EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009AE1475

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Makroalueiden yhteistyö – Itämeri-strategian ulottaminen Euroopan muille makroalueille (valmisteleva lausunto)

EUVL C 318, 23.12.2009, p. 6–9 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

23.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/6


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Makroalueiden yhteistyö – Itämeri-strategian ulottaminen Euroopan muille makroalueille” (valmisteleva lausunto)

2009/C 318/02

Esittelijä: Michael SMYTH

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Ruotsin edustaja, EU-asioista vastaava ministeri Cecilia MALMSTRÖM pyysi 18. joulukuuta 2008 Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta

Makroalueiden yhteistyö – Itämeri-strategian ulottaminen Euroopan muille makroalueille.”

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 11. syyskuuta 2009. Esittelijä oli Michael SMYTH.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 30. syyskuuta ja 1. lokakuuta 2009 pitämässään 456. täysistunnossa (syyskuun 30. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1.   Päätelmät

1.1

ETSK tukee Itämeri-strategian neljään pilariin kiteytettyjä tavoitteita: alueen hyvinvoinnin, turvallisuuden, ekologisen kestävyyden sekä sen vetovoimaisuuden ja helppopääsyisyyden edistämistä.

1.2

ETSK huomioi, että strategian viimeistelyä edelsi laaja-alainen kuulemisprosessi ja että työmarkkinaosapuolilla ja sidosryhmillä oli prosessissa oma roolinsa. ETSK korostaa jälleen, että järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen tehtävä strategiaa toteutettaessa. Komitea toteaa uudelleen kannattavansa Itämeren kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamista. Sen avulla kansalaisyhteiskunta voitaisiin vaivattomammin nivoa strategian kehittämiseen.

1.3

ETSK on tyytyväinen strategiaan liittyvään toimintasuunnitelmaan, johon sisältyy 15 ensisijaistoimea. Niistä kustakin vastaa tietty Itämeren alueen EU-valtio.

1.4

Itämeri-strategialla on niin vahvuutensa kuin heikkoutensa. Sen vahvuuksiin kuuluvat sille ajateltu suuri kattavuus sekä komission ja Eurooppa-neuvoston harjoittama säännöllinen, korjaava seuranta. Strategian heikkoudet juontuvat sen monisyisyydestä ja toteuttamiseen liittyvistä hallintokysymyksistä. Strategian piiriin kuuluvat 21 komission pääosastoa vastuualoineen, 8 EU:n jäsenvaltiota sekä Venäjä. Neljine pilareineen, viisinetoista ensisijaistoimineen ja lukuisine laaja-alaisine toimenpiteineen strategia on perimmältään mutkikkaan ”vaihtelevan geometrian” varassa, mikä saattaa tehdä sen toteuttamiskelvottomaksi. ETSK katsoo, että on tehtävä kaikki voitava strategian toteuttamista varten kaavailtujen hallintojärjestelyjen yksinkertaistamiseksi.

1.5

ETSK:lla on tärkeä tehtävä yhteistyöhengen ylläpitäjänä strategiaa kehitettäessä ja toteutettaessa. Itämeren alueen kansalaisyhteiskuntafoorumi on omiaan osallistamaan järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa strategian tulevaan kehitykseen.

1.6

Itämeri-strategia on suuri haaste ETSK:lle yleensä ja erityisesti niille komitean jäsenille, jotka ovat peräisin Itämeren alueelta. Se velvoittaa heidät aloitteellisuuteen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajina strategian kehitykseen vaikuttavan kansalaisyhteiskuntafoorumin toiminnassa. Kun otetaan huomioon, että Itämeri-strategiaa tullaan soveltamaan lukuisia vuosia, vaikuttaa hyvin aiheelliselta perustaa ETSK:n piiriin pysyvä ryhmä varmistamaan, että komitea kykenee osallistumaan tuloksekkaasti hankkeeseen, josta voi kehkeytyä malli makroalueiden yhteistoiminnalle kaikkialla Euroopan unionissa.

