PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1         Poliittinen tausta

Julkisella sektorilla on taloudessa keskeinen asema sääntelyviranomaisena, palveluntarjoajana ja työnantajana. Se tarjoaa yli neljänneksen kaikista työpaikoista, ja sen osuus EU:n jäsenvaltioiden taloudellisesta toimeliaisuudesta on huomattava. Tehokas ja tuottava julkinen sektori voi olla vahva talouskasvun veturi, kun se tukee ja hallinnoi yksityistä sektoria. Nyt kun hallitusten haasteena on varmistaa julkisen talouden vakauttaminen ja edistää samalla kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä, on olemassa vankat perusteet julkisen sektorin tehokkuuden parantamiselle, paremmalle hallinnoinnille, nopeammalle toiminnalle sekä käyttäjien suuremmalle osallisuudelle siihen[1].

Muun muassa yhteentoimivuuden, sähköisten viranomaispalvelujen, avoimen datan, pilvipalvelujen ja sosiaalisen innovoinnin aloilla vuosien mittaan tehty työ on tuonut ulottuville valikoiman kypsiä ratkaisumalleja ja välineitä. Tärkein uutuus on avoimen datan, osallistavien välineiden ja yhteentoimivien järjestelmäalustojen kyky tuottaa ja tarjota julkisia hyödykkeitä ja palveluja ennennäkemättömän nopeasti, tehokkaasti ja laadukkaasti. Nyt on olemassa suuret mahdollisuudet toisiinsa liittyville ja yhteistyössä toimiville avoimille hallinnoille, joissa yhdistetään eri sektoreiden toimia yhteentoimivalla ja turvatulla tavalla. Tämän tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan olennainen osa digitaalisten sisämarkkinoiden onnistunutta toteuttamista.

Kuten vuoden 2013 kasvuselvityksessä[2] todetaan, komissio katsoo, että verkkopalvelujen rajat ylittävä yhteentoimivuus ja eurooppalaisten julkishallintojen digitalisointi ovat tärkeitä kasvua ja parempaa tehokkuutta edistäviä tekijöitä. Hallintojen välinen yhteentoimivuus on keskeinen tekijä, joka mahdollistaa digitaalisten palvelujen tehokkaamman ja vaikuttavamman tarjonnan, samalla kun olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen jakaminen ja uudelleenkäyttö voi vähentää kustannusten kasautumista. Nämä ovat tärkeitä tuottavuustekijöitä, jotka voivat parantaa ja nykyaikaistaa julkishallintoja EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla[3].

Vastauksena vallitsevaan talouskriisiin komissio on hyväksynyt toisen tärkeän aloitteen, Eurooppa 2020 -strategian[4], jonka avulla EU:sta on määrä tehdä älykäs, kestävä ja osallistava talous, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla. Eräät strategiassa käsitellyt keskeiset haasteet liittyvät suoraan eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamiseen. Kuten korostetaan Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeessa ”Euroopan digitaalistrategia”[5], yhteentoimivuus on olennaisen tärkeää, jotta tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Tästä syystä Euroopan digitaalistrategia voidaan toteuttaa onnistuneesti ainoastaan jos yhteentoimivuus on taattu. Euroopan digitaalistrategian osio ”Yhteentoimivuus ja standardit” nivoutuu muiden asiaan liittyvien aloitteiden poliittisiin painopisteisiin; tällaisia aloitteita ovat muun muassa Euroopan yhteentoimivuusstrategia, eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet[6] ja vuosien 2012–2015 e‑Commission-strategia[7].

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 24.–25. lokakuuta 2013 päätelmät, joissa korostetaan, että julkishallintojen nykyaikaistamista olisi jatkettava toteuttamalla pikaisesti sellaiset palvelut kuin sähköinen viranomaisasiointi, sähköinen terveydenhuolto, sähköinen laskutus ja sähköiset hankintamenettelyt, jotka kaikki edellyttävät yhteentoimivuutta. Tämä johtaa runsaampiin ja parempiin digitaalisiin palveluihin kansalaisille ja yrityksille kaikkialla Euroopassa, kustannussäästöihin ja julkisen sektorin palvelujen parempaan tehokkuuteen, avoimuuteen ja laatuun.

Yhteentoimivuusohjelmat ovat edenneet pitkälle sen jälkeen kun ne aloitettiin vuonna 1995. Komissio on jo pitkän aikaa osoittanut olevansa sitoutunut yhteentoimivuusratkaisuihin. Kaikkien osapuolten sitoutuminen on nyt olennaisen tärkeää, jos komissio ja jäsenvaltiot haluavat muuttaa ja nykyaikaistaa palvelut koko Euroopassa. Tässä yhteydessä yhteentoimivuus on keskeinen mahdollistava tekijä, jonka avulla voidaan saavuttaa hallintojen tehokas ja tuloksellinen sähköinen vuorovaikutus maiden ja hallinnonalojen rajojen yli niin, että mahdollistetaan EU:n politiikkaa ja toimintaa tukevien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta, kuten edellistä ohjelmaa koskevassa päätöksessä peräänkuulutetaan (ISA-päätöksen 1 artiklan 2 kohta[8]).

Vastauksena tähän todelliseen tarpeeseen nyt esitettävällä ehdotuksella komission yhteentoimivuusohjelman jatkamiseksi annetaan vahva panos eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamiselle.

Ehdotus liittyy muihin julkishallintojen nykyaikaistamista tukeviin aloitteisiin, kuten Euroopan digitaalistrategiaan, Horisontti 2020 -puiteohjelmaan[9], Verkkojen Eurooppa -välineeseen[10] sekä julkishallinnon eurooppalaisen verkon (EUPAN) kaltaisiin verkkoihin, investointirahastoihin ja Euroopan rakennerahastoihin (kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa varmistamalla, että rahoitettavat hankkeet ovat linjassa EU:n laajuisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja -eritelmien kanssa). Euroopan julkisen sektorin innovoinnin tehostamista koskevassa tuoreessa raportissa[11] yhteentoimivuus ja edellisessä ohjelmassa tehty työ mainitaan tekijöinä, jotka edistävät digitaalista innovointia ja julkisen sektorin nykyaikaistamisen esteiden poistamista.

Tämän uuden ohjelman pitäisi siis toimia keskeisenä vertailukohtana ja välineenä, joka mahdollistaa julkisen sektorin tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvan nykyaikaistamisen Euroopassa, ja sen pitäisi antaa olennainen panos digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiselle.

1.2         Yhteentoimivuuden merkitys

Nykypäivän Euroopassa kansalaiset voivat vapaasti työskennellä ja muuttaa ja yritykset voivat vapaasti käydä kauppaa ja harjoittaa liiketoimintaa EU:n alueella. Tämä edellyttää usein sähköistä asiointia jäsenvaltioiden hallintojen kanssa. Helpottaakseen tätä asiointia jäsenvaltiot ovat asteittain uudistamassa hallintojaan kehittämällä hallinnollisia prosesseja ja tieto- ja viestintäteknisiä infrastruktuureja. Tämä on vähentänyt byrokratiaa ja kustannuksia ja parantanut tarjottujen palvelujen tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Koska tämä muutos kuitenkin tapahtuu kansallisella tasolla eikä sen yhteydessä ole huolehdittu Euroopan tasoisesta yhteentoimivuudesta, se synnyttää usein ”sähköisiä esteitä”, jotka estävät kansalaisia ja yrityksiä käyttämästä julkisia palveluja tehokkaasti ja haittaavat sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa.

Samaan aikaan Euroopalla edessään olevat haasteet edellyttävät yhä useammin yhteisiä poliittisia toimia ja jäsenvaltioiden voimien yhdistämistä niiden toteuttamiseksi. Monien säädösten soveltaminen kuuluu jäsenvaltioiden ja komission yhteiseen vastuuseen ja edellyttää maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta, jossa käytetään tieto- ja viestintäteknisiä yhteentoimivuusratkaisuja. Tällaiset ratkaisut liittyvät nykyään olennaisesti useimpiin säädöksiin ja ovat keskeinen väline tällaisessa vuorovaikutuksessa.

1.3         Tausta

Vuosina 1995–1999 toteutetulla hallintojen välistä telemaattista tietojenvaihtoa koskevalla HVT-ohjelmalla[12] pyrittiin edistämään sellaisten Euroopan laajuisten telemaattisten verkkojen kehittämistä ja toimintaa, joiden kautta jäsenvaltioiden hallinnot voisivat vaihtaa tietoja keskenään ja/tai EU:n toimielinten kanssa.

Jatko-ohjelmalla HVT II (1999–2004)[13],[14] pyrittiin tehostamaan sähköisten viranomaispalveluiden toimittamista Euroopan yrityksille ja kansalaisille.

Vuosien 2005–2009 HVTYK-ohjelman[15] tavoitteena oli yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille.

Eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuja koskevan vuosien 2010–2015 ISA-ohjelman[16] tavoitteena on tukea eurooppalaisten julkishallintojen yhteistyötä helpottamalla niiden tehokasta ja tuloksellista sähköistä vuorovaikutusta maiden ja hallinnonalojen rajojen yli niin, että mahdollistetaan unionin politiikan ja toimien toteuttamista edesauttavien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta.

Edellä mainittujen ohjelmien toimet ovat merkittävästi parantaneet yhteentoimivuutta eurooppalaisten julkishallintojen välisessä sähköisessä tiedonvaihdossa. Euroopan parlamentti tunnusti 3. huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa Kilpailukykyiset sisämarkkinat – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut ISA-ohjelman vaikutuksen ja yleisen aseman määriteltäessä, edistettäessä ja tuettaessa eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden toteuttamista, luotaessa synergioita ja edistettäessä infrastruktuurin, digitaalisten palvelujen ja ohjelmistoratkaisujen uudelleenkäyttöä ja siirrettäessä julkishallintojen yhteentoimivuuden edellytykset eritelmiksi ja digitaalisten palvelujen normeiksi. Parlamentti kehotti myös osoittamaan lisää rahoitusta EU:n julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuille vuosina 2014–2020.

Koska ISA-ohjelma päättyy 31. joulukuuta 2015, tarvitaan uusi eurooppalaisten julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten yhteentoimivuusratkaisuja koskeva EU:n ohjelma, jotta voidaan

· kartoittaa ja analysoida Euroopan yleinen yhteentoimivuusympäristö ja välttää sen sirpaloituminen;

· mahdollistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa ja edistää ja tukea tällaista lähestymistapaa yhteentoimivuusratkaisujen keräämiseen, arviointiin, kehittämiseen, vahvistamiseen, tuotantokäyttöön saamiseen, käyttöön, parantamiseen ja ylläpitoon, mukaan lukien ratkaisut, jotka helpottavat sellaista tietojen uudelleenkäyttöä ja vaihtoa, joka tukee maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen välillä sekä julkishallintojen ja yritysten ja kansalaisten välillä; ja

· edistää ja tukea olemassa olevien ratkaisujen uudelleenkäytettävyyttä, yhdentämistä ja lähentämistä, mukaan lukien muilla unionin politiikan aloilla käytettävät ratkaisut.

Uusi ohjelma auttaa osaltaan vastaamaan haasteisiin ja varmistamaan kehityksen jatkuvuuden. Samalla se tarjoaa puitteet ideoiden ja kokemusten vaihdolle.

1.4         Muut asiaan liittyvät EU:n aloitteet ja yhteentoimivuus muilla politiikan aloilla

Laajemmassa kontekstissa nykyisen ISA-ohjelman toimia koordinoidaan ja mukautetaan jatkuvasti suhteessa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluvassa tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmassa (ICT PSP) käynnissä olevaan työhön ja/tai suhteessa komission sisäiseen tieto- ja viestintätekniikkastrategiaan sekä suhteessa Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2011–2015 puitteissa toteutettaviin toimiin. ISA-ohjelmassa tuetaan näitä ja muita vastaavia aloitteita, jotka edesauttavat EU:n julkishallintojen välistä yhteentoimivuutta.

