21.1.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 21/44

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eläinten hyvinvointia koskevien tuotemerkintöjen vaihtoehdot ja eläinten suojelun ja hyvinvoinnin viitekeskusten eurooppalaisen verkon perustaminen”

KOM(2009) 584 lopullinen

2011/C 21/08

Esittelijä: Leif E. NIELSEN

Komissio päätti 28. lokakuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eläinten hyvinvointia koskevien tuotemerkintöjen vaihtoehdot ja eläinten suojelun ja hyvinvoinnin viitekeskusten eurooppalaisen verkon perustaminen

KOM(2009)584 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 6. toukokuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. toukokuuta 2010 pitämässään 463. täysistunnossa (toukokuun 26 päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 106 ääntä puolesta ja 2 vastaan 1:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   On tarpeen luoda objektiivinen merkintäjärjestelmä, jonka ansiosta kuluttajat voivat eläinperäisiä tuotteita valitessaan varmistua siitä, että eläinten elinolot ovat EU:n vähimmäisvaatimuksia paremmat. Merkintä olisi näkyvä takuu ja perustuisi luotettavaan ja kuluttajia ajatellen helposti välitettävään tietoon.

1.2   Järjestelmän tulee perustua normien tieteelliseen arviointiin ja vertailuun. Sen tulee olla vapaaehtoinen, harmonisoitu, markkinasuuntautunut ja perustua sertifiointiin. Lisäksi sitä on voitava käyttää yhdessä yksityisten merkintöjen ja laatumerkkien kanssa, mikäli lähemmin määriteltävät kriteerit täyttyvät. Järjestelmän on samalla vastattava kansainvälisiä velvoitteita ja sitä on sovellettava vastaavin ehdoin myös Euroopan unioniin tuotaviin tuotteisiin.

1.3   ETSK pitää tervetulleena komission toimeksiannosta toteutettua perusteellista selvitystä, jossa arvioidaan merkintäjärjestelmän eri toteutusvaihtoehtoja sekä viitekeskusten eurooppalaista verkkoa. Analyysien perusteella realistisimmalta vaihtoehdolta vaikuttaisi edellä esitetyn mukainen merkintäjärjestelmä, joka on myös ETSK:n aiemmin esittämien suositusten mukainen (1).

1.4   Tästä huolimatta komissio ei analysoi sitä, mitä tämänkaltainen ”takuujärjestelmä” edellyttäisi eikä aseta tarjolla olevia mahdollisuuksia paremmuusjärjestykseen, vaan jättää asian auki, vaikka ehdotuksista useimmat ovatkin epärealistisia. Komission olisi ollut asianmukaisempaa hahmotella konkreettinen ehdotus jatkopohdintojen perustaksi. Tämä olisi myös edistänyt prosessia. Tämä pitää erityisesti paikkansa, kun ajatellaan, että neuvosto kehotti komissiota kaksi vuotta sitten perustamaan jatkopohdinnat ETSK:n suosituksiin.

1.5   Näin ollen on tärkeää välttää aiheesta käytävien keskustelujen pitkittymistä. Tämä pätee etenkin ajatellen Welfare Quality -hanketta (2), jonka tuloksia tulee ryhtyä soveltamaan käytäntöön mitä pikimmin. Sama pätee mukana olevien instituutioiden verkkoihin ja tutkijoiden sitoutumiseen; niitä on pidettävä yllä ja hyödynnettävä pohtimatta liian kauan teoreettisia mahdollisuuksia, joiden yhteydessä ei esitetä konkreettisia ehdotuksia.

1.6   WQ-hankkeella luotiin siten vakaa pohja tieteellisille mittareille, jotka perustuvat ensisijassa eläinten hyvinvointiin ja käyttäytymiseen mutta välillisesti myös sovellettuihin tuotantojärjestelmiin ja -menetelmiin. Niitä voidaan tuonnempana hyödyntää luokittelussa sekä avoimessa ja luotettavassa kuluttajavalistuksessa.

1.7   Tämän perusteella ETSK tukeekin eurooppalaisen verkon perustamista jatkamaan WQ-hankkeen työtä. ETSK katsoo aiemmin esittämiensä suositusten mukaisesti, että merkintäjärjestelmä yhdessä keskitetysti koordinoidun verkon kanssa on tarjolla olevista mahdollisuuksista paras vaihtoehto. Asianosaisten toimijoiden on samalla voitava vaikuttaa huomattavasti järjestelmän toimintaan ja normien määrittelyyn.

