15.2.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 48/87

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n ja Kanadan suhteet” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 48/16

Esittelijä: José Isaías RODRÍGUEZ GARCÍA-CARO

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 26. helmikuuta 2009 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

EU:n ja Kanadan suhteet.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. syyskuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. syyskuuta 2010 pitämässään 465. täysistunnossa (syyskuun 16. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Eurooppalaisella ja kanadalaisella kansalaisyhteiskunnalla on eräitä yhteisiä arvoja (esimerkiksi talouden alalla), jotka ovat niiden yhteiskuntien identiteetin perusta 2000-luvulla. Näiden periaatteiden jakaminen voi tuoda lisäarvoa Euroopan unionille ja Kanadalle ja näin ollen koko kansainväliselle yhteisölle.

1.2   Tästä syystä Kanadan tulee olla EU:n ensisijainen kumppani. Nykyiset suhteet ovat asianmukaiset, vaikka niitä voidaankin luonnehtia varovaisiksi. Tässä mielessä ETSK on tyytyväinen neuvottelujen käynnistämiseen kattavan talous- ja kauppasopimuksen aikaansaamiseksi. Sopimus avaa toiveikkaita näkymiä sekä EU:n ja Kanadan tulevia suhteita että transatlanttisia suhteita ajatellen. Muistutettakoon, että Yhdysvallat ja Kanada sekä Meksiko ovat allekirjoittaneet Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (NAFTA), ja tässä mielessä Kanada voi olla ponnahduslauta Yhdysvaltain markkinoille, mitä ei pidä väheksyä.

1.3   ETSK suhtautuu myönteisesti 6. toukokuuta 2010 pidetyn EU:n ja Kanadan huippukokouksen tuloksiin. Viisumien myöntämistä koskevien erojen osalta ETSK on tyytyväinen siihen, että johtavassa asemassa olevat tahot ovat sitoutuneet ratkaisemaan asian. Ne myös katsovat, että Kanadan aikomus tarkistaa turvapaikkapolitiikkaansa helpottanee osaltaan viisumien myöntämistä kaikille unionin kansalaisille täysin vastavuoroisen järjestelmän pohjalta.

1.4   ETSK katsoo, että provinssien, territorioiden ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja suostumusta koskevien erityisjärjestelyjen sisällyttäminen neuvotteluihin on sopimuksen onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Julkisten hankintojen markkinoiden avaaminen on EU:n kannalta yksi kiinnostavimmista kysymyksistä. Kanadan provinsseilla on hyvin laajat toimivaltuudet kyseisellä alalla, minkä vuoksi ne on otettava mukaan myös näihin neuvotteluihin. Koska yhteiskunnallis-taloudellisilla toimijoilla on asiasta erilaisia näkemyksiä, ETSK pitää työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista neuvotteluihin tämän kysymyksen osalta välttämättömänä.

1.5   ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti osallistuu neuvotteluprosessiin asianmukaisin seuranta- ja tiedotustoimin sen sijaan, että se ainoastaan hyväksyisi ja ratifioisi lopullisen version, kuten Lissabonin sopimuksessa määrätään.

1.6   Olisi toivottavaa, että sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen EU:n ja Kanadan yhteistyökomitea toimisi samaan tapaan kuin EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttinen talousneuvosto, jotta edettäisiin muun muassa kohti EU:n ja Kanadan välistä sääntelyn lähentämistä.

1.7   EU:n on neuvoteltava kunnianhimoinen sopimus, joka kattaa EU:n ja Kanadan kauppasuhteiden kaikki näkökohdat, julkiset hankinnat mukaan luettuina. Siksi onkin erityisen tärkeää ratkaista kiireellisesti yritysten kohtaamat todelliset ongelmat yhdenmukaistamalla sääntelyä ja poistamalla tullien ulkopuoliset kaupan esteet.

1.8   Ympäristö- ja kestävän kehityksen näkökohtien on sisällyttävä sopimukseen.

1.9   ETSK katsoo, että EU ja Kanada eivät voi hukata tilaisuutta tiivistää suhteitaan, mikä koituu niiden yhteiskuntien hyödyksi. Siksi olisikin hyödyllistä, että molemmat osapuolet ylläpitäisivät joustavaa vuoropuhelua järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa sekä neuvottelujen kuluessa että tulevan sopimuksen täytäntöönpanoa ja tuloksia seurattaessa, jotta sitä voitaisiin parantaa.

1.10   ETSK ehdottaa, että sopimuksen puitteissa perustetaan EU:n ja Kanadan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhteinen neuvoa-antava elin. Kyseisellä elimellä olisi neuvoa-antava tehtävä sopimuksen poliittista suuntaamista varten perustettavan yhteiselimen yhteydessä, ja se voisi antaa yhteiselimen esittämien lausuntopyyntöjen pohjalta lausuntoja sopimuksen kattamista kysymyksistä. Neuvoa-antava komitea voisi perustua kansalaisyhteiskunnan muiden neuvoa-antavien sekakomiteoiden malliin, josta tuorein esimerkki on EU:n ja Keski-Amerikan vuonna 2010 solmiman kumppanuussopimuksen yhteydessä perustettu neuvoa-antava sekakomitea.

