52013DC0913

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Tavoitteena kilpailukykyinen ja resurssitehokas kaupunkiliikenne

1.           Johdanto

Euroopan kaupungit[1] – joissa asuu 70 prosenttia EU:n väestöstä ja joissa tuotetaan yli 80 prosenttia EU:n BKT:stä – liittää toisiinsa yksi maailman parhaista liikennejärjestelmistä. Kaupunkien sisäinen liikenne on kuitenkin yhä hankalampaa ja tehottomampaa. Kaupunkiliikenne perustuu edelleen vankasti tavanomaisia polttoaineita käyttävään yksityisautoiluun. Kestävämpien kaupunkiliikennemuotojen käyttöön siirtyminen etenee hyvin hitaasti.

Monet Euroopan kaupungit kärsivät jatkuvista liikenneruuhkista, joiden arvioidaan aiheuttavan vuosittain 80 miljardin euron kustannukset[2].

Kaupunkialueilla syntyy myös suuri osa liikenteen aiheuttamista hiilidioksidin kokonaispäästöistä: noin 23 prosenttia. Kaupunkien on ponnisteltava nykyistä enemmän suuntauksen kääntämiseksi päinvastaiseksi ja komission valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää"[3] (jäljempänä "liikenteen valkoinen kirja 2011") peräänkuulutetun kasvihuonekaasujen 60 prosentin vähennystavoitteen saavuttamiseksi. Väestötiheyden ja lyhyiden matkojen suuren osuuden vuoksi kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet siirtyä vähähiiliseen liikenteeseen kuin liikennejärjestelmässä kokonaisuutena, koska niissä voidaan kehittää jalankulkua, pyöräilyä ja julkista liikennettä – ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen ensimarkkinoita.

Kansalaisia pyritään suojelemaan ilman epäpuhtauksilta ja hiukkasilta ilmanlaatua koskevalla EU:n lainsäädännöllä[4] ja tieliikenteen ajoneuvojen yhä tiukemmilla päästöstandardeilla. Kuitenkin käytännöllisesti katsoen kaikkien jäsenvaltioiden kaupungeissa on edelleen vaikeuksia noudattaa lainsäädännön vaatimuksia.

Tieliikennekuolemien määrä on EU:ssa erittäin korkea: vuonna 2012 tieliikenteessä kuoli noin 28 000 ihmistä. Euroopan tieliikennekuolemista 38 prosenttia tapahtuu kaupunkialueilla, joilla haavoittuvassa asemassa olevat tienkäyttäjät, kuten jalankulkijat, ovat erityisen alttiina onnettomuuksille. Tieliikennekuolemien määrän vähentämisessä on kaupunkialueilla edistytty keskimääräistä hitaammin.

Eurobarometri-tutkimuksessa[5] tarkasteltiin kaupunkiliikenteeseen kohdistuvia asenteita. Valtaosa kansalaisista pitää kaupunkiliikenteen ruuhkia, kustannuksia ja haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia merkittävinä ongelmina. Useimmat vastaajat suhtautuivat melko pessimistisesti mahdollisuuksiin parantaa asuinkaupunkiensa liikennetilannetta.

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että EU:n sisällä on huomattavia eroavuuksia: kaupunkiliikenteen kehityserot kasvavat muutamien edistyneiden kaupunkien ja jälkeen jäävän enemmistön välillä.

Älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun Eurooppa 2020 -strategiassa[6] korostetaan nykyistä modernimman ja kestävämmän eurooppalaisen liikennejärjestelmän tärkeyttä unionin tulevalle kehitykselle ja painotetaan tarvetta käsitellä liikenteen kaupunkiulottuvuutta.

On päästävä uudelle tasolle.

Tämän tiedonannon tarkoituksena on lisätä Euroopan kaupungeille annettavaa tukea kaupunkiliikenteen haasteiden ratkaisemiseksi. Kaupunkiliikenteen kysymyksiin on suhtauduttava uudella tavalla, jotta Euroopan kaupunkialueiden kehitys saataisiin nykyistä kestävämmälle uralle ja jotta kilpailukykyistä ja resurssitehokasta eurooppalaista liikennejärjestelmää koskevat EU:n tavoitteet saavutettaisiin.

Yhtä tärkeää on yhtenäistää pirstaleisia lähestymistapoja ja kehittää innovatiivisten kaupunkiliikenteen ratkaisujen sisämarkkinat ratkaisemalla esimerkiksi yhteisiin standardeihin ja eritelmiin sekä yhteisiin hankintoihin liittyviä kysymyksiä.

Tiedonannossa esitetään, kuinka komissio lujittamaan kestävään kaupunkiliikenteeseen liittyviä toimiaan, joilla EU:n toimet tuovat lisäarvoa. Lisäksi komissio kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan entistä määrätietoisempia ja paremmin koordinoituja toimia.

2.           Toteutetaan kestävä kaupunkiliikenne yhdessä

Kaupunkiliikenteen muuttaminen edellyttää koordinoitua toimintaa päättäjiltä ja toimivaltaisilta viranomaisilta kaikilla hallinnon tasoilla.

EU:n tason toimilla on edistettävä yhteisiä ponnisteluja. Komission vuonna 2009 julkaisema kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma[7] sai vahvan tuen Euroopan parlamentilta[8], Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta[9], alueiden komitealta[10] ja jäsenvaltioilta[11] sekä sidosryhmiltä eri puolilta unionia. Toimintasuunnitelman 20 aloitetta pantiin onnistuneesti täytäntöön vuoteen 2012 mennessä.