ISA-ohjelma on myös sovitettu yhteen Verkkojen Eurooppa -ohjelman kanssa. Verkkojen Eurooppa -ohjelma on unionin rahoitusväline, jonka kautta rahoitetaan Euroopan laajuisia liikenne-, energia- ja televiestintäverkkoja. Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan keskeisten rajat ylittävien digitaalisten palvelujen käyttöönottoa ja toimintaa. Ehdotettu ohjelma täydentää Verkkojen Eurooppa -välinettä, koska sen soveltamisalaan kuuluu palvelujen kehittäminen toiminnalliselle tasolle, mikä on edellytys sille, että ne voidaan sisällyttää Verkkojen Eurooppa -välineeseen. Ehdotettu ohjelma on myös yksi ohjelmista, joilla luodaan edellytykset julkisen sektorin innovoinnille Euroopassa ja joka edistää tällaista innovointia.

Yhteentoimivuudella on myös ollut merkittävä vaikutus pilvipalveluihin. Kuten todetaan komission tiedonannossa Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa[17], yhteentoimivuudella on suuri merkitys, kun pyritään luomaan standardeihin perustuvia julkisia palveluja, jotka ovat skaalautuvia ja vastaavat eurooppalaisia digitaalisia sisämarkkinoita hyödyntämään pyrkivien liikkuvien asiakkaiden ja yritysten tarpeita. Ehdotetussa ohjelmassa otetaan huomioon Euroopan pilvipalvelualoitteen yhteentoimivuuteen liittyvät toimet.

Yhteentoimivuus on yksi edellytys EU:n politiikan laatimiselle ja sen tehokkaalle alakohtaiselle täytäntöönpanolle. Tehokas täytäntöönpano on riippuvainen yhteentoimivuudesta muun muassa seuraavilla politiikan aloilla:

· Sisämarkkinat: Palveluista sisämarkkinoilla annettu direktiivi 2006/123/EY[18] velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan palveluntarjoajille mahdollisuuden suorittaa sähköisesti ja rajojen yli kaikki menettelyt ja muodollisuudet, joita edellytetään palvelujen tarjoamiseksi oman maan ulkopuolella. Lisäksi yhtiöoikeuden alalla direktiivissä 2012/17/EU[19] edellytetään, että keskus-, kauppa- ja yhtiörekisterit ovat yhteentoimivia keskusjärjestelmän kautta. Yhtiörekisterien yhteenliittäminen takaa rajat ylittävän tietojenvaihdon rekisterien välillä ja helpottaa EU:n tasolla kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia saada yhtiöitä koskevia tietoja, mikä parantaa Euroopan liiketoimintaympäristön oikeusvarmuutta.

· Ympäristö: INSPIRE-direktiivin[20] mukaan on hyväksyttävä yhteiset täytäntöönpanosäännöt, joissa vahvistetaan tekniset järjestelyt yhteentoimivuutta varten. Lisäksi kansallisia infrastruktuureja on mukautettava sen varmistamiseksi, että paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut ovat yhteentoimivia ja saatavilla rajojen yli unionissa.

· Oikeus- ja sisäasiat: Toiminnan tehokkuus riippuu paremmasta yhteentoimivuudesta ja synergioista eurooppalaisten tietokantojen välillä. Tällaisia tietokantoja ovat muun muassa viisumitietojärjestelmä (VIS),  toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II), Eurodac-järjestelmä sormenjälkitietojen vertailua varten ja Euroopan oikeusportaali.

· Tulli, verotus ja valmisteverot: Yhteentoimivuus on osoittautunut keskeiseksi menestystekijäksi tällä alalla, jolla on saavutettu yli 20 vuoden kokemus sellaisten kaikki jäsenvaltiot kattavien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien toiminnasta, joilla tuetaan komission ja kansallisten hallintojen toteuttamista Fiscalis 2013[21]- ja Tulli 2013[22] -ohjelmista rahoitettavia yrityspalveluja. Fiscalis 2013- ja Tulli 2013 -ohjelmissa luotuja hyödykkeitä voidaan sellaisinaan jakaa ja käyttää uudelleen muilla politiikan aloilla.

· Terveys: Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetussa direktiivissä 2011/24/EU vahvistetaan säännöt, joilla pyritään helpottamaan turvallisen ja laadukkaan rajatylittävän terveydenhuollon saatavuutta. Direktiivissä vahvistetaan nimenomaiset säännökset, joilla pyritään saavuttamaan kansallisten tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien laajempi yhteentoimivuus terveystietojen sähköistä vaihtoa varten. Lääkkeiden osalta Euroopan telemaattista verkkoa hallinnoivat Euroopan lääkevirasto, kansalliset viranomaiset ja komissio. Verkko tarjoaa käytännöllisiä ratkaisuja, joilla sujuvoitetaan lääkkeitä koskevia lupamenettelyjä, ja muodostaa yhteentoimivan eurooppalaisen lääkevalvontaverkoston.

· Eläinten terveys ja elintarvikkeiden turvallisuus: Eläinten ja eläintuotteiden jäljitettävyyden ja niihin liittyvien hälytysten koko ketjua tukevia toimivia ratkaisuja on sovellettu viimeksi kuluneiden 10 vuoden ajan ja niitä on parannettu kaiken aikaa. Kaikki ketjun toimijat (yrityksistä viranomaisiin) osallistuvat Traces-järejstelmään. Toimijoiden välinen sähköinen tietojenvaihto (myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa) perustuu kansainvälisiin standardeihin (UNCEFACT), ja käyttöön on otettu sähköisten allekirjoitusten järjestelmä, joka mahdollistaa lähes kaikkien virallisten asiakirjojen sähköisen käsittelyn.

· EU:n rahastot: Kaikki Euroopan aluekehitysrahastoon, Euroopan sosiaalirahastoon, koheesiorahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon liittyvä tietojenvaihto tuensaajien ja hallintoviranomaisten, todentamisviranomaisten, tarkastusviranomaisten ja välittävien elinten välillä tapahtuu sähköisen tietojenvaihtojärjestelmien[23] kautta. Näin pyritään helpottamaan kansallisten ja EU:n toimintapuitteiden yhteentoimivuutta, ja tuensaajien tarvitsee antaa vaaditut tiedot vain kerran.

· Julkisen sektorin hallussa olevat tiedot: Direktiivin 2013/37/EU[24] mukaan julkisen sektorin elinten olisi, silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, saatettava asiakirjat ja niitä koskeva metatieto saataville mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti avoimessa ja koneellisesti luettavassa esitysmuodossa, joka takaa yhteentoimivuuden, uudelleenkäytettävyyden ja saatavuuden.

· Sähköinen henkilöllisyys: Komission asetusehdotuksessa sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla[25] korostetaan, että EU:n on luotava mahdollistavat puitteet rajat ylittävän yhteentoimivuuden tueksi ja kansallisten valvontajärjestelmien koordinoinnin parantamiseksi EU:n laajuisesti hyväksyttyjä sähköisiä tunnistamis- ja todentamismenetelmiä varten.

· Tieto- ja viestintätekninen standardointi: Eurooppalaisesta standardoinnista annetussa asetuksessa (EU) N:o 1025/2012[26] yhteentoimivuus mainitaan standardoinnin olennaisena tuloksena ja todetaan, että on asianmukaista edistää tai vaatia asiaankuuluvien standardien noudattamista unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus sisämarkkinoilla ja parantaa EU:n käyttäjien valinnanvapautta tieto- ja viestintätekniikan alalla. Nyt ehdotetussa ohjelmassa pitäisi tässä yhteydessä edistää ja, mikäli tarkoituksenmukaista, tukea olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen osittaista tai täydellistä standardointia.

· Euroopan tilastojen tuottaminen: Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009[27], jolla luodaan pohja Euroopan tilastojärjestelmälle (ESS), ja sen jälkeen annetussa komission tiedonannossa KOM(2009) 404[28] EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle yhteentoimivuus mainitaan keskeisenä tekijänä, joka mahdollistaa tehokkuuden parantamisen, byrokratian vähentämisen ja EU:n tilastojen laadun parantamisen EU:n kansalaisten, yritysten ja poliittisten päättäjien hyödyksi.

· Julkisten hankintojen alalla 28. maaliskuuta 2014 annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/25/EU, 2014/24/EU ja 2014/23/EU edellytetään, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön sähköiset hankintamenettelyt. Direktiiveissä todetaan, että sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa. Euroopan parlamentin 11. maaliskuuta 2014 hyväksymä direktiivi 2014/55/EU[29] sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa koskee eurooppalaisen standardin laatimista julkisten hankintojen sähköistä laskutusta varten, jotta sähköisten laskutusjärjestelmien yhteentoimivuus voidaan varmistaa koko EU:ssa.

Täyden hyödyn saaminen kaikista edellä kuvatuista alakohtaisista aloitteista edellyttää kuitenkin hallinnonalojen rajat ylittävän yhteentoimivuuden käsittelyä nyt ehdotettavan ohjelman puitteissa.

1.5         Ehdotuksen perustelut

Kansalaisten ja yritysten tehokkaan ja tuloksellisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava hallintojaan ja tarjottava yhteentoimivia digitaalisia palveluja kansallisella ja EU:n tasolla.

Julkishallintojen yhä kohtaamia ongelmia ovat sisäisen organisaation monimutkaisuus, yhteentoimivuuden mahdollistavien toimintakehysten, tieto- ja viestintätekniikka-arkkitehtuurien ja välineiden puute sekä kulttuurinen hajanaisuus ja puutteellinen yhteistyö hajanaisten toimielinten kesken.

Vuonna 2012 julkaistussa ISA-ohjelman väliarvioinnissa[30] todetaan, että ohjelma vastaa merkityksellisellä tavalla jäsenvaltioiden tarpeisiin, sillä tarpeet, joihin pyrittiin vastamaan edellisillä ja nykyisillä komission ohjelmilla (HVT, HVTYK, ISA), ovat edelleen ajankohtaisia eurooppalaisille julkishallinnoille.

Nyt ehdotettu ohjelma on siis tarpeellinen, jotta voidaan

– helpottaa jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä ja niiden yhteistyötä komission kanssa;

– kartoittaa ja analysoida Euroopan yleinen yhteentoimivuusympäristö;

– mahdollistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa ja edistää ja tukea tällaista lähestymistapaa yhteentoimivuusratkaisujen keräämiseen, arviointiin, kehittämiseen, vahvistamiseen, tuotantokäyttöön saamiseen, käyttöön, parantamiseen ja ylläpitoon, mukaan lukien ratkaisut, jotka helpottavat sellaista tietojen uudelleenkäyttöä ja vaihtoa, joka tukee maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten välillä; ja

– samalla edistää ja tukea olemassa olevien ratkaisujen uudelleenkäytettävyyttä, yhdentämistä ja lähentämistä, mukaan lukien muilla unionin politiikan aloilla käytettävät ratkaisut.

Yksi keskeinen tekijä, joka mahdollistaa yhteentoimivuuden toteuttamisen, etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla, on se, että sitä käsitellään oikealla oikeudellisella tasolla mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi. Olisi varmistettava, että tieto- ja viestintätekniikan vaikutus ehdotettuun lainsäädäntöön arvioidaan ja mitataan EU:n lainsäädäntöprosessin varhaisessa vaiheessa ja että tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät tarpeet määritellään hyvissä ajoin, jotta lainsäädäntö voidaan panna sujuvasti täytäntöön sen tullessa voimaan.