2.   Johdanto

2.1

Makroalueiden yhteistyö on viime vuosina käynyt yhä tärkeämmäksi kysymykseksi. EU:ssa katsotaan nykyään, että makroalueilla on potentiaalia antaa merkittävä panos koheesiopolitiikkaan sekä rinnastettavissa olevien kehitystasojen saavuttamiseen eri jäsenvaltioissa. EU:ssa esiintyy jo muodoiltaan vaihtelevaa makroalueiden yhteistyötä. Esimerkiksi Puolan, Slovakian, Tšekin ja Unkarin muodostama Visegrad-ryhmä on ilmaus kyseisen Keski-Euroopan alueen maiden Euroopan yhdentymisen hengessä tekemistä yhteistyöponnistuksista lukuisilla aloilla, joilla niillä on yhteisiä etuja. (1) Tuoreempana esimerkkinä mainittakoon aiemmin Barcelonan prosessina tunnettu Euro–Välimeri-kumppanuus, joka käynnistettiin uudestaan Pariisissa pidetyssä Välimeri-huippukokouksessa vuonna 2008. Kumppanuudessa ovat mukana kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot sekä 16 eteläisen Välimeren alueen ja Lähi-idän kumppanuusmaata, ja tavoitteena on puuttua merten pilaantumista ja meriturvallisuutta, energiakysymyksiä sekä yritystoiminnan kehittämistä koskeviin yhteisiin ongelmiin (2)

2.2

Euroopan parlamentti antoi marraskuussa 2006 päätöslauselman Itämeri-strategian laatimisesta. Komissio hyväksyi 10. kesäkuuta 2009 tässä yhteydessä määritettyä Itämeren makroaluetta koskevan strategian, joka esitettiin Eurooppa-neuvostolle 19. kesäkuuta 2009. EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi ottaa strategian jatkokeskustelujen kohteeksi ennen kuin se on määrä hyväksyä neuvostossa vuoden 2009 lokakuussa. EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi on pyytänyt nyt käsillä olevaa valmistelevaa lausuntoa, sillä kyseessä on tärkeä osa sen työohjelmaa. Lausunnossa on tarkoitus arvioida ehdotettua Itämeri-strategiaa, sen valmistelua, rakennetta ja siihen kuuluvaa toimintaohjelmaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Lausunto pohjaa analyysiin, jonka ETSK esitti äskettäin hyväksymässään lausunnossa ”Itämeren alue: järjestäytyneen kansalais-yhteiskunnan rooli parannettaessa alueyhteistyötä ja tutkittaessa aluestrategiaa” (3).

2.3

Esitetty pyyntö Itämeri-strategian luomisesta juontuu näkemyksestä, jonka mukaan tarvitaan lisää ja tehokkaampaa koordinointia Euroopan komission, jäsenvaltioiden, alueiden, paikallisviranomaisten ja muiden osapuolien välille, jotta ohjelmia ja toimintalinjoja kyetään hyödyntämään nykyistä tuloksekkaammin. Itämeri on maailman vilkkaimpia ja ruuhkaisimpia merenkulkualueita, kuten lausunnon liitteenä olevasta, päivittäistä laivaliikennettä kuvaavasta kartasta näkyy. Itämeren alueeseen kuuluu kahdeksan Itämereen rajoittuvaa EU:n jäsenvaltiota (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia ja Liettua) sekä Venäjä. Kehottaessaan komissiota ryhtymään strategian laatimiseen Eurooppa-neuvosto totesi, että strategian ulkosuhdenäkökohdat pitää kytkeä olemassa olevaan pohjoisen ulottuvuuden kehykseen (4). ETSK kannattaa ratkaisua laatia kaikki Itämeren valtiot kattava makroaluekehitysstrategia.

2.4

Strategian kehittämiseen johtanut prosessi on ollut ainutlaatuinen. Komission näkökanta on, että mikäli Itämeri-strategia osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi Itämeren alueella, voi samankaltainen toimintamalli olla sovellettavissa muihinkin makroalueisiin, kuten Tonavan alueeseen (5), Alppien alueeseen ja Välimeren alueeseen.