1.8   Ehdotettu järjestelmä täydentäisi EU:n nykyisiä laatujärjestelmiä, joissa luomutuotteille, kananmunien tuotantomenetelmille sekä maantieteellisille alkuperämerkinnöille ja perinteisille erikoisuuksille on varattu tietyt nimitykset. Nykyiset laatujärjestelmät viittaavat ensisijaisesti tuotantojärjestelmiin ja alkuperään, eivätkä eläinten hyvinvointiin.

2.   Taustaa

2.1   Mitattavien indikaattoreiden käyttäminen, nykyistä tiukemmat eläinsuojelunormit, merkinnät sekä eurooppalaisen verkoston perustaminen ovat eläinten hyvinvointia koskevan komission toimintasuunnitelman keskeisiä elementtejä (3). Tavoitteena on tarjota kuluttajille nykyistä parempi perusta valita eläinperäisiä tuotteita, joita tuotettaessa on noudatettu EU:n vähimmäisvaatimuksia tiukempia eläinsuojelunormeja. Tähän voidaan päästä lisäämällä eläinten hyvinvoinnista tiedottamista ja asian ymmärtämistä, laatimalla normeja sekä vaihtamalla ja soveltamalla parhaita käytänteitä eläinten hyvinvointia ja eläintensuojelua edistävässä eurooppalaisessa verkossa. Kansalaisyhteiskunnan edustajana ja monipuolisen koostumuksensa ansiosta ETSK:n tehtävänä on edistää tavoitetta palvelevan joustavan ja asianmukaisesti toimivan järjestelmän luomista.

2.2   Kertomus on laadittu neuvoston toukokuussa 2007 esittämän pyynnön nojalla; neuvosto pyysi komiteaa arvioimaan hyvinvointimerkinnän mahdollisuuksia. Työskentelyn pohjaksi otettiin ETSK:n antama valmisteleva lausunto ja sen seurantakonferenssi (4). Neuvosto kehotti komissiota arvioimaan eläinten hyvinvoinnista kertovan merkinnän mahdollisuutta ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon ETSK esittämät suositukset, jotka perustuvat arvioon käytännön mahdollisuudesta hyvinvointimittareihin perustuvan merkintäjärjestelmän käyttöönottoon WQ-hankkeen tulosten mukaisesti. Lisäksi neuvosto suositteli ETSK:n tavoin seuraavana vaiheena unionitason tiedotuskampanjan järjestämistä eläinten hyvinvoinnista ja merkintäjärjestelmästä.

2.3   Kertomuksen liitteissä esitetään kattavia ulkoisia analyysejä mahdollisuuksista luoda eläinten hyvinvoinnista kertova merkintä ja tiedottaa siitä sekä eurooppalaisen verkon perustamiseen liittyvistä seikoista. Tavoitteena on käynnistää toimielinten parissa keskustelu kertomuksesta ja analyyseistä ja pohjustaa siten komission jatkopohdintoja neuvoston kehotuksen mukaisesti.

2.4   Kertomuksessa ja sen liitteenä olevassa yhteenvedossa komission eri yksiköiden analyyseistä esitellään kootusti valintamahdollisuudet pakollisista ja vapaaehtoisista merkintäjärjestelmistä osoittamatta mitään tiettyä ratkaisua. On kuitenkin selvää, että tulevan järjestelmän on perustuttava kuluttajaa palveleviin tietoihin, tieteelliseen perustaan, riippumattomien sertifiointielinten käyttöön, kilpailuvääristymien torjuntaan sekä kansainvälisten velvollisuuksien noudattamiseen.

2.5   Viitekeskusten eurooppalainen verkko voi komission mukaan yhdenmukaistaa standardeja/indikaattoreita, koordinoida nykyisiä resursseja, edistää parhaiden käytänteiden vaihtoa, varmistaa riippumattoman tiedottamisen sekä osaltaan välttää päällekkäisyyksiä. Vaihtoehtona on joko nykytilanteen jatkaminen ryhtymättä lisätoimiin, keskitetty tai hajautettu lähestymistapa tai vaihtoehtoisesti nykyistä tehtäväkohtaisempi strategia ja siihen liittyen keskitettyjen tai hajautettujen elementtien määrittely.

