24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/65

Esittelijä:

Raymond HENCKS

Toinen esittelijä:

Thomas McDONOGH

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan. Se on kuitenkin huolestunut siitä, että eräiltä jäsenvaltioilta ei löydy riittävästi poliittista tahtoa edetä kuluttajien unionista kohti luovaa ja innovatiivista digitaalista EU:ta.

1.2

Junckerin komission ehdottama Euroopan digitaalisten markkinoiden strategia on jatkoa aikaisemmille digitaalisille strategioille ja ohjelmille, ja siltä odotetaan lisäpontta Euroopan unionin digitaaliselle toimintalinjalle, jonka kehittäminen on pahasti viivästynyt. Samaan aikaan se merkitsee myös uudenlaista huomiota kaupankäyntiin ja kuluttajiin sekä toimia, joita tarvitaan kaupankäynnin ja kuluttajien määrän lisäämiseksi sekä kuluttajien toimintaedellytysten ja suojelun parantamiseksi.

1.3

Tässä yhteydessä on ensimmäiseksi poistettava osaamisvaje. Kyse voi olla niin lasku- ja lukutaidosta kuin digitaalisesta osaamisesta ja sen vastuullisesta hyödyntämisestä. Toiseksi tarvitaan helppokäyttöisiä alustoja vauhdittamaan markkinoita, joten alustatoimintoja ei pitäisi rajoittaa. Kolmanneksi tarvitaan tarkoituksenmukaisia sovelluksia, joten standardointiin on syytä kohdentaa huomiota. Sähköiset viranomaispalvelut kannustavat yhä useampia kansalaisia toimimaan digitaalisin keinoin. ETSK pitää kuluttajan näkökulmasta myönteisenä aloitteita, joiden on määrä parantaa digitaalisten tuotteiden ja palvelujen saatavuutta kuluttajille ja yrityksille kaikkialla Euroopassa.

1.4

Eräät kohdassa 4.2 (Suotuisten edellytysten luominen digitaaliverkkoja ja palveluja varten) yksityiskohtaisesti esitellyistä aloitteista liittyvät verkkoinfrastruktuureihin ja ovat osa Euroopan digitaalistrategiaa. Nämä ehdotukset ovat tärkeitä sisämarkkinakontekstin ja aiheidensa kiireellisyyden vuoksi. Eräät muut kohdan aloitteista ovat tähdellisiä kuluttajan oikeuksien kannalta.

1.5

Komissiolla on ETSK:n täysi tuki vakaassa pyrkimyksessä lopettaa EU:n digitaalipolitiikan hajautuminen 28 jäsenvaltiokohtaiseen strategiaan ja digitaaliseen markkina-alueeseen ja yhdistää ne eurooppalaiseksi toimintamalliksi ja varmistaa siten EU:lle johtava asema globaalissa digitaalitaloudessa, jonka kärkeen kolmannet maat ovat linnoittautuneet.

1.6

ETSK on vakuuttunut siitä, että Euroopan unioni pystyy vielä kuromaan eron muihin kiinni, koska sillä on erinomaista osaamista ja laajaa kokemusta tietyillä digitaaliteknologian aloilla. Tässä yhteydessä ETSK painottaa myös monialaisten tutkimuskeskusten ja eurooppalaisen yhteisvaikutuksen kehittämisen merkitystä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa muun muassa pilvipalvelujen, nanoelektroniikan, massadatan säilytyksen ja käsittelyn, etäkäytettävien tai -ohjattavien välineiden (verkotetut esineet) ja älykkäiden palvelujen kaltaisilla aloilla.

1.7

Euroopan unioni voi kuroa kiinni viivästyksensä, jos se onnistuu lyhyellä aikavälillä yhdistämään resurssinsa mobilisoidakseen ja koordinoidakseen kaikkien 28 jäsenvaltion julkisen ja yksityisen sektorin toimet ja ottaa samalla kaikki sidosryhmät mukaan keskusteluihin digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta. ETSK kannattaa komission aikomusta käynnistää julkinen kuulemismenettely jokaisesta sen tulevasta digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvästä toimenpiteestä.