Ehdotetulla ohjelmalla tuetaan ja edistetään ehdotetun tai hyväksytyn unionin lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointia sekä tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa tukevien ratkaisujen toteutuksen suunnittelua.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

2.1         Intressitahojen kuuleminen

Sidosryhmien näkemyksiä ISA-ohjelman tulevaisuudesta (tästä ehdotuksesta) kerättiin maaliskuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana viidessä jäsenvaltioiden kanssa järjestetyssä virallisessa kuulemisessa. Myös kahtatoista komission pääosastoa[31] kuultiin ja niiden huomautukset otettiin huomioon ehdotuksessa.

Komissio esitteli uuden ISA-ohjelman oikeusperustan valmistelun tilannetta jäsenvaltioille kahdessa ISA-komitean virallisessa kokouksessa ja kolmessa ISA-koordinointiryhmän kokouksessa. Tässä monivaiheisessa prosessissa komissio pystyi kokoamaan jäsenvaltioiden palautteen ehdotetusta lainsäädännöstä.

Komissio ilmoitti maaliskuussa 2013 jäsenvaltioille aikeistaan antaa ISA-ohjelman seuraajaa koskeva uusi säädös. Se esitteli lainsäädäntöluonnoksen lokakuussa 2013 pidetyssä ISA-koordinointiryhmän kokouksessa ja pyysi jäsenvaltioita esittämään huomautuksia.

Kuudeltatoista jäsenvaltiolta[32] marraskuussa 2013 saatu palaute voidaan tiivistää seuraavasti:

· uudessa lainsäädännössä olisi keskityttävä päällekkäisten toimien välttämiseen ja koordinointiin suhteessa muihin EU:n ohjelmiin (10 jäsenvaltion kommentti);

· tulosten seurantaa pitäisi jatkaa ja siihen olisi sisällyttävä ohjelman hyötyjen määrällinen arviointi (seitsemän jäsenvaltion kommentti);

· uuden ISA-ohjelman tulisi edistää yhteentoimivuuden kokonaiskuvaa hyödyntämällä sellaisia arkkitehtuurimalleja/-välineitä kuin Euroopan yhteentoimivuuskartoitus (kuuden jäsenvaltion kommentti); ja

· ohjelman tulisi perustua tarvelähtöiseen lähestymistapaan (kuuden jäsenvaltion kommentti).

Muita esitettyjä kommentteja olivat seuraavat:

· eri sidosryhmät (esim. kansalaiset, yritykset ja korkeakoulut) olisi otettava mukaan lainsäädännön uudelleenarviontiin ja olisi varmistettava, että niiden tilanteet otetaan siinä huomioon;

· uudessa lainsäädännössä olisi korostettava datan, palvelujen ja ratkaisujen uudelleenkäytön merkitystä;

· lainsäädännössä olevilla nimenomaisilla viittauksilla olisi kannustettava prosessien yksinkertaistamista julkishallintojen nykyaikaistamisen yhteydessä; ja

· uuden ohjelman tulisi toimia helpottajana/hautomona jäsenvaltioiden ja toimielinten väliselle yhteistyölle sen varmistamiseksi, että ratkaisut otetaan käyttöön ja ne ovat myös kestäviä samalla kun vältetään päällekkäistä työtä.

Jäsenvaltioilta kerättiin viimeksi palautetta 16. tammikuuta 2014 järjestetyssä ISA-komitean kokouksessa. Kokouksessa esitettiin uuden ohjelman hyväksymisaikataulu, joka hyväksyttiin.  Lisäksi sovittiin siitä, että vaikka lainsäädännön tulisi ulottua myös kansalaisiin ja yrityksiin, julkishallintojen tulisi kuitenkin pysyä sen painopisteenä päästä päähän -yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

2.2         Vaikutusten arviointi

Nyt käsiteltävän ohjelman vaikutustenarviointi perustui edellisen ohjelman arviointien (ISA-ohjelman väliarviointi 2012 ja Euroopan yhteentoimivuusstrategian täytäntöönpanon arviointi) meta-arviointiin ja jäsenvaltioiden palautteeseen.

ISA-ohjelman pääosin myönteisessä väliarvioinnissa todetaan, että ISA-ohjelma vastaa komission poliittisia prioriteetteja ja jäsenvaltioiden tarpeita, se on pantu täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti ja se tuottaa tuloksia, joita hyödyntävät komission yksiköt ja jäsenvaltiot. Arvioinnissa tuotiin kuitenkin esiin myös joitain puutteita ja annettiin suosituksia seuraavista aiheista:

· viestintä ja tietoisuuden lisääminen;

· sidosryhmien osallistuminen ja hankkeiden hallinnoinnin jatkuvuus; ja

· päällekkäisyyksien välttäminen, uudelleenkäytettävyyden lisääminen ja kestävyyden varmistaminen.

Arvioijat katsoivat myös, että edeltävän ohjelman (HVTYK) loppuarvioinnissa esitetyistä yhdestätoista suosituksesta neljää voidaan edelleen soveltaa ISA-ohjelmaan.

Nyt ehdotettavassa ohjelmassa otetaan huomioon väliarvioinnin suositukset ja puututaan puutteisiin erityisillä toimilla. Samalla nykyisiä ISA-ohjelman toimia pyritään vakiinnuttamaan, edistämään ja laajentamaan. Uusi ohjelma auttaa erityisesti määrittelemään, luomaan ja käyttämään yhteentoimivuusratkaisuja, jotka tarjotaan sitten rajoittamattomaan käyttöön muille unionin toimielimille ja elimille sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille julkishallinnoille, mikä helpottaa maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta niiden välillä. Lisäksi ohjelmassa kehitetään yhteentoimivuusratkaisuja itsenäisesti tai täydennetään ja tuetaan muita unionin aloitteita pilotoimalla yhteentoimivuusratkaisuja ”ratkaisuhautomoina” tai varmistamalla niiden kestävyys ”ratkaisusiltoina”.

Näin ohjelma auttaa vähentämään rajatylittävän vuorovaikutuksen kustannuksia ja siihen liittyvää byrokratiaa kaikkien osapuolten kannalta, helpottaa sisämarkkinoiden toimintaa ja vapaata liikkuvuutta EU:ssa ilman sähköisiä hallinnollisia esteitä ja edistää EU:n lainsäädäntöä tukevien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien nopeaa käyttöönottoa.

Jos tätä ohjelmaa ei hyväksyttäisi, eurooppalaisten julkishallintojen tehokkaalle ja tulokselliselle vuorovaikutukselle nykyisin annettava tuki lakkaisi, mikä johtaisi kustannusten moninkertaistumiseen ja ylimääräiseen työhön. Lisäksi toisistaan poikkeavien ratkaisujen yleistyminen voisi synnyttää uusia tai entistä pahempia ”sähköisiä esteitä", jotka haittaisivat sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa ja liikkumisen vapautta. Tämä olisi vastoin eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamisen tavoitetta.

Vastaavasti uusien yhteentoimivuusratkaisujen luomisella ja käytöllä ei enää osaltaan varmistettaisi tehokasta ja toimivaa tietojenvaihtoa eurooppalaisten julkishallintojen välillä. Ilman uutta ohjelmaa tehtäisiin paljon vähemmän yhteentoimivuutta tukevia EU:n aloitteita. Tällaiset aloitteet ovat ennakkoedellytys sille, että eurooppalaisten julkishallinnot voivat tarjota maiden tai hallinnonalojen rajat ylittäviä digitaalisia verkkopalveluja.

Käynnistämällä tämän ohjelman EU auttaa merkittävästi varmistamaan eurooppalaisten julkishallintojen sujuvan vuorovaikutuksen, mistä on suoraa hyötyä jäsenvaltioille, yrityksille ja kansalaisille.

Ohjelma luo taloudellista lisäarvoa tukemalla sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa ratkaisuilla, joilla varmistetaan

(a)        lyhyemmät reagointiajat julkishallintojen vuorovaikutuksessa kansalaisten ja yritysten kanssa;

(b)        olemassa olevien ratkaisujen yksilöinti ja uudelleenkäyttö samanlaisten liiketoimintatarpeiden täyttämiseksi; ja

(c)        maiden ja hallinnonalojen välisen vuorovaikutuksen automatisointi, mikä säästää resursseja ja aikaa.

Ohjelma luo yhteiskunnallista lisäarvoa siltä osin kuin sen toimilla tuetaan viime kädessä kansalaisia ja yrityksiä, jotka ovat tällaisia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja hyödyntävien maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävien sähköisten julkisten palvelujen käyttäjiä.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

3.1         Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Nyt käsiteltävä ohjelma on jatkoa ISA-ohjelmalle, ja siinä vakiinnutetaan, edistetään ja laajennetaan ISA-ohjelman toimia.

Erityisesti uudessa ohjelmassa

· määritellään, luodaan ja käytetään yhteentoimivuusratkaisuja, jotka tarjotaan sitten rajoittamattomaan käyttöön muille unionin toimielimille ja elimille sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille julkishallinnoille, mikä helpottaa maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta niiden välillä;

· kehitetään yhteentoimivuusratkaisuja itsenäisesti tai täydennetään ja tuetaan muita unionin aloitteita pilotoimalla yhteentoimivuusratkaisuja ”ratkaisuhautomoina” tai varmistamalla niiden kestävyys ”ratkaisusiltoina”; ja

· arvioidaan voimassa olevan ja ehdotetun unionin lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisiä vaikutuksia.

3.2         Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 170 artiklassa määrätään, että myötävaikuttaakseen SEUT-sopimuksen 26 ja 174 artiklassa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseen ja mahdollistaakseen sen, että unionin kansalaiset, taloudelliset toimijat sekä alueelliset ja paikalliset yhteisöt voivat saada täyden hyödyn sellaisen alueen toteuttamisesta johtuvista eduista, jolla ei ole sisäisiä rajoja, unionin olisi myötävaikutettava Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen toteuttamalla toimia kansallisten verkkojen yhteenliitettävyyden ja yhteentoimivuuden sekä niihin pääsyn edistämiseksi.

SEUT-sopimuksen 172 artiklan (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen entinen 156 artikla) mukaan ”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat 171 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat ja muut toimenpiteet tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan. Niihin suuntaviivoihin ja niihin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka koskevat jonkin jäsenvaltion aluetta, tarvitaan tuon jäsenvaltion hyväksyminen.”

3.3         Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, koska jäsenvaltioiden erillisin toimin ei saavutettaisi yhteentoimivuusvaikutuksia, jotka tarvitaan maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävissä sähköisissä julkisissa palveluissa, tai saataisi laadittua yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja, joilla tuetaan eurooppalaisten julkishallintojen vuorovaikutusta.

Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin EU:n toimin, koska ohjelmassa luodaan ja käytetään yhteentoimivuusratkaisuja, joilla tuetaan julkishallintojen sujuvaa vuorovaikutusta maiden tai hallinnonalojen rajojen yli, mikä mahdollistaa EU:n politiikan ja toimien täytäntöönpanoa tukevien sähköisten julkisten palvelujen tarjonnan.

Ohjelmalla on siis luonnostaan selkeä EU-ulottuvuus. Ehdotus on siten toissijaisuusperiaatteen mukainen.

3.4         Suhteellisuusperiaate

Ohjelmassa tuetaan yhteisten ja jaettujen ratkaisujen (eli yhteisten toteutuspuitteiden, yleiskäyttöisten työkalujen ja yhteisten palvelujen) tarjontaa, jota eurooppalaiset julkishallinnot voivat tarpeen mukaan hyödyntää tiedonsiirrossa maiden tai hallinnonalojen rajojen yli. Ellei toisin säädetä, tällaisten sovellusten käyttö on jäsenvaltioiden päätäntävallassa.