2.   Johdanto

2.1   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tarkasteli Euroopan unionin ja Kanadan suhteita vuonna 1996. (1) Sen jälkeen olosuhteet, joihin suhteet sijoittuvat, ovat monien eri seikkojen johdosta nykyisin erilaiset, minkä vuoksi on perusteltua laatia käsillä oleva lausunto.

2.2   Eurooppalaisella ja kanadalaisella kansalaisyhteiskunnalla on eräitä yhteisiä arvoja, jotka ovat niiden yhteiskuntien identiteetin perusta 2000-luvulla. Näiden periaatteiden jakaminen voi tuoda lisäarvoa Euroopan unionille ja Kanadalle ja näin koko kansainväliselle yhteisölle esimerkiksi talouden, ympäristöpolitiikan, turvallisuuden ja maahanmuuton kaltaisilla osa-alueilla. Olisi myös toivottavaa lisätä monenvälistä yhteistyötä esimerkiksi taloushallinnon, ilmastonmuutoksen ja riitojenratkaisun alalla.

2.3   EU:n ja Kanadan taloudet täydentävät toisiaan monilla aloilla, ja kummallakin alueella on yhteisiä taloudellisia arvoja, jotka helpottavat sopimuksen tekemistä. Toukokuun 6. päivänä 2009 Prahassa järjestettiin EU:n ja Kanadan huippukokous, jonka tärkeimpänä tuloksena käynnistettiin neuvottelut osapuolten välisestä kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta (EU-Canada Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA).

2.4   ETSK suhtautuu myönteisesti sopimusneuvotteluiden aloittamiseen ja toivoo, että se merkitsee uuden vaiheen alkamista EU:n ja Kanadan suhteissa sekä edistää yhteistyötä kumpaakin osapuolta hyödyttäen. Lisäksi se on selkeä viesti kansainväliselle yhteisölle EU:n ja Kanadan torjuvasta asenteesta protektionismia kohtaan näinä talous- ja rahoituskriisin aikoina. Toisaalta transatlanttisten suhteiden vahvistaminen ei ole mahdollista ilman Kanadan täysipainoista osallistumista.

2.5   Mielenkiintoisena seikkana korostettakoon, että kun sopimus saadaan tehtyä, se on ensimmäinen uusi kauppasopimus sellaisten, valtaosaltaan OECD:hen kuuluvien lukuisten maiden välillä, jotka ovat kaikki yhtä huolestuneita talouskasvusta ja työpaikkojen luomisesta. Tässä mielessä odotetaan, että sopimus luo lujan perustan, kun kyse on yhtäältä kestävyysperiaatteiden mukaista taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehitystä koskevista näkökohdista ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan kuulemisesta sekä kauppasopimuksen täytäntöönpanon valvonnasta.

3.   Kanadan kansalaisyhteiskunta

3.1   Kanadalainen kansalaisyhteiskunnan kuulemisjärjestelmä poikkeaa eurooppalaisesta. Sekä parlamentin valiokunnat että liittovaltion ministerit kuulevat kansalaisyhteiskuntaa tapauskohtaisesti. Tämä jälkimmäinen kuuleminen on Kanadan parlamentaaristen menettelyjen puitteissa pakollista, toisin sanoen on osoitettava, että kuuleminen on todella suoritettu. Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen provinssitasolla on myös laajalle levinnyt käytäntö.

3.2   Kanadassa on noin 4,6 miljoonaa työntekijää (2), jotka kuuluvat johonkin ammattijärjestöön. Heidän osuutensa on 26,1 prosenttia kaikista työntekijöistä. Vaikka ammattijärjestöjen jäsenten lukumäärä on kasvanut työpaikkojen lukumäärän suhteellisen lisääntymisen johdosta kymmenen viime vuoden aikana yli puolella miljoonalla työntekijällä, järjestäytyneiden työntekijöiden osuus ei ole juurikaan muuttunut, vaan on pysytellyt kyseisenä aikajaksona samalla tasolla.

3.3   Canadian Labour Congress (CLC) (3) on ammattiyhdistysliikkeen tärkein kansallinen äänitorvi. Valtaosa Kanadan valtakunnallisista ammattijärjestöistä on liittynyt jäseneksi CLC:hen, johon kuuluu 12 provinssi- ja territoriotason keskusjärjestöä sekä 136 työelämän neuvostoa ja joka edustaa noin kolmea miljoonaa järjestäytynyttä työntekijää. Sen tehtävänä on muokata palkkoja ja työoloja aiempaa hyväksyttävämmiksi, parantaa työsuojelusäännöksiä, luoda oikeudenmukainen verojärjestelmä sekä sosiaaliohjelmia, jotka kattavat lasten päivähoitopalvelut, sairausvakuutuksen ja eläkkeet. Lisäksi se pyrkii parantamaan koulutusohjelmia ja edistämään työpaikkojen luomista.

