19.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 65/68

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 5, 6, 9, 14, 147, 148, 149, 151 ja 153 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 24, 25, 26, 29, 33, 34, 35 ja 36 artiklan,

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission suosituksen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” (2013/112/EU) (1),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Evidence on Demographic and Social Trends: Social Policies' Contribution to Inclusion, Employment and the Economy” (SWD(2013)0038),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Follow-up on the implementation by the Member States of the 2008 European Commission recommendation on active inclusion of people excluded from the labour market – Towards a social investment approach” (SWD(2013)0039,

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”3rd Biennal Report on Social Services of General Interest” (SWD(2013)0040),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Long-term care in ageing societies – Challenges and policy options” (SWD(2013)0041),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Confronting Homelessness in the European Union” (SWD(2013)0042),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Investing in Health” (SWD(2013)0043),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Social investment through the European Social Fund” (SWD(2013)0044),

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2013” (COM(2012)0750) ja sen liitteenä olevan luonnoksen työllisyysraportiksi,

—

ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2013 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat” (2),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen ja siihen liittyvän 14. kesäkuuta 2012 annetun parlamentin päätöslauselman aiheesta ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (3),

—

ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen” (COM(2010)0682),

—

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmasta (4),

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758), Euroopan talous- ja sosiaalikomitean siitä antaman lausunnon (5) ja siitä 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman (6),

—

ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille –aloite” (COM(2011)0933),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen ja siihen liittyvän 24. toukokuuta 2012 annetun parlamentin päätöslauselman aiheesta ”Mahdollisuuksia nuorille –aloite” (7),

—

ottaa huomioon 5. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Nuoret töihin” (COM(2012)0727),

—

ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä (8),

—

ottaa huomioon neuvoston 7. maaliskuuta 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020),

—

ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon komission suosituksesta työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämiseksi (COM(2008)0639) ja siitä 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman (9),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman maahanmuuttajien kotouttamisesta, sen vaikutuksista työmarkkinoihin ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ulkoisesta ulottuvuudesta (10),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tulevaisuudesta (11),

—

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa” (COM(2008)0412) ja siitä 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman (12),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys elpyvässä taloudessa” (COM(2009)0545) ja siitä 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman (13),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (COM(2011)0607/2 – 2011/0268(COD)) ja siitä 20. elokuuta 2012 annetun luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi (14),

—

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille” (15),

—

ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta: yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen edistäminen (16),

—

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman sosiaalisia investointeja koskevasta sopimuksesta – vastauksesta kriisiin (17),

—

ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 julkaistun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten” (COM(2012)0055),

—

ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksen Nro 117 sosiaalipolitiikan perustavoitteista ja -vaatimuksista,

—

ottaa huomioon ILOn suosituksen 202 sosiaalisen suojelun vähimmäistasoista,

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen tiedonannostaan ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (O-000057/2013 – B7-0207/2013),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että talouden vakautustoimet ovat monissa jäsenvaltioissa johtaneet lyhyen aikavälin tavoitteisiin kohdennettujen menojen suosimiseen kestävään kasvuun, työllisyyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kilpailukykyyn investoimisen ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisen kustannuksella;

B.

toteaa, että unioniin ja erityisesti euroalueen valtioihin kohdistunut valtionvelkakriisi on johtanut vakavaan taloudelliseen taantumaan, jolla on kielteisiä sosiaalisia seurauksia useimmissa jäsenvaltioissa, kuten työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyminen;

C.

toteaa, että kriisin yhteydessä on korostunut, että jäsenvaltiot ovat taloudellisessa riippuvuussuhteessa ja että niiden kyvyssä reagoida työmarkkinoiden ja talouden haasteisiin on huomattavia eroja;

D.

katsoo, että jäsenvaltioiden on kriisin ja väestörakenteen muutosten vuoksi kiireellisesti parannettava sosiaalimenojen tehokkuutta ja suunniteltava sosiaaliturvajärjestelmäänsä mahdollisesti tehtäviä uudistuksia tämän tavoitteen mukaisesti;

E.

katsoo, että kansalliset työmarkkinaosapuolet voivat olla tärkeässä asemassa sosiaaliturvajärjestelmien rahoituksen ja toiminnan kannalta;

F.

toteaa, että hyvin kohdennetut ja tehokkaat sosiaaliset investoinnit vakauttavat taloutta, edistävät työllisyyttä ja lisäävät työntekijöiden pätevyyttä ja parantavat siten EU:n kilpailukykyä;

G.

katsoo, että tarjolla oleviin työpaikkoihin vaadittu suurempi pätevyys ja tulevaisuudessa paljon työpaikkoja tarjoavilla aloilla tarvitut taidot – kestävään talouteen ja yhteiskuntaan mukautettuina – edellyttävät asianmukaisia investointeja koulutus- ja jatkokoulutusohjelmiin;