Tästä syystä komissio käynnisti toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan riippumattoman arvioinnin[12] sekä julkisen kuulemisen[13], joilla halutaan selvittää, miten asiassa edetään. Sidosryhmät vahvistivat EU:n tason tuesta saatavan lisäarvon ja korostivat, että EU:n toimet soveltuvat ainoastaan kaupunkiliikenteestä koko unionissa käytävän laajan keskustelun varmistamiseen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon helpottamiseen, tutkimustulosten ja innovaatioiden edistämiseen ja kaupunkiliikennehankkeiden rahalliseen tukemiseen erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla. Ne korostivat myös yhteistyön tärkeyttä tietyissä aiheissa kuten kaupunkiliikenteen suunnittelussa, älykkäiden liikennejärjestelmäratkaisujen (ITS) tai liikenteensäätelytoimien käyttöönotossa ja tieliikenneturvallisuuden alalla.

Jäsenvaltiot saatava mukaan EU:n laajuisiin toimiin kaupunkiliikenteen alalla. Komission aloitteita ei voida ulottaa kaikkiin tuhansiin eri kaupunkeihin eri puolilla Eurooppaa, eikä niillä voida onnistuneesti yksilöidä esteitä ja poistaa niitä paremman ja kestävämmän kaupunkiliikenteen tieltä eri puolilla unionia.

Jotta Euroopan tasolla kehitettyjä konsepteja ja välineitä voitaisiin ottaa käyttöön tehokkaasti ja laajalti, niitä olisi mukautettava kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteisiin ja edistettävä aktiivisesti kansallisella ja aluetasolla.

3.           Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat

Kaupunkiliikenteen suunnittelun alalla syntyy uusia lähestymistapoja, kun paikallisviranomaiset yrittävät irtautua perinteisestä putkinäköisyydestä ja kehittää strategioita, jotka voivat stimuloida siirtymistä puhtaampiin ja kestävämpiin tapoihin liikkua (kuten jalankulku, pyöräily[14], julkinen liikenne) ja uusia henkilöauton käyttöön ja omistamiseen liittyviä tapoja. Monissa EU:n kaupungeissa on kokeiltu innovatiivisia kaupunkiliikenteen ratkaisuja ja kokemuksia niistä on jaettu kaupunkien verkostojen kautta.

Komissio on aktiivisesti tukenut kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua jo useita vuosia. EU:n rahoittamilla aloitteilla on tuotu yhteen sidosryhmiä ja asiantuntijoita analysoimaan nykyisiä lähestymistapoja, keskustelemaan ongelma-alueista ja yksilöimään parhaita suunnittelukäytäntöjä. Komission tuella[15] esimerkiksi kehitettiin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien[16] laatimista ja toteutusta koskevat suuntaviivat. Suuntaviivat antavat paikallisviranomaisille konkreettisia ehdotuksia siitä, miten panna täytäntöön kaupunkiliikenteen strategioita, jotka perustuvat kattavaan nykytilan analyysiin ja selkeään näkemykseen kyseisen kaupunkialueen kestävästä kehittämisestä. 

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien konseptissa tarkastellaan koko kaupunkialueen toimivuutta ja ehdotetaan, että kaupunkiliikennettä parantavat toimet sisällytetään laajempaan kaupunki- ja aluestrategiaan. Tästä syystä tällaiset suunnitelmat olisi laadittava yhteistyössä eri politiikanalojen ja sektorien (liikenne, maankäyttö- ja aluesuunnittelu[17], ympäristö, talouskehitys, sosiaalipolitiikka, terveys, tieturvallisuus jne.) kesken, hallinnon eri tasoilla ja naapurialueiden – sekä maaseutu- että kaupunkialueiden – viranomaisten kanssa.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien on määrä edistää kaupunkiliikenteen eri liikennemuotojen tasapainoista kehitystä ja parantaa niiden integrointia. Tässä suunnittelukonseptissa painotetaan, että kaupunkiliikenteessä on pääasiassa kyse ihmisistä. Siinä korostetaan kansalaisten ja sidosryhmien osallistumista ja ajetaan muutoksia ihmisten liikkumistapoihin.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat auttavat kaupunkeja tehostamaan olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin ja palvelujen käyttöä ja toteuttamaan kaupunkiliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä kustannustehokkaalla tavalla.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien konsepti on yleistynyt huomattavasti viime vuosina, ja komissio jatkaa tukeaan konseptin kehittämiselle ja edistämiselle tulevaisuudessa.

Jotta kuitenkin voitaisiin varmistaa, että parhaita kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelukäytänteitä otetaan laajalti käyttöön, konseptia olisi mukautettava kunkin jäsenvaltion erityisvaatimuksiin ja olemassa oleviin suunnittelukäytänteisiin ja edistettävä aktiivisesti kansallisella tasolla. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen olosuhteet, joissa paikallisviranomaisten on mahdollista toteuttaa paikallisia kaupunkiliikenteen strategioita onnistuneesti. 

Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi harkittava seuraavia toimia:

· kaupunkiliikenteen nykyisen suorituskyvyn ja sen tulevan kehityksen arviointi alueellaan ottaen huomioon myös EU:n politiikan keskeiset tavoitteet

· sellaisen lähestymistavan kehittäminen kaupunkiliikenteeseen, jolla varmistetaan koordinoidut ja toisiaan tukevat toimet kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla 

· sen varmistaminen, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat laaditaan ja toteutetaan kaupunkialueilla ja että ne on yhdistetty isompaan kaupunki- tai aluekehitysstrategiaan

· paikallissuunnitteluviranomaisten käytettävissä olevien teknisten, toimintapoliittisten, oikeudellisten, taloudellisten ja muiden välineiden tarkistaminen ja tarvittaessa muuttaminen

· tarvittaessa toimenpiteet lähestymistapojen hajanaisuuden välttämiseksi, jotta varmistetaan kaupunkiliikenteen toimenpiteiden jatkuvuus ja yhteensopivuus ja turvataan siten sisämarkkinoiden toimintaa.