Ohjelmasta rahoitetaan yhteisten toteutuspuitteiden ja yleiskäyttöisten työkalujen luomista ja parantamista, kun taas niiden käytön rahoittavat käyttäjät kyseessä olevalla hallinnon tasolla. Ohjelmasta rahoitetaan yhteisten palvelujen luominen, tuotantokäyttöön tuominen (eli saattaminen toiminnallisesti kypsälle tasolle) ja parantaminen, mutta niiden varsinaista toimintaa rahoitetaan ohjelmasta vain siinä määrin kuin se on EU:n etujen mukaista. Muissa tapauksissa palvelujen käytön, mukaan luettuna niiden hajautettu toiminta, rahoittavat käyttäjät.

Ohjelmassa luodut ratkaisut tulevat keventämään keskenään vuorovaikutuksessa olevien eurooppalaisten julkishallintojen taloudellista ja hallinnollista taakkaa. Ehdotus on siten suhteellisuusperiaatteen mukainen.

3.5         Sääntelytavan valinta

Kuten edellisen ISA-ohjelman kohdalla, sääntelytavaksi ehdotetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä, koska tässä nimenomaisessa tapauksessa päätös on sopivin keino suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Uuden ISA2-ohjelman toteutuksen rahoituspuitteet kaudella 1.1.2016–31.12.2020 ovat 130 928 000 euroa. Ehdotetut rahoituspuitteet ovat nykyisen vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset.

Lisätietoja on ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

5.           LISÄTIEDOT

Euroopan talousalue

Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

Ehdokasmaat

Ehdotetun säädöksen alaisuuteen voivat liittyä myös ehdokasmaat.

2014/0185 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskevasta ohjelmasta (ISA2)

Yhteentoimivuus julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[33],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[34],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Ministerit pyysivät useissa ministerijulistuksissa (Manchester 24 päivänä marraskuuta 2005, Lissabon 19 päivänä syyskuuta 2007, Malmö 18 päivänä marraskuuta 2009 ja Granada 19 päivänä huhtikuuta 2010) komissiota helpottamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä toteuttamalla maiden ja hallinnonalojen rajat ylittäviä yhteentoimivuusratkaisuja, jotka mahdollistavat tehokkaammat ja turvatut julkiset palvelut. Lisäksi jäsenvaltiot totesivat, että entistä parempia julkisia palveluja on pystyttävä tuottamaan entistä pienemmillä resursseilla ja että sähköisen hallinnon mahdollisuuksia voidaan tehostaa edistämällä yhteistyökulttuuria ja parantamalla yhteentoimivuuden edellytyksiä eurooppalaisissa julkishallinnoissa.

(2)       Komissio korosti 19 päivänä toukokuuta 2010 antamassaan tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan digitaalistrategia[35], joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian[36] lippulaivahankkeista, että yhteentoimivuus on olennaisen tärkeää, jotta tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimmat laajasti, ja että digitaalistrategia voi tästä syystä onnistua ainoastaan, jos yhteentoimivuus on varmistettu.

(3)       Komissio esitteli 16 päivänä joulukuuta 2010 antamassaan tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus[37] Euroopan yhteentoimivuusstrategian (EIS) ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF).

(4)       Unionin tasolla yhteentoimivuus helpottaa politiikkojen onnistunutta täytäntöönpanoa. Tehokas täytäntöönpano on riippuvainen yhteentoimivuudesta erityisesti seuraavilla politiikan aloilla:

(5)       Sisämarkkinoiden alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY[38] velvoittaa jäsenvaltiot tarjoamaan palveluntarjoajille mahdollisuuden suorittaa sähköisesti ja rajojen yli kaikki menettelyt ja muodollisuudet, joita edellytetään palvelujen tarjoamiseksi oman maan ulkopuolella.

(6)       Yhtiöoikeuden alalla direktiivissä 2012/17/EU[39] edellytetään, että keskus-, kauppa- ja yhtiörekisterit ovat yhteentoimivia keskusjärjestelmän kautta. Yhtiörekisterien yhteenliittäminen takaa rajat ylittävän tietojenvaihdon rekisterien välillä ja helpottaa EU:n tasolla kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia saada yhtiöitä koskevia tietoja, mikä parantaa Euroopan liiketoimintaympäristön oikeusvarmuutta.

(7)       Ympäristön alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY[40] säädetään, että on hyväksyttävä yhteiset täytäntöönpanosäännöt, joissa vahvistetaan tekniset järjestelyt yhteentoimivuutta varten. Direktiivissä edellytetään erityisesti, että kansallisia infrastruktuureja on mukautettava sen varmistamiseksi, että paikkatietoaineistot ja paikkatietopalvelut ovat yhteentoimivia ja saatavilla rajojen yli unionissa.

(8)       Oikeus- ja sisäasioiden alalla eurooppalaisten tietokantojen parempi yhteentoimivuus luo perustan viisumitietojärjestelmälle (VIS)[41], toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmälle (SIS II)[42], Eurodac-järjestelmälle[43] sormenjälkitietojen vertailua varten ja Euroopan oikeusportaalille[44]. Lisäksi neuvosto hyväksyi 24 päivänä syyskuuta 2012 päätelmät, joissa se peräänkuulutti eurooppalaisen lainsäädäntötunnuksen (European Legislation Identifier, ELI) käyttöönottoa ja korosti tarvetta varmistaa kansallisissa virallisissa lehdissä julkaistujen oikeudellisten tietojen yhteentoimiva haku ja vaihto käyttämällä yksilöllisiä tunnuksia ja jäsenneltyä metadataa.

(9)       Tullin, verotuksen ja valmisteverojen alalla yhteentoimivuus on ollut keskeinen menestystekijä sellaisten kaikki jäsenvaltiot kattavien Euroopan laajuisten tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien toiminnassa, joilla tuetaan komission ja kansallisten hallintojen toteuttamista Fiscalis 2013- ja Tulli 2013 -ohjelmista rahoitettavia yhteentoimivia yrityspalveluja. Fiscalis 2013- ja Tulli 2013 -ohjelmissa luotuja hyödykkeitä voidaan sellaisinaan jakaa ja käyttää uudelleen muilla politiikan aloilla.

(10)     Terveyden alalla direktiivissä 2011/24/EU[45] vahvistetaan säännöt, joilla pyritään helpottamaan turvallisen ja laadukkaan rajatylittävän terveydenhuollon saatavuutta. Direktiivillä perustetaan sähköisten terveyspalvelujen verkosto, jolla pyritään vastaamaan sähköisten terveydenhuoltojärjestelmien yhteentoimivuuden asettamaan haasteeseen.  Verkosto voi hyväksyä ohjeet vähimmäistiedoista, jotka on vaihdettava rajojen yli, kun joudutaan antamaan suunnittelematonta tai kiireellistä hoitoa, sekä kansalliset rajat ylittävistä sähköisistä reseptipalveluista.

(11)     EU:n rahastojen alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013[46] 122 artiklassa edellytetään, että kaikki tietojenvaihto tuensaajien ja hallintoviranomaisten, todentamisviranomaisten, tarkastusviranomaisten ja välittävien elinten välillä tapahtuu sähköisen tietojenvaihtojärjestelmien kautta. Näillä järjestelmillä pyritään helpottamaan kansallisten ja EU:n toimintapuitteiden yhteentoimivuutta, ja tuensaajien tarvitsee antaa vaaditut tiedot vain kerran.

(12)     Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/37/EU[47] korostetaan, että julkisen sektorin elinten olisi, silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, saatettava asiakirjat ja niitä koskeva metatieto saataville mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti avoimessa ja koneellisesti luettavassa esitysmuodossa, joka takaa yhteentoimivuuden, uudelleenkäytettävyyden ja saatavuuden.

(13)     Sähköisen henkilöllisyyden alalla komission 4 päivänä kesäkuuta 2012 antamassa ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla[48] korostetaan, että unionin on luotava mahdollistavat puitteet rajat ylittävän yhteentoimivuuden tueksi ja kansallisten valvontajärjestelmien koordinoinnin parantamiseksi EU:n laajuisesti hyväksyttyjä sähköisiä tunnistamis- ja todentamismenetelmiä varten.

(14)     Tieto- ja viestintäteknisen standardoinnin alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1025/2012[49] yhteentoimivuus mainitaan standardoinnin olennaisena tuloksena.

(15)     Tutkimuksen ja innovoinnin alalla Horisontti 2020 -puiteohjelmasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1291/2013[50] todetaan selvästi, että tieto- ja viestintätekniikan yhteentoimivat ratkaisut ja standardit ovat keskeisiä mahdollistavia tekijöitä unionin tason teollisuuskumppanuuksien luomiselle. Yhteisiin avoimiin teknologia-alustoihin keskittyvä yhteistyö, jolla on heijastus- ja vipuvaikutuksia, mahdollistaa sen, että suuri joukko sidosryhmiä voi hyötyä uusista kehitysaskelista ja luoda uusia innovaatioita.

(16)     Julkisten hankintojen alalla 28 päivänä maaliskuuta 2014 annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/25/EU[51], 2014/24/EU[52] ja 2014/23/EU[53] edellytetään, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön sähköiset hankintamenettelyt. Direktiiveissä todetaan, että sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa. Lisäksi Euroopan parlamentin 11 päivänä maaliskuuta 2014 hyväksymä direktiivi 2014/55/EU[54] sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa koskee eurooppalaisen standardin laatimista julkisten hankintojen sähköistä laskutusta varten, jotta sähköisten laskutusjärjestelmien yhteentoimivuus voidaan varmistaa koko EU:ssa.

(17)     Yhteentoimivuus on myös keskeinen elementti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013[55] laajakaistainfrastruktuurien ja -palvelujen alalla perustetussa Verkkojen Eurooppa -välineessä. Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista annetussa asetuksessa (EU) N:o 283/2014[56] mainitaan nimenomaan, että yksi Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteiden saavuttamista tukeva operatiivinen painopiste on Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuus, liitettävyys, kestävä käyttöönotto, ylläpito ja ajanmukaistaminen sekä unionin tason koordinointi.

(18)     Poliittisella tasolla neuvosto on toistuvasti peräänkuuluttanut  entistäkin suurempaa yhteentoimivuutta Euroopassa ja jatkuvia toimia eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamiseksi. Etenkin Eurooppa-neuvoston 24 ja 25 päivänä lokakuuta 2013 hyväksymissä päätelmissä korostetaan, että julkishallintojen nykyaikaistamista olisi jatkettava toteuttamalla pikaisesti sellaiset palvelut kuin sähköinen viranomaisasiointi, sähköinen terveydenhuolto, sähköinen laskutus ja sähköiset hankintamenettelyt, jotka kaikki edellyttävät yhteentoimivuutta.

(19)     Jos yhteentoimivuutta tarkastellaan vain yhden sektorin näkökulmasta, syntyy riski, että toisistaan poikkeavien tai yhteensopimattomien ratkaisujen käyttöönotto kansallisella tai sektoritasolla luo uusia sähköisiä esteitä, jotka haittaavat sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa ja siihen liittyviä liikkumisen vapauksia ja vaikeuttavat markkinoiden avoimuutta ja niillä harjoitettavaa kilpailua ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamista kansalaisille ja yrityksille. Tämän riskin lieventämiseksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi lisättävä yhteisiä toimia, joilla vältetään markkinoiden sirpaloituminen ja varmistetaan maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävä yhteentoimivuus lainsäädännön täytäntöönpanossa ja samalla vähennetään byrokratiaa ja kustannuksia ja edistetään yhteisesti sovittuja tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja ja niiden asianmukaista hallinnointia.

(20)     Useilla peräkkäisillä ohjelmilla on pyritty varmistamaan sellaisten yleisten ja alakohtaisten yhteentoimivuusstrategioiden, oikeudellisten kehysten, ohjeistojen, palvelujen ja välineiden yhdenmukainen kehittäminen ja täytäntöönpano, joilla voidaan vastata unionin laajuisten politiikkojen asettamiin vaatimuksiin. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

– Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1719/1999/EY[57] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1720/1999/EY[58] perustettu HVT-ohjelma (1999–2004),

– sähköisistä viranomaispalveluista tehdyllä päätöksellä 2004/387/EY[59] perustettu HVTYK-ohjelma (2005–2009), ja

– Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 922/2009/EY[60] perustettu ISA-ohjelma (2010–2015).