H.

ottaa huomioon, että EU:n kotitalouksien keskimääräiset tulot ovat vähenemässä ja että pitkäaikaistyöttömyys sekä köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, mukaan luettuina työssäkäyvien köyhyys ja yhteiskunnan polarisoituminen, lisääntyvät monissa jäsenvaltioissa;

I.

ottaa huomioon, että 10,5 prosenttia työikäisestä väestöstä on nykyisin työttömänä;

J.

ottaa huomioon, että 30. tammikuuta 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi seuraavaa: ”Kasvuun ja työllisyyteen voimme palata vain, jos noudatamme johdonmukaista ja laajapohjaista toimintatapaa, jossa yhdistyvät tulevaisuuden kasvuun tehtäviä investointeja varjeleva älykäs julkisen talouden vakauttaminen, terveet makrotalouspolitiikat sekä aktiivinen työllisyysstrategia, säilyttäen sosiaalinen yhteenkuuluvuus”;

K.

ottaa huomioon, että taloudellisen taantuman ja jatkuvan valtionvelkakriisin vaikutukset yhdistyneinä väestörakenteen muutoksiin ovat haaste sosiaaliturvajärjestelmille ja kohtuullisille sosiaaliturvajärjestelyille, lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusjärjestelmät mukaan luettuina;

L.

ottaa huomioon, että 22,8 prosenttia nuorista EU:ssa on nykyisin työttömänä ja että nuorisotyöttömyys on joissakin jäsenvaltioissa yli 50 prosenttia;

M.

toteaa, että 8,3 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaista nuorta ei ole töissä, koulutuksessa eikä harjoittelussa; ottaa huomioon, että tämä luku kasvaa jatkuvasti, mikä aiheuttaa riskin menettää kokonainen sukupolvi;

N.

katsoo, että maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on suurempi riski lopettaa koulunkäynti ennen toisen asteen koulutuksen suorittamista;

O.

ottaa huomioon, että 27 prosenttia lapsista on vaarassa joutua köyhyyteen tai syrjäytyä sosiaalisesti ja että koko EU:n väestön osalta vastaava luku on 24 prosenttia (18);

P.

ottaa huomioon, että 8 prosenttia EU:n kansalaisista elää vakavassa aineellisessa puutteessa eikä heillä ole varaa hyödykkeisiin, joita pidetään välttämättöminä ihmisarvoisen elämän takaamiseksi Euroopassa;

Q.

ottaa huomioon, että 15 prosenttia lapsista lopettaa koulunkäynnin saamatta toisen asteen opintojen lopputodistusta ja että 10 prosenttia EU:n kansalaisista elää työttömissä kotitalouksissa;

R.

ottaa huomioon, että sosiaalisen suojelun komitea varoittaa, että nämä luvut kasvavat edelleen monissa jäsenvaltioissa, mikä johtuu osittain talouden vakautustoimista;

S.

toteaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät, kuten ikääntyneet ja vammaiset henkilöt, ovat kärsineet rahoituskriisistä, talouskriisistä ja sosiaalisesta kriisistä kaikkein eniten;

T.

toteaa, että sosiaalipolitiikka kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että EU:n tehtävänä on tukea, avustaa ja täydentää jäsenvaltioiden toimia;

U.

katsoo, että kunnollinen työpaikka tarjoaa todellisen suojan köyhyyttä vastaan;

V.

katsoo, että aktiiviset työmarkkinapolitiikat ja aktivointistrategiat ovat keskeisessä asemassa autettaessa työttömiä saamaan kunnollisia työpaikkoja;

W.

katsoo, että tarjoamalla oikeanlaista yksilöllistä ohjausta kunnollista työpaikkaa hakeville voidaan parantaa heidän onnistumismahdollisuuksiaan;

X.

katsoo, että säästötoimilla, julkisten palvelujen ja sosiaaliavun määrärahojen vähentäminen mukaan luettuna, ei saa huonontaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta tai altistaa heitä tarpeettomasti työttömyydelle;

Y.

katsoo, että säästötoimenpiteillä ei saa vaarantaa terveydenhoitopalvelujen ja pitkäaikaishoidon saatavuutta, käytettävyyttä ja kohtuuhintaisuutta eikä lisätä terveydenhoidon eriarvoisuutta;

Z.

toteaa, että taloudellinen kriisi vaikuttaa todennäköisesti enemmän naisiin kuin miehiin; toteaa lisäksi, että on olemassa riski, että nykyinen taantuma hidastaa kehitystä tai jopa kääntää sen suuntaa, mistä olisi pitkäaikaisia seurauksia sosiaaliturvajärjestelmille, sosiaaliselle osallisuudelle ja väestökehitykselle;