Komissio puolestaan aikoo

· perustaa vuonna 2014 kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien eurooppalaisen foorumin, jonka kautta koordinoidaan EU:n toimia konseptin ja välineiden kehittämiseksi edelleen ja joka toimii keskitettynä palvelupisteenä, sekä laajentaa nykyistä nettisivustoa (www.mobilityplans.eu) virtuaaliseksi tieto- ja pätevyyskeskukseksi.

· tukea kansallisia, alueellisia ja paikallisviranomaisia kehittämään ja toteuttamaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, myös rahoitusvälineiden avulla.

4.           Julkisen ja yksityisen sektorin toiminnan koordinointi

Liikennealalla järjestelmän parantaminen edellyttää julkishallinnon toimijoilta yhteisiä ponnistuksia kaikilla hallinnon tasoilla sekä yksityissektorin osallistumista seuraavilla vuonna 2011 julkaistussa liikennettä koskevassa valkoisessa kirjassa esitetyillä aloilla:

Kaupunkilogistiikan lisätoimet

Kaupunkien toimivuus riippuu kaupunkilogistiikan onnistuneisuudesta: kaupunkilogistiikka on osa alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä toimitusketjuja ja muodostaa huomattavan osuuden kaupunkiliikenteestä. Tällaisten ketjujen odotetaan lisääntyvän, mikä nostaa niiden entisestään korkeita ulkoisia kustannuksia. Logistiikan tarpeet jätetään kuitenkin usein huomioimatta kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkialueiden hallinnassa.

Kaupunkilogistiikkatoimintoja ja -palveluja on mahdollista parantaa merkittävästi, ja sidonnaisajoneuvot, kuten postinjakeluautot ja jäterekat, soveltuvat hyvin uudentyyppisten ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden varhaiseen käyttöönottoon öljyriippuvuuden ja päästöjen vähentämiseksi. Seuraavassa hahmotellut toimenpiteet sekä vuonna 2011 julkaistussa liikenteen alan valkoisessa kirjassa esitetyt aloitteet (esim. puhdasta energiaa liikenteen alalle koskeva aloite) auttavat osaltaan saavuttamaan asetetun tavoitteen, joka on kaupunkilogistiikan vapauttaminen CO2-päästöistä lähes kokonaan Euroopan suurimmissa kaupunkikeskuksissa vuoteen 2030 mennessä.

Jäsenvaltioiden ja kaupunkien viranomaisten on luotava puitteet (esimerkiksi jakelualueet, liikenteensäätelytoimet, noudattamisen valvonta jne.), jotta varmistettaisiin uusiin teknologioihin ja ratkaisuihin tehtävien yksityisen sektorin investointien kannattavuus. Niiden on myös helpotettava toimijoiden välistä yhteistyötä, luotava paikallistasolle riittävästi kapasiteettia, edistettävä parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa, varmistettava älykkäisiin liikennejärjestelmiin perustuvien paikallisten logistiikkaratkaisujen yhteentoimivuus ja huolehdittava siitä, että kaupunkilogistiikka on kansallisten prioriteettien mukaista.

Jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi harkittava seuraavia toimia:

· sen varmistaminen, että kaupunkilogistiikkaan kiinnitetään kansallisella tasolla asianmukaista huomiota kaupunkiliikenteen ja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien osalta;

· yhteistyö-, tietojenvaihto-, koulutus- jne. foorumien luominen kaikille kaupunkien logistiikkaketjujen toimijoille.

Komissio puolestaan aikoo

· parantaa kaupunkilogistiikan parhaiden käytäntöjen levittämistä ja käyttöönottoa (2014);

· valmistella asiantuntijoiden kanssa ohjeasiakirjoja, jotka antavat käytännön apua logistiikan tehokkuuden parantamiseksi kaupungeissa (esimerkiksi kehittämällä jakelu- ja huoltosuunnitelmia ja kaupunkilogistiikan asemaa liikenteensäätelytoimien osalta jne. (2014-2016));

· helpottaa puhtaiden ajoneuvojen hankintaa kaupunkilogistiikan tarpeisiin tarkastelemalla uudelleen puhtaita ajoneuvoja koskevan portaalin[18] soveltamisalaa (2015–2016);

Ehdotettua lähestymistapaa kuvataan yksityiskohtaisesti oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa “A call to action on urban logistics”.

Kaupunkiliikenteen säätelytoimien ja tienkäyttömaksujen järkeistäminen

Kaupunkikeskusten saavutettavuuden parantaminen edellyttää tilankäyttövalintojen tekemistä kaupunkialueilla. Lastaus- ja lastinpurkualueet, linja-autokaistat, autot, pysäköinti, jalankulkuväylät ja pyörätiet kilpailevat kaupunkien tiealueista[19], ja kaupunkien on hallittava tätä kilpailevaa kysyntää paikallisten prioriteettien ja olosuhteiden mukaisesti. Ajoneuvojen liikkumista säätelemällä voidaan optimoida kaupunkiliikennettä, parantaa kaupunkien ilmanlaatua ja edistää tavoitetta poistaa tavanomaisia polttoaineita käyttävät autot kaupungeista vuoteen 2050 mennessä.

Näitä kysymyksiä ratkotaan Euroopassa erittäin vaihtelevin tavoin, minkä vuoksi erityyppisiä liikenteensäätelytoimia ja niiden kustannuksia ja vaikutuksia olisi tarpeen ymmärtää nykyistä paremmin.