(21)     HVT-, HVTYK- ja ISA-ohjelmien toimet ovat merkittävästi parantaneet julkishallintojen välisen sähköisen tiedonvaihdon yhteentoimivuutta unionissa. Euroopan parlamentti tunnusti 3 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa Kilpailukykyiset sisämarkkinat – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut[61] ISA-ohjelman vaikutuksen ja yleisen aseman määriteltäessä, edistettäessä ja tuettaessa eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden toteuttamista, luotaessa synergioita ja edistettäessä ratkaisujen uudelleenkäyttöä sekä tehtäessä niiden yhteentoimivuusvaatimuksista eritelmiä ja digitaalisten palvelujen normeja.

(22)     Koska päätöksen N:o 922/2009/EY soveltaminen päättyy 31 päivänä joulukuuta 2015, tarvitaan uusi eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskeva unionin ohjelma (ISA2), jotta voidaan kartoittaa ja analysoida Euroopan yleinen yhteentoimivuusympäristö ja välttää sen sirpaloituminen. Ohjelma mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja edistää ja tukee tällaista lähestymistapaa yhteentoimivuusratkaisujen keräämiseen, arviointiin, kehittämiseen, vahvistamiseen, tuotantokäyttöön saamiseen, käyttöön, parantamiseen ja ylläpitoon, mukaan lukien ratkaisut, jotka helpottavat sellaista tietojen uudelleenkäyttöä ja vaihtoa, joka tukee maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen välillä sekä julkishallintojen ja yritysten ja kansalaisten välillä. Lisäksi ohjelma edistää olemassa olevien ratkaisujen uudelleenkäytettävyyttä, yhdentämistä ja lähentämistä, mukaan lukien muilla unionin politiikan aloilla käytettävät ratkaisut.

(23)     Tässä ISA2-ohjelmassa luotavien tai käytettävien ratkaisujen olisi, niin pitkälle kuin mahdollista, oltava osa yhdenmukaista palveluympäristöä, joka helpottaa vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten välillä ja varmistaa, helpottaa ja mahdollistaa maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävän yhteentoimivuuden.

(24)     Kansalaisten ja yritysten pitäisi myös hyötyä yhteisistä, uudelleenkäytettävistä ja yhteentoimivista asiakaspalveluista, jotka ovat tuloksena eurooppalaisten julkishallintojen taustatoimintojen kautta tapahtuvasta paremmasta prosessien yhdentämisestä ja tietojenvaihdosta.

(25)     ISA2-ohjelman pitäisi olla julkisen sektorin nykyaikaistamisen väline unionissa.

(26)     Yhteentoimivuus on suoraan yhteydessä standardien ja yhteisten eritelmien käyttöön ja riippuvainen siitä. ISA2-ohjelman pitäisi edistää ja, mikäli tarkoituksenmukaista, tukea olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen osittaista tai täydellistä standardointia. Tämä olisi toteutettava yhteistoiminnassa muiden unionin tason standardointitoimien, eurooppalaisten standardointielinten ja muiden kansainvälisten standardointielinten kanssa.

(27)     Julkishallintojen nykyaikaistaminen on yksi Eurooppa 2020 -strategian onnistuneen toteutuksen ensisijaisista tavoitteista. Tässä yhteydessä komission vuosina 2011, 2012 ja 2013 julkaisemat vuotuiset kasvuselvitykset osoittavat, että eurooppalaisten julkishallintojen laadulla on suora vaikutus taloudelliseen toimintaympäristöön, ja se on siten olennaisen tärkeää tuottavuuden, kilpailukyvyn ja kasvun edistämisen kannalta. Tämä käy selvästi ilmi maakohtaisista suosituksista, joissa peräänkuulutetaan julkishallinnon uudistamiseen tähtääviä erityistoimia.

(28)     Yksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 temaattisista tavoitteista on ”viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen”. Tähän liittyen ISA2-ohjelman tulisi nivoutua julkishallintojen nykyaikaistamista edistäviin ohjelmiin ja aloitteisiin, kuten Euroopan digitaalistrategiaan, ja niihin liittyviin verkkoihin, kuten julkishallintojen eurooppalaiseen verkkoon (EUPAN), ja pyrittävä luomaan synergioita niiden kanssa.

(29)     Eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuus koskee kaikkia hallinnon tasoja: eurooppalaista, paikallista, alueellista ja kansallista. Siksi on tärkeää, että ratkaisuissa otetaan huomioon kunkin tason tarpeet, sekä tarvittaessa kansalaisten ja yritysten tarpeet.

(30)     Kansallisten hallintojen pyrkimyksiä voidaan tukea Euroopan rakenne- ja investointirahastojen erityisvälineillä. ISA2-ohjelman puitteissa toteutettavan tiiviin yhteistyön pitäisi maksimoida tällaisista välineistä odotettavat hyödyt varmistamalla, että rahoitettavat hankkeet ovat linjassa unionin laajuisten yhteentoimivuuspuitteiden ja -eritelmien kuten eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden kanssa.

(31)     Tässä päätöksessä vahvistetaan rahoituspuitteet koko ISA2-ohjelman keston ajaksi. Ne muodostavat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[62] 17 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen rahoitusohjeen, jota Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(32)     Olisi tarkasteltava mahdollisuuksia käyttää liittymistä valmistelevaa tukea helpottamaan ehdokasmaiden osallistumista ISA2-ohjelmaan ja ohjelmassa luotujen ratkaisujen käyttöönottoa ja toteuttamista kyseisissä maissa.

(33)     ISA2-ohjelman tulisi edistää Eurooppa 2020 -strategian ja Euroopan digitaalistrategian puitteissa mahdollisesti toteutettavien jatkoaloitteiden täytäntöönpanoa. Toimien päällekkäisyyden välttämiseksi siinä olisi otettava huomioon muut unionin ohjelmat tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen, palvelujen ja infrastruktuurien alalla, erityisesti asetuksella (EU) N:o 1316/2013 perustettu Verkkojen Eurooppa -väline ja asetuksella (EU) N:o 1291/2013 perustettu Horisontti 2020 -puiteohjelma.

(34)     Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[63] mukaisesti.

(35)     Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät vahvistettuun työohjelmaan.

(36)     Tämän päätöksen tavoitteena on helpottaa tehokasta ja tuloksellista maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää sähköistä vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen välillä sekä julkishallintojen ja yritysten ja kansalaisten välillä niin, että mahdollistetaan unionin politiikan ja toimien toteuttamista edesauttavien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta, koska jäsenvaltioiden olisi vaikeaa ja kallista toteuttaa Euroopan tasoinen koordinointi jäsenvaltioiden tasolla, vaan tavoitteet voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Perussopimuksessa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN

1 artikla Kohde ja tavoite

1.           Tällä päätöksellä perustetaan kaudeksi 2016–2020 eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jäljempänä ’ISA2-ohjelma’.

ISA2-ohjelma helpottaa tehokasta ja tuloksellista maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää sähköistä vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen välillä sekä julkishallintojen ja yritysten ja kansalaisten välillä niin, että mahdollistetaan unionin politiikan ja toimien toteuttamista edesauttavien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta.

2.           ISA2-ohjelman kautta unioni määrittelee, luo ja käyttää yhteentoimivuusratkaisuja, joilla pannaan täytäntöön unionin eri alojen politiikkaa. Nämä ratkaisut tarjotaan sitten rajoittamattomaan käyttöön muille unionin toimielimille ja elimille sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille julkishallinnoille, mikä helpottaa maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää vuorovaikutusta niiden välillä.

3.           ISA2-ohjelmassa kehitetään yhteentoimivuusratkaisuja itsenäisesti tai täydennetään ja tuetaan muita unionin aloitteita pilotoimalla yhteentoimivuusratkaisuja ”ratkaisuhautomoina” tai varmistamalla niiden kestävyys ”ratkaisusiltoina”.

4.           ISA2-ohjelma on jatkoa päätöksellä N:o 922/2009/EY perustetulle julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuja koskevalle unionin ohjelmalle, jäljempänä ’ISA-ohjelma’, ja siinä vakiinnutetaan, edistetään ja laajennetaan edeltävän ohjelman toimia.

2 artikla Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)           ’yhteentoimivuudella’ erillisten ja erilaisten organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta käyttäen niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa;

2)           ’yhteentoimivuusratkaisuilla’ yhteisiä toteutuspuitteita, yhteisiä palveluja ja yleiskäyttöisiä työkaluja, jotka helpottavat erillisten ja erilaisten organisaatioiden välistä yhteistyötä, jotka joko rahoitetaan ja kehitetään itsenäisesti ISA2-ohjelmassa tai kehitetään yhteistyössä muiden unionin aloitteiden kanssa ja jotka perustuvat eurooppalaisten julkishallintojen määrittelemiin vaatimuksiin;

3)           ’ratkaisuhautomona’ toimimisella yhteentoimivuusratkaisujen kehittämistä tai tukemista niiden pilottivaiheessa ennen kuin ne otetaan käyttöön muissa unionin ohjelmissa tai aloitteissa;

4)           ’ratkaisusiltana’ toimimisella täysin toimintakykyisten yhteentoimivuusratkaisujen edelleen kehittämistä ja tukemista ennen niiden tarjoamista muissa unionin ohjelmissa tai aloitteissa;

5)           ’yhteisillä toteutuspuitteilla’ eritelmiä, standardeja, menetelmäkokonaisuuksia, ohjeistoja, yhteisiä semanttisia kokoelmia ja vastaavia lähestymistapoja ja asiakirjoja;

6)           ’yhteisillä palveluilla’ organisatorista ja teknistä valmiutta tarjota yhteinen lopputulos käyttäjille, mukaan lukien yleiskäyttöiset toimivat järjestelmät, sovellukset ja digitaaliset infrastruktuurit, jotka vastaavat yhteisiä käyttäjävaatimuksia eri hallinnonaloilla tai maantieteellisillä alueilla, sekä niitä tukeva operatiivinen hallinnointi;

7)           ’yleiskäyttöisillä työkaluilla’ järjestelmiä, viitetoteutusalustoja, jaettuja ja yhteistyöhön perustuvia kehitysalustoja ja yleiskäyttöisiä komponentteja, jotka vastaavat yhteisiä käyttäjävaatimuksia eri hallinnonaloilla tai maantieteellisillä alueilla;

8)           ’toimilla’ hankkeita, jo käyttövaiheessa olevia ratkaisuja ja liitännäistoimenpiteitä;

9)           ’hankkeella’ ajallisesti rajattua sarjaa tarkasti määriteltyjä tehtäviä, joissa käsitellään yksilöityjä käyttäjien tarpeita soveltamalla vaiheittaista lähestymistapaa;

10)         ’liitännäistoimenpiteillä’

– strategisia ja tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä;

– ISA2-ohjelman hallinnointia tukevia toimenpiteitä;

– kokemustenvaihtoon liittyviä toimenpiteitä sekä hyvien toimintatapojen vaihtoon ja niiden käytön edistämiseen liittyviä toimenpiteitä;

– olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen uudelleenkäyttöä edistäviä toimenpiteitä;

– yhteisöjen luomiseen ja valmiuksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä; ja

– toimenpiteitä, joilla pyritään luomaan synergioita yhteentoimivuuden kannalta merkityksellisten aloitteiden kanssa unionin politiikan muilla aloilla;

11)         ’eurooppalaisella yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurilla’ (European Interoperability Reference Architecture, EIRA) rakenteeltaan yleiskäyttöistä arkkitehtuuria, joka koostuu joukosta periaatteita ja ohjeita, joita sovelletaan yhteentoimivien ratkaisujen toteuttamiseen Euroopan unionissa;

12)         ’Euroopan yhteentoimivuuskartoituksella’ (European Interoperability Cartography, EIC) arkistoa unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden eurooppalaisille julkishallinnoille tarjoamista yhteentoimivuusratkaisuista, jotka on esitetty yhteisessä muodossa ja jotka täyttävät määrätyt uudelleenkäytettävyyttä ja yhteentoimivuutta koskevat kriteerit, jotka voidaan esittää eurooppalaisen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurin avulla.