1.8

ETSK pahoittelee, ettei digitaalistrategiassa ole sosiaalista ulottuvuutta (lukuun ottamatta digitaalista lukutaitoa sivuavia kysymyksiä), vaikka yritysten palvelujen ja liiketoimintamallien kehittyminen aiheuttaa syvälle käyviä muutoksia työelämässä. ETSK katsoo, että mahdollisten hyötyjen ohella on otettava huomioon lukuisat riskit ja haasteet, joita on erityisesti työllisyysturvan, työpaikkojen järjestämisen ja sosiaaliturvan aloilla, samoin kuin perussopimuksessa määrätyt työmarkkinavuoropuhelua koskevat menettelyt sekä horisontaalinen sosiaalilauseke, jotka on sisällytettävä Euroopan sisämarkkinoiden strategiaan (1). ETSK katsoo, että sosiaalisesta ulottuvuudesta kaikkine työllisyysvaikutuksineen olisi muodostettava Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian neljäs pilari.

2.1

ETSK katsoo, että termillä ”digitaaliset sisämarkkinat” tarkoitetaan liiketoimien ja toimintojen siirtämistä nykyisiltä EU:n sisämarkkinoilta internetiin. Tämä on jo osittain tehty, mutta komission kaavailemilla aloitteilla pyritään saavuttamaan koko digitaalinen potentiaali. Markkinoiden toiminta ja liiketoimet liittyvät tuotteiden valmistamiseen ja palvelujen tarjoamiseen, joita seuraa välittäminen, jakelu ja kulutus. Kuluttajien (C), yritysten (B) ja viranomaisten (G) välisissä liiketoimissa näkyy sekä sosiaalisten verkostojen vaikutus että suuntaus kohti jakamisyhteiskuntaa. Digitaalisilla sisämarkkinoilla viranomaisten roolina on toimia palveluntarjoajana.

2.2

Liiketoimintaprosessien siirtämisen edut ovat hyvin ymmärrettäviä: parempi integroituminen arvoketjuun, prosessien nopeutuminen suunnittelusta toimitukseen, paremmat käyttäjäliitännät (etenkin verkkoyhteisöissä) ja kaikkinainen kilpailukyvyn tehostuminen. Jatkuessaan siirtymäkehitys avaa tien ”esineiden internetille” ja neljännelle teolliselle vallankumoukselle.

2.3

Ainutlaatuista sisämarkkinoissa on se, että ne ovat luonnostaan kansainväliset ja sen vuoksi soveltuvat periaatteessa hyvin internetin hyödyntämiseen. Sisämarkkinoissa itsessään on kuitenkin ongelmia, jotka koskevat sääntöjen, lakien ja määräysten mukauttamista digitaaliseen ympäristöön. Kunkin yhteisön (B, C ja G) digitaalisessa valmiudessa on puutteita, digitaalisten sisämarkkinoiden teknologisessa infrastruktuurissa on vikansa, ja suuret alustat voivat päästä määräävään asemaan.

2.4

Samanaikaisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kanssa komissio ajaa digitaalistrategiaansa. Siinä käsitellään oikeutettua huolta siitä, ettei EU ole riittävässä määrin mukana globaalissa laitteisto- ja ohjelmistoteollisuudessa, mutta nämä huolet eivät koske välittömästi digitaalisia sisämarkkinoita. Komission mukaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta saatava hyöty on erittäin suuri BKT:n ja työllisyyden kannalta, ja kaiken, mitä on tehtävä, on tapahduttava EU:n ja jäsenvaltioiden nykyisen kapasiteetin rajoissa.