AA.

katsoo, että kaiken tiukan säästöpolitiikan on oltava järkevää ja mahdollistettava suhdanteita tasoittavat investoinnit suuriin poliittisiin painopistealoihin sekä otettava huomioon taloudellinen suorituskyky ja tuottavuus;

AB.

toteaa, että syrjäytyneet väestönosat elävät surkeissa sosiaalis-taloudellisissa oloissa ja joutuvat usein vakavan syrjinnän ja erottelun kohteeksi kaikilla elämänaloilla;

AC.

pitää koulunkäynnin keskeyttämisen ensimerkkejä tärkeänä varoitussignaalina syklisestä köyhyydestä;

AD.

toteaa, että asunnottomuus on edelleen ongelma kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että se on yksi äärimmäisimpiä köyhyyden ja osattomuuden muotoja, joka riistää ihmisiltä ihmisarvon ja vaarantaa perusluonteisen ihmisoikeuden asuntoon;

AE.

toteaa, että kunnollisen asunnon takaaminen on kaikille jäsenvaltioille asetettu kansainvälinen velvoite ja että sosiaalisen asuntotuotannon on tapahduttava rinnakkain markkinahintaisten asuntojen tuotannon kanssa;

AF.

katsoo, että asunnottomien henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen edellyttävät erityistoimia;

AG.

toteaa, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat edelleen tärkein terveyteen ja elinoloihin vaikuttava tekijä ja että erityisesti lasten köyhyys vaikuttaa merkittävästi heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa;

AH.

ottaa huomioon, että EU:ssa on edelleen sukupuoleen perustuvaa syrjintää työpaikoilla sekä sukupuoleen perustuvia palkkaeroja ja niistä johtuvia eroja eläkkeissä;

AI.

ottaa huomioon, että vain 63 prosenttia naisista mutta 76 prosenttia miehistä EU:ssa käy työssä, mikä osittain johtuu sellaisten hoitopalvelujen ja konkreettisten toimien puutteesta, jotka auttaisivat saavuttamaan terveen tasapainon työ- ja yksityiselämän välillä;

AJ.

toteaa, että sukupuoliulottuvuus on ratkaiseva tekijä Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa, koska naiset ovat suurin tähän asti käyttämätön työvoimareservi; katsoo näin ollen, että osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa on kehitettävä konkreettisia toimia ja erityisiä politiikkoja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamiseksi;

AK.

toteaa, että koska kotitalouksien päätöksentekijät, yksinhuoltajat ja omaishoitajat ovat useimmiten naisia, aktiivinen osallistamispolitiikka edellyttää kaikenkattavia toimia sen mahdollistamiseksi, että naiset voivat osallistua suuremmassa määrin työelämään;

1.

pitää myönteisenä sosiaalisia investointeja koskevaa komission toimenpidepakettia, jolla luodaan tarvittavat yhteydet kansallisten sosiaalipolitiikkojen, talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevien uudistusten ja EU:n koheesiorahaston asianomaisten tukien välille;

2.

toteaa, että hyvinvointijärjestelmien alkuperäisen sosiaaliturvaan liittyvän tehtävän lisäksi komission tiedonannossa mainitaan sosiaaliset investoinnit ja talouden vakauttaminen; korostaa, että vallitsevan taloudellisen ja sosiaalisen kriisin vuoksi on tärkeää, että nämä kolme tehtävää ovat toisiaan täydentäviä eivätkä toistensa vastakohtia;

3.

muistuttaa, että on tarpeen parantaa sosiaali- ja talouspolitiikan yhteensovittamista unionissa, jotta vältetään epäjohdonmukaisuuksien syntyminen, lisätään mainittujen politiikanalojen välistä yhteisvaikutusta ja mahdollistetaan se, että ne vahvistavat toistensa tavoitteita;

4.

korostaa, että talouskasvu on tehokkain väline, jolla torjutaan työttömyyttä pitkällä aikavälillä;

5.

pitää valitettavana, että tiedonantoon liittyy vain yhtä alaa koskeva suositus, kun taas vakauttamistoimilla on merkittävä vaikutus useilla sosiaalipolitiikan aloilla;

6.

on vakuuttunut siitä, että sosiaalipoliittisia uudistuksia olisi ohjattava erityisesti aktiivista osallisuutta ja aktivointia koskevilla periaatteilla, jotta työttömät ja heikoimmassa asemassa olevat pääsevät työmarkkinoille ja osallistuvat niiden toimintaan;

7.