3 artikla Toimet

ISA2-ohjelmassa tuetaan ja edistetään

a)           maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävien olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen arviointia, parantamista, vahvistamista, tuotantokäyttöön saamista, käyttöä ja uudelleenkäyttöä;

b)           maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävien uusien yhteentoimivuusratkaisujen kehittämistä, vahvistamista, tuotantokäyttöön saamista, käyttöä ja uudelleenkäyttöä;

c)           ehdotetun tai hyväksytyn unionin lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointia;

d)           eurooppalaisten julkishallintojen välistä yhteentoimivuutta haittaavien lainsäädännön puutteiden määrittelyä;

e)           eurooppalaisen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurin luomista, ylläpitoa ja parantamista;

f)            Euroopan yhteentoimivuuskartoituksen luomista ja ylläpitämistä välineenä, jonka avulla helpotetaan olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen uudelleenkäyttöä ja määritellään alueet, joilta tällaiset ratkaisut vielä puuttuvat;

g)           olemassa olevien yhteisten eritelmien ja standardien arviointia, päivittämistä ja tunnetuksi tekemistä ja uusien yhteisten eritelmien ja standardien laatimista, vahvistamista ja tunnetuksi tekemistä unionin standardointifoorumien kautta ja yhteistyössä eurooppalaisten tai kansainvälisten standardointielinten kanssa, tapauksen mukaan; ja

h)           yhteentoimivuusratkaisujen hyötyjä mittaavan ja kvantifioivan mekanismin kehittämistä.

ISA2-ohjelma voi lisäksi toimia ’ratkaisuhautomona’, jossa pilotoidaan uusia yhteentoimivuusratkaisuja, ja ’ratkaisusiltana’, jossa käytetään olemassa olevia yhteentoimivuusratkaisuja.

4 artikla Yleiset periaatteet

ISA2-ohjelmassa käynnistettyjen tai jatkettujen toimien on

a)           perustuttava yleiseen hyötyyn ja yksilöityihin tarpeisiin;

b)           noudatettava seuraavia periaatteita:

– toissijaisuus ja suhteellisuus;

– käyttäjäkeskeisyys;

– osallisuus ja saatavuus;

– turvallisuus ja yksityisyys;

– monikielisyys;

– hallinnon yksinkertaistaminen;

– läpinäkyvyys;

– tiedon säilyttäminen;

– avoimuus;

– uudelleenkäytettävyys;

– teknologianeutraalius ja sovitettavuus; ja

– tehokkuus ja tuloksellisuus;

c)           oltava laajennettavissa ja sovellettavissa muilla liiketoiminnan tai politiikan aloilla; ja

d)           osoitettava taloudellista, organisatorista ja teknistä kestävyyttä.

5 artikla Toimet

1.           Komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 7 artiklan mukaisesti vahvistetussa työohjelmassa määritellyt toimet 6 artiklassa säädettyjen toteutussääntöjen mukaisesti.

2.           Hankkeiden muodossa toteutettavat toimet koostuvat, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, seuraavista vaiheista:

– käynnistäminen;

– suunnittelu;

– toteutus;

– päättäminen; ja

– seuranta ja valvonta.

Yksittäisten hankkeiden vaiheet määritellään, kun toimi sisällytetään työohjelmaan.

3.           ISA2-ohjelman toteutusta tuetaan liitännäistoimenpitein.

6 artikla Toteutussäännöt

1.           ISA2-ohjelman toteutuksessa on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan yhteentoimivuusstrategia, eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet ja niiden tulevat päivitykset.

2.           Hankkeissa on pyrittävä siihen, että niihin osallistuu mahdollisimman monta jäsenvaltiota. Jäsenvaltiot voivat liittyä ja niitä kannustetaan liittymään hankkeisiin missä tahansa vaiheessa.

3.           Kansallisten ja unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi yhteentoimivuusratkaisuja määriteltäessä on viitattava tietojenvaihtoa ja palvelujen integrointia koskeviin olemassa oleviin ja uusiin eurooppalaisiin standardeihin tai julkisesti saatavilla oleviin tai avoimiin eritelmiin.

4.           Yhteentoimivuusratkaisujen vahvistamisessa tai parantamisessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä perustana tai niiden yhteydessä on harjoitettava kokemusten vaihtoa ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa ja edistämistä. Kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa kaikkien sidosryhmien kesken ja asiaan liittyvien julkisten kuulemisten järjestämistä on kannustettava.

5.           Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamisen nopeuttamiseksi on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon muissa asiaan liittyvissä unionin ja jäsenvaltioiden aloitteissa aikaansaadut tulokset.

6.           Toteutettaessa yhteentoimivuusratkaisuja ISA2-ohjelman puitteissa ohjenuorana on mahdollisuuksien mukaan käytettävä eurooppalaista yhteentoimivuuden viitearkkitehtuuria.

7.           Yhteentoimivuusratkaisut ja niiden päivitykset on sisällytettävä Euroopan yhteentoimivuuskartoitukseen ja ne on mahdollisuuksien mukaan asetettava saataville, jotta eurooppalaiset julkishallinnot voivat käyttää niitä uudelleen.

8.           Komissio seuraa määräajoin yhteentoimivuusratkaisujen toteuttamista ja uudelleenkäyttöä unionissa osana 7 artiklan mukaisesti vahvistettua työohjelmaa.

9.           Mahdollisimman suuren synergian, täydentävyyden ja yhteispanostuksen aikaansaamiseksi toimia on mahdollisuuksien mukaan koordinoitava muiden asiaan liittyvien unionin aloitteiden kanssa.

10.         Kaikissa ISA2-ohjelmasta rahoitettavissa toimissa ja yhteentoimivuusratkaisuissa kannustetaan käyttämään uudelleen saatavilla olevia yhteentoimivuusratkaisuja, sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista.

7 artikla Työohjelma

1.           Toimien toteuttamiseksi tämän päätöksen koko soveltamisaikana komissio hyväksyy ISA2-ohjelman alussa täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan työohjelma, ja tarkistaa sitä vähintään kerran vuodessa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Työohjelmassa eritellään, priorisoidaan, dokumentoidaan, valitaan, suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan 5 artiklassa tarkoitettuja toimia sekä tehdään tunnetuksi niiden tuloksia.

2.           Toimia voidaan sisällyttää työohjelmaan ainoastaan sillä edellytyksellä, että niissä noudatetaan sääntöjä ja ne täyttävät valintakriteerit. Nämä säännöt ja kriteerit ja niiden mahdolliset muutokset ovat erottamaton osa työohjelmaa.

3.           Alunperin ISA-ohjelmassa tai jossain muussa unionin aloitteessa käynnistetty ja kehitetty hanke voidaan sisällyttää työohjelmaan missä tahansa hankkeen vaiheessa.

8 artikla Budjettisäännökset

1.           Varoja annetaan käyttöön, kun hanke tai käyttövaiheessa oleva ratkaisu sisällytetään työohjelmaan tai kun työohjelmassa ja sen mahdollisissa muutoksissa määritelty hankkeen vaihe on saatettu onnistuneesti päätökseen.

2.           Sellaiset työohjelmaan tehtävät muutokset, jotka koskevat yli 400 000 euron toimikohtaisia talousarviomäärärahoja, hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.           ISA2-ohjelmassa toteutettavat toimet voivat edellyttää ulkopuolisten palvelujen hankkimista, jolloin on sovellettava asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 vahvistettuja EU:n hankintasääntöjä.

9 artikla Tukikelpoiset toimet ja yhteentoimivuusratkaisut

1.           Yhteisten toteutuspuitteiden ja yleiskäyttöisten työkalujen kehittäminen, vahvistaminen ja parantaminen rahoitetaan ISA2-ohjelmasta. Tällaisten toteutuspuitteiden ja työkalujen käytön rahoittavat käyttäjät.

2.           Yhteisten palvelujen kehittäminen, vahvistaminen, tuotantokäyttöön saaminen ja parantaminen rahoitetaan ISA2-ohjelmasta. Tällaisten palvelujen keskitetty tarjoaminen unionin tasolla voidaan myös rahoittaa ohjelmasta tapauksissa, joissa komissio katsoo tällaisen toiminnan palvelevan unionin etua ja se on asianmukaisesti perusteltu työohjelmassa. Kaikissa muissa tapauksissa näiden palvelujen käyttö rahoitetaan muilla keinoin.

3.           ISA2-ohjelmassa ’ratkaisuhautomoiksi’ tai ’ratkaisusilloiksi’ otetut yhteentoimivuusratkaisut rahoitetaan ohjelmasta, kunnes ne siirtyvät muiden ohjelmien tai aloitteiden vastuulle.

4.           Liitännäistoimenpiteet rahoitetaan ISA2-ohjelmasta.

10 artikla Komitea

1.           Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 182/2011 nojalla perustettu eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja käsittelevä komitea, jäljempänä ’ISA2-komitea’.

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.           Komissio hyväksyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä. Näiden toimenpiteiden voimassaoloaika saa olla enintään 6 kuukautta.

11 artikla Seuranta ja arviointi

1.           Komissio ja ISA2-komitea seuraavat säännöllisesti ISA2-ohjelman toteutusta ja vaikutusta ja käyttäjien tyytyväisyyttä siihen. Ne selvittävät myös mahdollisuuksia synergioihin täydentävien unionin ohjelmien kanssa.

2.           Komissio laatii ohjelman toteutuksesta vuosittain kertomuksen ISA2-komitealle.

3.           ISA2-ohjelmalle tehdään väliarviointi ja loppuarviointi. Väliarvioinnin tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 ja loppuarvioinnin tulokset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta voi tässä yhteydessä pyytää komissiota esittelemään arviointitulokset ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

4.           Arvioinneissa tarkastellaan muun muassa ohjelman toimien merkityksellisyyttä, tuloksellisuutta, tehokkuutta, hyödyllisyyttä, kestävyyttä ja johdonmukaisuutta. Loppuarvioinnissa tarkastellaan lisäksi sitä, missä määrin ohjelma on saavuttanut tavoitteensa.

5.           Ohjelman tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa 1 artiklassa asetettuun tavoitteeseen ja työohjelmaan sisältyviin toimiin. Tavoitteen saavuttamisen mittaamiseen käytetään erityisesti eurooppalaisille julkishallinnoille toimitettujen ja niiden käyttämien keskeisten yhteentoimivuuden mahdollistajien ja julkishallintojen tukivälineiden lukumäärää. Ohjelman tuloksia ja vaikutuksia mittaavat indikaattorit määritellään työohjelmassa.

6.           Lisäksi arvioinneissa tarkastellaan hyötyjä, joita toimista on koitunut unionille yhteisten politiikkojen edistämisen kannalta, yksilöidään osa-alueet, joilla on mahdollista tehdä parannuksia, ja todennetaan synergiat muiden unionin aloitteiden kanssa maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävän yhteentoimivuuden ja eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamisen alalla.

7.           Loppuun saatettuja tai keskeytettyjä toimia arvioidaan vielä ohjelman yleisen arvioinnin yhteydessä. Niitä seurataan suhteessa siihen, mikä on niiden asema yhteentoimivuusratkaisujen kokonaisympäristössä Euroopassa, ja niitä arvioidaan suhteessa käyttäjien hyväksyntään, käyttöön ja uudelleenkäytettävyyteen.

