29.6.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 191/116

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä”

COM(2011) 625 final – 2011/0280 COD

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus)”

COM(2011) 626 final – 2011/0281 COD (A-21)

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen”

COM(2011) 627 final – 2011/0282 COD

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta”

COM(2011) 628 final – 2011/0288 COD

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 muuttamisesta viljelijöille vuonna 2013 myönnettävien suorien tukien soveltamisen osalta”

COM(2011) 630 final – 2011/0286 COD

ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta tilatukijärjestelmän ja viininviljelijöille myönnettävän tuen osalta”

COM(2011) 631 final – 2011/0285 COD

2012/C 191/21

Esittelijä: Dilyana SLAVOVA

Toinen esittelijä: Franco CHIRIACO

Neuvosto päätti 14. marraskuuta 2011 ja Euroopan parlamentti 25. lokakuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä COM(2011) 625 final – 2011/0280 COD

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) COM(2011) 626 final – 2011/0281 COD (A-21)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen COM(2011) 627 final – 2011/0282 COD

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta COM(2011) 628 final – 2011/0288 COD

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 muuttamisesta viljelijöille vuonna 2013 myönnettävien suorien tukien soveltamisen osalta COM(2011) 630 final – 2011/0286 COD

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta tilatukijärjestelmän ja viininviljelijöille myönnettävän tuen osalta COM(2011) 631 final – 2011/0285 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 10. huhtikuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. huhtikuuta 2012 pitämässään 480. täysistunnossa (huhtikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin ääniä 132 puolesta ja 14 vastaan 21:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

Muutokset EU:n maatalousmalliin

1.1   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea panee komission lainsäädäntöehdotukset kiinnostuneena merkille ja toteaa, että niissä on otettu huomioon muutamia – mutta ei läheskään kaikkia – komitean aiemmissa lausunnoissa esittämiä suosituksia. Ennen kaikkea komitea on asiakokonaisuuksiin NAT/449 ja NAT/481 kuuluvissa lausunnoissaan toistuvasti muistuttanut, että tulevassa YMP:ssä tulee puolustaa määrätietoisesti eurooppalaista maatalousmallia, joka perustuu elintarvikeomavaraisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä maataloustuottajien ja kuluttajien todellisiin tarpeisiin vastaamiseen.

1.2   ETSK toteaa, että komissio on tehnyt paljon töitä YMP:n tulevaisuuden parissa ja tähdännyt aidosti eurooppalaiseen hankkeeseen, joka pohjautuu osallistavan monimuotoisuuden käsitteeseen. ETSK katsoo, että komission pyrkimykset rakentaa uudenlainen kumppanuus EU:n ja unionin viljelijöiden välille ovat oikeansuuntaisia, mutta edellyttävät merkittäviä tarkennuksia useilla eri lohkoilla.

1.3   Tämänhetkinen finanssi- ja talouskriisi sekä ilmastonvaihtelut äärimmäisyydestä toiseen edellyttävät perustavanlaatuista muutosta toimintatapoihin, jotta kavennetaan kuilua lupausten ja maatalousyritysten päivittäisen todellisuuden välillä. Maataloustuottajiin kohdistuu kasvavia paineita markkinoiden taholta, mikä on johtanut kokonaisten alueiden tyhjenemiseen. Eurooppalaista maatalousmallia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. ETSK:n mielestä on ratkaisevan tärkeää, että vuosien 2014–2020 YMP:n avulla pystytään poistamaan maatalousalan kehitystä haittaavat valtavat esteet. Komitea kaipaa komissiolta kuitenkin selkeämpää sitoutumista eurooppalaisen maatalousmallin edistämiseen.

1.4   ETSK kannattaa Euroopan komission pyrkimystä parantaa monitoimisuuteen suuntautuneen maatalouden kilpailukykyä Euroopassa eurooppalaisen maatalousmallin mukaisesti erilaisten toimien, kuten tutkimuksen, kehityksen ja neuvonnan, avulla sekä lisätä palkkiota sellaisista yhteiskunnallisista palveluista, jotka eivät tähän mennessä ole heijastuneet kuluttajahintoihin. Komitea katsoo kuitenkin, että suunnitellut toimet eivät ole läheskään riittäviä, jotta niillä voitaisiin varmistaa tuotannon ja työllisyyden jatkuva kehitys ja niiden avulla voitaisiin vastata elintarvikkeiden jatkuvasti kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään. ETSK muistuttaa, että tulevassa YMP:ssä on otettava huomioon se, että kuudesosa kaikista työpaikoista EU:ssa on suoraan tai epäsuoraan kytköksissä maataloustuotantoon, ja eräissä jäsenvaltioissa tämä osuus on vielä paljon suurempi. YMP:llä olisi oltava rooli myös EU:n työllisyyden turvaamisessa erityisesti maaseutualueilla, tällä hetkellä se kuitenkin pikemminkin edistää työpaikkojen vähenemistä. Jos varsinainen maa- ja metsätaloustuotanto lakkaa jollakin alueella, menetetään työpaikkoja myös liitännäissektoreilla aina elintarvikealaan ja puunjalostukseen asti. Tulevassa YMP:ssä on keskityttävä parantamaan maataloustuottajaperheiden ja maatalousosuuskuntien taloudellista suorituskykyä ja näin auttamaan näitä maatalouden harjoittajia parantamaan tuotteidensa markkinoillepääsyä ja markkinointia.

1.5   Uuden YMP:n on osaltaan edistettävä maatalousalan työntekijöiden sosioekonomisia oloja, työllisyyttä ja työturvallisuutta siten, että tukia myönnettäessä varmistetaan sosiaalilausekkeiden, lakien ja työsopimusten täysimääräinen noudattaminen. Samalla maatalousyritykset ja maaseudun elintarviketuotanto on asetettava järjestelmässä keskeiseen asemaan reaalitalouden tukemiseksi, tutkimuksen, innovoinnin ja sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi ja elintarviketuotannon edistämiseksi muun muassa alueiden tuoman lisäarvon pohjalta.

1.6   ETSK toistaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kehotuksensa siitä, että YMP:lle olisi jatkossakin myönnettävä vankka talousarvio, joka on vähintään samaa kokoluokkaa kuin nykyisellä talousarviokaudella. Erityisongelmia on tällä hetkellä nähtävissä II pilarin kehityksessä, sillä monet jäsenvaltiot eivät ilmeisestikään enää halua tai kykene huolehtimaan tarvittavasta osarahoituksesta. Tämä johtaa maaseudun kehittämispolitiikan sekä II pilarista rahoitettavien ympäristöpoliittisten toimien heikkenemiseen tavalla, jota ei voida hyväksyä.

1.7   ETSK:n mielestä menettelyiden yksinkertaistamisen tulisi olla yksi tärkeimmistä tavoitteista YMP:n uudistamisprosessissa. Joustavan täytäntöönpanon kautta tulisi ottaa huomioon jäsenvaltioiden erilaiset edellytykset maatalouden harjoittamiseen, vähentää viljelijöille aiheutuvaa byrokratiaa sekä helpottaa maksuja hallinnoivien elinten työtä.

Suorat tuet

1.8   ETSK kannattaa luopumista historiallisista viitetasoista, joita on käytetty maataloustuottajille maksettavan tuen määritysperustana kussakin valtiossa tai kullakin alueella. ETSK:n mielestä yhtenäinen pinta-alatuki ei kuitenkaan ole aina tehokkain mahdollinen politiikan väline, etenkin kun otetaan huomioon tulotuki perusteena (ks. kohta 4.3.2). Tämän vuoksi sisäisessä lähentymisessä kunkin valtion tai alueen sisällä tulisi mahdollistaa joustavuus, pidempi siirtymäaika ja tukien asteittainen muutos jakson aikana.