2.5

Epäonnistuminen palveluiden sisämarkkinoiden loppuun saattamisessa vaikuttaa vakavasti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen. Palveluala on hallitsevassa asemassa jäsenvaltioiden talouksissa. Internetissä tehdyt liiketoimet ohjaavat yhä selvemmin palvelujen tarjoamista. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian edistyminen voisi itsessään sujuvoittaa palvelualan sisämarkkinoita.

2.6

Paperipohjaisia liiketoimia ja sähköisen kaupankäynnin ensimmäisiä vuosikymmeniä varten kehitetyistä säännöistä, määräyksistä ja laeista on tullut digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisen esteitä. ETSK suhtautuu myönteisesti nyt ehdotettuun lainsäädäntöohjelmaan ja asetettuun kunnianhimoiseen aikatauluun:

2.7

Vaikka edellä kohdassa 2.6 esitetty lainsäädäntöohjelma on täysin selvä, suunnitellut toimet internetin tuntemuksen, käyttötaidon ja -valmiuksien tehostamiseksi kaikkien kolmen yhteisön (B, C ja G) keskuudessa ovat paljon epäselvempiä.

Yhdessä nämä aloitteet vaikuttavat kansalaisiin, pk-yrityksiin, julkisen ja yksityisen sektorin palveluihin ja sähköisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisen kannalta keskeisiin alakohtaisiin sovelluksiin. Nämä ehdotukset vaikuttavat epätäsmällisiltä eikä niihin suhtauduta kiireellisinä. ETSK seuraa tiiviisti näiden EU:n ja jäsenvaltioiden valvonnassa olevien aloitteiden kehitystä.

2.8

Ehdotuksia tehdään lukuisista olennaisista infrastruktuurialoitteista:

Televiestintä- ja kyberturvallisuus ovat ilmeisiä painopisteitä, mutta audiovisuaalisten kaapeli-, satelliitti- ja laajakaistapalvelujen tarjoamiseen sovellettavien sääntöjen selventämisellä on myös kiire.

2.9

Alustat ohjaavat digitaalisia sisämarkkinoita. Useimmat B-, C- ja G-yhteisöjen jäsenet käyttävät niitä päivittäin. Ne ovat saatavilla, helppokäyttöisiä ja usein ilmaisia. Niiden kehittäminen on välttämätöntä, mutta niihin liittyy myös huolia:

Näistä syistä ETSK suhtautuu myönteisesti tutkimukseen ”Kattava analyysi alustojen asemasta markkinoilla, mukaan lukien internetissä oleva laiton sisältö”. Digitaalisten sisämarkkinoiden onnistuminen edellyttää, että alustat kukoistavat, joten lainsäädännön täytäntöönpanon ei tulisi muuten rajoittaa alustojen liikkumavaraa.

2.10

Edellä esitetyn analyysin huomioon ottaen ETSK katsoo, että edellä kohdassa 2.7 kaavaillut unionin ohjelmat ovat todennäköisesti strategian Akilleen kantapää, ja ilmaisee epäilyksensä alustojen suhteen.

3.1

On kiistämättä totta, että Euroopan unioni ei ole tähän mennessä pystynyt hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla digitaalitekniikoiden tarjoamia valtavia mahdollisuuksia. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että EU:n markkinat ovat edelleen jakautuneet 28 jäsenvaltiokohtaiseen markkina-alueeseen.

3.2

Eräät jäsenvaltiot pitävät kuitenkin parempana säilyttää puhtaasti kansalliset digitaalistrategiansa ja kehittää niitä sen sijaan, että ne etenisivät kohti luovaa ja innovatiivista digitaalista EU:ta. Ranskan ja Saksan talousministerit ovat samaan aikaan kehottaneet luomaan yhteiset puitteet erityisesti näiden kahden maan johdolla.