3.4   Canadian Council of Chief Executives (CCCE) (4) on maan tärkein työnantajajärjestö. Se koostuu johtavien kanadalaisten yritysten noin 150 valtuutetusta jäsenestä sekä merkittävistä yritysjohtajista kaikilta tuotannonaloilta. Järjestön tärkeimpänä tavoitteena on välittää yrittäjien näkemyksiä kolmella tasolla, toisin sanoen kansallisella, pohjoisamerikkalaisella ja kansainvälisellä tasolla. Kanadassa sen toiminta keskittyy raha- ja veropolitiikan, ympäristön, kilpailukyvyn sekä yritysoikeuden ja lainsäädännön kaltaisiin kansallisiin kysymyksiin. Pohjois-Amerikassa sen työskentely suuntautuu etupäässä Yhdysvaltojen ja Kanadan taloudelliseen keskinäisriippuvuuteen sekä Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimukseen (NAFTA). Kansainvälisellä tasolla se keskittyy kansainvälistä verotusta, kauppaa, investointeja ja kehityspolitiikkaa sekä kahden- ja monenvälisiä suhteita koskeviin kysymyksiin.

3.5   Lisäksi Kanadan itsenäisten yritysten keskusjärjestöön (Canadian Federation of Independent Business, CFIB) (5) kuuluu kansallisella tasolla 105 000 jäsentä kaikilta aloilta. Sen tavoitteena on edustaa pk-yritysten etuja liittovaltio-, provinssi- ja territoriotasolla. Mainittakoon myös Kanadan kauppakamari (6), joka on valtakunnan tasolla vaikutusvaltainen järjestö.

3.6   Kuluttajajärjestöistä Consumers' Association of Canada  (7) on ehkä edustavin. Sen tärkeimpänä tavoitteena on antaa tietoa kuluttajille (8) sekä viestiä hallitukselle ja yrityksille kuluttajariitojen ratkaisuja koskevista näkemyksistään.

3.7   Kanadassa on myös muutamia maataloustuottajajärjestöjä. Niistä suurin on Canadian Federation of Agriculture (CFA) (9), jolla on yli 200 000 jäsentä. CFA perustettiin vuonna 1935, jotta kanadalaisilla maataloustuottajilla olisi yksi ainut äänitorvi, jonka kautta he voisivat tuoda näkemyksenä julki. Kyseessä on kattojärjestö, joka edustaa provinssitason järjestöjä sekä valtakunnallisia tuottajaryhmittymiä ja ajaa Kanadan maatalous- ja elintarvikealan etuja.

3.8   Kalastusalaa edustaa lähinnä Fisheries Council of Canada (FCC) (10). FCC:hen, joka edustaa kalastuselinkeinoa valtakunnan tasolla, kuuluu noin 100 jäsenyritystä, jotka jalostavat valtaosan Kanadan kalatuotteista ja merestä saatavista tuotteista.

4.   Uusi sysäys EU:n ja Kanadan suhteille: taloudellinen vaihto ja poliittiset suhteet

4.1   Kanada on maailman 14. suurin talous, jonka BKT on 1,51 (11) biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kanadan merkittävin talouden ala on palvelusektori, jonka osuus BKT:sta vuonna 2008 oli yli 69,6 prosenttia (12) ja joka työllistää noin kolme neljäsosaa Kanadan työikäisestä väestöstä (13).

4.2   Kanadan arvioitu kauppatase vuonna 2009 on 34,309 miljardia Yhdysvaltain dollaria alijäämäinen, kun vastaavasti vuonna 2008 se oli 7,606 miljardia Yhdysvaltain dollaria ylijäämäinen. Sen tärkeimpiä vientiartikkeleita ovat autot ja niiden osat, teollisuuslaitteistot, lentokoneet, televiestintälaitteet, kemialliset tuotteet, muovit ja lannoitteet. Maaliskuussa 2009 julkistetun EU:n ja Kanadan yhteisen asiakirjan mukaan joka viides työpaikka Kanadassa liittyy kauppaan.

4.3   EU:n ja Kanadan viralliset suhteet saivat alkunsa vuonna 1959, jolloin allekirjoitettiin ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskeva yhteistyösopimus. Sen jälkeen osapuolten välillä on allekirjoitettu joukko sopimuksia ja julistuksia. Yhtenevästi Yhdysvaltojen kanssa vuonna 1995 allekirjoitetun uuden transatlanttisen toimintaohjelman kanssa vuonna 1996 pidetyssä EU:n ja Kanadan huippukokouksessa hyväksyttiin poliittinen julistus ja toimintasuunnitelma, joiden tavoitteina oli kehittää kahdenvälisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita sekä parantaa yhteistyötä monenkeskisissä kysymyksissä. Toimintasuunnitelmassa kaavailtiin lisäksi, että puolivuosittain järjestettäisiin huippukokous kahdenvälisten suhteiden analysoimiseksi ja edistämiseksi.

4.4   Kanadan ja EU:n taloussuhteet ovat erittäin merkittävät. Vuonna 2009 osapuolten välisen tavarakaupan arvo oli 40,2 miljardia euroa (14) ja palvelukaupan (julkisia palveluja lukuunottamatta) arvo 18,8 miljardia euroa. Suuntaus on viime vuosina ollut varsin myönteinen, sillä vuosina 2000–2009 EU:n tavaravienti Kanadaan kasvoi 21,1 miljardista 22,4 miljardiin euroon, kun vastaavasti EU:n tavaratuonti Kanadasta väheni samana aikajaksona 19 miljardista 17,8 miljardiin euroon. Näin ollen EU:n tavarakaupan ylijäämä on viime vuosikymmenellä kasvanut 2,1 miljardista eurosta 4,7 miljardiin euroon. EU:n tärkeimpiä vientituotteita Kanadaan ovat lääkkeet, moottoriajoneuvot ja lentokonemoottorit. Kanadan tärkeimpiä vientituotteita EU:hun ovat sitä vastoin lentokoneet, timantit, rautamalmi, lääkkeet ja uraani. Vuonna 2009 myös palvelukauppa oli EU:lle ylijäämäinen 2,5 miljardia euroa.