Vuoden 2008 mittaan komissio järjesti laajan kuulemisten sarjan. Kuulemiskonferenssit oli hajautettu maantieteellisesti eri puolille makroaluetta, ja ne huipentuivat helmikuussa 2009 Rostockissa. Ne oli ryhmitelty temaattisesti Itämeri-strategian neljän peruspilarin mukaisesti:

tehdään Itämeren alueen kestävä ympäristökehitys mahdolliseksi

parannetaan Itämeren alueen hyvinvointia

parannetaan Itämeren alueen yhteyksiä ja vetovoimaisuutta

huolehditaan Itämeren alueen turvallisuudesta.

2.5

Strategiaan liittyy toimintasuunnitelma, johon sisältyy 15 ensisijaisalaa, jotka on jaoteltu mainittuun neljään pilariin. Kunkin ensisijaisalan koordinoinnista vastaa tietty EU:n jäsenvaltio Itämeren alueelta. Kyseisten jäsenvaltioiden edellytetään toteuttavan ensisijaisalaa yhteistuumin kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa (6).

2.6

Itämeri-strategia ja siihen liittyvät ehdotetut toimet on määrä rahoittaa olemassa olevista varainhankinnan lähteistä, nimittäin EU:n rakennerahastoista (55 miljardia euroa vuosina 2007–2013), kunkin Itämeren alueen valtion varoista, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden varoista, yksityisistä rahoituslähteistä sekä Euroopan investointipankin, Pohjoismaiden investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kaltaisten rahoituslaitosten varoin.

2.7

Mainittujen neljän pilarin lisäksi strategia sisältää alueellisen yhteenkuuluvuuden kehittämiseen tähtääviä laaja-alaisia toimenpiteitä. Niihin kuuluu toimenpiteitä

olemassa olevan rahoituksen ja toimintalinjojen saattamiseksi yhteensopivaksi Itämeren aluetta varten laaditun strategian ensisijaistavoitteiden ja toimintojen kanssa

EU:n direktiivien täytäntöönpanon sovittamiseksi yhteen ja tarpeettomien byrokraattisten esteiden välttämiseksi

merialueita koskevaan aluesuunnitteluun kannustamiseksi jäsenvaltioissa yhteisenä rajatylittävän yhteistyön toimintamallina

maa-alueiden aluesuunnittelun kehittämiseksi Itämeren alueella sijaitsevissa EU:n jäsenvaltioissa

onnistuneiden kokeiluhankkeiden muokkaaminen täysimittaisiksi toiminnoiksi

tutkimustoiminnan laajentamiseksi poliittisten päätösten pohjustamista varten

merialueita koskevien sekä sosioekonomisten tietojen keräämisen kehittämiseksi ja koordinoimiseksi Itämeren makroalueella

alueellisen identiteetin rakentamiseksi.

3   Huomioita Itämeri-strategiasta

3.1   ETSK on tyytyväinen neuvoston ja komission Itämeri-strategian kehittämisessä omaksumaan lähestymistapaan ja eritoten kattavaan makroalueen sidosryhmien kuulemisten sarjaan. Strategia on innovatiivinen, sillä siinä sovelletaan kansainvälistä hallinnointirakennetta, jolloin se on EU:n perinteisiä aluepolitiikan toimintalinjoja ulottuvampi. Tämä uusi hallinnointirakenne asettuu kansallisvaltion ja ylikansallisen yhteisön välimaastoon.

3.2   Strategian neljä peruspilaria ja sen jatkoksi laadittu toimintasuunnitelma ovat vakava yritys aikaansaada entistä paremmin koordinoidut kehityspuitteet Itämeren alueen kaltaiselle monitahoiselle alueelle ja edistää siten alueellista yhteenkuuluvuutta.

3.3   Komissio luonnehtii Itämeri-strategian käsitettä ”kehitysvaiheessa olevaksi”. Itämeren alueen yksittäisten piirteiden määrittely on pakostakin epätarkkaa, koska maantieteelliset määreet muuttuvat tarkasteltavan kysymyksen myötä. Esimerkiksi ympäristökysymyksiin liittyvät maantieteelliset tekijät poikkeavat talousmaantieteestä ja kuljetusmaantieteestä. Itämeri-strategiaa laadittaessa on sovellettu toimintatapaa, jonka mukaan aluksi määritellään ongelmat ja käsiteltävät kysymykset ja annetaan niiden puolestaan määrittää makroalueen maantiedettä. ETSK katsoo, että Itämeren alueen kohtaamien haasteiden monisyisyys vaatii panemaan enemmän painoa strategian hallinnoinnin toimivuuteen.