Erilaiset säännöt ja vaatimukset sekä rajallinen tietämys eri järjestelmien noudattamistavoista uhkaavat pirstoa sisämarkkinoita ja luoda uusia esteitä ihmisten ja tavaroiden liikkuvuudelle. Täysin yhdenmukaistettua eurooppalaista lähestymistapaa ei pidetä asianmukaisena, sillä on ratkaisevan tärkeää, että tällaiset järjestelmät räätälöidään kullakin kaupunkialueella vallitsevan tilanteen mukaan. Ohjeelliset suuntaviivat voisivat kuitenkin auttaa kaupunkeja ja jäsenvaltioita hyödyntämään muualla saatuja kokemuksia, ja niiden avulla voitaisiin tarvittaessa yhtenäistää lähestymistapaa esimerkiksi ajoneuvoluokkiin, liikennemerkkeihin, tiedotukseen, noudattamisen valvontaan, poikkeuksiin ja hinnoitteluun liittyvissä kysymyksissä.  Tämä tekisi järjestelmien ymmärtämisen ja noudattamisen käyttäjille helpommaksi mutta jättäisi kaupungeille mahdollisuuden mukauttaa järjestelmät joustavasti paikallisiin olosuhteisiin.

Järjestelmien täytäntöönpanossa olisi lisäksi noudatettava sääntöjen avoimuutta, jotta vältettäisiin satunnaisten tai ulkomaisten käyttäjien syrjintä. Yhtenäisempi lähestymistapa esimerkiksi järjestelmiä koskevaan tiedonvaihtoon auttaisi matkasuunnittelussa, ja älykkäiden liikennejärjestelmäratkaisujen käyttö järjestelmien toteutuksessa alentaisi kaupungeille ja käyttäjille koituvia kustannuksia ja parantaisi sääntöjen noudattamista.

Jäsenvaltioiden olisi harkittava seuraavia toimia:

· nykyisten ja suunniteltujen kaupunkiliikenteen säätelytoimien perusteellinen tarkastelu;

· sellaisten puitteiden luominen, joissa paikallisviranomaisten on mahdollista suunnitella, panna täytäntöön ja arvioida liikenteensäätelyjärjestelmiä, kaupunkien tienkäyttömaksut mukaan luettuina;

Komissio puolestaan aikoo

· edistää tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja asiantuntijoiden välillä eri puolilla unionia sovelletuista kaupunkiliikenteen säätelytoimista, mukaan luettuina niiden käsitepohja, käytännön toteutus, tuloksellisuus ja vaikutukset;

· laatia sidosryhmien kanssa ohjeelliset suuntaviivat, joilla autetaan kaupunkeja panemaan tuloksellisesti täytäntöön liikenteensäätelyjärjestelmiä.

Ehdotettua lähestymistapaa kuvataan yksityiskohtaisesti oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa “A call for smarter urban vehicle access regulations”.

Älykkäiden kaupunkiliikennejärjestelmien koordinoitu käyttöönotto

Älyteknologiat ja erityisesti älykkäät liikennejärjestelmät ovat merkittäviä apuvälineitä kaupunkien liikennesuunnittelussa. Niillä voidaan tukea toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista ja hallinnoida konkreettisia liikennetoimintoja. Ne auttavat myös loppukäyttäjiä tarjoamalla heille perusteltuja liikennevaihtoehtoja.

Älykkäät liikennejärjestelmät auttavat erityisesti optimoimaan olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä eri tavoin, kuten liikenteenohjaustietojen, matkasuunnitelmien, älykkäiden matkalippujärjestelmien tai yhteistyöjärjestelmien (ml. ajoneuvojen välisten ja ajonevojen ja infrastruktuurin välisten viestintäjärjestelmien) kautta. Niiden avulla voidaan parantaa maantieverkkojen ja julkisen liikenteen verkkojen hallinnan koordinointia ja helpottaa kaupunkilogistiikka- ja liikennerajoitusjärjestelmien käyttöönottoa. Älykkäiden liikennejärjestelmäratkaisujen yhdenmukaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi Euroopassa älykkäitä kaupunkiliikennejärjestelmiä käsittelevä asiantuntijaryhmä[20] kehitti joukon suuntaviivoja tärkeimpien älykkäiden kaupunkiliikennejärjestelmien käyttöönottoa varten[21].. Tämän osalta on yksilöity sekä parhaita käytäntöjä että älykkäiden kaupunkiliikennejärjestelmien standardointitarpeita.

Tarvitaan yhteisiä ponnisteluja, jotta kaupunkialueilla voitaisiin hyödyntää älykkäiden liikennejärjestelmäratkaisujen koko potentiaali, ja samalla on tarpeen varmistaa tällaisten järjestelmien kustannustehokas, jatkuva ja sujuva käyttöönotto kaikkialla EU:ssa.

Jäsenvaltioiden olisi harkittava seuraavia toimia:

· edellä mainittuja suuntaviivoja käytetään niiden taajamissa olennaisten liikennejärjestelmäsovellusten käyttöönotossa;

· luodaan asianmukaiset yhteyspinnat kaupunkien ja kaupunkienvälisten liikenneverkkojen välille;

· perustetaan yhteentoimivat multimodaaliset tietokannat, joihin kerätään kaikki kaupunkiliikennettä koskevat tiedot.

Komissio puolestaan aikoo

· jatkaa työtään liikenne- ja matkatietojen saatavuutta koskevan nykyisen lainsäädännön täydentämiseksi;

· laatia tosiaikaisia liikennetietoja ja multimodaalisia tietopalveluja koskevat eritelmät älykkäistä liikennejärjestelmistä annetun direktiivin[22] puitteissa;

· helpottaa ajoneuvojen välisten ja ajoneuvon ja infrastruktuurin välisten viestintäjärjestelmien käyttöönottoa kaupunkialueilla.

Ehdotettua lähestymistapaa kuvataan yksityiskohtaisesti oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa “Mobilising Intelligent Transport Systems for EU cities”.