4.5   Yksi EU:n suurista intresseistä talouden alalla on julkisten hankintojen markkinoiden vapauttaminen. Vaikka kanadalaisilla yrityksillä on vapaa pääsy eurooppalaisten julkisten hankintojen markkinoille, koska sekä Kanada että EU ovat allekirjoittaneet Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (1994), eurooppalaiset yritykset eivät saa vastavuoroista kohtelua Kanadassa. Provinssit ovat toimivaltaisia energian, ympäristön, liikenteen ja terveyden kaltaisilla aloilla. Näin ollen on ilmeistä, että niiden osallistuminen neuvotteluprosessiin on tärkeää, jotta aikaansaadaan tyydyttävä sopimus, joka hyödyttää taloudellisesti EU:ta. Kuluvan vuoden alussa Kanada allekirjoitti kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa avatakseen julkisten hankintojen markkinansa aluetasoa alemmalla tasolla. Kanada teki ehdotuksen reaktiona protektionistisille Buy America -toimenpiteille, jotka Yhdysvallat oli ottanut käyttöön talouttaan vauhdittaakseen. Sopimus on osoitus provinssien halusta avata julkisten hankintojen markkinansa kansainväliselle kilpailulle.

4.6   EU:n ja Kanadan kahdenvälisten suhteiden perustana ovat ensisijaisesti seuraavat välineet:

—	vuonna 1976 allekirjoitettu kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskeva puitesopimus

—	vuonna 1990 annettu transatlanttinen julistus, jolla vahvistettiin EU:n ja Kanadan huippukokousten sekä ministerikokousten institutionaaliset puitteet

—	vuonna 1996 allekirjoitettu EU:n ja Kanadan suhteita koskeva toimintasuunnitelma ja poliittinen julistus, joka käsittää seuraavat kolme päälukua: talous- ja kauppasuhteet, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä kansainväliset kysymykset

—

Ottawassa maaliskuussa 2004 pidetyssä huippukokouksessa hyväksytty uusi kumppanuusohjelma, joka laajensi suhteita monille uusille aloille (kansainvälinen koordinointi, osallistuminen yhdessä rauhanturvaoperaatioihin, kehitysyhteistyö, tieteellinen yhteistyö, oikeusasiat, ulkopoliittiset kysymykset jne.), sekä samaisessa huippukokouksessa hyväksytyt, kauppaa ja sijoituksia edistävää sopimusta koskevat neuvottelupuitteet.

4.7   On aiheellista todeta, että yleisellä tasolla Kanadan ja EU:n suhteet ovat erinomaiset. Merkittävimmät poliittisen kitkan aiheuttajat Kanadan ja EU:n välillä ovat arktista aluetta koskevat kysymykset, EU:n kielto käydä kauppaa hylkeistä peräisin olevilla tuotteilla sekä tiettyjä EU:n jäsenvaltioita koskeva Kanadan viisumivaatimus.

Yhtäältä laivaliikennereittien lähiaikoina tapahtuva avaaminen arktisella alueella nostaa esiin joukon suvereniteettia koskevia kysymyksiä, sillä tähän saakka ei ollut otettu huomioon mahdollisuutta hyödyntää aluetta kaupallisesti. Arvioiden mukaan kyseisellä alueella saattaisi olla 20 prosenttia maailman öljy- ja kaasuvaroista ja se voisi mahdollistaa uudet vaihtoehtoiset ja erittäin houkuttelevat kauppareitit. Monenkeskisten määräysten tai sääntöjen puuttuminen on seikka, jota on käsiteltävä keskipitkällä aikavälillä, ennen kuin ilmaantuu ristiriitoja tai kiistoja siitä, kenen määräysvaltaan alue kuuluu. Joulukuussa 2009 EU:n neuvosto vahvisti kolme keskeistä tavoitetta EU:n arktisen alueen politiikkaa varten: 1) arktisen alueen suojelu ja säilyttäminen yhteisymmärryksessä alueen väestön kanssa, 2) luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen sekä 3) arktisen alueen monenkeskisen hallinnan edistäminen Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen pohjalta (UNCLOS).

Toisaalta Kanada vaatii viisumeja Tšekin, Romanian ja Bulgarian kansalaisilta ja perustelee vaatimustaan kyseisten maiden kansalaisten turvapaikkahakemuksiin liittyvillä väärinkäytöksillä. Kun otetaan huomioon, että EU:n viisumipolitiikka perustuu vastavuoroisuuteen, on pikaisesti löydettävä ratkaisu, ennen kuin EU:n on ryhdyttävä tämän kaltaisiin toimenpiteisiin. Bulgaria ja Romania pyrkivät täyttämään Kanadan asettamat vaatimukset viisumivapauden saamiseksi. Tšekin osalta Kanada ei ole vielä määrännyt käytännön toimenpiteistä viisumivaatimuksen poistamiseksi. Kanada perustelee toimintaansa kyvyttömyydellä suojautua aiheettomien turvapaikkahakemusten edessä. Se suunnittelee parhaillaan lainsäädännön uudistamista, mutta kestänee aikansa, ennen kuin asia tulee parlamentin käsiteltäväksi.