3.3

ETSK toteaa lisäksi, että eräiden jäsenvaltioiden pääministerit ovat kirjoittaneet Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajalle ilmaistakseen suhtautuvansa strategian täytäntöönpanoon varauksin. He ovat korostaneet, että ”on tärkeää säännellä vain silloin, kun on olemassa selvä todiste, että sitä tarvitaan. Perusteina tulee käyttää järkevän sääntelyn periaatteita ja yksityiskohtaista vaikutusten arviointia. On täysin selvää, että digitaaliset sisämarkkinat onnistuvat vain, jos ne eivät tukahduta innovointia, investointeja ja yrittäjyyttä.” ETSK on samaa mieltä tästä näkemyksestä, kunhan kuluttajien ja työntekijöiden edut otetaan huomioon yhdenvertaisina.

3.4

Komissio katsoo, että tämä uusi strategia digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi on jatkoa Euroopan digitaalistrategialle vuodelta 2010. Digitaalistrategia sisältää 101 toimea, joista komission mukaan 72 on jo pantu täytäntöön ja 23 on määrä viedä loppuun säädetyssä määräajassa. Koska digitaalisia sisämarkkinoita ei kuitenkaan ole vielä saatu päätökseen, osa näistä aloitteista on tässä tarkasteltavassa uudessa strategiassa.

3.5

Uuden Euroopan komission poliittisia suuntaviivoja esitellessään komission puheenjohtaja Juncker arvioi, että ”luomalla yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat voidaan saada aikaan 250 miljardin euron lisäkasvu ja luoda satojatuhansia uusia työpaikkoja”. Tarkasteltavana olevan tiedonannon mukaan EU:n BKT voisi kasvaa 415 miljardilla eurolla, kun taas digitaalisstrategiasta vastaavat komission jäsenet puhuvat 3,8 miljoonaa työpaikasta, jotka digitaalisten sisämarkkinoiden on määrä luoda.

3.6

ETSK katsoo kuitenkin, että voi olla vahingollista rasittaa kansalaisia luvuilla, jotka vaihtelevat huomattavasti komission sisäisestä lähteestä riippuen. Ne esitetään ehdottomina totuuksina, vaikka ne eivät ole kovin uskottavia. Tällaiset väitteet herättävät epäluuloa poliittisia päättäjiä kohtaan ja saavat kansalaiset suhtautumaan välinpitämättömästi todellisiin ongelmiin.

3.7

Tähän mennessä komissio ei ole koskaan esittänyt mitään näyttöä siitä, että sen tekemät samantyyppiset ennustukset olisivat käyneet toteen. ETSK kehottaa nykyistä komissiota esittämään toimikautensa päätteeksi tilannekatsauksen ja vertaamaan lopputulemaa odotuksiinsa.

3.8

ETSK pitää epärealistisena, että digitaaliset sisämarkkinat saataisiin päätökseen nykyisen komission toimikauden aikana, varsinkin kun näitä väitteitä tukevia asianmukaisia vaikutusten arviointeja tai tieteellisiä tutkimuksia ei ole julkaistu. ETSK:n mielestä komission arvioita olisi verrattava tutkimuksiin, jotka ennakoivat digitalisoinnin aiheuttavan merkittäviä työpaikkojen menetyksiä (2).

3.9

Komission mukaan varmistetaan yhdennettyjen digitaalisten sisämarkkinoiden luomisella se, että Eurooppa pysyy maailman kärjessä digitaalitaloudessa, mikä tarjoaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuden ulottaa kasvupyrkimyksensä myös unionin ulkopuolelle.

3.10

ETSK pahoittelee, että vuoden 2000 Lissabonin strategiaan kirjattua EU:n tavoitetta, jonka mukaan EU:n on kehityttävä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, on tarkistettu olennaisesti alaspäin.

3.11

Euroopan unioni on jäämässä jälkijunaan.