2.6   Komissio haluaa näin pohtia mm. hallinnollista taakkaa ja kuluja sekä suhdetta esim. luomutuotannosta kertoviin laatumerkintäjärjestelmiin. Tässä yhteydessä se aikoo hyödyntää WQ-hankkeen tuloksia ja mahdollisten sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten vaikutusten analyysia. Komissio aikoo lisäksi tutkia, onko kuluttajien suhtautuminen asiaan muuttunut aiemmista selvityksistä ja mikäli on, selvittää myös muutoksen syyt.

3.   Huomioita

3.1   ETSK tukee edelleen komission toimintasuunnitelmaa eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi (5) ja pitää myönteisenä, että pöytäkirja eläintensuojelusta ja eläinten hyvinvoinnista on entistä näkyvämmin esillä Lissabonin sopimuksessa. Tämä heijastaa asiaa kohtaan tunnettavan kiinnostuksen kasvua (6).

3.2   Toteutetut analyysit ovat osoittaneet, että eläintensuojeluun ja hyvinvointiin on EU:ssa tarpeen soveltaa nykyistä yhdenmukaisempaa ja koordinoidumpaa lähestymistapaa. Jäsenvaltioissa nykyään käytettävät monet vapaaehtoiset merkintä- ja laatujärjestelmät voivat johtaa harhaan ja voivat perusteettomasti ja asiattomasti eritellä tuotteita ja siten vääristää tuotanto- ja kaupanalan toimijoiden toimintaedellytyksiä.

3.3   Kuluttajat voivat asettaa eläinten hyvinvoinnin etusijalle esim. eettisistä syistä tai laatunäkökohtien vuoksi. He kuitenkin epäilevät markkinointiargumenttien paikkansapitävyyttä ja luotettavuutta, koska niitä ei ole riittävästi dokumentoitu. Eläimistä, joiden hyvinvoinnin varmistamisessa noudatetaan EU:n vähimmäisvaatimuksia tiukempia normeja, saatavien tuotteiden markkinoinnin perustaksi tarvitaankin objektiivista ja tieteellistä dokumentaatiota. On selvää, ettei merkinnöillä saavuteta toivottavaa vaikutusta, mikäli merkinnät eivät ole ymmärrettäviä, mikäli kuluttajat eivät ole riittävästi perillä esitettävän informaation merkityksestä tai mikäli se ei heitä kiinnosta.

3.4   Näin ollen tarvitaan selkeästi tunnistettava takuu, joka perustuu objektiiviseen ja luotettavaan tietoon. Vuonna 2007 antamansa lausunnon mukaisesti ETSK antaa täyden tukensa tähän tähtäävälle toiminnalle. ETSK haluaa antaa tunnustusta lausunnon antamisen jälkeen tehdylle hyvin perusteelliselle työlle ja ymmärtää, että tehtävä on vaatinut aikaa.

3.5   Asiaa olisi kuitenkin edistänyt entisestään, mikäli komissio olisi priorisoinut tarjolla olevat mahdollisuudet ja hahmotellut yhden tai useamman asiaankuuluvan mm. ETSK:n suosituksiin pohjautuvan ehdotuksen perustaksi poliittiselle jatkoprosessille. Kattavat analyysit näyttävät selvästi tukevan ETSK:n suosituksia, sillä niiden mukaan merkintäjärjestelmän tulee realistisesti tarkasteltuna olla vapaaehtoinen, harmonisoitu ja markkinalähtöinen, mikäli halutaan luoda todelliset käytännön mahdollisuudet markkinoida eläinten hyvinvoinnille asetetut vähimmäisvaatimukset ylittäviä eläinperäisiä tuotteita.