4.8   Tässä mielessä ETSK on tyytyväinen 6. toukokuuta 2010 järjestetyn EU:n ja Kanadan huippukokouksen tuloksiin: valtion- ja hallitusten päämiehet sitoutuivat ratkaisemaan asian ja katsoivat, että Kanadan aikomus tarkistaa turvapaikkapolitiikkaansa helpottanee osaltaan viisumikysymystä unionin kaikkien kansalaisten osalta.

5.   Arvio EU:n ja Kanadan välisestä kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta

5.1   Toukokuun 6. päivänä 2009 Prahassa pidetyssä EU:n ja Kanadan huippukokouksessa sovittiin neuvottelujen käynnistämisestä kattavan talous- ja kauppasopimuksen aikaansaamiseksi.

5.2   EU:n ja Kanadan yhteisesti toteuttamassa, niiden entistä tiiviimmän talouskumppanuuden kustannuksia ja hyötyjä tarkastelevassa tutkimuksessa todetaan, että kumpaakin osapuolta hyödyttäisi, jos tullit poistettaisiin, palvelukauppa vapautettaisiin ja tavaroita ja investointeja koskevia tullien ulkopuolisia esteitä vähennettäisiin.

5.3   Kyseisen raportin mukaan soveltuvimmat alat sopimusta ajatellen ovat tavarakauppa, terveys- ja kasvinsuojelukysymykset, kaupan tekniset esteet, kaupan edistäminen, tullimenettelyt, palveluiden rajatylittävä kauppa, investoinnit, julkiset hankinnat, sääntely-yhteistyö, teollis- ja tekijänoikeudet, ihmisten liikkuvuus, kilpailupolitiikka, institutionaaliset sitoumukset ja kiistojen ratkaiseminen sekä kestävä kehitys. Tullien ulkopuoliset esteet ja sääntely kuuluvat tärkeimpiin neuvotteluissa käsiteltäviin kysymyksiin.

5.4   Tavara- ja palvelukaupan vapauttaminen osapuolten välillä saattaisi johtaa kahdenvälisen kaupankäynnin mahdolliseen lisääntymiseen 20 prosentilla. Lisäksi arvioidaan, että seitsemän vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta EU:n reaalitulot kasvaisivat 11,6 miljardia euroa ja vastaavasti Kanadan 8,2 miljardia euroa. Vuoteen 2014 mennessä EU:n kokonaisvienti Kanadaan kasvaisi 24,3 prosenttia (17 miljardia euroa) ja vastaavasti Kanadan vienti 20,6 prosenttia (8,6 miljardia euroa).

5.5   Tutkimuksessa esitetään, että tieteellistä ja teknologista yhteistyötä on mahdollista laajentaa yhteisen tutkimusohjelman avulla erityisesti energian ja ympäristön, puhtaan hiiliteknologian, hiilen talteenoton ja varastoinnin, bioenergian sekä sähköntuotannon ja älykkäiden sähköverkkojen kaltaisilla strategisilla aloilla.

5.6   Muita aloja, joilla yhteistyötä voitaisiin tehostaa sopimuksen puitteissa, olisivat muun muassa turvallisuus, sosiaaliturvakysymykset, tutkintojen vastaavuuden tunnustamista koskeva yhteistyöjärjestelmä sekä yhteistyö Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä.

5.7   Tullikysymykset eivät kaupallisesta näkökulmasta näytä aiheuttavan ongelmia neuvotteluissa. Eräs tärkeä näkökohta neuvotteluissa koskee lainsäädännön yhdenmukaistamista, sillä sääntelykehyksellä on entistäkin suurempi merkitys, kun otetaan huomioon talouden suuntaus kohti palveluita ja ulkomaisia investointeja. Järjestelmä, jossa lainsäädäntävalta on jaettu liittovaltion, provinssien ja territorioiden kesken, saattaa kuitenkin olla esteenä alaa koskeville sopimusneuvotteluille.

5.8   Tätä taustaa vasten provinssit on otettu poikkeuksellisesti suoraan mukaan neuvotteluprosessiin, mitä EU kannattaa. Liittohallituksen edustaja vastaa neuvotteluista, mutta ristiriitoja voi ilmaantua jaetun tai yksinomaisen toimivallan aloilla sekä provinssien kesken että provinssien ja liittohallituksen välillä.

5.9   Kanadassa ei ole todellisia yhtenäismarkkinoita. Sekä liittohallitus että provinssit ymmärtävät tarpeen luoda sisämarkkinat, mutta tällä hetkellä on vain lujaa poliittista tahtoa. Maailmanlaajuinen talouskriisi kannustaa kuitenkin Kanadaa solmimaan sopimus mahdollisimman pian; sopimuksen avulla se voi monipuolistaa ulkomarkkinoitaan Yhdysvaltoja laajemmalle.

