaikilla laitteilla (pöytätietokone, taulutietokone, älypuhelin jne.).

—

Teknisiä ratkaisuja tulisi verrata ja tässä tulisi ottaa mukaan myös terveydenhuoltojärjestelmäaloja (esimerkiksi jäsenvaltioiden aloitteita, joilla ihmisiä pyritään saavuttamaan televisioliittymien tai raha-automaattien kautta tai Euroopan komission ehdottamia aloitteita (5)).

—

Italiassa apteekit ovat oikeudellisesti velvoitettuja tulostamaan ajantasaistettuja pakkausselosteita, jotka lääketeollisuus on ladannut tietopankkiin. Tulostus apteekeissa apteekkarin tai potilaiden toimesta (raha-automaattien kaltaisilta päätteiltä) ovat muita vaihtoehtoja, jotka voivat olla täydentäviä ja osallistaa ihmisiä, jotka eivät käytä internetiä.

—

Hyväksynnän lisäämiseksi tutkimukseen on sisällytettävä rakenteellisia kysymyksiä, jotka koskevat teknisen ratkaisun vaadittua valvontaa.

—

Miten lääkevirastot valvovat sisältöjä?

—

Sisällöt on esitettävä tavalla, joka mahdollistaa mukautumisen potilaiden/kansalaisten yksilöllisiin tarpeisiin ja samalla säilyttää kaikki tiedot, jotka ovat lupien tai lakien mukaan vaadittuja.

—

Jotta kaikilla toimijoilla on mahdollisuus antaa nopeasti palautetta, ratkaisuun voitaisiin sisällyttää tiedon (erityisesti sen ymmärrettävyyden) arviointimahdollisuus käyttäjille. Tässä voitaisiin hyödyntää sosiaalisen median komponentteja esittämisessä, jakelussa ja viestinnässä.

—

Miten voidaan kannustaa aktiiviseen oppimiseen olemassa olevien terveysalan tiedonlähteiden (myös sähköisen tiedon) hyödyntämiseksi?

—

Oppimisen oppiminen (elinikäinen oppiminen) on yksi Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. joulukuuta 2006 esittämän suosituksen (6) elinikäisen oppimisen kahdeksasta avaintaidoista. Suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan panemaan täytäntöön kansallisia toimenpiteitä. Eurooppalaisessa aikuiskoulutusohjelmassa esitetään jäsenvaltioiden toimenpiteitä aikuisten aktiivisen oppimisen edistämiseksi. Digitaalinen terveysosaaminen voitaisiin sisällyttää aikuiskoulutuksen arvioinnin PIAAC-kriteereihin.

—

Mikä rooli voisi olla eri koulutuslaitoksilla (korkeakouluilla, aikuiskoulutuskeskuksilla jne.) ja terveydenhoitolaitoksilla moninaisten taitojen vahvistamisessa – kuten uusien teknologioiden soveltaminen, yleishyödyllinen toiminta ja hoitotyö – sekä sosiaalisen ja teknisen asiantuntemuksen välittämisessä?

—

Terveysalan ammattilaisille on välitettävä tieteellisen koulutuksen aikana asianmukainen osaaminen. Aikuiskoulutuskeskukset voisivat kehittää kiinnostavia kursseja, jotka on räätälöity järjestelmän käyttäjille. Kohderyhmän saavuttamiseksi ne voisivat tehdä yhteistyötä terveysalan ammattilaisten (erityisesti lääkäreiden), paikallisten apteekkien ja paikallisten terveys- ja sosiaalialan laitosten kanssa. Tämä on erityisen tärkeää maaseutualueilla, missä ihmiset ovat enemmän eristyksissä. Erityisesti sukupolvien välinen oppiminen voisi auttaa sisältöjä ja teknistä osaamista koskevien tietojen vaihtamisessa.