muistuttaa, että sosiaaliset investoinnit ovat sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kannattavia, koska niillä ehkäistään ja torjutaan sosiaalisia riskejä; tähdentää, että sosiaalisissa investoinneissa painotetaan julkisia toimia ja strategioita, jotka mahdollistavat siirtymisen muuttuville työmarkkinoille ja sellaisten uusien taitojen hankkimisen, joita tarvitaan tulevaisuudessa paljon työpaikkoja tarjoavilla, kestävään talouteen ja yhteiskuntaan sopeutuneilla aloilla;

8.

korostaa, että sosiaalisia investointeja olisi pidettävä jäsenvaltioiden investointeina, ja että ne saattavat tuottaa kaksinkertaisen hyödyn pitkän aikavälin voittojen ja vastasyklisten vaikutusten muodossa ja alentaa siten vahinkoriskiä; kehottaa komissiota suorittamaan arvioinnin sen selvittämiseksi, mitä julkisia sosiaalimenoja voidaan pitää tuottavina investointeina;

9.

katsoo tässä yhteydessä, että kohdennettujen sosiaalisten investointien olisi oltava tärkeä osa jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikkaa ja että ne olisi sisällytettävä talouselämän eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian työllisyys-, sosiaali- ja koulutustavoitteeet;

10.

pitää siksi myönteisenä, että komissio kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään sosiaaliset investoinnit keskipitkän ja pitkän aikavälin budjettitavoitteisiinsa sekä kansallisiin uudistusohjelmiinsa;

11.

muistuttaa, että sosiaalipolitiikan resurssit eivät rajoitu julkiselta sektorilta saatuihin resursseihin;

12.

muistuttaa näin ollen, että jäsenvaltioissa olisi lisättävä innovatiivisten rahoitustapojen hyödyntämistä, kuten yksityisen sektorin ja uusien rahoitusjärjestelyjen käyttö sosiaalivaikutteisten joukkovelkakirjalainojen, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, mikrorahoituksen, sosiaalisia investointeja koskevan ”passin” ja politiikkaan perustuvien takuiden kaltaisten välineiden kautta;

13.

kehottaa tästä syystä jäsenvaltioita myös ottamaan mukaan osuus- ja yhteisötalouden yritykset, sillä ne voivat täydentää julkisen sektorin toimintaa;

14.

kehottaa tässä yhteydessä komissiota harkitsemaan mahdollisuutta laatia sosiaalisia investointeja koskevien yhteisten indikaattorien tulostaulu, johon sisältyy jäsenvaltioiden edistymisen seuraamiseen tarkoitettu varoitusmekanismi;

15.

pitää myönteisenä komission vaatimusta siitä, että vähintään 25 prosenttia koheesiopolitiikan määrärahoista kohdennetaan Euroopan sosiaalirahaston kautta inhimilliseen pääomaan ja sosiaalisiin investointeihin;

16.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sosiaalipolitiikan menojen tehokkaan valvonnan varojen kanavoimiseksi kohdennettuihin ja tehokkaisiin toimiin ja tarpeettoman hallinnollisen rasituksen välttämiseksi;

17.

kehottaa jäsenvaltioita viipymättä nykyaikaistamaan sosiaalisia investointeja koskevia toimiaan ja toteuttamaan tarvittaessa alalla rakenneuudistuksia parhaiden mahdollisten palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille;

18.

korostaa, että jäsenvaltioiden olisi lisättävä sosiaalisia investointeja koskevien toimiensa kestävyyttä ja tulevaisuuteen suuntautuneisuutta parantamalla järjestelmän ja saatavilla olevien varojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta;

19.

korostaa, että mikäli jäsenvaltiot haluavat parantaa sosiaalisia investointeja koskevan politiikan kestävyyttä, niiden ei olisi välttämättä ”lisättävä varojen käyttöä” vaan niiden olisi ”lisättävä varojen käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta”;

20.

kehottaa näin ollen jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden sosiaalisia investointeja koskevat politiikat ovat tavoitehakuisia, ja valvomaan edistystä säännöllisesti;

21.

kehottaa uudelleen komissiota puuttumaan seuraavissa maakohtaisissa suosituksissaan työssäkäyvien köyhyyteen, niiden ihmisten köyhyyteen, joilla on vain rajalliset yhteydet tai ei lainkaan yhteyksiä työmarkkinoihin, sekä iäkkäiden ihmisten köyhyyteen; kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään edellä mainitut ohjeet kiireellisesti;

22.

korostaa työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetun eurooppalaisen strategian olennaisia osa-alueita, nimittäin riittävää tulotukea, osallisuutta edistäviä työmarkkinoita ja laadukkaiden palvelujen saantia; pitää valitettavana, että kansalliset aktiivisen osallisuuden strategiat rajoittuvat liian usein työllisyyden edistämistoimiin, jolloin niiden ulkopuolelle suljetaan ihmiset, jotka eivät ole työmarkkinoilla ja joille työmarkkinoille palaaminen ei ole vaihtoehto esimerkiksi heidän ikänsä tai toiminnallisten rajoitteidensa vuoksi;