3.6   Komission tulisi myös hyödyntää alalla eurooppalaisten johdolla tehdyn työn tuloksia. Kyseessä ovat osaamisjärjestelmät, jotka palvelevat sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajien ja tuottajien tietotarpeita että markkinatoimien ja kuluttajien reaktioiden tukemista. Tässä yhteydessä esimerkkeinä voidaan mainita Fairtrade-merkki, Forest Stewardship -neuvosto, Marine Stewardship -neuvosto ja Rainforest Alliance. Keskeisten elementtien tulee liittyä tällaisen järjestelmän hallintaan, laajuuteen, tavoitteisiin ja normien asettamiseen. Lisäksi on huolehdittava riippumattomasta uudelleen tarkastelusta, vaikutusten arvioinnista ja kustannus–hyöty-analyysista sekä seurattava julkisesti esitettyjä väitteitä ja järjestelmän esillä pitämistä (7).

3.7   Tutkimuspanosten koordinointi varmistaa resurssien tehokkaamman hyödyntämisen. ETSK katsoo, että tässä yhteydessä on tärkeää nopeuttaa toimielinten parissa asiasta käytävää keskustelua. Tämä pätee erityisesti, kun ajatellaan tarvetta soveltaa WQ-hankkeen tuloksia mahdollisimman pikaisesti käytäntöön. Lisäksi on tärkeää ylläpitää tutkijoiden sitoutumista ja jatkaa tähän asti saavutettuihin tuloksiin pohjautuvaa työskentelyä tuhlaamatta liikaa aikaa teoreettisista mahdollisuuksista keskusteluun ilman konkreettisia ehdotuksia. Verkottuminen merkittävimpien unionin ulkopuolisten maiden tutkijoiden kanssa on lisäksi ratkaisevan tärkeää tutkimustulosten levittämistä ja unionin politiikan ymmärtämistä ajatellen, sillä se vaikuttaa tuleviin kauppasuhteisiin.

Merkintäjärjestelmä

3.8   Komissio ei esitä analyysissään selkeää päätöstä merkintäjärjestelmästä. Epäsuorasti voidaan kuitenkin päätellä, että joustava järjestelmä, joka olennaisilta osiltaan vastaa ETSK:n suosituksia ja ehdotusta ja pohjautuu tieteelliseen perustaan, markkinaehtoihin, vapaaehtoisuuteen ja mahdollisuuteen yhdistää se nykyisiin yksityisiin ja laatumerkintöihin, on realistisin vaihtoehto.

3.9   ETSK on edelleen sitä mieltä, että järjestelmän tulisi tiivistetysti todettuna perustua seuraaviin tekijöihin:

—

Yksi tai useampi viitekeskus määrittelee tarvittavat objektiiviset kriteerit ja arvioi eläinten elinkaarta kokonaisuutena. Tuloksia tulisi soveltaa käytännössä vallitseviin tuotanto-oloihin, jotta tutkimuksen, kehityksen ja uuden teknologian hyödyntämisen yhteistoiminta edistyisi mahdollisimman tehokkaasti (8).

—	Kriteerit muunnetaan normeiksi (9), joita sovelletaan merkintäjärjestelmään tarkoituksena varmistaa mitattavuus ja valvonta, josta vastaa riippumaton elin asianomaisten sidosryhmien tuella.

—	Tuottaja- ja kauppaporras voi tämän jälkeen vapaaehtoisesti soveltaa EU:n hyväksymää merkkiä, joka takaa unionin vähimmäistasoa tiukempien normien noudattamisen.

—	Normit voivat esim. vastata kolmea minimitasoa korkeampaa tasoa ajatellen kutakin eläinlajia ja tuotetta (10).

—	Takuu merkin käytön vaatimusten täyttämisestä ja valvonnasta perustuu omavalvontaan ja riippumattomiin tarkastuksiin (11).

3.10   Tämän mallin mukaisesti merkin käytössä ja käytön valvonnassa noudatetaan markkinaehtoja riippumatta julkisviranomaisista. Ehdotuksessa otetaan lisäksi huomioon ongelma, joka liittyy yksittäiseen tuotteeseen lisättävien nykyisten merkintöjen (tähdet, värit, pisteet) tietopaljouteen, sillä merkintä olisi vapaaehtoinen. Tieto saavuttaisi kiinnostuneet ja motivoituneet kuluttajat ja luottamus merkintäjärjestelmään nojaisi vakaaseen tieteelliseen pohjaan ja riippumattomaan sertifiointiin.