1.9   ETSK pitää tervetulleena pyrkimyksiä kaventaa maataloustuottajien saaman tuen eroja eri jäsenvaltioissa. Tasapainoisuuden, oikeudenmukaisuuden ja käytännönläheisyyden tulisi olla uuden YMP:n pääpiirteitä rahoitusvarojen uudelleenjaossa jäsenvaltioiden sisällä, ja maatalouden monimuotoisuus EU:ssa olisi otettava huomioon. Tässä yhteydessä tulisi tarkastella maataloustoiminnan kustannus- ja tuottorakennetta eri jäsenvaltioissa. Uudelleenjaossa on tärkeää huomioida tarkoin sekä vanhojen että uusien jäsenvaltioiden maataloustuottajien ongelmat. Tämän vuoksi ETSK suosittaa kansallisten suorien tukien uudelleenjakoa objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien perusteella sekä tasapainoisen ja asianmukaisen siirtymäajan asettamista suunnitellulle oikeudenmukaiselle lähentymiselle, joka toteutetaan luopumalla vähitellen historiallisen viitetason periaatteesta. Tavoitteena on varmistaa, ettei tukitaso ole yhdessäkään valtiossa alle 90 prosenttia EU:n 27:n jäsenvaltion suorien tukien keskiarvosta rahoituskehyskauden 2014–2020 päättyessä.

1.10   ETSK kannattaa päätöstä yksinkertaistetun tukijärjestelmän perustamisesta pienviljelijöille, mutta epäilee, etteivät komission esittämät tukimäärät ole riittäviä pienviljelijöiden kehitystä ajatellen. Samalla komitea kehottaa komissiota selventämään ehtoja, joilla pienviljelijät määritellään. Järjestelmä voisi olla vapaaehtoinen jäsenvaltioiden olosuhteista riippuen.

1.11   ETSK kannattaa komission ehdotuksia vahvistavaa periaatetta, jonka mukaan YMP:n I pilarin mukaiset tuet olisi kohdistettava aktiiviviljelijöille. Olisi laadittava selkeät määritelmät maataloustoiminnasta, tukikelpoisesta maa-alasta ja aktiiviviljelijästä sekä parannettava yhteyksiä tukien ja toiminnan välillä, jotta rajallisia määrärahoja ei kuluteta maa-alan viljelemättömyyden tai muun kuin maataloustoiminnan tukemiseen (paitsi jos kyseessä on asianmukaisesti perusteltu kesannointi). Jäsenvaltioiden kanssa on selvitettävä, onko tämän periaatteen tehokas toteuttaminen varmistettavissa. Lisäksi aktiiviviljelijän määritelmän olisi voitava kattaa myös alle 5 000 euron suuruisten tukien saajat.

1.12   ETSK kannattaa tuen asteittaista vähentämistä suorille tuille asetettavan enimmäismäärän kautta ja kehottaa – kuten aiemmissakin lausunnoissaan – komissiota ottamaan täytäntöönpanomenettelyssä huomioon osuuskunnista ja maataloustuottajien yhteenliittymistä muodostuvien yritysten erityispiirteet (1). Hyödyntämättömät suorat tuet jäisivät tällöin kunkin jäsenvaltion kansallisiin määrärahoihin, ja niitä tulisi käyttää heikommassa asemassa olevien maatalouden alojen tukemiseen kansallisella tasolla I tai II pilarin kautta jäsenvaltion päätöksen mukaisesti. ETSK ehdottaa, ettei näin siirrettyjen varojen tulisi edellyttää osarahoitusta.

1.13   ETSK katsoo, että perustukijärjestelmään pääsylle olisi asetettava kaksi ehtoa, jotka pohjautuvat maataloustoiminnan harjoittamiseen vuonna 2011 ja maa-alan tukikelpoisuuteen vuodesta 2014 alkaen. ETSK:n mielestä yhden tukioikeuden aktivoiminen tilatukijärjestelmässä vuonna 2011 ei ole oikeudenmukainen kriteeri.

1.14   ETSK pitää tervetulleena komission ehdottamaa joustavuutta pilarien välillä. On erittäin tärkeää, että niille jäsenvaltioille, joissa suorien tukien taso on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, tulisi antaa mahdollisuus siirtää maaseudun kehittämiseen myönnettyjä varoja myös I pilarin kansallisiin määrärahoihin. Tämän mahdollisuuden tulisi olla tarjolla myös sellaisille jäsenvaltioille, joiden I pilarin määrärahat ovat suhteettoman pienet tai jotka kärsivät luonnonhaitoista. ETSK ehdottaa, että tätä mahdollisuutta saisi käyttää korkeintaan 10 prosentin osuuteen asti.

1.15   ETSK on toistuvasti painottanut sitä roolia, joka maataloustuottajilla tulisi ja voisi olla maaperän, luonnon monimuotoisuuden, luonnonmaisemien ja ympäristön suojelussa mutta josta he eivät nykyisten olosuhteiden vuoksi kykene huolehtimaan riittävästi. Komitea on tämän vuoksi kannattanut (ks. asiakokonaisuus NAT/449) ”kohdennettuja suoria tukia”; viherryttämiselementit ovat juuri tämänsuuntaisia. ETSK kehottaa komissiota arvioimaan uusien toimien seuraukset, jotta tilanne voidaan korjata, mikäli ne horjuttaisivat maatilojen taloudellista tasapainoa. Viherryttävien toimien tulisi mahdollisuuksien mukaan olla sellaisia, että ne hyödyttävät sekä ympäristöä että kasvua. ETSK ei hyväksy tilannetta, jossa EU lisää velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvia kuluja eurooppalaisille maataloustuottajille, mutta hyväksyy samaan aikaan kauppasopimusten kautta markkinoilleen halpoja tuontituotteita, joiden ei tarvitse täyttää samoja sääntöjä.

1.16   Ensimmäisen pilarin nk. viherryttämiselementin avulla luodaan vahvempi ja selväpiirteisempi yhteys suoran tuen ja maatalouden tuottamien ympäristöalan julkishyödykkeiden välille. ETSK:n mielestä järjestelmä tulisi pitää yksinkertaisena ja sen tulisi varmistaa maataloustuottajien toiminnan ympäristötulokset kaikkialla unionissa. Epäsuotuisten alueiden erityispiirteet olisi voitava ottaa huomioon tukia määriteltäessä. ”Luonnonhoitoaloja” koskeva toimenpide tulisi toteuttaa siten, että vältetään viljelyalueiden poistuminen tuotantokäytöstä. Jo toteutetut maatalouden ympäristötoimet olisi tunnustettava uusissa ympäristövelvoitteissa (I pilari), kuten yleensä tehdään myös luonnonmukaisen viljelyn osalta.

1.17   ETSK suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioille tarjottuun mahdollisuuteen ottaa käyttöön vapaaehtoinen tuotantosidonnaisen tuen järjestelmä, jota voidaan käyttää erityistilanteissa. Joustavuuden ja toissijaisuuden lisäämiseksi komitea kuitenkin ehdottaa, että poistettaisiin luettelo aloista ja tuotannoista, joille tuotantosidonnaista tukea voidaan myöntää, ja annettaisiin jäsenvaltioiden päättää näistä aloista ja tuotannoista.

Markkinavälineet

1.18   ETSK katsoo, etteivät komission ehdotukset tarjoa riittävää ratkaisua markkinoiden entistä suurempaan epävakauteen ja siitä johtuviin ongelmiin. Lainsäädäntöehdotuksia ei ole suunnattu Lissabonin sopimuksessa määrättyyn YMP:n tavoitteeseen huolehtia maatalousmarkkinoiden vakaudesta.

1.19   ETSK uskoo vahvasti, että myös tarjonnan hallintavälineet voivat olla tehokkaita tietyillä maatalouden aloilla. Komitea suosittaa näin ollen laatimaan perinpohjaisen analyysin markkinakehityksestä pohdittaessa mahdollisuutta lykätä viininviljelyoikeuksia koskevan järjestelmän poistamista ja mahdollisuutta säilyttää sokerikiintiöt pidemmän aikaa.