23.

muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että aktiivisten osallistavien toimien olisi oltava

24.

kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan järjestelmällisesti säästötoimenpiteiden vaikutusta haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin aktiivisen osallisuuden politiikkojen kehyksessä;

25.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sosiaalipalveluihin oikeutetuille henkilöille tarjottujen sosiaalipalvelujen laadun, niiden saatavuus, käytettävyys ja kohtuuhintaisuus mukaan lukien, erityisesti kun on kyse terveydenhuollosta, pitkäaikaishoidosta, koulutuksesta, sosiaalisesta asuntotuotannosta, energiasta, vesihuollosta, liikenteestä ja viestinnästä;

26.

korostaa tarvetta parantaa hoitojärjestelyjen tuottavuutta, millä vähennetään heikentymisen ja toimintakyvyttömyyden esiintymistiheyttä ja mahdollistetaan se, että ikäihmiset voivat elää itsenäistä elämää toiminnallisista rajoitteista huolimatta;

27.

kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan sosiaalisten standarditariffien käyttöönottoa köyhyysvaarassa oleville väestöryhmille esimerkiksi energian, vesihuollon ja julkisen liikenteen alalla;

28.

kehottaa syrjäytyneitä yhteisöjä edustavia järjestöjä osallistumaan aktiivisesti kyseisiä yhteisöjä koskevien integraatiostrategioiden laatimiseen ja täytäntöönpanoon, kuten vuoteen 2020 ulottuviin romanien integraatiota edistäviin kansallisiin strategioihin;

29.

pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa ei ole toteutettu riittävästi toimia maahanmuuttajien kotouttamiseksi; painottaa tarvetta investoida asianmukaisiin ohjelmiin ja palveluihin sekä näihin ohjelmiin osallistumiseen liittyen tehokkaisiin tietojärjestelmiin, jotta voidaan helpottaa maahanmuuttajien kotouttamista ja vähentää sosiaalisen syrjäytymisen riskiä;

30.

kehottaa komissiota laatimaan konkreettisen ja yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman aktiivisten osallistamisstrategioiden täytäntöön panemiseksi; korostaa, että tässä suunnitelmassa olisi määriteltävä erityisiin indikaattoreihin ja asianomaisten osapuolten väliseen perusteelliseen vuoropuheluun perustuvat aikataulut sekä realistiset tavoitteet ja että sen täytäntöönpanoa olisi valvottava tarkasti avoimen koordinointimenetelmän avulla siten, että mikäli suunnitelmaa ei noudateta, on mahdollista turvautua asiaan liittyviin välineisiin ja menettelyihin;

31.

pitää myönteisenä komission tiedonantoon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” sisältyvää lasten köyhyyttä koskevaa suositusta; muistuttaa lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvistä lapsen oikeuksista;

32.

suhtautuu myönteisesti suosituksessa kannatusta saaneeseen lähestymistapaan, joka perustuu kolmeen pilariin eli tarkoituksenmukaisten varojen saantiin, korkealaatuisten palvelujen saantiin sekä osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon ja jossa tunnustetaan lasten asema oikeudenhaltijoina;

33.

muistuttaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla, mukaan luettuina lapset ja nuoret, joilla ei ole asuinmaassaan oleskelulupaa, on lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaan oikeus opetukseen;

34.

korostaa, että lasten köyhyyden torjunnassa on keskityttävä pikemminkin ennaltaehkäisyyn ja toimien toteuttamiseen varhaisessa vaiheessa kuin köyhyyteen reagointiin ja että torjunnan olisi perustuttava siihen johtoajatukseen, että kaikilla on oltava yhtäläinen oikeus korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen ja lastenhoitopalveluihin;

35.

rohkaisee tässä yhteydessä pyrkimyksiä perustaa lisää lapsille tarkoitettuja tiloja, kuten toimintakeskuksia, jotka ovat avoinna sekä lukukausien että lomien aikana, ja järjestää opetusohjelman ulkopuolista kulttuuri- ja urheilutoimintaa, johon kuuluu mahdollisuus ruokailla;

36.

korostaa, että näihin palveluihin tarvitaan riittävästi varoja ja että erityisesti niitä tarvitaan toimiin, joilla tuetaan köyhiä ja haavoittuvassa asemassa olevia perheitä, kuten perheitä, joissa on vammaisia lapsia, yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä;

37.

korostaa vanhempi-lapsi-suhteen merkitystä sekä sitä, että vanhempia on tuettava ja autettava täyttämään vanhempien tehtävänsä, jotta voidaan estää lasten erottaminen vanhemmistaan ja heidän sijoittamisensa hoitokotiin äärimmäisen köyhyyden takia;