3.12

ETSK toivoo edelleen, että EU voi vielä kuroa kiinni viipeensä ja että Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategia voi puhaltaa alalle uutta henkeä sillä edellytyksellä, että se on kuitenkin digitaalisuutta luovaa eikä vain käytä digitaalisuutta, että edistetään yhteiskunnan laadullista harppausta kasvattaa nuoria kehittämään tietoteknisiä taitojaan varhaisessa vaiheessa ja hyödyntämään niitä vastuullisesti, että poistetaan digitaalinen kuilu, että varmistetaan kaikkien kansalaisten (myös vammaisten) pääsy tietoverkkoihin ja varmistetaan asianmukaiset julkiset ja yksityiset investoinnit koulutukseen, ammattikoulutukseen ja tutkimukseen.

3.13

EU:n onkin yhdistettävä resurssinsa mobilisoidakseen ja koordinoidakseen julkisia ja yksityisiä pyrkimyksiä 28 jäsenvaltiossaan. Se on välttämätöntä, ellei se halua jäädä sivuun digitaalitaloudessa jatkuvasti tapahtuvista uudistuksista. Esimerkkeinä voidaan mainita mobiilisovellukset, joiden määrä on muutaman vuoden aikana kasvanut räjähdysmäisesti, pilvipalvelut, massadata (big data) ja strategiset haasteet, jotka koskevat vastedes digitaalipalvelujen jättialustoja, joista on tullut välttämättömiä käytäviä internetiin pääsemiseksi. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta käytävään keskusteluun on otettava mukaan kaikki sidosryhmät ja siinä on otettava huomioon kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden ja vammaisten suojelu ja perusoikeudet osallistavaa yhteiskuntaa silmällä pitäen.

3.14

ETSK joutuu pakostakin toteamaan, että sosiaalinen ulottuvuus puuttuu digitaalisia sisämarkkinoita koskevasta strategiasta kokonaan. Digitalisoinnin työllisyysvaikutukset ja niistä seuraavat haasteet ovat suurelta osin huomiotta, vaikka jatkuva palvelujen ja liiketoimintamallien kehittäminen aiheuttaa huomattavia muutoksia työelämässä. Ne heijastuvat merkittävästi työn luonteeseen ja yritysten rakenteeseen ja niissä piilee työehtosopimusten purkautumisriski. Perussopimuksessa määrätyt työmarkkinavuoropuhelua ja horisontaalista sosiaalilauseketta koskevat menettelyt on sisällytettävä tässä yhteydessä digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan. Lausunnossaan ”Digitalisoinnin vaikutukset palvelualoihin ja työllisyyteen teollisuuden muutosten yhteydessä” (asiakokonaisuus CCMI/136) ETSK antaa suosituksia sen estämiseksi, että digitaalinen kehitys haittaa nykyisten ammatillisen koulutuksen, työllisyys- ja sosiaaliturvan ja verotuksen järjestelmien tehokkuutta. ETSK katsoo, että sosiaalisesta ulottuvuudesta kaikkine työllisyysvaikutuksineen olisi muodostettava Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian neljäs pilari.

3.15

Toinen ala, jolla EU:lla on tilaisuus hyödyntää asemaansa, on massadata. Sille on vielä laadittava tekniset standardit, joiden perusteella järjestetään tietojen kerääminen ja käsittely. Tätä varten on yhdistettävä erilaiset kansalliset lainsäädännöt johdonmukaiseksi EU:n kehykseksi, jossa tietojenkäsittelyä koskevan älykkään politiikan ansiosta korostuu taloudellisten etujen ja yksityiselämän suojan tasapainoinen yhdistyminen eri aloilla, kuten vaikkapa sairaanhoidossa, kansanterveydessä, henkilökohtaisissa palveluissa ja elintarvikealalla.

3.16

Euroopan unionissa on totuttu keskustelemaan teknisistä standardeista jäsenvaltioiden kesken. Unioni voikin hyödyntää alalta saamaansa kokemusta EU:n tietopolitiikan luomisessa pitämällä politiikan perustana laadukasta oikeudellista kehystä ja huolehtia henkilötietojen suojaan liittyvistä standardeista (kuten SWIFT), jotta voidaan estää se, että muut toimijat pääsevät määräämään niistä.