1.20   Maataloustuottajien ja näitä edustavien organisaatioiden asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava paremman markkinoilta saatavan tuoton takaamiseksi. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että jäsenvaltioiden tuottajaorganisaatioille ja niiden liitoille sekä toimialakohtaisille organisaatioille annettua hyväksyntää laajennetaan tuotekatteeltaan. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset rakenteet ja perinteet, uusien sääntöjen tulisi olla vapaaehtoisia. Komitea tukee myös komission ehdotuksia, jotka koskevat maitoalaa, mutta kehottaa komissiota esittämään selkeän määritelmän termille ”tuottajaorganisaatio”. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että EU:n kilpailusääntöjä mukautetaan siten, että tuottajaorganisaatiot ja osuuskunnat kykenevät vahvistamaan asemiaan markkinoilla. Jotta maataloustuottajien neuvotteluvoimaa tuotantoketjuissa voidaan vahvistaa, ETSK katsoo, että on myös luotava edellytykset maataloustuottajien suoraan hallinnoimien lyhyiden toimitusketjujen kehittämiselle.

Maaseudun kehittäminen

1.21   ETSK pitää tervetulleena ehdotusta YMP:n mukauttamisesta Eurooppa 2020 -strategian ja kestävän kehityksen strategian maaseudun kehittämistä koskeviin tavoitteisiin erityisesti tutkimusta, innovointia ja koulutusta painottaen. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien (maahanmuuttajat ja kouluttamattomat maataloustyöntekijät) sekä nuorten ja naisten koulutukseen, sillä nämä ryhmät ovat keskeisiä osatekijöitä maatalousalan ammattimaistumista ja kilpailukyvyn kasvua ajatellen. Tämän vuoksi on tärkeää parantaa tieto- ja viestintätekniikan laatua, saatavuutta ja hyödyntämistä maaseutualueilla. Maaseudun kehittämispolitiikkojen tavoitteena on oltava ensisijaisesti maatalousyritysten innovointi- ja kilpailukyvyn kehittäminen eurooppalaisen maatalousmallin mukaisesti sekä etenkin yritysinvestointien tukeminen, sukupolvenvaihdoksen edistäminen, tuotantoketjujen yhdentämistoimien ja yhdennettyjen alueellisten hankkeiden tukeminen, maatalousyritysten ja tuotantoprosessin palveluiden välisten suhteiden parantaminen, ympäristöä ja ilmastoa suojelevien toimien ja menetelmien tukeminen ja maatalousalan työllisyyden vahvistaminen lisäämällä työpaikkoja ja parantamalla niiden laatua.

1.22   Yksi erittäin positiivinen elementti komission ehdotuksessa on eurooppalainen innovaatiokumppanuus, jonka avulla parannetaan yhteyksiä tutkijoiden, maa- ja metsätaloustuottajien ja neuvojien välillä sekä taataan tietoon perustuva maa- ja metsätalous, jossa hyödynnetään asiantuntijoiden neuvontapalveluita. Tutkimukseen tulisi sisältyä myös maaseudun taloudellisen toiminnan parantaminen, mukaan lukien matkailu, käsiteollisuus ja muu toiminta, joka voi luoda työpaikkoja maaseutualueille.

1.23   ETSK pitää tervetulleena sitä, että maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevissa ehdotuksissa on siirrytty toimintalinjakohtaisesta lähestymistavasta temaattiseen lähestymistapaan. Komitean mielestä tämä antaa jäsenvaltioille ja alueille enemmän joustavuutta omien erityisolosuhteidensa huomioimiseen. On kuitenkin muistettava, ettei II pilarin tärkeitä aloja voida jättää kokonaan huomiotta. Tämän vuoksi periaate, jonka mukaan 25 prosenttia varoista on kohdennettava ympäristön- tai ilmastonsuojelutoimiin, on tärkeä. Ainakin Leader-aloitteelle olisi varattava vähimmäismäärärahat.

1.24   ETSK pitää hyvin tärkeänä, että jäsenvaltiot maksavat hyvissä ajoin II pilarin vaatiman osarahoitusosuutensa. Komitean mielestä riskinhallintatoimia ei kannata sisällyttää II pilariin. Jäsenvaltioiden on huolehdittava riittävästä kansallisesta osarahoituksesta (2).

1.25   ETSK katsoo, että luomuviljelyn profiilin nostamiseksi tarvitaan uusia erillistoimenpiteitä, ja tämän vuoksi luomuviljelyn osarahoitusosuuden tulisi olla sama, jota ehdotetaan vähemmän kehittyneille alueille (85 %). ETSK kannustaa myös tukemaan integroitua tuotantoa ja säilyttävää viljelyä ja korostaa niiden myönteisiä ympäristövaikutuksia.

1.26   Kun otetaan huomioon maataloustoiminnan hankalat olosuhteet vuoristo- ja saaristoalueilla, ETSK ehdottaa, että komissio laajentaisi 85 prosentin osarahoitusosuuden koskemaan vähemmän kehittyneiden alueiden lisäksi myös vuoristo- ja saaristoalueita. Tämä on ehdotuksen hengen mukaista, mutta sitä ei mainita suoraan. Epäsuotuisten alueiden osalta on vielä tarkistettava ns. muuntyyppisille alueille ehdotettua uutta määritelmää.

1.27   ETSK muistuttaa komissiota, parlamenttia ja neuvostoa siitä, että veden niukkuus ja kuivuus ovat jo nyt vakava ongelma monilla Euroopan alueilla ja että tilanteen odotetaan pahenevan ilmastonmuutoksen seurauksena. ETSK painottaa ensinnäkin alakohtaisiin politiikkoihin perustuvan yhdennetyn suunnittelun ja kestävän kehityksen merkitystä käsiteltäessä veden käyttöä, veden niukkuutta ja kuivuutta ja toiseksi aluesuunnittelun tärkeyttä alueilla, jotka perinteisesti kärsivät veden niukkuudesta ja kuivuudesta. Samalla tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös Euroopan pohjoisten jäsenvaltioiden maatalousmaan kuivattamisen aiheuttamat lisäkustannukset.

1.28   ETSK:n toiveena on tasapainoinen, ennakoitava, toteutettavissa oleva, joustava, avoin ja vähemmän byrokraattinen YMP, jonka avulla houkutellaan nuorempia sukupolvia alalle.

2.   Johdanto

2.1   Maatalouspolitiikan rooli EU:ssa on keskeinen: maatalousmaa ja metsät kattavat yli 90 prosenttia maankäytöstä ja niillä on suuri merkitys luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnollisten elinympäristöjen suojelun kannalta, Lisäksi kyseisen politiikan rooli on keskeinen etenkin siksi, että maatalous voi YMP:n avulla auttaa Eurooppaa vastaamaan moniin suuriin haasteisiin, kuten talous- ja finanssikriisiin, ilmastonmuutokseen, ympäristönsuojeluun, maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen sekä tarpeeseen tarjota kuluttajille turvallisia, kohtuuhintaisia ja laadukkaita elintarvikkeita.

2.2   Tulevien vuosien aikana on ratkaisevan tärkeää luoda perusta vahvalle maa- ja metsätaloussektorille, joka pystyy vastaamaan ilmastonmuutokseen ja pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa sekä täyttämään samaan aikaan kansalaisten odotukset. Eurooppa tarvitsee maa- ja metsätaloustuottajiaan ja maa- ja metsätaloustuottajat tarvitsevat Euroopan tuen. Lisäksi talouskriisin aikana työllisyyskysymys on nousemassa tärkeämmäksi kuin koskaan aikaisemmin. Tämän vuoksi komissio on ehdottanut EU:n kansalaisten ja maa- ja metsätaloustuottajien välille uudenlaista kumppanuutta, jonka avulla pyritään vastaamaan elintarviketurvallisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, kasvun ja työllisyyden asettamiin haasteisiin.

2.3   ETSK on aiemmissa lausunnoissaan ilmaissut näkemyksensä siitä, minkälaisia haasteita eurooppalaisen maatalouden edessä todennäköisesti on, minkälaisia YMP:n tavoitteiden tulisi olla ja miten YMP:tä pitäisi näistä lähtökohdista uudistaa. Komission vuonna 2010 julkaisemassa tiedonannossa otettiin huomioon suurin osa suosituksista, joita ETSK oli aikaisemmin antanut asiakokonaisuuteen NAT/449 kuuluvassa lausunnossa (3). Kyseisen tiedonannon jälkeen ETSK on esittänyt lisää ehdotuksia asiakokonaisuuteen NAT/481 kuuluvassa lausunnossa (4). Lisäksi ETSK on viime aikoina kiinnittänyt huomiota YMP:hen liittyviin erityisiin kysymyksiin, kuten nuorten maataloustuottajien kohtaamiin haasteisiin (5) ja luonnonhaitoista kärsiviin alueisiin (6). ETSK painottaa, että komissio on esityksiään laatiessaan valinnut täysin ETSK:n ehdotuksista poikkeavan lähestymistavan. Komitea on kehottanut ensin määrittelemään selkeästi YMP:n tavoitteet, sitten nimeämään välineet niiden toteuttamiseksi ja sen jälkeen määrittämään rahoitustarpeen. Komitean mielestä on epäasianmukaista määritellä ensin rahoitusosuus ja sitten jakaa varat jollain tavoin. Komissio on kuitenkin tehnyt juuri näin, ja se aiheuttaa nyt vaikeuksia.