Kaupunkiliikenteen turvallisuus

Noin 11 000 ihmistä kuolee tieliikenteessä EU:n kaupunkialueilla joka vuosi[23]. Suurin osa kuolemaan johtavista ja vakavista maantieliikenneonnettomuuksista, joissa on mukana haavoittuvassa asemassa olevia tienkäyttäjiä, tapahtuu kaupunkialueilla. Noin kaksi kolmasosaa jalankulkijan kuolemaan johtavista onnettomuuksista tapahtuu kaupunkialueella, ja kaupunkialueilla tapahtuvissa onnettomuuksissa menehtyneistä 50 prosenttia on jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Viime vuosikymmenen aikana jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä laski vain 39 prosenttia, kun autoilijoiden liikennekuolemat vähenivät samana aikana 49 prosenttia[24].

Tämän vuoksi tarvitaan lisätoimia, joilla edistetään kaupunkien liikenneturvallisuutta ja suojellaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia tienkäyttäjiä kuolemaan ja vakaviin vammoihin johtavilta tilanteilta.

Jäsenvaltioiden olisi harkittava seuraavia toimia:

· sen varmistaminen, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmissa otetaan huomioon tieliikenteen turvallisuusnäkökohdat horisontaalisena kysymyksenä kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa, kaupunki-infrastruktuurin turvallisuus erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tienkäyttäjien kannalta, nykyaikaisen teknologian käyttö tieliikenneturvallisuuden parantamisessa, liikennesääntöjen noudattamisen valvonta, tieturvallisuuskoulutus jne.;

· liikenneturvallisuusindikaattoreita koskevan mahdollisimman yksityiskohtaisen tiedon asianmukainen kerääminen ja paikallisviranomaisten kannustaminen käyttämään tällaisia tietoja paikallisiin analyyseihin ja tieliikenneturvallisuuden suunnitteluun.

Komissio aikoo vuosina 2014–2015

· koota ja levittää esimerkkejä tieliikenneturvallisuuden suunnittelussa noudatetuista hyvistä käytännöistä;

· analysoida toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää vakavien loukkaantumisten määrää tieliikenneonnettomuuksissa kaupunkialueilla.

Ehdotettua lähestymistapaa kuvataan yksityiskohtaisesti oheisessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa “Targeted action on urban road safety”.

5.           EU:n tuen lisääminen

Kokemusten vaihto, parhaiden käytänteiden esittely ja yhteistyön edistäminen

Kokemusten vaihdon, parhaiden käytänteiden esittelyn ja kaikkialla unionissa tehdyn yhteistyön on arvo kiistaton. Komissio aikoo lisätä tukeaan asiaan liittyville toimille.

Kaupunkiliikenteen seurantakeskus

Vuoden 2009 kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelman myötä komissio perusti kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen, joka on ELTIS-verkkosivulla[25] toimiva verkkopalveluportaali. Portaali on keskitetty palvelupiste, jonka kautta voi vaihtaa tietoja ja kokemuksia tai keskustella kaupunkiliikenteeseen ja -liikkuvuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Komissio aikoo laajentaa portaalia kehittämällä olemassa olevaa liikkuvuussuunnitelmiin liittyvää Mobility Plans -portaalia[26] kattavaksi tieto- ja osaamiskeskukseksi, joka kokoaa tietoja kaupunkien liikennesuunnittelusta kaikkialta EU:sta. Mobility Plans -portaali sisällytetään ELTIS-sivustoon.

Lisäksi perustetaan eurooppalainen foorumi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia varten. Foorumi tukee konseptin ja paikallisten suunnitteluviranomaisten konseptin täytäntöönpanossa tarvitsemien välineiden jatkokehitystä koordinoimalla kaikkia komission tukemia toimintoja tällä alalla[27] ja edistämällä laajempaa tietojen ja kokemusten vaihtoa.

URBACT – Kestävän kaupunkikehityksen hyvien käytäntöjen vaihto

URBACT[28] on – Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmasta rahoitusta saava – eurooppalainen vaihto- ja oppimisohjelma, joka edistää kestävää kaupunkikehitystä. Sen avulla kaupungit voivat yhdessä kehittää uusia ja kestäviä käytännön ratkaisuja, joissa yhdistetään taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet. URBACT III tukee seuraavallakin ohjelmakaudellaan vaihtoa ja valmiuksien kehittämistä eurooppalaisten kaupunkien välillä.

Tiedot, tilastot ja kaupunkiliikenteen tulostaulu

Muun muassa kaupunkiliikennetietojen ja -tilastojen keräämistä koskevan "Collection of European Data and Statistics in the Field of Urban Mobility"-tutkimuksen[29] pohjalta komissio aikoo tarkastella, miten voitaisiin parantaa sellaisten tietojen ja tilastojen laatua ja saatavuutta, joita tarvitaan kaupunkiliikennejärjestelmien toiminnassa ja päätöksenteossa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla.

Komissio jatkaa tukeaan erityisesti kaupunkiliikenteen tulostaulun kehittämiseen määrittelemällä yhdenmukaistetut indikaattorit, joiden perusteella voidaan verrata edistymistä kaupunkialueilla kaikkialla EU:ssa[30]. Komissio hyödyntää EcoMobility Shift[31] ja Conduit[32]-hankkeiden kaltaisissa aloitteissa jo tehtyä työtä.

Kaupunkiliikennettä käsittelevä jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä

Komissio perustaa liikkuvuutta kaupungeissa ja kaupunkiliikennettä käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän edistääkseen tietojenvaihtoa siitä, kuinka kansallisia ja EU:n politiikkoja liikkuvuuden ja kaupunkiliikenteen alalla voidaan tehostaa ja koordinoida paremmin.