3.11   Järjestelmän käyttöönoton ajoittamisessa on otettava huomioon markkinoiden vaatimukset. Tuottajajärjestöt, yritykset ja vähittäiskauppa voivat kuitenkin soveltaa järjestelmää tuotevalikoimaansa, mikäli se täyttää tavanomaista korkeammat vaatimukset, ja hyödyntää tätä argumenttia tuotteidensa markkinoinnissa. On esim. tärkeää, että järjestelmää voidaan soveltaa myös yhä yleisemmän ”brändäyksen” yhteydessä, kun vähittäiskauppa kertoo kuluttajalle muuten kuin merkinnöin, että ko. tuote on eläinystävällinen.

3.12   Järjestelmää voidaan soveltaa samoin ehdoin myös tuontituotteisiin ja siten välttää ristiriidat WTO:n sääntöjen suhteen, sillä järjestön käytännöt sallivat vapaaehtoiset merkintäjärjestelmät, mikäli ne ovat kohtuullisia ja samoin ehdoin myös kolmansien maiden tuottajien sovellettavissa.

3.13   Tällainen markkinasuuntautunut lähestymistapa edellyttää mm., että järjestelmä on kuluttajien ja vähittäiskaupan kannalta riittävän houkutteleva ja että markkinoille pääsyn helpottuminen ja entistä korkeammat hinnat korvaavat tuottajille aiheutuvat kustannukset.

Eurooppalainen viitekeskusten verkko

3.14   Eläinten hyvinvoinnin asianmukainen ja objektiivinen kehitys edellyttää unionissa toimivien asianomaisten tutkimusyksiköiden osallistumista. ETSK tukeekin alan eurooppalaisen verkon perustamista. Verkon koordinoinnista huolehtisi yksi tai useampi viitekeskus (ENCR), jotka organisaatioltaan vastaisivat nykyisiä eläinten terveydensuojelun alan viitekeskuksia (12).

3.15   Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, yhteinen tutkimuskeskus ja jäsenvaltioiden viitelaboratoriot toimivat jossain määrin myös eläinten hyvinvoinnin alalla. Ne eivät kuitenkaan sovellu koordinoimaan alaa Euroopan unionissa. Verkon on tarkoitus täydentää näiden EU-elinten toimintaa, eikä luoda päällekkäisyyksiä. Toiminnan on periaatteessa katettava kaikki eläinten hyödyntämisen kaupalliset muodot ja oltava ulkopuolisista eduista riippumatonta.

3.16   Verkon tulisi huolehtia seuraavista toisiinsa liittyvistä tehtävistä:

—	määritellä ja päivittää indikaattorit, joilla arvioidaan eläinten hyvinvointia tieteelliseltä pohjalta eri sidosryhmien panos huomioon ottaen

—	laatia eläinten hyvinvointiin liittyvien toimien ja parannusten vaikutusanalyyseja

—	kehittää normien päivittämisen edellyttämää tutkimusta ja tieteellistä perustaa

—	tarjota tietoa normien soveltamisesta ja huolehtia siitä käytävästä vuoropuhelusta sekä edistää nykyistä aktiivisempaa globaalia eläinsuojelupolitiikkaa.

3.17   Toimintaa organisoitaessa tarkoituksenmukaisinta lienee ottaa perustaksi nykyisen WQ-verkon laajentaminen yhteydessä keskeisimmissä unionin ulkopuolisissa maissa toimiviin kattaviin verkkoihin. WQ-hankkeella on siten luotu perusta merkintäjärjestelmän kehittämiselle laatimalla tieteelliset eläinperäiset indikaattorit, joita voidaan myöhemmin hyödyntää luotaessa luokittelulla pohja avoimelle ja luotettavalle kuluttajavalistukselle.

3.18   Päätöksen verkoston ehdottamista normeista tulee kuulua riippumattomalle elimelle. Koska järjestelmän toiminta edellyttää selvästi aktiivisten osapuolten osallistumista, ne on otettava mahdollisimman laajasti mukaan päätöksentekoprosessiin, myös ajatellen strategian ja työohjelman laadintaa.