2.4   ETSK korostaa maatalousalan merkitystä työllisyyden kannalta. Maatalous- ja elintarvikeala työllistää EU:n maaseudulla noin 40 miljoonaa ihmistä ja muodostaa näiden alueiden selkärangan sekä takaa korkealaatuiset elintarvikkeet 500 miljoonalle kuluttajalle. Silti maataloustuottajien tulot EU:ssa ovat yleisesti vain puolet unionin keskimääräisestä tulotasosta. Syyskuulta 2011 peräisin olevien Eurostatin tietojen mukaan maatalouden kokonaistyövoimaan 27 jäsenvaltion EU:ssa kuuluu 11,7 miljoonaa kokoaikaista työntekijää, joista 10,8 miljoonaa (92 %) on vakituisia työntekijöitä. Maatalous on edelleen suurelta osin perhekeskeistä toimintaa useimmissa jäsenvaltioissa, sillä neljä viidesosaa (80 %) maatalouden kokonaistyövoimasta on tilan haltijoita tai näiden perheenjäseniä. Vähän yli kolmasosa (34 %) vakituisista maataloustyöntekijöistä EU-27:ssä on naisia. EU:n maatilojen haltijoista varsin harvat (6 %) ovat alle 35-vuotiaita, kun taas suhteellisen suuri osa (34 %) on vähintään 65-vuotiaita. Lisäksi erittäin merkittävä osa EU:n 30 miljoonasta siirtotyöläisestä on maatalouden kausityötekijöitä (7).

3.   Tausta

3.1   Lainsäädäntöehdotukset perustuvat YMP:n talousarviokehykseen, joka määritellään komission ehdotuksessa vuosien 2014–2020 monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Ehdotuksessa säilytetään YMP:n kokonaismäärärahat nykyhintoina samalla tasolla kuin vuonna 2013, mikä tosiasiallisesti merkitsee YMP:n määrärahojen vähennystä.

3.2   Monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen mukaan merkittävä osa EU:n talousarviosta tulisi edelleen osoittaa maatalouteen, joka on strategisesti tärkeä yhteinen toimintapolitiikka. Niinpä ehdotetaan, että YMP keskittyisi ydintoimintoihinsa I pilariin kohdennetuilla 317,2 miljardilla eurolla (76 %) ja II pilariin kohdennetuilla 101,2 miljardilla eurolla (24 %), eli yhteensä 418,4 miljardilla eurolla kauden 2014–2020 aikana.

3.3   ETSK muistuttaa, että maatalouden talousarviomäärärahat saatiin hyväksyttyä komissiossa vain viittaamalla tarvittavaan maatalouden viherryttämiseen. Tämän on nyt kuvastuttava käytännön politiikassa.

3.4   Lainsäädäntöehdotuksissa pyritään täydentämään I pilarin ja II pilarin rahoitusta 17,1 miljardin euron lisärahoituksella, mistä 5,1 miljardia euroa kohdennetaan tutkimukseen ja innovointiin, 2,5 miljardia euroa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja 2,8 miljardia euroa kaikkein vähävaraisimpien henkilöiden elintarvikeapuun monivuotisen rahoituskehyksen muissa budjettikohdissa sekä 3,9 miljardia euroa maatalousalan uuteen kriisivaraukseen. Näin talousarvion kokonaismäärä kaudella 2014–2020 olisi 432,8 miljardia euroa.

4.   Yleistä

4.1   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu myönteisesti komission uudistuksen tavoitteisiin eli kilpailukyvyn vahvistamisen, kestävyyden parantamisen ja tehokkuuden lisäämiseen.

4.2   EU:n talousarvio ja YMP:hen osoitettavat varat

4.2.1   ETSK toistaa parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kehotuksensa siitä, että EU:n talousarviosta YMP:hen myönnettävät varat olisi säilytettävä ennallaan (8). Tämä on tarpeen eurooppalaisen maatalousmallin sekä sellaisten maa- ja metsätaloustoiminnan yhteiskuntaa palvelevien vaikutusten tukemiseksi, joita ovat esimerkiksi elinvoimaisten maaseutuyhteisöjen ja maaseudun perusrakenteiden takaaminen, tasapainoinen aluekehitys ja maaseudun työllisyys, perinteisten maisemien, kansallisperinnön ja perinteiden vaaliminen, luonnon monimuotoisuus, ympäristönsuojelu sekä korkeimmat eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta koskevat normit. Näin vastataan eurooppalaisia kuluttajia ja veronmaksajia askarruttaviin kysymyksiin. Koska eurooppalaiset maa- ja metsätaloustuottajat tarjoavat näitä monipuolisia palveluksia koko yhteiskunnan hyväksi ja heille koituu siitä usein ylimääräisiä kustannuksia ilman vastaavaa markkinatuottoa, maataloustuottajien tukeminen julkisen vallan toimin on välttämätöntä ja perusteltua. Viherryttämiselementin myötä pyritään määrittämään kyseisiä suorituksia, jotta voidaan perustella ja puolustaa uusia maksuvaateita, joita maatalous voi esittää yhteiskunnalle.

4.2.2   Eurooppalaista ja maailmantaloutta muokkaavan rahoitus- ja talouskriisin nykyiset ja tulevat vaikutukset sekä päätökset uudesta vakaussopimuksesta saattavat julkisten talousarvioiden kaikki budjettikohdat tarkastelun kohteeksi. ETSK toistaa, ettei eurooppalaista maatalousmallia voida toteuttaa maailmanmarkkinoiden hinnoin ja ehdoin eikä ilmaiseksi. Tämän vuoksi kyseistä maatalousmallia tukevat toimet tarvitsevat riittävän rahoituksen. Onkin erityisen tärkeää perustella selkeästi jokainen määrärahoja edellyttävä väline (esimerkiksi suorat tuet). Unionin talousarviota kaudeksi 2014–2020 koskevissa tämänhetkisissä ehdotuksissa (9) YMP:hen osoitettuja määrärahoja kuitenkin leikataan selkeästi kiinteähintaisesti mitattuna. Vaikka komissio myöntää yhteisen maatalouspolitiikan strategisen merkityksen Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvan kestävän kasvun tavoitteen valossa, YMP:hen osoitettavien varojen osuus unionin talousarviosta putoaa 39,2 prosentista vuonna 2014 33,3 prosenttiin vuonna 2020. Komission ratkaisussa ei oteta huomioon ETSK:n edellyttämää sitovien takeiden antamista siitä, että EU:n talousarviossa varataan YMP:lle vähintään sama osuus kuin tähänkin mennessä.

4.3   Suorat tuet

4.3.1   ETSK on jo aikaisemmin todennut olevansa komission kanssa yhtä mieltä siitä, että kunkin jäsenvaltion sisällä olisi luovuttava historiallisesta viitetasosta maataloustuottajille maksettavan tuen määritysperusteena, sillä aiemmista viitemääristä johtuvat merkittävät erot hehtaarikohtaisissa tukitasoissa eivät enää ole perusteltavissa (10) etenkään siksi, että ne aiheuttavat kilpailunvääristymiä sisämarkkinoilla.