8.           ISA2-ohjelman arviointiin on sisällyttävä, soveltuvin osin, tietoja

a)      määrällisesti arvioitavissa olevista hyödyistä, joita yhteentoimivuusratkaisut tuottavat yhdistämällä tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäjien tarpeisiin;

vb)    yhteentoimivien tieto- ja viestintätekniikkapohjaisten ratkaisujen määrällisesti arvioitavissa olevista myönteisistä vaikutuksista.

12 artikla Kansainvälinen yhteistyö

1.           Euroopan talousalueeseen kuuluvat valtiot ja EU:n jäsenehdokasvaltiot voivat osallistua ISA2-ohjelmaan unionin kanssa tekemiensä sopimusten puitteissa.

2.           Yhteistyötä muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tai elinten kanssa edistetään, varsinkin Euro–Välimeri-kumppanuuden ja itäisen kumppanuuden puitteissa ja naapurimaiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden ja Mustanmeren alueen maiden kanssa. Tähän liittyviä kustannuksia ei kateta ISA2-ohjelmasta.

3.           Ohjelma edistää mahdollisuuksien mukaan ratkaisujensa uudelleenkäyttöä kolmansissa maissa.

13 artikla Muut kuin unionin aloitteet

ISA2-ohjelmassa luotuja tai käytettyjä yhteentoimivuusratkaisuja voidaan käyttää myös muissa kuin unionin aloitteissa muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan tästä ei aiheudu menoja unionin yleiseen talousarvioon eikä yhteentoimivuusratkaisuun liittyvä keskeisin unionin tavoite vaarannu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muiden politiikkojen soveltamista.

14 artikla Varainhoitoa koskevat säännökset

1.           Rahoituspuitteet tämän päätöksen mukaisten unionin toimien toteuttamiseksi sen soveltamisaikana ovat 130 928 000 euroa.

2.           Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen puitteissa.

3.           Ohjelmaan osoitetulla määrärahoilla voidaan myös kattaa kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnon ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään säännölliseen valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan.

15 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016 31 päivään joulukuuta 2020.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskevasta ohjelmasta (ISA2)

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[64]

Tieto- ja viestintäteknologia – Toimintaohjelma osastossa 26 ”Komission hallinto”

Toiminto: Luku 26 03 — Palveluiden toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

ü Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[65].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Yleisenä tavoitteena on helpottaa tehokasta ja tuloksellista maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävää sähköistä vuorovaikutusta eurooppalaisten julkishallintojen välillä sekä julkishallintojen ja yritysten ja kansalaisten välillä niin, että mahdollistetaan unionin politiikan ja toimien toteuttamista edesauttavien sähköisten julkisten palvelujen tarjonta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen vaihto.

Erityistavoitteet ovat seuraavat:

-         maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävien olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen parantaminen, käyttö ja uudelleenkäyttö;

-         maiden tai hallinnonalojen rajat ylittävien uusien yhteentoimivuusratkaisujen kehittäminen, käyttö ja uudelleenkäyttö;

-         ehdotetun tai hyväksytyn unionin lainsäädännön tieto- ja viestintäteknisten vaikutusten arviointi ja sellaisten alojen määrittely, joilla uusi lainsäädäntö voisi edistää yhteentoimivuutta;

-         eurooppalaisen yhteentoimivuuden viitearkkitehtuurin (EIRA) luominen yhteentoimivuusratkaisujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi;

-         sellaisen välineen luominen, jonka avulla helpotetaan olemassa olevien yhteentoimivuusratkaisujen uudelleenkäyttöä ja määritellään alueet, joilta tällaiset ratkaisut vielä puuttuvat;

-         olemassa olevien yhteisten eritelmien ja standardien arviointi ja edistäminen ja uusien yhteisten eritelmien ja standardien kehittäminen; ja

-         yhteentoimivuusratkaisujen hyötyjä mittaavan ja kvantifioivan mekanismin käyttöönotto.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 26:

Yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimiva toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille

-         Sijoittaminen nykyaikaisiin julkishallintoihin – yhteentoimivuusratkaisut

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminto 26.03: Palveluiden toimittaminen julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Parempien yhteentoimivuusratkaisujen kehittäminen eurooppalaisten julkishallintojen välistä ja niiden ja yritysten/kansalaisten välistä vuorovaikutusta varten parantaa merkittävästi tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja tarjoaa mahdollisuuksia huomattaviin kustannussäästöihin.

ISA2-ohjelman kautta DIGIT työskentelee komission muiden yksiköiden kanssa ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa kehittääkseen keskeisiä yhteentoimivuuden mahdollistajia, tukeakseen EU:n eri alojen politiikan ja lainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa ja helpottaakseen sähköisten julkisten palvelujen toimittamista eurooppalaisten julkishallintojen käyttöön ja näiden palvelujen tukemista.

Se tukee aktiivisesti eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistamista unionin aloitteiden, jäsenvaltioiden, kansalaisten ja yritysten hyödyksi.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Komissio on määritellyt yleisen tavoitteen ja joukon erityistavoitteita (ks. 1.4.1 kohta).

Näiden tavoitteiden saavuttamisen odotetaan näkyvän tulosindikaattoreissa, joiden avulla ohjelman toimintalogiikkaa voidaan muodollisesti mitata. Indikaattorit ja odotetut tulokset on määritelty ennakkoarvioinnissa ja ne esitetään asiaa koskevissa oheisasiakirjoissa.

Erityistavoitteet, tulokset ja indikaattorit jakautuvat seuraaviin viiteen luokkaan, jotka edustavat ohjelman toimintalinjoja:

–        keskeiset yhteentoimivuuden mahdollistajat;

–        EU:n lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon tukeminen;

–        julkishallintojen tukivälineet;

–        liitännäistoimenpiteet; ja

–        seurantatoimet.

Ohjelman talousarviovaikutukset esitetään taulukossa 3.2.2. Ohjelman arvioinnissa tarkastellaan muun muassa toimien merkityksellisyyttä, tuloksellisuutta, tehokkuutta, hyödyllisyyttä, kestävyyttä ja johdonmukaisuutta sekä arvioidaan ohjelman onnistumista suhteessa sen tavoitteeseen ja työohjelmaan.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

ISA2-ohjelman on vastattava tarpeeseen kehittää keskeisiä yhteentoimivuuden mahdollistajia, tukea unionin lainsäädännön tehokasta täytäntöönpanoa, tarjota tukivälineitä eurooppalaisille julkishallinnoille ja käyttää perustana olemassa olevia tai uusia yhteisiä toteutuspuitteita, yhteisiä palveluja ja uudelleenkäytettäviä yleiskäyttöisiä työkaluja.

Nämä tarpeet on todettu unionin muiden alojen politiikan toteutuksesta vastaavien tahojen ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa käydessä näkemystenvaihdossa sekä ennakkoarvioinnissa ja virallisessa kuulemisessa, kuten perusteluissa kuvataan. Ohjelman toimien tärkeimpiä hyödynsaajia ovat eurooppalaiset julkishallinnot. Yritykset ja kansalaiset hyötyvät välillisesti julkishallintojen tarjoamien palvelujen kautta.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Kaikki ISA2-ohjelman toiminta-alat kuuluvat jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin yhteiseen vastuualueeseen. Näin ollen ISA2-ohjelmassa harjoitetaan vain sellaista toimintaa, josta on saatavissa todistettavaa eurooppalaista lisäarvoa, kuten perusteluissa selvitetään.

Ohjelman hallintokomitea varmistaa johdonmukaisuuden ja täydentävyyden suhteessa jäsenvaltiotason toimiin. Unionin tasolla varmistetaan yksiköiden välisellä koordinoinnilla, että toimet ovat linjassa muiden politiikan alojen (esim. talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso, maakohtaiset raportit/suositukset) ja Verkkojen Eurooppa -välineen ja digitaalistrategian pilarin II (yhteentoimivuus ja standardit) kanssa pyrkimyksenä mahdollisimman hyvä johdonmukaisuus ja synergia. Tiivis yhteistyö ja koordinointi jäsenvaltioiden ja muiden politiikanalojen välillä auttaa jatkuvasti arvioimaan ohjelman todellisia tarpeita, toimien oikeasuhteisuutta ja toissijaisuusperiaatteen noudattamista.

Kuten perusteluissa korostetaan, ISA2-ohjelma tuottaa unionin toiminnalle lähinnä rahoituksellista ja taloudellista lisäarvoa ja edesauttaa osaltaan unionin eri alojen politiikan ja lainsäädännön lujittamista ja täytäntöönpanoa saavuttaen huomattavia synergioita maiden ja hallinnonalojen rajat ylittävän koordinoinnin kautta.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Komission kertomuksessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle edellisen ISA-ohjelman väliarvioinnista korostetaan arvioinnin pitkälti myönteisiä johtopäätöksiä. Kaikki suositukset on otettu huomioon uudessa ISA2-ohjelmassa.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Kuten perusteluissa  todetaan, johdonmukaisuus ja täydentävyys Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa varmistetaan ja sen odotetaan johtavan synergioihin.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

ü Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ü Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2020.

– ¨ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)[66]

ü Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– ü yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– ¨ toimeenpanovirastoja

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– ¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– ¨ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– ¨ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

– ¨ julkisoikeudellisille yhteisöille

– ¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

ISA2-ohjelma käynnistyy 1. tammikuuta 2016.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Ohjelman toteutusta on tarkoitus seurata säännöllisesti moitteettoman varainhoidon periaatteen ja komission hallinnollisten menettelyjen mukaisesti. Seurantaan kuuluu vuotuinen raportointi hallintokomitealle edistymisestä tuettujen toimien toteuttamisessa.

Ohjelmalle tehdään väliarviointi ja loppuarviointi. Väliarvioinnin tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2018 ja loppuarvioinnin tulokset viimeistään 31. joulukuuta 2021. Euroopan parlamentin toimivaltainen valiokunta voi tässä yhteydessä pyytää komissiota esittelemään arviointitulokset ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Päätösehdotuksen tueksi on tehty ennakkoarviointi. Siitä ja ISA-ohjelman väliarvioinnista seuranneet erityiset suositukset on otettu asianmukaisesti huomioon. Eräät suosituksissa yksilöidyt riskit otetaan kaikilta osin huomioon ehdotuksessa.

ISA2-ohjelmassa kehitetään ja tuetaan Euroopan yhteentoimivuuskartoitusta välineenä, jolla voidaan kartoittaa ja analysoida Euroopan yhteentoimivuusympäristöä ja määritellä saatavilla olevat ja puuttuvat ratkaisut. Tältä pohjalta siinä tuetaan jatkossakin olemassa olevia ratkaisuja, luodaan uusia ratkaisuja ja toimitaan sellaisten muista unionin aloitteista johtuvien yhteentoimivuusratkaisujen välittäjänä, jotka voitaisiin ottaa käyttöön unionin digitaalisten palvelujen jakelukanavissa. Näin siinä vältetään toimien päällekkäisyyttä, vahvistetaan jäsenvaltioiden ja komission yksiköiden välistä yhteistyötä ja edistetään aktiivisesti olemassa olevien ratkaisujen uudelleenkäyttöä.

2.2.2.     Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

Komission nykyisiä valvontamenetelmiä voidaan soveltaa ohjelman määrärahoihin.

2.2.3.     Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta.