5.10   Arkaluonteisempien alojen osalta autoteollisuusala on merkittävin kiistanalainen kaupallinen kysymys EU:n ja Kanadan välillä. Sitä vastoin kalastus, jonka osalta suhteet ovat hyvät, ei ole neuvotteluita hallitseva aihe. Energian osalta EU haluaa monipuolistaa energiantoimittajiensa kirjoa. Se suunnitteleekin neuvottelevansa erityissopimuksen energiakysymyksistä; toistaiseksi kyse on kuitenkin pelkästä ehdotuksesta. Ilmailu- ja pankkisektori sekä julkiset hankinnat ovat niin ikään aloja, joilla eurooppalaisilla yrityksillä on ongelmia harjoittaessaan liiketoimintaa Kanadassa. Lisäksi EU:n ja Kanadan käsitykset eroavat toisistaan maantieteellisten merkintöjen ja maatalouskysymysten osalta.

5.11   Ympäristönäkökohtien osalta liittovaltion ja provinssien hallitusten on luotava vielä yhteinen kanta ympäristökysymyksiin erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Provinssien kannat poikkeavat toisistaan: kun yhtäältä Quebec, Ontario, Brittiläinen Kolumbia ja Manitoba osallistuvat Western Climate initiative -aloitteeseen ja toteuttavat toimia ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi, Alberta ja Newfoundland, joiden taloudet ovat voimakkaasti riippuvaisia öljyntuotannosta, eivät ole sitä allekirjoittaneet. Tämä kysymys on edelleen ratkaisematta, ja on epätodennäköistä, että neuvottelut tältä osin päätyvät sitovaan sopimukseen asiasta. Asiassa ei missään tapauksessa tulisi omaksua kantoja, jotka luovat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä haittaavia epäedullisia olosuhteita. Kanada on kuitenkin antanut sitoumuksen investoida puhtaan energian teknologioihin ja aloittaa kahdenvälinen yhteistyö ydinenergiastrategian alalla.

6.   Kansalaisyhteiskunnan näkökantoja EU:n ja Kanadan suhteisiin

6.1   Työnantajat

6.1.1   Eurooppalaiset työnantajat (BusinessEurope) pyytävät poistamaan tulli- ym. esteet sulkematta pois mitään tullinimikettä, parantamaan huomattavasti pääsyä julkisten hankintojen markkinoille kaikilla tasoilla (kansallinen ja sitä alempi taso), sopimaan määräysten lähentämisestä ensisijaisilla aloilla, tehostamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa (alkuperänimitysten suoja mukaan luettuna erityisesti alkoholijuomien osalta), luomaan mekanismin erimielisyyksien ratkaisemista varten, lisäämään työvoiman liikkuvuutta sekä tunnustamaan vastavuoroisesti yrityshenkilöstön ja eräiden muiden ammattien, kuten sairaanhoitajien ja asianajajien, tutkinnot.

6.1.2   Sopimus avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kahden kehitystasoltaan samanlaisen ja keskenään verrattavissa olevia kauppapoliittisia lähestymistapoja noudattavan kumppanin välille. Vauraus liittyy läheisesti talouspolitiikkaan, jonka lähtökohtana on kaupan vapauttaminen ja suorien ulkomaisten investointien houkuttelu. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan säilyttää markkinat avoimina, sillä se kannustaa merkittävästi kilpailua, innovointia ja kasvua.

6.1.3   Yritysmaailman mielestä monenvälisillä kauppasäännöillä tulisi olla ensisijainen asema kansainvälisen kaupan hallinnoimisessa, mutta se katsoo myös, että voidaan mennä niitä pidemmälle sellaisin kunnianhimoisin kahdenvälisin sopimuksin, jotka mahdollistavat nopeamman etenemisen kaupan – erityisesti tullien ulkopuolisten – esteiden purkamisessa palvelukaupan ja investointien alalla.

6.1.4   EU:n ja Kanadan välinen kunnianhimoinen ja kattava sopimus vaikuttaa myönteisesti osapuolten taloussuhteiden vahvistumiseen; viime vuosina suhteet ovat tiivistyneet viennin sekä palvelusektorin ja yritysten perustamisen alalla toteutettujen entistä monisäikeisempien toimien ansiosta.

6.1.5   Sopimus lisää kahdenvälisiä talous- ja kauppavirtoja. Neuvottelujen on johdettava liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen aloilla, joilla yritykset ovat selkeästi osoittaneet kilpailukykynsä maailmanlaajuisilla markkinoilla: niitä ovat esimerkiksi energia (erityisesti uusiutuvat energialähteet), infrastruktuurien hallinnointi, rahoituspalvelut, rakentaminen, ympäristöpalvelut ja -teknologiat sekä televiestintä.

6.1.6   Yleisenä tavoitteena on luoda lisää mahdollisuuksia ja vähentää esteitä, toisin sanoen tarjota yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia poistamalla esteitä tavaroiden, palveluiden ja pääoman vienniltä.

6.1.7   Sopimus myötävaikuttaa ratkaisevasti Euroopan unionin ja Kanadan talouksien entistä tiiviimpään yhdentymiseen sekä edistää kummankin osapuolen talouksien elpymistä kriisiaikoina kauppa- ja investointivirtoja laajentamalla.