4.3.2   ETSK:n mielestä suoria tukia voidaan tulevaisuudessa myöntää kolmen hyvän perustelun pohjalta: tarjotaan palveluja eurooppalaisen maatalousmallin saavuttamiseksi (esimerkiksi viherryttämiselementin kautta), mahdollistetaan osittaiset tulonsiirrot ja kompensoidaan muita korkeammat eurooppalaiset normit. Yhtenäiset pinta-alatuet eivät tässä yhteydessä kuitenkaan aina ole tehokkain mahdollinen politiikan väline, sillä miksi esimerkiksi 1 000 ha:n yritykselle olisi myönnettävä tulonsiirto 1 000 kertaa ja 25 ha:n yritykselle vain 25 kertaa? Tulonsiirrot olisi nivottava työpaikkoihin tai työntekijöihin, ei pinta-alaan. Eurooppalaisten karjankasvattajien haittoja ei myöskään voida korvata pinta-alatuella, jota saavat muutkin kuin karjankasvattajat. Mahdollisuuksia eriyttää tukia lisäkriteerien perusteella voitaisiinkin tutkia ja hyödyntää jäsenvaltiotasolla. Lisäksi tietyissä historiallisia tukitasoja edelleen käyttävissä jäsenvaltioissa aiheutuisi ongelmia siitä, että kansallisia suoria tukia yhdenmukaistetaan sisäisen lähentymisen lisäksi. Näissä tapauksissa sisäiseen lähentymiseen tarvitaan joustavuutta, pidempi siirtymäaika ja tukien asteittainen muutos jakson aikana.  (11)

4.3.3   Yksi uudistuksen tärkeimmistä tehtävistä on valmistella tietä kohti tukien oikeudenmukaisempaa jakoa jäsenvaltioiden välillä. ETSK pitää tervetulleena pyrkimyksiä kaventaa eroja maataloustuottajien saaman tuen määrässä eri jäsenvaltioissa. Komitea toivoo, että maaseudun kehittämistukien määrärahoja tarkistetaan entistä objektiivisempien kriteerien perusteella ja että ne kohdennetaan paremmin poliittisten tavoitteiden perusteella, ja pitää tervetulleena joustavuutta pilarien välisissä varojen siirroissa.

4.3.4   ETSK myöntää, että vanhat ja uudet jäsenvaltiot ovat eriarvoisessa asemassa suorien tukien jakautumisen osalta. ETSK:n mielestä maatalous- ja elintarvikealan kilpailukykyä on tuettava samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa yhtenäisen eurooppalaisen maatalousmallin säilyttämiseksi. Suorien tukien mahdollisessa uudelleenjakamisessa tulisi ottaa huomioon maataloustoiminnan kustannus- ja tuottorakenne eri jäsenvaltioissa.

4.3.5   ETSK haluaa välttää kilpailun vääristymisen edelleen, koska sillä on sosiaalisia vaikutuksia moniin jäsenmaihin, erityisesti Baltian maihin, kun otetaan huomioon maataloustuottajien edun lisäksi myös kuluttajien ja ylipäätään kansalaisten tarpeet. ETSK suosittaa I pilarin suorien tukien jakamista uudelleen jäsenvaltioiden kesken siten, että yhdessäkään valtiossa taso ei jää alle 90 prosentin EU:n keskiarvosta talousarviokauden päättyessä.

4.3.6   Ensimmäisen pilarin nk. viherryttämiselementin avulla luodaan suurempi ja selväpiirteisempi yhteys suoran tuen ja maatalouden tarjoamien ympäristöalan julkishyödykkeiden välille. Tämä on myös merkittävä askel ratkaistaessa luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ongelmia, joita maatalous aiheuttaa. ETSK pitää lähestymistapaa tervetulleena mutta esittää seuraavat suositukset:

—	Komissio on pyrkinyt pitämään järjestelmän yksinkertaisena: on vain kolme toimenpidettä, joita voidaan helposti valvoa satelliittikuvista. Täytäntöönpanosääntöjen tulisi kuitenkin taata, että toimenpiteistä ei koidu maataloustuottajille ylimääräistä hallintotaakkaa.

—

On tärkeää, että viherryttämistoimenpiteet koskevat samalla tavalla kaikkia maataloustuottajia kaikkialla EU:ssa, jotta taataan laajat positiiviset ympäristövaikutukset ja vältetään kilpailun vääristyminen eri alueiden maataloustuottajien välillä. Valtakunnallisella tai alueellisella tasolla saatetaan kuitenkin tarvita jonkin verran joustavuutta toimenpiteiden soveltamiseen. Maatalouden ympäristötoimenpiteet, jotka ovat viherryttämiselementin mukaisia, olisi otettava yleisesti huomioon.

—

On herännyt huoli viherryttämistoimenpiteiden mahdollisesta päällekkäisyydestä II pilariin kuuluvien maatalouden ympäristötoimenpiteiden kanssa (12). On tehtävä selkeä ero näiden välille, jotta taataan, että maatalouden ympäristöohjelmiin sitoutuneet maataloustuottajat pystyvät jatkossakin hyötymään tehokkaasti tästä politiikan välineestä kärsimättä tulonmenetyksiä. Maataloustuottajien, jotka toteuttavat viherryttämiselementissä asetettuihin tavoitteisiin tähtääviä maatalouden ympäristöohjelmien toimenpiteitä, voidaan katsoa täyttävän viherryttämiselementin vaatimukset. Jo toteutetut maatalouden ympäristötoimet (II pilari) olisi tunnustettava uusissa ympäristövelvoitteissa (I pilari), kuten yleensä tehdään myös luonnonmukaisen viljelyn osalta.

4.3.7   Viherryttämistoimenpiteitä tulisi mukauttaa ja panna täytäntöön seuraavasti:

—

Ehdotusta siitä, että 7 prosenttia maasta muutettaisiin ”luonnonhoitoalaksi”, ei voi pitää hyväksyttävänä, mikäli merkittävä osuus viljelymaasta otetaan tämän johdosta pois tuotantokäytöstä. Tämä olisi haitallista myös siksi, että elintarvikkeiden kysyntä kasvaa kaikkialla maailmassa. Komission tulisi mahdollisimman pian esittää alustava luettelo ominaisuuksista, joiden perusteella ”ekologisesti herkät alueet” määritellään. Komission tulisi samalla tehdä selväksi, että määritelmä kattaa ensisijaisesti ominaispiirteet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen tai parantamisen kannalta. Selkeästi näihin sisältyvät olemassa olevat puut, pengerrykset, rantavyöhykkeet, kukinta-alueet jne. Tällaiset alueet tulisi katsoa edellytykset täyttäviksi myös niissä valtioissa, joiden kansallisissa säännöksissä niitä ei luokitella viljelyalueiksi. Asianmukainen luettelo hälventäisi myös monien ilmaiseman huolen siitä, että komissio haluaa poistaa kokonaan tuotannosta 7 prosenttia maa-alasta. Lisäksi tulisi mahdollistaa merkittävimpien pysyvien viljelmien lukeminen luonnonhoitoalaksi, sillä näin edistetään niiden huomattavaa ympäristö- ja ekologista arvoa.

—

Komission on tehtävä selväksi, että viljelyn monipuolistamista koskevan toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan erityisiä hankaluuksia vähän peltomaata omaaville maataloustuottajille, karjatiloille ilman laidunmaata tai maataloustuottajille, jotka eivät viljely-, ilmasto- ja maaperäolosuhteiden vuoksi pysty tuottamaan muita lajikkeita. ETSK suosittelee, että tällaisissa tapauksissa täytäntöönpanossa olisi jonkin verran joustavuutta, jonka soveltamisesta jäsenvaltioiden tulisi toimittaa ehdotus komission hyväksyttäväksi.

4.3.8   ”ETSK toteaa, että luonnon monimuotoisuuden osalta tilanne vaihtelee suuresti paitsi jäsenvaltioiden myös eri alueiden välillä. Siksi kiinteä 7 prosentin osuus ensisijaista luonnonhoitoalaa kaikilla EU:n alueilla vaikuttaa ensi alkuun jokseenkin byrokraattiselta ja epäasianmukaiselta. Mikäli toimenpiteiden valinnassa pystytään ottamaan huomion kaikki maatiloilla olemassa olevat rakenteet, joilla on positiivinen vaikutus lajien kehittymiseen, runsasrakenteisten alueiden (joissa luonnon monimuotoisuuden taso on korkea) maataloustuottajat pystyvät sopeutumaan muutoksiin ja täytäntöönpanoon paljon helpommin kuin maataloustuottajat ”raivatuilla” alueilla (joissa luonnon monimuotoisuus on tasoltaan matala). Juuri tämän vuoksi komissio on omaksunut oikean lähtökohdan eurooppalaisen maatalousmallin edistämiseksi ja siirtänyt toimenpiteiden toteuttamisen tilatasolle (paitsi jos kyseessä on pientila).