3.17

ETSK panee lisäksi merkille, että digitaalialalle on myös ominaista sukupuolten huomattava epätasapaino ja että IT-ammattilaiset ovat suurelta enemmistöltään miehiä. Lukuisten TVT-alan täyttämättömien työpaikkojen vuoksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden pitäisi kannustaa yhä useampia naisia hankkimaan töitä digitaalialalta.

3.18

Selonteossaan ”Golden growth: Restoring the lustre of the European economic model” Maailmanpankki jakaa EU:n kuuteen osaan korostaakseen numeroindikaattorien perusteella jäsenvaltioiden välisiä suuria eroja teknologian käytössä, digitaalisessa osaamisessa ja digitaalisten sovellusten hyödyntämisessä ja sähköisessä kaupankäynnissä. ETSK kehottaa komissiota ottamaan nämä erot täysimääräisesti huomioon työohjelmansa ensisijaisten toimenpiteiden määrittämisessä.

3.19

ETSK panee lisäksi merkille komission lausuman, jonka mukaan – EU:n noin 21,4 miljardin euron rahoituksen lisäksi – Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetaan monenlaisia digitaalialan hankkeita. Se toteaa, että myös Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto tarjoavat merkittäviä rahoitusmahdollisuuksia. ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio toimii yhdessä EIP:n, hankkeiden edistäjien ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta käytettävissä olevat varat hyödynnettäisiin kokonaisuudessaan, mutta kummastelee kuitenkin, miksi EU:n jäsenvaltioille osoittamia varoja on jäänyt paljon käyttämättä. ETSK kehottaa analysoimaan tätä asiaa, jotta tulevaisuudessa voidaan taata tehokas ja tuloksellinen hyödyntäminen.

—

varmistaa, että kuluttajat voivat käyttää laillisesti saatavilla olevaa sisältöä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin rajatylittävästi

—

tarkistaa, missä määrin kuluttajia syrjitään verkossa asuinmaansa perusteella ja millaisia taloudellisia seurauksia siitä aiheutuu ja mitkä ovat seuraukset kuluttajille, ja ehdottaa tarvittavia toimia kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi

—

tarkistaa kuluttajan oikeuksien täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa; selvittää, miten kuluttajan oikeuksia sovelletaan digitaalisiin tuotteisiin, ja varmistaa, että kuluttajat ja yritykset ymmärtävät oikeutensa ja luottavat niiden toteutumiseen.

4.3

A

KOULUTTAUTUMINEN

A1

Alemman perusasteen koulut – perustaidot

A2

Ylemmän perusasteen ja keskiasteen oppilaitokset – kaksi tasoa:

A3

Korkea-asteen koulutus – kaksi tasoa:

B

TYÖELÄMÄ

B1

Työnantajien järjestämää työtehtäviin liittyvää koulutusta, jossa keskitytään taukoamatta uudelleenkoulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehitykseen taitojen ylläpitämiseksi.

B2

Viranomaisten järjestämää, asianmukaisten tahojen toteuttamaa työllisyyskoulutusta.

C

ELÄKKEELLÄ OLEMINEN

C1

Tietoyhteiskunnan taitojen tulee olla yleisesti saatavilla henkilöille, joiden elämään ja uraan tietoyhteiskunta ei ole vaikuttanut.

C2

Erityisohjelmia toimintakyvyn ongelmista kärsivien henkilöiden tukemiseksi, jotta he pystyvät ovat toimimaan tietoyhteiskunnassa.

D

VAMMAISUUS

Tukea tarvitaan kaikissa vaiheissa, jotta vammaiset pääsevät mukaan tietoyhteiskuntaan ja pystyvät toimimaan siellä, vaikka heidän tilanteensa pahenisi.