Lisäksi voidaan perustaa yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa työryhmiä, joissa keskustellaan yksityiskohtaisemmin erityiskysymyksistä, kuten kaupunkiliikenteen säätelytoimista, kaupunkilogistiikasta, älykkäistä liikennejärjestelmistä tai kaupunkiliikenteen tulostaulusta.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan keskittäminen ratkaisujen tuottamiseen kaupunkiliikenteen haasteisiin

Euroopan unioni tukenut pääasiassa tutkimuksen puiteohjelmien kautta kaupunkiliikenteeseen liittyvää tutkimusta ja innovointia jo useita vuosia. Tämä tuki on merkittävällä tavalla helpottanut uusien teknologioiden ja liikkuvuuskonseptien saattamista käyttöönottovaiheeseen.

Komission Civitas-aloitteesta on kymmenen vuotta käynnistämisensä jälkeen tullut innovoinnin moottori kaupunkiliikenteen alalla, ja se on tehnyt Euroopan kaupungeista innovointiprosessin keskeisiä toimijoita. Sen puitteissa on toteutettu noin 700 demonstrointia yli 60:ssa Euroopan kaupungissa, ja siitä on tehty perusteelliset vaikutusten ja prosessien arvioinnit. Civitas-verkostoon kuuluu nykyisin yli 200 kaupunkia, ja se kattaa käytännöllisesti katsoen kaikki jäsenvaltiot. Civitas tunnetaan lähestulkoon brändinä sekä kaupunkiliikenteen muutoksen ja liikenneparadigmojen että eurooppalaisen kumppanuuden alalla.

CIVITAS 2020

Komissio aikoo käynnistää virkistetyn CIVITAS 2020-aloitteen osana Horisontti 2020 -ohjelmaa[33], joka on unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosiksi 2014-2020. Erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman vuosia 2014 ja 2015 koskevassa työohjelmassa edistetään innovatiivista politiikkaa ja teknologiaa, joita tarvitaan parannettaessa liikkuvuuden kilpailukykyä ja resurssitehokkuutta kaupungeissa.

Civitas-aloitteesta tuetaan jatkossakin paikallisia kumppanuuksia, joissa pannaan täytäntöön ja testataan todellisissa olosuhteissa uusia lähestymistapoja esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: kaupunkien ruuhkautumisen estäminen, tavanomaisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen määrän vähentäminen ja tavaraliikenteen vaikutusten ja kustannusten alentaminen kaupungeissa sekä paikallisviranomaisten valmiuksien vahvistaminen niiden laatiessa ja toteuttaessa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia.

Toinen strateginen aloite Euroopan innovaatiopolitiikan alalla, innovaatiokumppanuus ”älykkäät kaupungit ja älykkäät yhteisöt”, käynnistettiin vuonna 2012[34]. Sen tavoitteena on nopeuttaa sellaisten innovaatioiden laajamittaista käyttöönottoa, joissa energian tuotanto, jakelu ja käyttö, liikkuvuus ja liikenne sekä tieto- ja viestintäteknologia yhdistyvät tiiviisti toisiinsa. Tämä aloite edistää osaltaan EU:n ilmastotoimien tavoitteiden saavuttamista parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä vähentämällä energian kulutusta, päästöjä, huonoa ilmanlaatua ja ruuhkia.

Älykkäät kaupungit ja älykkäät yhteisöt — eurooppalainen innovaatiokumppanuus

Kumppanuuden tavoitteena on poistaa pullonkaulat älykkäiden kaupunkiratkaisujen laajamittaiselta käyttöönotolta. Kumppanuudessa kiinnitetään erityistä huomiota tärkeimpiin ns. mahdollistajiin, kuten hallinnointiin ja rahoitukseen (julkiset hankinnat mukaan luettuina). Älykkäät kaupungit -aloitteella pyritään helpottamaan teollisuuden, Euroopan kaupunkien ja muiden osapuolten strategisia kumppanuuksia, joissa kehitetään tulevaisuuden kaupunkijärjestelmiä ja -infrastruktuureja ja levitetään älykkäiden kaupunkiratkaisujen käyttöönottoa mahdollisimman laajalle. Aloitteella edistetään tiiviimpää yhteistyötä eri aloilla, kuten liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintäteknologioiden alalla.

Vaikka paikalliset viranomaiset, yritykset, tutkimusorganisaatiot ja kansalaisjärjestöt  toteuttavat todennäköisesti valtaosan kumppanuusaloitteen toimista, EU:n rahoitustukea on saatavilla Horisontti 2020 -puiteohjelmasta.

Lisäksi ajoneuvojen energiatehokkuutta ja vaihtoehtoista käyttövoimaa koskeva tuleva eurooppalainen vihreiden ajoneuvojen aloite lujittaa kehystä, josta tuetaan puhtaiden, turvallisten ja tehokkaiden ajoneuvojen kehittämistä kaupunkien raide- ja tieliikenteeseen.

Innovatiivisten ratkaisujen tuominen markkinoille

Innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan merkittävästi parantaa kaupunkiliikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä. Mutta on erittäin tärkeää varmistaa, että lupaavista teknologioista kehitetään valmiita tuotteita, jotka voidaan tuoda markkinoille menestyksekkäästi. Komission ja jäsenvaltioiden tulisi edistää innovatiivisten kaupunkiliikenneratkaisujen sisämarkkinoiden syntyä esimerkiksi kehittämällä yhteiset standardit ja tekniset eritelmät tai helpottamalla yhteisiä ja puhtaan teknologian hankintoja.

Kohdennettu rahoitustuki

Euroopan rakenne- ja investointirahastot

Rakennerahastot ovat tällä hetkellä tärkein yksittäinen EU-rahoituslähde kaupunkiliikenne- ja liikkuvuushankkeille. Puhtaan kaupunkiliikenteen alalle on vuosina 2007–2013 varattu noin 8 miljardia euroa[35].