4.3.9   ETSK tukee komission ehdotusta, jonka mukaan jäsenvaltioille annettaisiin edelleen II pilarin toimenpiteiden puitteissa mahdollisuus myöntää tukia viljelijöille vuoristoalueilla tai muilla alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita. Samoin ETSK pitää tervetulleena sitä, että jäsenvaltioille on määrä antaa mahdollisuus maksaa tukia myös luonnonolosuhteista johtuvista rajoitteista kärsiville alueille I pilarin suoria tukia koskevien järjestelyiden puitteissa. ETSK kehottaa komissiota takaamaan yksinkertaistetut menettelyt, jotta kaikki mahdolliset tuensaajat kykenevät hyödyntämään näitä uusia mahdollisuuksia. Ehdotukset epäsuotuisten alueiden (ns. muuntyyppisten alueiden) uudeksi rajaamiseksi eivät vielä vaikuta kypsiltä, ja niitä on tarkistettava. ETSK kritisoi komission ehdotuksia määritellä muut rajoitteista kärsivät alueet uudelleen kahdeksan biofyysisen perusteen pohjalta ja asettaa vähimmäisosuudeksi 66 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta. Komission esittämässä muodossa nämä säännökset huonontaisivat perusteettomasti muutamien sellaisten alueiden tilannetta, joilla rajoitteet johtuvat useiden tekijöiden yhteysvaikutuksesta. Uusi sääntelykehys olisi muotoiltava niin, että tällaisten tekijöiden yhteisvaikutus otetaan asianmukaisesti huomioon.

4.3.10   ETSK kannattaa tukien enimmäismäärän käyttöönottoa kunkin maan tai alueen maatalouden rakenteeseen perustuen. ETSK on yhtä mieltä siitä, että tukikattoja tulisi soveltaa joustavasti ja toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen. Ehdotus tukikattojen asteittaisesta alentamisesta on tervetullut, mikäli vähennetty tukimäärä ohjataan heikommassa asemassa oleville maatalouden aloille kussakin maassa. Ehdotuksessa tarkoitettu määrä tulisi laskea siten, että siitä vähennetään enintään 50 prosenttia maataloustuottajan edellisenä vuonna tosiasiassa maksamista ja ilmoittamista palkoista, verot ja työnantajamaksut mukaan luettuina. Huomioon tulisi ottaa myös perheenjäsenten työskentely.

4.3.11   ETSK on tietoinen aktiiviviljelijän käsitteen määrittelyyn liittyvistä hankaluuksista, mutta ehdottaa, että määritelmässä tulisi muiden seikkojen ohella ottaa huomioon vaatimukset, jotka koskevat maataloustuotteiden tuottamista ja markkinoille saattamista – myös suoraan paikallisille markkinoille myymistä – sekä yleishyödyllisten julkisten hyödykkeiden ja palvelujen tuottamista (13). Siinä tulisi myös muistaa alueen epäsuotuisa asema ja osa-aikaviljelyn tarve, jotta voidaan säilyttää perheiden keskimääräinen tulotaso. ETSK katsoo, että yksittäiset jäsenvaltiot tarvitsevat enemmän joustavuutta päätettäessä aktiiviviljelijän määritelmästä, jonka perusteella määräytyy, kuka on oikeutettu saamaan suoria tukia. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon tukikelpoinen ala. Lisäksi olisi varmistettava, että aktiiviviljelijän määritelmä voi kattaa myös alle 5 000 euron suuruisten tukien saajat.

4.3.12   ETSK kannattaa komission ehdotusta siitä, että nuorten viljelijöiden tukemisen on oltava yksi maaseudun kehittämisen ensisijaisista tavoitteista unionissa. Osittain tämä voi tapahtua maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyvien temaattisten alaohjelmien täytäntöönpanon kautta. ETSK pitää erittäin myönteisenä myös ehdotusta ottaa käyttöön maataloustoimintansa aloittaville nuorille viljelijöille I pilarin sisällä myönnettävä tulotuki. ETSK kehottaa komissiota takaamaan yksinkertaistetut menettelyt, jotta kaikki mahdolliset tuensaajat kykenevät hyödyntämään näitä uusia mahdollisuuksia.

4.3.13   Maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus siirtää varoja suorista tuista maaseudun kehittämistukeen. Jäsenvaltioissa, joissa suorien tukien taso on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi vastaavasti oltava mahdollisuus siirtää varoja maaseudun kehittämistuesta suoriin tukiin. Tällaiset valinnat olisi tehtävä tietyissä rajoissa yhden kerran koko tämän asetuksen soveltamisajaksi. ETSK suosittaa, että komissio korottaisi II pilarista I pilariin tehtävien siirtojen joustovaran 5:stä 10 prosenttiin.

4.3.14   ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen täydentävien ympäristöehtojen laajentamista. Jos kaikki Natura 2000 -alueisiin ja vesipuitedirektiiviin liittyvät velvoitteet ja rajoitukset sisällytetään täydentäviin ympäristöehtoihin, vaarana on, että viljelijöiden kohtelussa ilmenee räikeitä ja perusteettomia eroja. Täydentäviin ympäristöehtoihin tulee toki sisällyttää tiettyjä perusvelvoitteita, mutta näin ei voida menetellä vesiensuojelualueista tai muista erityissuojelualueista viljelijöille aiheutuvien velvoitteiden osalta. Kyseisten velvoitteiden tulisi oikeuttaa erityiseen, toiseen pilariin kuuluvaan korvaukseen.

4.4   Markkinavälineet

4.4.1   Markkinoiden hallintaa koskevista ehdotuksista tärkein liittyy budjettiin (kriisivarauksen perustaminen) ja hallintoon (komissio saa enemmän valtaa). Varsinaisten välineiden osalta ehdotukset eivät ole kovin innovatiivisia. EU:n taloudellisessa tutkimuksessa olisikin keskityttävä etsimään uusia ja nykyaikaisia välineitä, joiden avulla pystyttäisiin torjumaan hintojen epävakautta. Välineitä tulisi soveltaa EU:n markkinoiden lisäksi myös kansainvälisten markkinoiden sääntelyyn, joka on suuri haaste, kuten todetaan kesäkuussa 2011 järjestetyn G20-kokouksen päätelmissä.

4.4.2   ETSK muistuttaa komissiota, parlamenttia ja neuvostoa siitä, että hintojen äärimmäinen epävakaus viime vuosina on osoitus tehokkaampien markkinoiden hallintavälineiden tarpeesta. ETSK:n mielestä ehdotetut markkinavälineet eivät ole riittäviä. Komitea kehottaa koordinoimaan kysyntää ja tarjontaa paremmin sekä tasapainottamaan markkinavoimia elintarvikeketjun sisällä. Markkinoiden vakauttaminen on perussopimuksen mukaan yksi YMP:n tavoitteista. Vakaat markkinat ovat tärkeät. Tämän vuoksi ETSK katsoo, että markkinavälineitä koskevan toimenpidepaketin tulisi olla paljon nykyistä kunnianhimoisempi, jotta vältettäisiin voimakkaat hintavaihtelut.

4.4.3   Komissio ehdottaa, että vuonna 2009 aloitettua asteittaista luopumista tarjonnan hallintavälineistä jatketaan. ETSK katsoo kuitenkin, että olisi virhe jättää nämä välineet käyttämättä. Niiden avulla pyritään pitämään hinnat ja maataloustulot vakaampina sovittamalla tarjonta ja kysyntä paremmin yhteen. Välineet ovat monissa tapauksissa osoittautuneet toimiviksi. Tarjonnan hallintavälineitä on hyvin monenlaisia: etukäteisvalvonta (esimerkiksi tuotanto-oikeuksien myöntäminen), jälkikäteisvalvonta (esimerkiksi sadon hävittäminen), tuotantotekijöiden valvonta (esimerkiksi viljelyoikeudet), palkkio-oikeuksien rajaaminen (esimerkiksi kansalliset enimmäismäärät) jne.