6.1.8   Kansainvälisellä kaupalla voi ja tulee olla erityinen rooli globaali kasvun ja kehityksen moottorina. Tästä syystä kauppapolitiikan tulee olla markkinoiden avaamisen muodossa merkittävä osa EU:n talouspolitiikkaa.

6.2   Ammattijärjestöt

6.2.1   Eurooppalaiset ja kansainväliset ammattijärjestöt (EPSU, EAY, ITUC) ovat laatineet suosituksia, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin ja työelämää koskevien ILOn tärkeimpien yleissopimusten Nro 98 (kollektiivinen neuvotteluoikeus), 138 (vähimmäisikä), 94 (työlausekkeet julkisissa hankintasopimuksissa) ja 29 (pakkotyö) noudattamiseen sekä muihin ihmisarvoisen työn osatekijöihin. Ne esittävät, että kumpikin osapuoli toimisi säännöllisesti kertomuksia edellä mainittujen sitoumusten täytäntöönpanon edistymisestä. Tässä yhteydessä ne muistuttavat, että Canadian Labour Congress on usein esittänyt valituksia ILOlle provinssien tasolla tapahtuneesta työelämää koskevien yleissopimusten noudattamatta jättämisestä. Itse asiassa vaikka liittovaltion lait takaavat työntekijöille järjestäytymisoikeuden, provinssien erilaiset oikeusjärjestelmät asettavat rajoituksia ammattiyhdistysoikeuksille koko maassa, mitä ILO on kritisoinut.

6.2.2   Molempien osapuolten on lisäksi sitouduttava noudattamaan monikansallisia yrityksiä koskevia OECD:n suuntaviivoja sekä ILOn kolmikantajulistusta monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta. Niiden on myös sitouduttava siihen, ettei työelämän normeja heikennetä ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi.

6.2.3   Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) on esittänyt toivomuksen, että sopimukseen kirjattaisiin painokassisältöinen luku kestävästä kehityksestä sekä sitova mekanismi, jonka avulla varmistetaan työelämää koskevien keskeisten yleissopimusten täytäntöönpano.

6.2.4   Euroopan julkisten alojen ammattiliittojen federaatio (European Federation of Public Service Unions, EPSU) puolestaan esittää, että sopimuksella suojeltaisiin nykyisiä ja tulevia julkisia palveluita, mikä edellyttää kansallisia säännöksiä.

6.2.5   Kanadalaisista ammattijärjestöistä Canadian Labour Congress kannattaa varauksetta julkisten hankintojen hyödyntämistä sosiaalisten sekä ympäristö- ja talouskehitykselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja vastustaa siksi julkisten hankintojen markkinoiden avaamista niin, että ne kattaisivat myös Kanadan liittohallituksen, provinssien tai territorioiden hallitusten omistamat yritykset (Crown Corporations) sekä liittovaltiota alemman tason hallinnon.

6.2.6   Canadian Labour Congress on myös erityisen huolestunut siitä, että sijoittajien ja valtion väliset mahdolliset eturistiriidat saattaisivat uhata julkisia palveluita ja valtion sisäisiä sääntöjä, sekä siitä, miten teollis- ja tekijänoikeuksien liiallinen suoja vaikuttaa erityisesti lääkkeiden hintoihin.

6.2.7   Käytettävissä tulee olla sitova mekanismi, jonka avulla kummankin osapuolen työnantaja- ja työntekijäjärjestöt voivat vaatia hallituksia ryhtymään toimenpiteisiin.

6.2.8   Ammattijärjestöt esittävät, että perustetaan kaupan ja kestävän kehityksen foorumi, joka tasapuolisella tavalla kuulee työntekijöitä, työnantajia ja muita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. Nykyisin ammattijärjestöt katsovat, että kuulemisprosessissa painotetaan enemmän liike-elämän näkemyksiä.

6.2.9   Lisäksi ne vaativat selkeitä määräyksiä monenvälisten ympäristösopimusten noudattamisesta, Kioton pöytäkirja mukaan luettuna. Tältä osin ne katsovat, että ihmisoikeuksia sekä poliittisia ja kansalaisoikeuksia koskevien yleissopimusten noudattaminen tulisi sisällyttää sopimukseen, koska tämä on kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden kannalta erittäin tärkeää.

6.3   Muut alat

6.3.1   Maatalousala pyytää EU:n neuvottelijoita ottamaan huomioon kyseisen alan herkät tuotteet. Alkuperäsääntöjen osalta ne suosittavat käyttämään mallina Etelä-Korean kanssa solmittua sopimusta. Maitoalalla on ratkaiseva merkitys, ja sopimuksen odotetaan luovan eurooppalaisille tuottajille uusia markkinamahdollisuuksia. Liha-alalla EU:n intressit ovat defensiivisiä, ja kiintiöitä esitetään sian- ja kananlihalle, kananmunille sekä kananmunatuotteille. Lisäksi alan intressit ovat hyvin offensiiviset viljan ja etenkin vehnän osalta, ja Kanadan kiintiön nostamista vastustetaan. Kanadan hallituksen olisi myös aiheellista ilmoittaa Maailman kauppajärjestölle säännöistä, jotka saattavat olla esteinä kaupalle, jotta kaupan teknisten esteiden komitea voi analysoida niiden soveltuvuutta, kuten tupakkatuotteiden ainesosista annettua Kanadan lakia C-32 koskevassa tapauksessa.