Muita näkökohtia

3.19   ETSK:n ehdotus eläinten hyvinvointia koskevaksi merkintäjärjestelmäksi perustuu siten kulloinkin parhaimpaan tieteelliseen tietoon ja arvioihin. Harmonisoitujen vaatimusten ansiosta kuluttajat voivat tehdä valistuneita ostopäätöksiä, jotka puolestaan kannustavat tuottajia. Tämä kuitenkin edellyttää mm. sitä, että tietämystä eläinten hyvinvoinnista, normeista ja merkinnöistä parannetaan julkisin tiedotuskampanjoin ja valistusohjelmin. Vaikka unionitason koordinointi on tarpeen, ne tulisi organisoida ja toteuttaa alue- tai jäsenvaltiotasolla, koska keskitettyjen tiedotustoimien teho unionin jäsenvaltioissa on kokemuksen perusteella heikko.

3.20   Edellä hahmotellut ehdotukset eivät ole ristiriidassa nykyisen luomutuotannosta kertovan järjestelmään kanssa, vaikka sekin sisältää joukon eläinten hyvinvointiin liittyviä elementtejä. Eläinten hyvinvointinäkökohtien voidaan olettaa tulevan asianmukaisesti huomioon otetuiksi luomutuotannossa, kun aikanaan hyväksyttäviä normeja ryhdytään vähitellen soveltamaan. Siten ne siirtyvät osaksi luomutuotteiden valvontajärjestelmää aiheuttamatta ylimääräisiä hallintokuluja. Kuluttajat liittävät luomutuotantoon tavallista korkeammat eläinten hyvinvointia koskevat normit ja olettavasti tunnistavat EU-tunnuksella merkityt luomutuotteet.

3.21   Ehdotettu eläinten hyvinvoinnista kertova järjestelmä periaatteessa myös täydentää nykyisiä EU:n laatujärjestelmiä, joissa esim. kananmuniin, tietyn maantieteellisen alueen tuotteisiin tai perinnetuotteisiin sovelletaan tiettyjä varattuja ilmauksia. Näiden järjestelmien lähtökohtana ovat tuotantojärjestelmät ja alkuperä eikä eläinten hyvinvointi, vaikka ensin mainitut näkökohdat jossain määrin ymmärretäänkin eläinten hyvinvointiin liittyviksi. Ne on kuitenkin säilytettävä, sillä kuluttajat tuntevat ne. Sen sijaan uusien pakollisten tai vapaaehtoisten tuotantojärjestelmiin perustuvien ”varattujen ilmauksien” käyttöönottoa ei suositella, sillä tuotantojärjestelmiä koskevat erityisehdot eivät sovellu säädeltäviksi EU:n monimutkaisessa lainsäädäntäprosessissa, mikä on selvästi käynyt ilmi mm. unionin vähimmäisvaatimusten määrittelyn yhteydessä.

3.22   Maataloustuotteiden laatupolitiikkaa käsittelevässä komission tiedonannossa ehdotetaan suuntaviivojen laatimista yksityisille ja kansallisille elintarvikkeiden sertifiointijärjestelmille (13). Samat suuntaviivat suojelevat osaltaan kuluttajia harhaanjohtavalta tiedolta. Samalla ne kuitenkin mahdollistavat markkinoiden reagoinnin eläinten hyvinvointia koskeviin kuluttajien intresseihin. Lisäksi niiden myötä sertifioinnista tulee olennainen osa EU:n elintarvikepolitiikkaa.

3.23   Ehdotettu järjestelmä on uskonnollisesti neutraali, sillä merkintä takaa ainoastaan, että EU:n vähimmäisvaatimuksia tiukempia eläinten hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

3.24   Tutkimuskeskuksilla (ENRC) tulee olla keskeinen rooli kaikkien selkärankaisten taloudellisessa tarkoituksessa pidettävien eläinten, kuten kalojen ja turkiseläinten, hyvinvoinnin varmistamisessa. Näihin eläimiin on sovellettava samoja arviointiperusteita kuin muihin tuotantoeläimiin. Tämä koskee myös koe-eläimiä; Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskus (ECVAM) puolestaan arvioi vaihtoehtoja eläinten käytölle tieteellisiin tarkoituksiin.

---

(1)  Puheenjohtajavaltio Saksan pyynnöstä annettu ETSK:n lausunto aiheesta ”Eläinten hyvinvointia koskevat merkinnät”, (EUVL C 161, 13.7.2007, s. 54).