Tarkoituksena on käyttää monenlaisia varainhoidon ja hallinnon valvontamekanismeja. Ohjelma toteutetaan julkisilla hankinnoilla noudattaen varainhoitoasetuksen sääntöjä ja menettelyjä.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

2.3.1.     Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja menettelyjä sovelletaan koko prosessin ajan, ja niihin kuuluvat muun muassa seuraavat toimet:

–        työohjelman vahvistaminen edellyttää hallintokomitean myönteistä lausuntoa ja se sisältää osatavoitteita, joiden mukaan rahoitusta annetaan, mikä auttaa varmistamaan tuloksellisuuden ja kustannusten valvonnan;

–        tarjouspyyntöeritelmät laaditaan asianmukaisesti niin, että varmistetaan vaadittujen tulosten saavuttamisen ja aiheutuneiden kulujen valvottavuus;

–        tarjoukset analysoidaan laadun ja rahoituksen näkökulmasta;

–        muut komission yksiköt osallistuvat prosessiin sen kaikissa vaiheissa;

–        tulokset todennetaan ja laskut tarkastetaan monella tasolla ennen maksamista; ja

–        ohjelmassa toimii sisäinen tarkastusjärjestelmä.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero […][Nimi ………………………………………...……….] || JM/EI-JM ([67]) || EFTA-mailta[68] || ehdokas­mailta[69] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1A || 26.01.04.01 Eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuja koskevan ohjelman (ISA) tukimenot || EI-JM || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero […][Nimi ………………………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1A || 26.03.01.01 Eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma (ISA2)[70] || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || EI

1A || 26.03.01.51 Eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuja koskevasta ohjelmasta (ISA) rahoitettujen toimien loppuun saattaminen || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Numero || 1A — Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

PO: DIGIT || || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || || || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || 24,448 || 25,115 || 25,783 || 26,452 || 27,130 || || || 128,928

Maksut || (2) || 6,500 || 23,800 || 24,500 || 26,000 || 48,128 || || || 128,928

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[71] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || 0,400 || 0,400 || 0,400 || 0,400 || 0,400 || || || 2,000

PO DIGITn määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 24,848 || 25,515 || 26,183 || 26,852 || 27,530 || || || 130,928

Maksut || =2+2a +3 || 6,900 || 24,200 || 24,900 || 26,400 || 48,528 || || || 130,928

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 24,848 || 25,515 || 26,183 || 26,852 || 27,530 || || || 130,928

Maksut || (5) || 6,900 || 24,200 || 24,900 || 26,400 || 48,528 || || || 130,928

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1A kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 24,848 || 25,515 || 26,183 || 26,852 || 27,530 || || || 130,928

Maksut || =5+ 6 || 6,900 || 24,200 || 24,900 || 26,400 || 48,528 || || || 130,928

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || || || YHTEENSÄ

PO: DIGIT ||

Ÿ Henkilöresurssit || 2,416 || 2,416 || 2,416 || 2,416 || 2,416 || || || 12,080

Ÿ Muut hallintomenot || 0,120 || 0,120 || 0,120 || 0,120 || 0,120 || || || 0,600

PO DIGIT YHTEENSÄ || Määrärahat || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || || || 12,680

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || || 12,680

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || || || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 27,384 || 28,051 || 28,719 || 29,388 || 30,066 || || || 143,608

Maksut || 9,436 || 26,736 || 27,436 || 28,936 || 51,064 || || || 143,608

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ü  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || || || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[72] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE kuten kuvattu kohdissa 1.4.1 ja 1.4.4 || || || || || || || || || || || || || || || ||

Keskeiset yhteentoimivuuden mahdollistajat || || || || 6,000 || || 6,000 || || 6,000 || || 7,000 || || 7,000 || || || || || || 32,000

EU:n lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon tukeminen || || || || 10,000 || || 12,000 || || 12,000 || || 14,000 || || 14,000 || || || || || || 62,000

Eurooppalaisten julkishallintojen tukivälineet || || || || 3,000 || || 3,500 || || 4,000 || || 4,500 || || 4,500 || || || || || || 19,500

Liitännäistoimenpiteet || || || || 2,550 || || 2,550 || || 2,550 || || 2,550 || || 2,550 || || || || || || 12,750

Seurantatoimet || || || || 0,535 || || 0,535 || || 0,535 || || 0,535 || || 0,535 || || || || || || 2,675

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 22,094 || || 24,594 || || 25,094 || || 28,594 || || 28,594 || || || || || || 128,925

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– ü  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || || || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 2,416 || 2,416 || 2,416 || 2,416 || 2,416 || || || 12,080

Muut hallintomenot || 0,120 || 0,120 || 0,120 || 0,120 || 0,120 || || || 0,600

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || || || 12,680

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[73] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || 2,536 || || || 12,680

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– ü  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

|| || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || || || Yht.

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) — AD || 10 || 10 || 10 || 10 || 10 || || || 10

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) — AST || 4 || 4 || 4 || 4 || 4 || || || 4

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) — AST/SC || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || || || 2

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[74] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) — Kansalliset asiantuntijat || 3 || 3 || 3 || 3 || 3 || || || 3

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) — Sopimussuhteiset toimihenkilöt || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || || || 1

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[75] || – päätoimipaikassa || || || || || || || ||

|| – EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || || || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 20 || 20 || 20 || 20 || 20 || || || 20

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || AD-virat kattavat ohjelman tosiasiallisen hallinnoinnin, mukaan lukien työohjelman laatiminen, budjetin hallinnointi, ohjelman toteutukseen liittyvien julkisten tarjouspyyntöjen hallinnointi, ohjelman toteutukseen liittyvien sopimusten hallinnointi, hankkeiden seuranta, yhteydet komission yksiköihin ja jäsenvaltioiden asiantuntijoihin sekä asiantuntijakokousten, seminaarien ja konferenssien järjestäminen. Näihin virkoihin sisältyy myös yksikön päällikkö. AST- ja AST/SC-virat liittyvät tukitoimintoihin seuraavilla aloilla: - sihteeritehtävät, työmatkojen järjestelyt (2 henkilöä); - budjetin hallinnointi, tarjouskilpailut, sopimukset ja laskujen maksaminen (2 henkilöä); - tiedotus ja viestintä (2 henkilöä); - logistiikka: kokousten ja seminaarien järjestelyt, asiantuntijoiden kutsut, asiantuntijoiden kulukorvaukset, asiakirjahallinto (1 henkilö).

Ulkopuolinen henkilöstö || Lähetetyt kansalliset asiantuntijat avustavat ohjelman varsinaisessa hallinnoinnissa AD-virkamiehiä pääasiassa aloilla, jotka liittyvät koordinointiin jäsenvaltioiden kanssa, hankkeiden seurantaan sekä asiantuntijoiden kokousten, seminaarien ja konferenssien järjestämiseen. Sopimussuhteiset toimihenkilöt avustavat kohdennetusti a) ohjelman tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvissä toimissa ja b) yksittäisten toimien tosiasiallisessa hallinnoinnissa pääasiassa aloilla, joihin osallistuu muita komission yksiköitä.

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ü  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

Ehdotus on voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[76]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ü  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[77]

vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ................ || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[1]               http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/policy/public-sector-innovation/index_en.htm.

[2]               Komission tiedonanto Vuotuinen kasvuselvitys 2013, COM(2012) 750 final, 28.11.2012.

[3]               Euroopan yhteentoimivuusstrategian vuoden 2012 toteuttamisselvitys, raportti poliittisista, sosioekonomisista ja oikeudellisesta tekijöistä.

[4]               Komission tiedonanto Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[5]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan digitaalistrategia, KOM(2010) 245 lopullinen, 28.8.2010.

[6]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus, KOM(2010) 744 lopullinen, 16.12.2010.

[7]               ”e‑Commission 2012–15: Delivering user-centric digital services”, varapuheenjohtaja Šefčovičin tiedonanto komissiolle, SEC(2012) 492 final, 1.8.2012.

[8]               Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 20).

[9]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

[10]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

[11]             Powering European Public Sector Innovation: Towards A New Architecture. Report of the Expert Group on Public Sector Innovation. EUR 13825 EN, 2013.

[12]             Neuvoston päätös 95/468/EY, tehty 6 päivänä marraskuuta 1995, yhteisön panoksesta hallintojen välisessä telemaattisessa tietojenvaihdossa (HVT) (EYVL L 269, 11.11.1995, s. 23–25).

[13]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1719/1999/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 1999, eräistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisia verkkoja koskevista suuntaviivoista, mukaan lukien yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöiminen (EYVL L 203, 3.8.1999, s. 1).

[14]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1720/1999/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 1999, eräistä toimista ja toimenpiteistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisten verkkojen yhteentoimivuuden ja niihin pääsyn varmistamiseksi (EYVL L 203, 3.8.1999, s. 9).

[15]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/387/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK) (EUVL L 181, 18.5.2004, s. 25).

[16]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 20).

[17]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa, KOM(2012) 529.

[18]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

[19]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/17/EU, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, neuvoston direktiivin 89/666/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2005/56/EY ja 2009/101/EY muuttamisesta keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisen osalta.

[20]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

[21]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1482/2007/EY, tehty 11 päivänä joulukuuta 2007, sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavasta yhteisön ohjelmasta (Fiscalis 2013) ja päätöksen N:o 2235/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 330, 15.12.2007, s. 1–7).

[22]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 624/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, yhteisön tullitoimintaa koskevan toimintaohjelman (Tulli 2013) hyväksymisestä (EUVL L 154, 14.6.2007, s. 25–31).

[23]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

[24]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/37/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta (EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1).

[25]             Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla, COM(2012) 238 lopullinen, 4.6.2012.

[26]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

[27]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164–173).

[28]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle, KOM(2009) 404 lopullinen, 10.8.2009.

[29]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/55/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa (EUVL L 133, 6.5.2014, s. 1–11).

[30]             Interim evaluation of the ISA programme, Kurt Salmon, 31.10.2012.

[31]             SG, COMP, MARE, JRC, PO, DGT, EMPL, REGIO, HOME, JUST, ENTR ja CNECT.

[32]             Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Malta, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta.

[33]               EUVL C , , s. .

[34]               EUVL C , , s. .

[35]               KOM(2010) 245.

[36]               KOM(2010) 2020.

[37]               KOM(2010) 744.

[38]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

[39]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/17/EU, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, neuvoston direktiivin 89/666/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2005/56/EY ja 2009/101/EY muuttamisesta keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisen osalta.

[40]               Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

[41]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008 , viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60–81).

[42]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4–23).

[43]             Neuvoston asetus (EY) N:o 2725/2000, annettu 11 päivänä joulukuuta 2000, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi (EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1–10).

[44]             https://e-justice.europa.eu

[45]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL 88, 4.4.2011, s. 45–65).

[46]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

[47]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/37/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta (EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1).

[48]             KOM(2012) 238, EUVL C [...], [...], s. [...].

[49]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

[50]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

[51]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

[52]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65–242).

[53]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1–64).

[54]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/55/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa (EUVL L 133, 6.5.2014, s. 1).

[55]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

[56]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).

[57]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1719/1999/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 1999, eräistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisia verkkoja koskevista suuntaviivoista, mukaan lukien yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöiminen (EYVL L 203, 3.8.1999, s. 1).

[58]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1720/1999/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 1999, eräistä toimista ja toimenpiteistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT) Euroopan laajuisten verkkojen yhteentoimivuuden ja niihin pääsyn varmistamiseksi (EYVL L 203, 3.8.1999, s. 9).

[59]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 2004/387/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK) (EUVL L 144, 30.4.2004, s. 62, ja oikaisu EUVL L 181, 18.5.2004, s. 25).

[60]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY, tehty 16 päivänä syyskuuta 2009, yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) (EUVL L 260, 3.10.2009, s. 20).

[61]             Asiakirja A7-0083/2012.

[62]             Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1–11).

[63]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.12.2011, s. 13).

[64]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[65]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[66]               Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[67]               JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[68]               EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. .

[69]               Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[70]               Tämä uusi budjettikohta korvaa nykyisen budjettikohdan 26 03 01 01: Yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA). ISA-toimien loppuunsaattaminen katetaan kohdasta 26 03 01 02: ... loppuun saattaminen.

[71]               Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[72]               Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[73]               Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[74]               Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa. .

[75]               Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[76]               Katso (vuodet 2007–2013 kattavan) toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[77]               Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.