3.4   ETSK toteaa, että kuulemisvaiheen avulla saavutettiin merkittävää poliittista sitoutumista strategiaan. Itämeren alueen ay-verkosto (The Baltic Sea Trade Union Network, BASTUN), joka edustaa kaikkia ammattiliittojen jäseniä kaikissa Itämeren alueella sijaitsevissa EU:n jäsenvaltiossa sekä Venäjällä, on ollut tärkeä osapuoli kuulemisprosessissa, joka on muokannut Itämeri-strategiaa nykyhetkeen asti. Näin aikaansaatua eteenpäin vievää voimaa on ylläpidettävä strategiaa toteutettaessa. Sitä ajatellen ETSK on tyytyväinen päätökseen ottaa strategia Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi aina kahden vuoden välein, toisin sanoen Puolan (vuonna 2011), Latvian (vuonna 2013) ja Liettuan (vuonna 2015) toimiessa puheenjohtajavaltioina.

3.5   Strategiaa koskevien vuotuisten edistymäraporttien laatiminen yhdistettynä joka toinen vuosi tehtävään uudelleentarkasteluun on sekin tärkeä mekanismi, jolla varmistetaan osapuolten jatkuva sitoutuminen hankkeeseen. Yhteydenpidossa komission kanssa on tullut ilmi, että vaikka Itämeri-strategia käynnistetään virallisesti 19. kesäkuuta 2009, kyse on edelleen olennaisimmilta osiltaan kehitysvaiheessa olevasta asiasta. ETSK tukee näkemystä ja panee tyytyväisenä merkille, että strategiasta järjestetään huipputason konferenssi ja ministerikokous vuoden 2009 syys- ja lokakuussa Ruotsin toimiessa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona. Kun pidetään mielessä sidosryhmien kuulemisen strategian valmistelussa saama merkitys, on tärkeää, että ETSK osallistuu aktiivisesti strategian kehittämiseen, toteuttamiseen ja tunnetuksi tekemiseen.

3.6   Vaikka kuulemisten yhteydessä vaikutti muodostuvan yksimielinen näkemys strategian toteuttamisesta, ei oltu niinkään yleisesti samaa mieltä siitä, soveltuvatko olemassa olevat institutionaaliset puitteet mainittuun toteuttamistyöhön. Tästä ja muista aiheeseen liittyvistä kysymyksistä tullaan epäilemättä käymään lisäkeskusteluja sidosryhmien ja komission kesken. (7)

3.6.1

Toistaiseksi strategiassa olisi kuitenkin hyödynnettävä EU:n nykyisten aloitteiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkkinä mainittakoon tutkimusalan yhteinen ohjelmasuunnittelu, jota ETSK on kannattanut voimakkaasti. Aloite tukee Itämeri-strategiaan sisältyvää komission suositusta hyödyntää Itämeren alueen koko tutkimus- ja innovointipotentiaali alueen hyvinvoinnin edistämiseksi.

3.7   Strategian rahoituksen osalta ETSK painottaa kannattavansa olemassa olevien EU:n ”monimuuttuvaisten” rahoituskanavien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Sen avoimuutta voi lisätä perustamalla ja esittämällä kullekin strategian ensisijaisaloista omat talousarviot. Mikäli asiaankuuluvien rahoitusvarojen osoittamista Itämeri-strategiaan kuuluviin aloitteisiin ei mahdollisteta, vaarana on, että koko strategia muuttuu sekavaksi ja hajanaiseksi ja että sidosryhmät jäsenvaltioissa luopuvat sitoutumisestaan asiaan. Niinpä ETSK esittää uudelleen näkemyksensä, että Itämeri-strategian tuloksekas toteuttaminen vaatii, että sitä varten perustetaan oma erillinen talousarvio. Siten vältetään vaara, että strategiasta tulee pelkkä poliittinen julistus ja että sen päämäärät jäävät saavuttamatta. (8)

3.8   Toimintasuunnitelmassa on ilmeisiä jännitteitä. Kyseessä on yritys varmistaa osapuolten jatkuva sitoutuminen asiaan ehdottamalla hyvin laajaa kirjoa suuren huomion kerääviä toimintoja. Toimintamallin riskinä on yrittää palvella kaikkia kaikin tavoin. Strategian monisyisyys on samalla yksi sen pääasiallisista heikkouksista.