38.

pitää myönteisenä komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa ”Confronting Homelessness in the European Union”;

39.

palauttaa mieliin pyyntönsä konkreettisen ja yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman laatimisesta asunnottomuutta koskevan EU:n strategian täytäntöön panemiseksi;

40.

korostaa, että investoinnit sosiaaliseen asuntotuotantoon ovat ratkaisevan tärkeitä köyhyyden seurausten lievittämiseksi ja että siksi niitä olisi pidettävä sosiaalisina investointeina, jotka pitkällä aikavälillä johtavat ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja kestävään kasvuun;

41.

kehottaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomat hallinnolliset rasitteet sosiaaliasuntojen hakemisesta sekä lopettamaan kaikkinaisen vähemmistöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien syrjinnän, jotta taataan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille;

42.

muistuttaa, että energiakustannusten osuus kotitalouden menoista on yleensä suuri, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiseksi;

43.

kehottaa jäsenvaltioita valmistelemaan erityisiä ohjelmia kodittomia ihmisiä varten paikallisen tilanteen arvioinnin pohjalta ja painottamaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ja syrjäytyneiden yhteisöjen asuttamista ja pidemmän aikavälin avustamista pelkän tilapäismajoituksen tarjoamisen sijaan;

44.

korostaa, että nuorten työllisyyteen tehtävien investointien on oltava tärkeä osa kansallisia sosiaalisten investointien strategioita;

45.

vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan päättäväisiä toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi erityisesti ehkäisemällä koulun, ammatillisen koulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen keskeyttämistä (esimerkiksi ottamalla käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli tai muita yhtä tehokkaita toimintamalleja), ja kehittämään monipuolisia strategioita nuorille, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa;

46.

korostaa, että sosiaaliset investoinnit sellaisten nuorten hyväksi, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa, vähentäisivät nuorten osallistumattomuudesta työelämään aiheutuvia kansantaloudellisia menetyksiä, jotka Eurofound arvioi 153 miljardiksi euroksi eli 1,2 prosentiksi EU:n bruttokansantuotteesta;

47.

pitää valitettavana, että nykyisessä sosiaalisia investointeja koskevassa politiikassa ei korosteta riittävästi tarvetta kohdistaa varoja ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin, työttömiin nuoriin ja ikääntyneisiin työntekijöihin, jotka ovat vaarassa joutua pitkäaikaistyöttömiksi;

48.

toteaa, että nuoriin tehtävät sosiaaliset investoinnit voivat olla hyvin erimuotoisia, kuten koulujen, koulutuskeskusten sekä paikallisten ja alueellisten yritysten välisten kumppanuuksien kehittämistä, laadukkaan kohdennetun koulutuksen ja korkeatasoisten harjoitteluohjelmien tarjoamista nuorille, ammatillista koulutusta yhteistyössä yritysten kanssa, toimintatapoja, joissa vanhempi työntekijä toimii nuorten tukihenkilönä ja kouluttaa heitä työtehtäviin tai varmistaa paremman koulutuksesta työelämään siirtymisen, nuorten yhteiskunnallisen osallistuvuuden kannustamista sekä alueellisen, EU:n sisäisen ja kansainvälisen liikkuvuuden edistämistä pyrkien edelleen kohti tutkintojen ja pätevyyksien vastavuoroista tunnustamista; korostaa lisäksi, että sosiaalisiin investointeihin voi liittyä tehokkaita kannustimia, esimerkiksi nuorille tarkoitettuja työllistämistukia tai sosiaaliturvamaksuja, jotka takaavat asianmukaiset elin- ja työolot, ja rohkaisee julkisia ja yksityisiä työnantajia palkkamaan nuoria, investoimaan sekä korkeatasoisten työpaikkojen luomiseen nuorille että nuorten jatkuvaan kouluttamiseen ja heidän taitojensa kehittämiseen työsuhteen aikana sekä tukemaan nuorten yrittäjyyttä;

49.

korostaa tarvetta lisätä kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista, erityisesti eläkejärjestelmien osalta, jotta voidaan lisätä liikkuvuutta;

50.

korostaa, että tarvitaan jäsenvaltioiden kesken vertailtavissa olevia tilastoja nuorisotyöttömyydestä ja nuoria koskevista työmarkkinamenoista;

51.

varoittaa, että säästötoimet voivat heikentää työpaikkojen, sosiaaliturvan ja terveys- ja turvallisuusnormien laatua, ja korostaa, että niihin olisi siksi liitettävä toimia, joilla pyritään varmistamaan asianmukaisten normien säilyminen;

52.

korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä, jotta vahvistetaan ihmisten kykyä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja työelämään, kunnes he saavuttavat lakisääteisen eläkeiän, tai vielä pidempään niin halutessaan;