Tämä rahoitustuki on unionin vähemmän kehittyneillä alueilla auttanut parantamaan kaupunkialueiden saavutettavuutta, kaventamaan eri kehitysasteella olevien kehittyneiden alueiden välisiä eroja ja siten lisäämään alueellista yhteenkuuluvuutta.

Tästä syystä on tärkeää kartoittaa, miten EU:n rakenne- ja investointirahastoja voitaisiin parhaiten hyödyntää liikennealan ja siihen liittyvien toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen vuosina 2014–2020[36].

Rakenne- ja investointirahastoja olisi käytettävä nykyistä järjestelmällisemmin integroitujen toimenpidekokonaisuuksien rahoittamiseen siellä, missä kaupungit ovat laatineet integroituja paikallisen liikenteen suunnitelmia, kuten kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, ja yksilöineet niihin soveltuvat toimet. 

Euroopan rakenne- ja koheesiorahastoista voidaan tukea kaupunkiliikenteen alan toimenpiteitä, jos ne edistävät hiilen vähentämiseen liittyviä tavoitteita[37]. Kaupunkiliikenteen toimenpiteitä voidaan rahoittaa myös osana kokonaisvaltaista kaupunkien kestävän kehityksen strategiaa, jolla puututaan kaupungeissa vaikuttaviin talouden, ympäristön, ilmaston, väestön ja yhteiskunnan haasteisiin kaupunkialueilla[38].

Erityisesti alueellisten strategioiden täytäntöönpanossa suositellaan käytettäväksi uutta yhdennettyjen alueellisten investointien välinettä. Tuetun liikennejärjestelmän laaja käyttöönotto olisi varmistettava kaikissa kaupunkiliikkuvuuden alan investoinneissa.

Rakennerahastot keskittyivät suuriin hankkeisiin kaudella 2007–2013, joten ne ovat hyödyttäneet lähinnä suur- ja pääkaupunkeja. Euroopan alueilla on kuitenkin paljon pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, ja kaupunkiliikkuvuuden alan investoinneissa on otettava huomioon kaikenkokoiset kaupungit. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen pitäisi luoda mahdollisuuksia valmiuksien parantamiselle, koulutukselle, tekniselle avulle ja kattavien ja paikallisten liikkuvuusstrategioiden ja -suunnitelmien laatimiselle.

Komissio tekee jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla paikallistason toiveiden toteuttamiseksi ja EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. On myös huolehdittava siitä, että tuettavat ratkaisut ovat kustannustehokkaita.

Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T)

Kaupunkisolmukohdat ovat kattavan Euroopan laajuisen liikenneverkon rakentamisessa keskeisiä tekijöitä. Eurooppalaisten kaupunkien toimet ovat ratkaisevia TEN-T-politiikan tavoitteiden saavuttamiselle.

Komission ehdotuksessa unionin suuntaviivoiksi[39] tunnustetaankin, että olisi ”käsiteltävä kattavan verkon kehittämistä kaupunkisolmukohdissa, sillä tällaiset solmukohdat ovat Euroopan laajuisessa liikenneverkossa liikkuvien henkilöiden ja tavaroiden lähtö- tai määräpaikkoja (”viimeinen kilometri”) sekä paikkoja, joissa kuljetusvälinettä vaihdetaan saman liikennemuodon sisällä tai eri liikennemuotojen välillä”.

Suuntaviivojen 36 artiklassa yksilöidään kattavan verkon kaupunkisolmukohtien kehittämisen painopisteet Verkkojen Eurooppa -välineen kautta[40]. EU:n rahoitustukea on näin ollen saatavilla yhteisen edun mukaisille kaupunkialueiden hankkeille, kuten kansallisiin tai kansainvälisiin toimitusketjuihin liittyvien kaupunkilogistiikan toimien parantamiselle.

Kansainvälinen yhteistyö

Kaupungistumisen kestävyys on laajalti tunnustettu 21. vuosisadan maailmanlaajuiseksi haasteeksi. Valtion- ja hallitusten päämiesten vuonna 2012 pitämässä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) tunnustettiin kestävän liikenteen merkitys talouskasvulle ja kaupunkialueiden kestävälle kehitykselle ja oltiin yksimielisiä tarpeesta edistää poliittisessa päätöksenteossa kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla yhdennettyä lähestymistapaa, jossa liikennepalveluilla ja -järjestelmillä edistetään kestävää kehitystä[41].

Komissio lisää yhteistyötoimissa erityisesti kehittyvien alueiden kanssa ponnistelujaan tukeakseen kestävän liikkuvuuden politiikkaa kaupungeissa. Tavoitteena on valmistella pohjaa eurooppalaisen asiantuntemuksen ja teknologian viennille muun muassa päästöjen vähentämisen ja energiatehokkuuden ja liikenneturvallisuuden parantamisen alalla.

Lisäksi on määrä hyödyntää nykyisiä EU-kumppanuuksia tärkeimpien kumppanimaiden kanssa (esim. EuroMed-maat, Brasilia, Singapore, tai Kiina).

6.           Päätelmät

Onnistunut siirtyminen kohti kestävämpää liikkuvuutta on edelleen suuri haaste kaupungeille kaikkialla unionissa. Paikallisviranomaiset tarvitsevat tukea voidakseen puuttua kielteisiin talous-, ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksiin, joita nykypäivän kaupunkiliikenteen malleihin liittyy.

Sen vuoksi on tarpeen, että kaupunkiliikenne on edelleen merkittävällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi vahvistettava tukeaan paikallisviranomaisille, jotta kaupungit kaikkialla unionissa voivat saada aikaan merkittävää edistystä pyrkimyksissään parantaa kaupunkiliikenteen kilpailukykyä ja resurssitehokkuutta.