3.9   Komissio pyrkii selviytymään strategian toteuttamisen monimutkaisuudesta antamalla kunkin jäsenvaltion vastuulle yhden tai useampia ensisijaistoimenpiteitä. Teoreettisesti tämä on kekseliäs toimintamalli, mutta sen onnistuminen käytännössä voi olla hyvin vaikeaa. Kunkin jäsenvaltion edellytetään koordinoivan toimintoja, joita pannaan täytäntöön makroalueen eri puolilla ja jotka kuuluvat useampien komission pääosastojen tehtäväkenttään. Strategia kokonaisuudessaan käsittää aiheita, jotka kuuluvat kaikkiaan 21 pääosaston vastuualueeseen. Tähänastiset kokemukset eräistä hallitustenvälisen poliittisen yhteistyön hankkeista ovat olleet ristiriitaisia. Kestävää eurooppalaista kaupunkikehitystä koskeva Leipzigin peruskirja, jonka toteuttamiseen omaksuttiin samankaltainen toimintamalli, on ollut joltinenkin pettymys, ja sen edistyminen on toistaiseksi ollut hidasta (9). Itämeren aluetta varten laadittua strategiaa voi täydellä syyllä pitää vielä monisyisempänä kuin Leipzigin peruskirjaa, ja riskinä on, että sen hallinnointi saattaa osoittautua liian hankalaksi.

4   ETSK:n mahdollinen rooli Itämeri-strategiassa

4.1

ETSK on jo tehnyt ehdotuksen Itämeren alueen kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamisesta ja ilmaissut valmiutensa ryhtyä työhön foorumin pohjustamiseksi (10). Foorumin tulisi olla samoilla linjoilla kuin strategia ja sen pitäisi antaa panoksensa joka toinen vuosi tehtävään strategian uudelleentarkasteluun. Strategian valmistelua edeltäneiden kuulemiskonferenssien menestys on painava lisäosoitus tarpeesta ylläpitää julkista keskustelua ja tehdä valveutustyötä strategian toteuttamisesta.

4.2

ETSK:lla sekä Itämeren alueen jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoilla on tärkeä tehtävä yhteistyöhengen ylläpitäjinä strategiaa toteutettaessa. Jotta voitaisiin edistää institutionaalisten rakenteiden kehittämistä ja vahvistaa osallistavia kansalaisyhteiskunnan rakenteita erityisesti uusissa jäsenvaltioissa ja Venäjän kaltaisissa naapurivaltioissa, rajaylittävien yhteyksien luominen ja yhteistyön käynnistäminen ammattijärjestöjen, kuluttajajärjestöjen sekä yhteisö- ja vapaaehtoissektorin järjestöjen kaltaisten sisarorganisaatioiden kesken voisi olla hyödyllistä. Kahdeksasta Itämeren alueella sijaitsevasta EU:n jäsenvaltiosta peräisin olevilla ETSK:n jäsenillä on erityinen vastuu kehittää sanansaattajan, puhekumppanin ja raportoijan rooliaan, jotta komitea kykenee pysymään perillä strategian edistymisestä, sen menestyksistä ja haasteista ja pystyy niin ollen antamaan tukemaan sen tavoitteiden saavuttamista.

4.3

ETSK tervehtii tyytyväisenä Itämeren aluetta varten laadittavaa strategiaa. Se pitää sitä vakavana yrityksenä kehittää yhdistetty lähestymistapa makroalueyhteistyöhön. Komitea on puhunut sen kaltaisen toimintamallin puolesta jo pitkään, aivan kuten Euroopan parlamenttikin.