53.

kehottaa toistamiseen jäsenvaltioita hyväksymään toimia työpaikkojen luomisen edistämiseksi osana sosiaalisten investointien ohjelmiaan, kuten työn verotusta koskevia uudistuksia, jotka kannustavat työllistymiseen, edistävät ja tukevat itsenäistä ammatinharjoittamista ja oman yrityksen perustamista, parantavat liiketoiminnan edellytyksiä ja helpottavat pk-yritysten rahoituksen saantia, muuttavat epävirallisen ja pimeän työn virallisiksi työpaikoiksi, kehittävät kannustimia haavoittuvimmassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien työllisyyden parantamiseksi, uudistavat työmarkkinoita siten, että niistä tulee dynaamisempia ja syrjimättömämpiä, sisältävät joustoturvaperiaatteiden soveltamisen ja nykyaikaistavat palkkausjärjestelmiä palkkojen mukauttamiseksi tuottavuuden kehittymiseen;

54.

korostaa tarvetta hyödyntää Horisontti 2020 –ohjelmassa kestävän hiilettömän talouden, terveys- ja sosiaaliturva-alan ja digitaalisen, kulttuuri- ja luova-alan kaltaisille innovatiivisille aloille tarjottuja mahdollisuuksia lyödä työpaikkoja; katsoo, että näitä aloja olisi tuettava riittävin investoinnein uusiin taitoihin ja sosiaalisten investointien välineisiin niin, että hyödynnetään älykästä erikoistumista tutkimuksen ja innovoinnin vahvuuksien yhdistämiseksi markkinakehitykseen;

55.

toteaa, että joustoturvaperiaatteiden noudattaminen mahdollistaa työntekijöiden asianmukaisen sosiaalisen suojelun, pääsyn koulutukseen ja urakehityksen, mikä mahdollistaa uusien taitojen hankkimisen;

56.

pitää myönteisenä sosiaalisen yrittäjyyden korostamista sekä muun muassa heikossa asemassa oleville ryhmille tarjottavan mikrorahoituksen saatavuuden tähdentämistä; korostaa, että nämä ovat olennainen osa sosiaalisia investointeja, koska sen lisäksi, että ne mahdollistavat uusien kestävien työpaikkojen luomisen ja yhteisö- ja solidaarisuustalouden kehittämisen, ne myös antavat osuus- ja yhteisötalouden yritykselle mahdollisuuden tuottaa voittoa ja sijoittaa voitot edelleen;

57.

korostaa, että on tarpeen varmistaa aktiivinen ja terveellinen ikääntyminen elinikäiseltä näkökannalta ja painottaa ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen merkitystä, jotta voidaan vähentää heikentymisen, toiminnallisten rajoituksien ja toimintakyvyttömyyden esiintymistiheyttä, viivyttää niiden puhkeamista sekä muuttaa niiden etenemissuuntaa ja hillitä etenemistä;

58.

pitää valitettavana, että tiedonannossa ei painoteta Grundtvig-ohjelman tärkeää osuutta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sosiaalisten investointien edistämisessä; kehottaa komissiota lisäämään tietoisuutta elinikäisen oppimisen sekä ammatillisen koulutuksen ohjelmista, ja kehottaa jäsenvaltioita parantamaan niiden laatua ja niihin pääsyä;

59.

korostaa eurooppalaisen sosiaalisen yrittäjyyden rahaston ja EU:n rahoitusvälineiden tärkeää osuutta osuus- ja yhteisötalouden yritysten rahoitusmarkkinoille pääsyn parantamisessa;

60.

kehottaa komissiota harkitsemaan tietojen julkistamista koskevien yhteisten eurooppalaisten sääntöjen käyttöönottoa, koska siten taattaisiin osuus- ja yhteisötalouden yrityksiin jäsenvaltioissa tehtäviä investointeja koskevien tietojen avoimuus ja lisättäisiin vertaispainetta;

61.

korostaa, että yritysten yhteiskuntavastuussa olisi keskityttävä ympäristönormeihin ja sosiaalisiin normeihin, jotta varmistetaan yrityksien vastuullinen toiminta;

62.

pitää myönteisenä, että sosiaalisia investointistrategioita koskevaan komission tiedonantoon sisältyy tasa-arvonäkökulma;

63.

painottaa laadukkaiden lastenhoito- ja muiden hoitojärjestelyjen keskeistä asemaa, koska niiden ansiosta naiset voivat päästä työmarkkinoille ja tehdä kokopäivätyötä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävät lastenhoito- ja muut hoitojärjestelyt, jotta molemmat vanhemmat voivat osallistua työelämään, erityisesti, koska lastenhoitopaikkojen saatavuus vaihtelee tällä hetkellä suuresti jäsenvaltiosta toiseen;