Tämän tiedonannon tarkoituksena on houkutella toimiin kaikilla hallintotasoilla: komissio tiivistää tukeaan aloilla, joilla EU:n toimilla on selkeää lisäarvoa, ja jäsenvaltioita kannustetaan luomaan oikeanlaiset puitteet, joissa paikallisviranomaiset voivat laatia ja toteuttaa yhdennettyjä, kattavia strategioita liikkuvuuden parantamiseksi ja lisäämiseksi kaupungeissa. Tiivistääkseen tietojenvaihtoa komission ja jäsenvaltioiden välillä komissio ehdottaa perustavansa kaupunkiliikenneasioita käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ryhmän.

Komissio suosittelee joukkoa eri tasoilla toteutettavia konkreettisia toimenpiteitä useissa eri aihepiireissä, kuten kaupunkilogistiikka, kaupunkiliikenteen säätelytoimet, tieto- ja viestintäratkaisujen käyttöönotto ja tieturvallisuus. Komissio myös seuraa niiden jatkotoimia.

Tässä tiedonannossa esitettyjen toimien tarkoituksena on pohjustaa siirtymistä yhdessä kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikkuvuutta kaupungeissa.

[1]               Katso myös raportti "Huomispäivän kaupungit", Euroopan komissio, 2011.

[2]               Ruuhkien kokonaiskustannukset, katso SEC(2011) 358 final.

[3]               COM(2011)144 final.

[4]               Katso erityisesti ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21 päivänä toukokuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

[5]               Special Eurobarometer 406 (2013).

[6]               COM(2010)2020 final

[7]               KOM(2009) 490 lopullinen.

[8]               Euroopan parlamentin päätöslauselma, 9. heinäkuuta 2008, 2008/2041(INI).

[9]               Lausunto aiheesta kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma, 27. toukokuuta 2010, TEN/414.

[10]             Lausunto aiheesta kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma, 27. elokuuta 2010, T2010/C 232/5.

[11]             Kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmaa koskevat neuvoston päätelmät, 24. kesäkuuta 2010; www.ec.europa.eu/transport/themes/urban/urban_mobility/doc/2010_06_24_apum_council_conclusions.pdf   

[12]             Review of the Action Plan on Urban Mobility- raportti, 2013.

ec.europa.eu/transport/themes/urban/studies/urban_en.htm

[13]             EU:n liikennepolitiikan kaupunkiulottuvuutta koskevan julkisen kuulemisen "The urban dimension of the EU transport policy" tulokset, 2013, www.ec.europa.eu/transport/themes/urban/studies/urban_en.htm.

[14]             Erityisesti jalankulun ja pyöräilyn lisääminen vähentää huomattavasti liikkuvuuden ja liikenteen ulkoisia haittavaikutuksia, ja niiden lisäarvona on aktiivisemman elämäntavan edistäminen ja sen myötä tulevat terveysedut. Asiaan liittyviä kysymyksiä käsitellään myös aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen liittyvässä eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa.

http://ec.europa.eu/research/innovation-union/index_en.cfm?section=active-healthy-ageing

[15]             Urban Mobility Observatory - www.eltis.org.

[16]             Guidelines – Developing and Implementing a Sustainable Urban Mobility Plan, Euroopan komissio, 2013.

[17]             Tämä heijastelee asianmukaisen kaupunkisuunnittelun tärkeyttä kaupunkiliikenteen tarpeen vähentämiseksi (esimerkiksi kaupunkialueiden leviämisen välttämiseksi).

[18]             www.cleanvehicle.eu

[19]             Julkisesta tilasta puolestaan kilpailevat tiealuetarve ja tarve käyttää tilaa vapaa-ajan toimintoihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen (leikkikentät, puistot jne.).

[20]             http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=2520 

[21]             europa.eu/transport/themes/its/road/action_plan/its_for_urban_areas_en.htm

[22]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista, 3 a ja 3 b artikla (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

[23]             CARE-tietokanta tieliikenneonnettomuuksista EU:ssa.

[24]             Ks. ed.

[25]             www.eltis.org

[26]             www.mobilityplans.eu

[27]             Esimerkiksi ENDURANCE, QUEST, ADVANCE -hankkeet.

[28]             www.urbact.eu

[29]             Study on Harmonised Collection of European Data and Statistics in the Field of Urban Mobility; MOVE/B4/196-2/2010 (2013).

[30]             Koska kaupunkiliikenne kuuluu suurimmaksi osaksi taakanjakopäätöksen eikä EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin, kaupunkiliikenteen CO2-päästöjen vertailuarvojen laatimisella voitaisiin mahdollisesti auttaa jäsenvaltioita vähentämään päästöjään.

[31]             www.ecomobility-shift.org/index.php/en/

[32]             www.polisnetwork.eu/eu-projects/eu-projects-2/conduits-city-pool

[33]             http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm

[34]             www.ec.europa.eu/eip/smartcities/

[35]             Nykyisellä ohjelmointikaudella 9,63 prosenttia Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston varoista on kohdennettu kaupunkiliikenteen ja puhtaan kaupunkiliikenteen edistämiseen (luokat 25 + 52); tiedot INFOVIEW-tietokannasta (heinäkuu 2013).

[36]             Ks. EAKR-asetus ja erityisesti sen 5 ja 7 artikla.

[37]             Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen 5 artiklan 4 kohdan e alakohta – Investoinnin prioriteetit: vähähiilisten strategioiden edistäminen kaikilla alueilla, erityisesti kaupunkialueilla, mukaan luettuina kestävän multimodaalisen kaupunkiliikkuvuuden edistäminen ja asiaankuuluvien mukautustoimenpiteiden vaikutusten lieventäminen.

[38]             Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen 7 artikla.

[39]             KOM(2011) 650 lopullinen/2 – 2011/0294 COD.

[40]             ec.europa.eu/transport/themes/infrastructure/connecting_en.htm

[41]             Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma 66/288 "The future we want" http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/66/288&Lanh=E