4.4

ETSK kannattaa strategian edustamaa laaja-alaista toteuttamismallia, jossa jäsenvaltiot ottavat vastuulleen 15 ensisijaisalalla tapahtuvan toteuttamistyön ja niihin liittyvien lippulaivahankkeiden täytäntöönpanon koordinoinnin.

4.5

Voi perustellusti väittää, että Itämeren aluetta varten laadittu strategia asettaa ETSK:n roolin merkittävään testiin. Se haastaa komitean osallistumaan täysimääräisesti strategian kehitykseen – riippumatta niistä vaikeista hallinnointiin liittyvistä ongelmista, joita lausunnon edeltävissä tekstijaksoissa käsitellään. Erityinen haaste kohdistuu sen yhteydessä niihin ETSK:n jäseniin, jotka ovat peräisin strategian kattamista kahdeksasta Itämeren alueella sijaitsevasta EU:n jäsenvaltioista. Se velvoittaa heidät aloitteellisuuteen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajina strategian toteuttamisen etenemiseen vaikuttavan Itämeren alueen kansalaisyhteiskuntafoorumin toiminnassa. Kun otetaan huomioon, että Itämeri-strategiaa tultaneen noudattamaan lukuisia vuosia, vaikuttaa hyvin aiheelliselta perustaa ETSK:n piiriin tilapäinen Itämeren alueen seurantaryhmä tai valmisteluryhmä varmistamaan, että komitea kokonaisuudessaan kykenee osallistumaan tuloksekkaasti hankkeeseen, josta epäilemättä kehkeytyy malli makroalueiden yhteistoiminnalle kaikkialla Euroopan unionissa.

Bryssel 30 päivänä syyskuuta 2009

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Mario SEPI


(1)  http://www.visegradgroup.eu/

(2)  http://ec.europa.eu/external_relations/euromed/index_en.htm

(3)  ”Itämeren alue: järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooli parannettaessa alueyhteistyötä ja tutkittaessa aluestrategiaa”, CESE 888/2009, lausunto hyväksytty 13.5.2009 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(4)  Pohjoinen ulottuvuus on järjestely, jonka puitteissa EU, Venäjä, Norja ja Islanti voivat toteuttaa toimintalinjoja sovituilla yhteistyön aloilla.

(5)  Komission jäsen Danuta Hübner esitti tämän ajatuksen otsikolla ”Towards a Strategy for the Danube Region” [Ajatuksia strategian kehittämisestä Tonavan aluetta varten] pitämässään puheessa, http://ec.europa.eu/commission_barroso/hubner/speeches/pdf/2009/07052009_ulm.pdf

(6)  ”Euroopan unionin strategia Itämeren aluetta varten” ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma löytyvät verkko-osoitteesta http://ec.europa.eu/regional_policy/cooperation/baltic/documents_en.htm

(7)  Hyvä yleisesitys näistä institutionaalisista ja hallinnollisista kysymyksistä löytyy C. Schymikin ja P. Krumreyn työasiakirjasta ”EU Strategy for the Baltic Sea Region: Core Europe in the Northern Prephery? ”, Working Paper FG1 2009, SWP Berlin.

(8)  Ks. ETSK:n lausunto ”Itämeren alue: järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooli parannettaessa alueyhteistyötä ja tutkittaessa aluestrategiaa”, kohdat 2.6 ja 2.7. Esimerkiksi Euro–Välimeri-kumppanuudella on aivan oma huomattava budjettinsa, lausunto hyväksytty 13.5.2009 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(9)  Tämä hallitustenvälinen peruskirja allekirjoitettiin Saksan puheenjohtajuuskaudella jäsenvaltioiden kaupunkikehityksestä ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa 24. toukokuuta 2007. Siinä esitetään kaksi keskeistä suositusta: integroitua kaupunkikehityspolitiikkaa tulee hyödyntää aiempaa paremmin, ja epäedullisessa asemassa oleviin asuinalueisiin tulee kiinnittää erityshuomiota.

(10)  Ks ETSK:n lausunto ”Itämeren alue: järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan rooli parannettaessa alueyhteistyötä ja tutkittaessa aluestrategiaa”, kohta 3.4. Lausunto hyväksytty 13.5.2009 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).


Top