64.

kehottaa yhdessä komission kanssa jäsenvaltioita panostamaan palveluihin, kuten lasten laadukkaaseen ja edulliseen kokopäivähoitoon sekä kokopäiväisiin koulupaikkoihin ja vanhustenhoitoon sekä epävirallisten hoitajien tukemiseen, jotka osaltaan edistävät sukupuolten tasa-arvoa sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista miesten ja naisten kohdalla (miesten vanhempainloma mukaan luettuna) ja luovat edellytykset työmarkkinoille pääsylle tai niille palaamiselle varmistaen samalla samapalkkaisuuden miehille ja naisille;

65.

muistuttaa, että on tärkeää ottaa huomioon tasa-arvonäkökohdat koulujärjestelmissä, jotta voidaan taata lapsille mahdollisuus löytää kykynsä ja välttää sukupuoleen perustuvaa eriytymistä työmarkkinoilla pitkällä aikavälillä;

66.

kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa osana kansallisia politiikkojaan ja kansallisia uudistusohjelmiaan;

67.

painottaa koheesiopolitiikan ja rakennerahastojen ratkaisevaa merkitystä sosiaalisten investointien edistämisessä; korostaa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) merkittävää osuutta kriisin koettelemien työntekijöiden köyhyyden ehkäisyssä ja eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn roolia yrittäjyyden tukemisessa siten, että toteutetaan koulutus- ja uudelleenkoulutustoimia sekä työvoimaa koskevia toimia, jotta ihmiset voisivat palata töihin;

68.

painottaa, että rakennerahastot olisi kohdistettava ensisijaisiin aloihin, jotka vaikuttavat selvästi kasvuun ja työpaikkoihin ja joita on ehdotettu koheesiopolitiikan painopisteiksi;

69.

painottaa, että Euroopan sosiaalirahastoa olisi suunnattava selvemmin kohti aktiivisia toimia, jotka vastaavat tosiasiallisesti työnantajien tarpeita;

70.

pitää myönteisenä, että komissio painottaa Euroopan sosiaalirahastoa pääasiallisena välineenä sosiaalisten investointien lisäämiseen; kannattaa siksi voimakkaasti sitä, että vähintään 25 prosenttia koheesiopolitiikan määrärahoista on ohjattava Euroopan sosiaalirahastoon ja että 20 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston varoista on kussakin jäsenvaltiossa kohdennettava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjumiseen;

71.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy asianmukaiset määrärahat sosiaalisiin investointeihin kannustamiseen ja niiden tukemiseen EU:ssa;

72.

kehottaa aikaistamaan kiireellisesti uuteen nuorisotyöttömyysaloitteeseen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisiksi vuosiksi varattujen 6 miljardin euron käyttöönottoa, jotta voidaan vähentää nuorisotyöttömyyttä ja panna täytäntöön nuorisotakuut; korostaa, että Kansainvälinen työjärjestö arvioi nuorisotakuiden täytäntöönpanosta koko euroalueella aiheutuvat kustannukset 21 miljardiksi euroksi; kehottaa siksi lisäämään määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä; suhtautuu myönteisesti nuorisotakuuseen oikeutettujen ryhmän laajentamiseen alle 30-vuotiaisiin henkilöihin;

73.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tutkia uusien rahoitusvälineiden käyttöä julkisten sosiaalisten investointien vipuvaikutuksen lisäämiseksi; kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisempia ehdotuksia tästä asiasta;

74.

katsoo, että budjettikurin noudattamista euroalueella olisi finanssipoliittisten ja makrotaloudellisten kriteerien lisäksi mitattava tasapuolisesti työllisyys- ja sosiaalikriteereillä sekä rakenneuudistuksia koskevilla edistymiskertomuksilla, jotta varmistetaan sosiaalisten investointien asianmukainen ja tehokas taso jäsenvaltioissa ja siten myös EU:n sosiaalisen mallin kestävyys pitkällä aikavälillä;

75.

kehottaa komissiota tarkastelemaan jäsenvaltioiden julkisia investointeja koskevia tarpeita, erityisesti niitä, jotka liittyvät Eurooppa 2020 -strategian mukaisiin sosiaalisiin ja koulutusalan tavoitteisiin, pohdittaessa, miten todellisen talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta voidaan vahvistaa;

76.

toteaa uudelleen, että unionin sosiaalialan paketissa olisi edistettävä seuraavia päämääriä:

77.

kehottaa jäsenvaltioita, joissa perusteettomat määrävähemmistösäännöt estävät tarvittavan edistymisen, laajentamaan tehostettua yhteistyötä siten, että se sisältää myös sosiaali- ja työllisyyspolitiikan;

78.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.