(2)  Welfare Quality® toteutettiin EU:n rahoittamana tutkimushankkeena vuosina 2004–2009. Siihen osallistui noin 250 tutkijaa, jotka edustivat 39 instituuttia ja korkeakoulua kaikkiaan 13 eurooppalaisesta ja keskeisestä Euroopan ulkopuolisesta maasta. Hankkeen myötä kehitettiin tutkimustietoon pohjautuvia eläinten hyvinvointistandardeja ja käytännön strategioita eläinten hyvinvoinnin integroimiseksi ketjuun, joka ulottuu maataloustuotannosta jalostuksen ja kaupan kautta markkinointiin ja siihen liittyen kuluttajavalistukseen.

(3)  KOM(2006) 13 lopullinen, 23.1.2006.

(4)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Euroopan komissio ja neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa järjestivät Brysselissä 28. maaliskuuta 2007 konferenssin, jonka aiheena oli eläinten hyvinvoinnin parantaminen tuotemerkintöjen avulla. Neuvosto korosti, että ”olisi otettava huomioon suositukset, jotka Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi 15. maaliskuuta 2007 hyväksytyssä eläinten hyvinvoinnin parantamista merkintöjen avulla koskevassa suuntaa-antavassa lausunnossaan”(maatalous ja kalastus, neuvoston 2797. kokouksen päätelmät, 7.5.2007).

(5)  Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010”, EUVL C 324, 30.12.2006, s. 18.

(6)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklassa määrätään, että ”unioni ja jäsenvaltiot ottavat eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja” Tämä velvoittava määräys korvaa aikaisemman ”herrasmiessopimuksen” (pöytäkirjan) ja antaa esim. EU:n tuomioistuimelle valtuudet tuomita riita-asioissa.

(7)  Kuvaillun kaltainen järjestelmä voisi myös hakea ISO65-sertifiointia, jota sertifiointijärjestelmiä tarjoavilta järjestelmiltä yleisesti edellytetään.

(8)  WQ-hankkeen mukaisesti arvioinnin tulee perustua ensisijaisesti eläinten hyvinvointiin (welfare-outcomes) eikä suoraan tuotantojärjestelmiin (input and resources). Käytännössä tuotantojärjestelmää arvioidaan siten sen perusteella, miten se vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen. Indikaattoreiden on katettava kaikki kyseisen eläinlajin kannalta olennaiset tekijät, kuten kasvatukseen ja jalostukseen liittyvät tekijät, tilaan, suojassa pitämiseen, luonnollisiin elinmahdollisuuksiin, päivittäiseen hoitoon, sairauden ja terveyden hoitoon, vierottamiseen, kirurgisiin toimenpiteisiin sekä teuraaksi kuljettamiseen, tainnuttamiseen ja teurastamiseen liittyvät olot. Lisäksi järjestelmä edistää vapaaehtoista innovointia ja omakohtaisia parannuksia.

(9)  Tässä yhteydessä suositellaan käytettäväksi ilmausta ”normit”, jotta vältetään sekaannus ”standardeihin”, jotka eurooppalaiset standardointielimet määrittelevät tiettyjä menettelyjä noudattaen.

(10)  WQ-hankkeessa noudatetun kolmitasoisen luokituksen mukaisesti excellent (”erinomainen”, korkein taso), enhanced (korkea, asianmukainen taso) ja minimitasoa korkeampi taso.

(11)  Instituutti, organisaatio tai erikoistunut sertifiointielin, joka noudattaa toiminnassaan asianmukaisia eurooppalaisia tai kansainvälisiä ISO-standardia EN-ISO-17000 tai joka on akkreditoitu sertifiointielimeksi EN-ISO-45011 standardin mukaisesti.

(12)  Komissio käyttää ilmausta ”European network of reference centres” (ENRC). Tässä yhteydessä on kuitenkin puhe tutkimusyksiköiden verkosta. Kotieläinalan tavoin yksi tai useampi (mahdollisesti lajikohtainen) viitekeskus koordinoi verkon toimintaa, jonka tavoitteena on indikaattoreiden perusteella ehdottaa eläinten hyvinvointia koskevia normeja riippumattoman elimen hyväksyttäväksi. Lausunnossa ei oteta kantaa tämän elimen organisoinnin yksityiskohtiin, lukuun ottamatta ehdotusta asianomaisten sidosryhmien osallistumisesta.

(13)  KOM(2009) 234 lopullinen, 28.5.2009.

---