6.3.2   Koulutuksen osalta ETSK muistuttaa, että yhteistyön mahdollisuus EU:n ja Kanadan välillä kyseisellä alalla mainittiin jo marraskuussa 1990 annetussa yhteisessä julistuksessa. Vuonna 2006 EU ja Kanada laajensivat sopimusta niin, että vuosina 2006–2013 se kattaa korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen sekä nuoret. Kyseessä on näin ollen ensimmäinen EU:n allekirjoittama kahdenvälinen sopimus, jossa mainitaan korkea-asteen koulutuksen ulkopuolinen nuorisoalan yhteistyö. Näyttää kuitenkin siltä, ettei kyseiselle sopimukselle ole osoitettu riittävää rahoitusta. ETSK esittää, että edellä mainittuja toimia rahoitettaisiin asianmukaisesti ja että rahoitustukea annettaisiin myös niille lukuisille EU:n sosiaalityöntekijöille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa ja jotka olisivat valmiita osallistumaan kokemusten vaihtoon ja yhteiseen toimintaan vastaavanlaisten organisaatioiden kanssa Kanadassa.

7.   Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanta kattavaan talous- ja kauppasopimukseen

7.1   ETSK kannattaa kauppavaihdon lisäämistä ja vapauttamista ja on näin ollen tyytyväinen neuvotteluiden aloittamiseen EU:n ja Kanadan välisestä sopimuksesta. Komitea pahoittelee kuitenkin Dohan kierroksen epäonnistumista sekä muistuttaa antavansa etusijan monenkeskisyydelle ja vastustavansa protektionismia kaupankäynnissä.

7.2   ETSK tukee kaikkia toimia, joiden avulla pyritään ratkaisemaan ne muutamat seikat, joista vielä aiheutuu kitkaa kahdenvälisissä kysymyksissä (arktiselle alueelle pääsy, viisumit, hyljetuotteiden kauppa), ja muistuttaa sopimuksen merkityksestä EU:n kauppavaihdon edistämiseksi koko Pohjois-Amerikan alueen kanssa NAFTAn puitteissa. Tässä yhteydessä komitea suosittaa, että huolehditaan Euroopan parlamentin toteuttamasta asianmukaisesta seurannasta sopimusneuvotteluiden kaikissa vaiheissa. Näin sopimuksen lopullinen hyväksyminen kyseisessä toimielimessä helpottuu.

7.3   ETSK on tyytyväinen EU:n ja Kanadan erinomaisiin suhteisiin ja kannustaa molempia osapuolia hyödyntämään kyseisiä suhteita vahvistaakseen poliittisia yhteenliittymiä, joiden tavoitteet ovat monenvälisiä, sekä erityisesti päättäväisiä käytännön toimenpiteitä, joilla tähdätään globaaliin talouden elpymiseen ja esimerkiksi ydinaseiden leviämisen estämiseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen tai yhteiseen kriisinhallintaan (rauhanturvaoperaatiot, luonnonkatastrofit).

7.4   ETSK kannattaa määrätietoisesti eurooppalaista työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelun mallia. Siksi se tähdentää, että sopimuksen neuvotteluprosessissa ja sopimusta myöhemmin sovellettaessa työmarkkinaosapuolia ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa on kuunneltava, ne on kutsuttava siihen mukaan ja tehtävä siitä osallisiksi.

7.5   ETSK katsoo, että tulevassa sopimuksessa tulisi määrätä EU:n ja Kanadan neuvoa-antavan sekakomitean perustamisesta. Kyseinen sekakomitea koostuisi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajista, ja sen tehtävänä olisi edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä sellaisissa EU:n ja Kanadan suhteiden taloudellisissa, sosiaalisissa ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä, jotka nousevat esiin sopimusta sovellettaessa. Koska Kanadassa ei ole ETSK:ta vastaavaa, järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavaa elintä, ETSK esittää, että se yhdessä Kanadan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tarkastelisi parasta tapaa päättää osallistumisesta edellä mainittuun tulevaan komiteaan.

---

(1)  Lausunto ULK/142 ”Euroopan unionin ja Kanadan väliset suhteet”, Bryssel 27. marraskuuta 1996.

(2)  Labour Force Survey 2008, Kanadan tilastokeskus (Statistics Canada).

(3)  http://canadianlabour.ca.

(4)  http://www.ceocouncil.ca/en/.

(5)  http://www.cfib.org.

(6)  http://www.chamber.ca.

(7)  http://www.consumer.ca.

(8)  Kanadan Muita kuluttajajärjestöjä ovat Consumers Council of Canada, Society of Consumer Affairs Professionals of Canada (SOCAP), Option consommateurs sekä Union des consommateurs.

(9)  http://www.cfa-fca.ca/pages/home.php.

(10)  http://www.fisheriescouncil.ca/.

(11)  Arvioiden mukaan 1,3 biljoonaa dollaria vuonna 2009 ja 1,4 biljoonaa dollaria vuonna 2008. IMF, World Economic Outlook Database, lokakuu 2009.

(12)  https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ca.html.

(13)  Lähde: Espanjan ulkomaankaupan instituutti (Instituto Español de Comercio Exterior, ICEX).

(14)  Eurostat.

---