4.4.4   ETSK suosittaa, että vuodeksi 2015 ajoitetun sokerikiintiöiden lakkauttamisen lykkäämisen vaikutuksia analysoidaan asianmukaisesti. Mitä tulee viininviljelyoikeuksiin, jotka on määrä lakkauttaa viimeistään vuonna 2018, ETSK kannattaa viljelyoikeuksien säilyttämistä mutta on tyytyväinen komission päätökseen perustaa korkean tason ryhmä keskustelemaan viinialalla tarvittavista toimenpiteistä. Lisäksi komitea korostaa tarvetta säilyttää viljelyoikeudet vuoden 2018 jälkeen, jotta markkinoita pystytään hallinnoimaan paremmin. Korkean tason ryhmän suositukset annettaneen ennen vuoden 2012 loppua.

4.4.5   Koska EU:n 27 jäsenvaltioissa vain 15 kauppaketjua hallitsee jo 77:ää prosenttia elintarvikemarkkinoista, toimet kaupallisen tarjonnan tasapainottamiseksi ovat ETSK:n mielestä tarpeen kauppaketjujen markkinavoimien vastapainoksi. Lisäksi olisi tutkittava, onko kilpailulainsäädäntö riittävä estämään markkinoita hallitsevat rakenteet ja arveluttavat sopimuskäytänteet. On tärkeää, että kaikki asianomaiset tahot osallistuvat asian selvittämiseen (14). Selvityksen tulisi johtaa siihen, että maatalous- ja elintarvikealaa koskevia unionin kilpailusääntöjä muutetaan niin, että otetaan huomioon alan erityisluonne ja mukautetaan sääntöjä maailmanmarkkinoilla toimivien kilpailijamaiden kilpailusääntöihin nähden, kuten maitoa käsittelevä korkean tason ryhmä on todennut päätelmissään.

4.4.6   Hintojen suuri epävakaus viime vuosina on nostanut esiin kysymyksiä tulevasta YMP:stä liittyen mahdollisiin hyötyihin, jotka saataisiin riskienhallintavälineiden lisäämisestä sekä laaja-alaisemmasta lähestymistavasta koko elintarvikeketjun toimintaan.

4.4.7   Pyrittäessä vahvistamaan tuottajien valtaa elintarvikeketjussa komission tulisi myös tarjota välineet ja rahoitus, joiden avulla kaikilla aloilla saadaan parempaa, avoimempaa ja ajantasaisempaa tietoa markkinoista ja marginaaleista. ETSK on aiemmissa lausunnoissaan korostanut tarvetta edistää kirjallisia sopimuksia, mukauttaa kilpailusääntöjä, kieltää epärehelliset ja kilpailunvastaiset menettelyt, parantaa tuottajaorganisaatioiden markkinointivalmiuksia ja vahvistaa toimialaorganisaatioita (15). Paikallisia ja alueellisia aloitteita, maatilatoreja, lyhyitä markkinointiväyliä (myös henkilökuntaruokaloiden, suurkeittiöiden jne. yhteydessä) ja suoramyyntiä olisi edistettävä tähänastista voimakkaammin.

4.4.8   Jotta poikkeustilanteisiin pystytään reagoimaan riittävän joustavasti, komissio ehdottaa maatalousalan kriisivarauksen perustamista. Sille varattu budjetti on noin 500 miljoonaa euroa. Komission olisi aiheellista sisällyttää tämä uusi väline monivuotiseen rahoituskehykseen ja selvittää paremmin sen toimintaa sekä tarkentaa niiden toimenpiteiden käynnistämisessä noudatettavia menettelyitä, joilla vältetään markkinahäiriöt. Uuden välineen on ehdottomasti oltava riittävän joustava, jotta sen avulla voidaan reagoida ongelmiin nopeasti ja oikea-aikaisesti.

4.4.9   Komissio edistää tuottaja-, toimija- ja kauppaorganisaatioiden roolia laajentamalla niiden toimialan kaikkiin maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn alaisiin tuotteisiin. ETSK – ottaen huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen aikaisemmat toteamukset (16) – pitää välttämättömänä selventää yksityiskohtaisesti komission ohjesääntöjä, jotka koskevat tällaisten elinten tunnustamisen ehtona olevia vaatimuksia, sekä keinoja, joilla niiden toimintaa valvotaan. Olisikin tutkittava, missä määrin ehdotettu mahdollisuus kollektiivisiin yleissitoviin järjestelyihin heikentäisi yksittäisten viljelijöiden itsenäistä päätösvaltaa.

4.4.10   ETSK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan osapuolten välillä olisi tehtävä kirjallisia sopimuksia. Osuuskunnat ja vastaavat yhteisöt voitaisiin kuitenkin vapauttaa tästä velvollisuudesta. Komission mukaan tämä toimenpide on pakollinen ainoastaan maitotuotteille. Muiden tuotteiden kohdalla jäsenvaltiot voivat ottaa sen valinnaisesti käyttöön. ETSK:n mielestä olisi asianmukaista, että komissio laajentaisi vaatimuksen koskemaan kaikkia muitakin maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn alaisia maataloustuotteita ja etenkin helposti pilaantuvia tuotteita.

4.4.11   ETSK suhtautuu varauksellisesti mahdollisuuteen käyttää Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) kansainvälisten kauppasopimusten vaikutuksista kärsivien viljelijöiden tukemiseen. ETSK muistuttaa, että EGR:stä tulisi ensisijaisesti tarjota tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille, kun tällaisilla työpaikkojen vähentämisillä on huomattavan kielteinen vaikutus alueelliseen tai paikalliseen talouteen (17). EGR:n toimien vaikutuksen maksimoimista ajatellen ETSK katsoo, ettei rahastoa pitäisi käyttää EU:n maatalouden tukemiseen.

4.4.12   Tuoreimpien arvioiden mukaan noin 16,3 prosenttia EU:n kansalaisista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. ETSK muistuttaa EU:n ruoka-apuohjelman merkityksestä. Sen puitteissa jaetaan vuosittain kymmeniä miljoonia aterioita apua eniten tarvitseville (vuonna 2009 yli 18 miljoonaa ihmistä hyötyi ohjelmasta). ETSK on tyytyväinen siihen, että vuosien 2014–2020 budjettiesityksissä vähävaraisimmille suunnattu ruoka-apuohjelma on määritelty I ja II pilarin ulkopuolella. Olisi kuitenkin syytä parantaa sen toimintamekanismeja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen esittämien näkemysten (18) pohjalta. Komitea toteaa, että solidaarisuus muita heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä kohtaan on arvo, jota unioni on aina puolustanut ja jota sen tulee puolustaa kaikessa toiminnassaan.

4.5   Maaseudun kehittäminen

4.5.1   ETSK katsoo, että II pilari on keskeinen väline eurooppalaisen maatalousmallin säilyttämiseksi. Useiden jäsenvaltioiden vakava taloustilanne johtaa siihen, ettei monia toimia voida enää osarahoittaa riittävästi tai ei ollenkaan, mikä heikentää niitä huomattavasti. Tämä on perusluonteinen ongelma, johon on puututtava rahoitussuunnitelmaa 2014–2020 koskevissa neuvotteluissa.

4.5.2   Siirtyminen II pilarin tähänastisesta periaatteesta – kolme osa-aluetta (sekä Leader-aloite), joilla on vähimmäisrahoitus – kuuteen painopistealaan, tarkoittaa perimmältään, että jäsenvaltiolla on (jopa) entistä vapaammat valinnanmahdollisuudet. ETSK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että ympäristö- ja ilmastotoimiin on määrä kohdentaa edelleen vähintään 25 prosenttia määrärahoista, ja ehdottaa myös Leader-aloitteelle vähimmäisosuutta. Olisi nimittäin estettävä se, että jäsenvaltiot edistävät esimerkiksi pelkästään investointeja ja jättävät maatalouden ympäristötoimet, luonnonmukaisen viljelyn, Leaderin kaltaiset alhaalta ylöspäin suuntautuvat aloitteet tms. kokonaan ilman tukea.

4.5.3   Maatalouden kilpailukyvyn parantamiseksi komissio ehdottaa YMP:n linkittämistä EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan, joka keskittyy koulutuksen, innovoinnin ja tutkimuksen kehittämiseen. ETSK kannattaa tätä lähestymistapaa.

4.5.4   ETSK kannattaa eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden käyttöönottoa maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä. ETSK uskoo välineen edistävän ja tukevan ensisijaisesti tutkimustoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä maa- ja metsätalouden tuottavuutta ja kestävyyttä, taata ympäristöresurssien tehokas hyödyntäminen, vahvistaa maa- ja metsätalouden roolia ilmastonmuutoksen torjumisessa, parantaa maa- ja metsätaloustyön laadukkuutta ja turvallisuutta, taata kuluttajien turvallisuus ja terveys, kannustaa kokeilemaan innovatiivisia maa- ja metsätaloustekniikoita, parantaa elintarvikkeiden kuljetusta ja logistiikkaa sekä suosia ympäristöystävällisiä elintarvikepakkauksia. ETSK:n mielestä eurooppalainen innovaatiokumppanuus maa- ja metsätalousalalla parantaa tutkimuksen ja innovoinnin tehokkuutta ja takaa näin rajatylittävän synergian ja yhteistyön Euroopassa siihen sitoutuneiden erilaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä.

4.5.5   ETSK pitää maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevia ehdotuksia erittäin tervetulleina ja kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden ja vapauden luoda erityistoimenpiteitä niiden kannalta ensisijaisen tärkeitä aloja varten tarjoamalla vaihtoehdon kyseisille alueille. Tämä on välttämätöntä luonnon vaalimiseksi ja suojelemiseksi sekä kulttuurimaisemiemme muotoutumisen kannalta. ETSK panee merkille, että komissio aikoo soveltaa tiukennettuja valintaperusteita joidenkin toimenpiteiden hyväksymiseen. ETSK korostaa, että valintaperusteet eivät saa haitata tietyn kilpailukykytason jo saavuttaneiden maatilojen kehitystä.

4.5.6   ETSK kannattaa YMP:hen kuuluvien riskinhallintakeinojen vahvistamista. Komitea katsoo, että näiden keinojen pitäisi auttaa vähentämään tulotason vaihteluja ja vakauttamaan markkinoita. Vakuutusvälineiden vahvistamisen ja keskinäisten rahastojen luomisen tulee auttaa maataloustuottajia selviämään haasteista, joita aiheuttavat markkinoiden kasvava epävakaus, suurempi alttius uusille eläin- ja kasvitaudeille sekä useammin toistuvat huonot sääolot. ETSK ei vastusta riskinhallintatoimien sisällyttämistä II pilariin, mutta katsoo, että jäsenvaltioiden on ensin huolehdittava kansallisesta osarahoituksestaan.

4.5.7   ETSK on tyytyväinen päätökseen jatkaa luonnonhaitoista kärsiviin alueisiin kohdistettua politiikkaa. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, ettei tiedonannosta COM(2009) 161 ”Kohti tuen parempaa kohdentamista luonnonhaitta-alueiden viljelijöille” annetussa komitean lausunnossa (19) esitettyjä suosituksia alueiden määrittelystä ole noudatettu. Komission esittämät kahdeksan biofyysistä kriteeriä eivät riitä, jos halutaan luoda toimiva, perusteltu ja hyväksyttävissä oleva uusi määritelmä koko unionia varten.

4.5.8   ETSK on jo todennut, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on välttämätöntä ja tärkeää. Se ei ole vain eettinen ja moraalinen velvollisuus vaan strategisesti tärkeää pitkällä aikavälillä. Nykyistä nopeammalle ja tehokkaammalle toiminnalle on olemassa kylliksi taloudellisia perusteita.

4.5.9   ETSK korostaa, että vuonna 2012 tehtävät tarkistukset tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden sisällyttää veden niukkuus ja kuivuuden kaltaiset ääri-ilmiöt vesivarojen hallintaa koskevaan yhteiseen toimintakehykseen.

4.5.10   ETSK katsoo, että II pilarissa tulisi ottaa huomioon kuivuuden, maaperän eroosion ja aavikoitumisen aiheuttamat suuret ongelmat EU:n eteläisillä ja Välimeren piirissä olevilla alueilla. Komitea suosittaakin erityistoimenpiteiden laatimista tätä varten. Samalla tulisi ottaa huomioon myös Euroopan pohjoisten jäsenvaltioiden maatalousmaan kuivattamisen aiheuttamat lisäkustannukset.

4.5.11   ETSK kehottaa komissiota, parlamenttia ja neuvostoa harkitsemaan yhtenäistetyn EU:n proteiinistrategian laatimista, jotta taataan rehun saatavuus ja vähennetään riippuvuutta valkuaisaineiden tuonnista.

4.5.12   Elintarvikkeiden haaskaus on yhä merkittävämpi ongelma elintarviketurvallisuuden ja resurssitehokkuuden näkökulmasta. ETSK kehottaa komissiota tutkimaan parhaita käytäntöjä, joilla elintarvikejätteen määrää on vähennetty eri maissa, kuten Saksassa, ja tukemaan niitä EU:n tason lainsäädäntötoimilla.

4.5.13   Taloudellisten toimintojen siirtäminen on keskeinen kysymys tulevina vuosina. Maatalouden tuoma lisäarvo tulisi pyrkiä pitämään alueiden sisällä aina kuin mahdollista. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan Leader-ohjelman puitteissa vaikuttavat paikalliset toimintaryhmät eivät kuitenkaan ole keskittyneet riittävästi paikallisten kehittämisstrategioiden tavoitteiden saavuttamiseen (20). Siksi vuosien 2014–2020 YMP:ssä olisi aiheellista toteuttaa korjaavia toimenpiteitä uudella politiikan välineellä, joka mahdollistaa aluekohtaisten hankkeiden laajamittaisemman tukemisen Leaderiin verrattuna.

4.5.14   ETSK katsoo, että YMP:n on oltava ensisijainen väline yhteenliittymien luomiseksi kuluttajien kanssa tarjoamalla asiaankuuluvia tietoja siitä, kuinka elintarvikkeet on tuotettu niiden arvoketjun tai elinkaaren aikana. Jäljitettävyyden on oltava läpinäkyvää kuluttajille, jotka voivat olla kestävyysajattelun mukaisemman, ympäristöä kunnioittavamman ja parempia työpaikkoja luovan eurooppalaisen maataloustuotannon parhaita mahdollisia liittolaisia.

---

(1)  ETSK:n lausunto ”YMP:n tulevaisuus”, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 63.

(2)  CESE, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 63, kohta 4.2.

(3)  CESE, EUVL C 354, 28.12.2010.

(4)  CESE, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 63.

(5)  CESE, EUVL C 376, 22.12.2011, s. 19–24.

(6)  CESE, EUVL C 255, 22.9.2010, s. 87.

(7)  Eurostat – Tutkimus maatilojen rakenteesta.

(8)  CESE, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 63, kohta 1.10.

(9)  Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, COM(2011) 500 final.

(10)  CESE, EUVL C 354, 28.12.2010, s. 35, kohta 5.6.11.

(11)  CESE, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 63, kohta 1.4.

(12)  CESE, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 63, kohta 3.4.3.

(13)  CESE, EUVL C 132, 3.5.2011, s. 63, kohta 1.5.

(14)  CESE, EUVL C 354, 28.12.2010, s. 35.

(15)  CESE, EUVL C 48, 15.2.2011, s. 145.

(16)  Kasvava menestys? Hedelmien ja vihannesten tuottajien toimintaohjelmille myönnetyn EU:n tuen vaikuttavuus sekä komission vastaukset. Euroopan tilintarkastusistuimen erityiskertomus nro 8.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta.

(18)  Euroopan unionin vähävaraisille henkilöille suunnattu elintarvikeapuohjelma: tavoitteiden, resurssien ja toimintamenetelmien arviointi. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus N:o 6/2009.

(19)  CESE, EUVL C 255, 22.9.2010, s. 87–91.

(20)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus N:o 5/2011.

---

---