23.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/6

1.1

ETSK tukee Itämeri-strategian neljään pilariin kiteytettyjä tavoitteita: alueen hyvinvoinnin, turvallisuuden, ekologisen kestävyyden sekä sen vetovoimaisuuden ja helppopääsyisyyden edistämistä.

1.2

ETSK huomioi, että strategian viimeistelyä edelsi laaja-alainen kuulemisprosessi ja että työmarkkinaosapuolilla ja sidosryhmillä oli prosessissa oma roolinsa. ETSK korostaa jälleen, että järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen tehtävä strategiaa toteutettaessa. Komitea toteaa uudelleen kannattavansa Itämeren kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamista. Sen avulla kansalaisyhteiskunta voitaisiin vaivattomammin nivoa strategian kehittämiseen.

1.3

ETSK on tyytyväinen strategiaan liittyvään toimintasuunnitelmaan, johon sisältyy 15 ensisijaistoimea. Niistä kustakin vastaa tietty Itämeren alueen EU-valtio.

1.4

Itämeri-strategialla on niin vahvuutensa kuin heikkoutensa. Sen vahvuuksiin kuuluvat sille ajateltu suuri kattavuus sekä komission ja Eurooppa-neuvoston harjoittama säännöllinen, korjaava seuranta. Strategian heikkoudet juontuvat sen monisyisyydestä ja toteuttamiseen liittyvistä hallintokysymyksistä. Strategian piiriin kuuluvat 21 komission pääosastoa vastuualoineen, 8 EU:n jäsenvaltiota sekä Venäjä. Neljine pilareineen, viisinetoista ensisijaistoimineen ja lukuisine laaja-alaisine toimenpiteineen strategia on perimmältään mutkikkaan ”vaihtelevan geometrian” varassa, mikä saattaa tehdä sen toteuttamiskelvottomaksi. ETSK katsoo, että on tehtävä kaikki voitava strategian toteuttamista varten kaavailtujen hallintojärjestelyjen yksinkertaistamiseksi.

1.5

ETSK:lla on tärkeä tehtävä yhteistyöhengen ylläpitäjänä strategiaa kehitettäessä ja toteutettaessa. Itämeren alueen kansalaisyhteiskuntafoorumi on omiaan osallistamaan järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa strategian tulevaan kehitykseen.

1.6

Itämeri-strategia on suuri haaste ETSK:lle yleensä ja erityisesti niille komitean jäsenille, jotka ovat peräisin Itämeren alueelta. Se velvoittaa heidät aloitteellisuuteen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajina strategian kehitykseen vaikuttavan kansalaisyhteiskuntafoorumin toiminnassa. Kun otetaan huomioon, että Itämeri-strategiaa tullaan soveltamaan lukuisia vuosia, vaikuttaa hyvin aiheelliselta perustaa ETSK:n piiriin pysyvä ryhmä varmistamaan, että komitea kykenee osallistumaan tuloksekkaasti hankkeeseen, josta voi kehkeytyä malli makroalueiden yhteistoiminnalle kaikkialla Euroopan unionissa.

2.1

Makroalueiden yhteistyö on viime vuosina käynyt yhä tärkeämmäksi kysymykseksi. EU:ssa katsotaan nykyään, että makroalueilla on potentiaalia antaa merkittävä panos koheesiopolitiikkaan sekä rinnastettavissa olevien kehitystasojen saavuttamiseen eri jäsenvaltioissa. EU:ssa esiintyy jo muodoiltaan vaihtelevaa makroalueiden yhteistyötä. Esimerkiksi Puolan, Slovakian, Tšekin ja Unkarin muodostama Visegrad-ryhmä on ilmaus kyseisen Keski-Euroopan alueen maiden Euroopan yhdentymisen hengessä tekemistä yhteistyöponnistuksista lukuisilla aloilla, joilla niillä on yhteisiä etuja. (1) Tuoreempana esimerkkinä mainittakoon aiemmin Barcelonan prosessina tunnettu Euro–Välimeri-kumppanuus, joka käynnistettiin uudestaan Pariisissa pidetyssä Välimeri-huippukokouksessa vuonna 2008. Kumppanuudessa ovat mukana kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot sekä 16 eteläisen Välimeren alueen ja Lähi-idän kumppanuusmaata, ja tavoitteena on puuttua merten pilaantumista ja meriturvallisuutta, energiakysymyksiä sekä yritystoiminnan kehittämistä koskeviin yhteisiin ongelmiin (2)

2.2

Euroopan parlamentti antoi marraskuussa 2006 päätöslauselman Itämeri-strategian laatimisesta. Komissio hyväksyi 10. kesäkuuta 2009 tässä yhteydessä määritettyä Itämeren makroaluetta koskevan strategian, joka esitettiin Eurooppa-neuvostolle 19. kesäkuuta 2009. EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi ottaa strategian jatkokeskustelujen kohteeksi ennen kuin se on määrä hyväksyä neuvostossa vuoden 2009 lokakuussa. EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi on pyytänyt nyt käsillä olevaa valmistelevaa lausuntoa, sillä kyseessä on tärkeä osa sen työohjelmaa. Lausunnossa on tarkoitus arvioida ehdotettua Itämeri-strategiaa, sen valmistelua, rakennetta ja siihen kuuluvaa toimintaohjelmaa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Lausunto pohjaa analyysiin, jonka ETSK esitti äskettäin hyväksymässään lausunnossa ”Itämeren alue: järjestäytyneen kansalais-yhteiskunnan rooli parannettaessa alueyhteistyötä ja tutkittaessa aluestrategiaa” (3).

2.3

Esitetty pyyntö Itämeri-strategian luomisesta juontuu näkemyksestä, jonka mukaan tarvitaan lisää ja tehokkaampaa koordinointia Euroopan komission, jäsenvaltioiden, alueiden, paikallisviranomaisten ja muiden osapuolien välille, jotta ohjelmia ja toimintalinjoja kyetään hyödyntämään nykyistä tuloksekkaammin. Itämeri on maailman vilkkaimpia ja ruuhkaisimpia merenkulkualueita, kuten lausunnon liitteenä olevasta, päivittäistä laivaliikennettä kuvaavasta kartasta näkyy. Itämeren alueeseen kuuluu kahdeksan Itämereen rajoittuvaa EU:n jäsenvaltiota (Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia ja Liettua) sekä Venäjä. Kehottaessaan komissiota ryhtymään strategian laatimiseen Eurooppa-neuvosto totesi, että strategian ulkosuhdenäkökohdat pitää kytkeä olemassa olevaan pohjoisen ulottuvuuden kehykseen (4). ETSK kannattaa ratkaisua laatia kaikki Itämeren valtiot kattava makroaluekehitysstrategia.

2.4

Strategian kehittämiseen johtanut prosessi on ollut ainutlaatuinen. Komission näkökanta on, että mikäli Itämeri-strategia osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi Itämeren alueella, voi samankaltainen toimintamalli olla sovellettavissa muihinkin makroalueisiin, kuten Tonavan alueeseen (5), Alppien alueeseen ja Välimeren alueeseen.

Vuoden 2008 mittaan komissio järjesti laajan kuulemisten sarjan. Kuulemiskonferenssit oli hajautettu maantieteellisesti eri puolille makroaluetta, ja ne huipentuivat helmikuussa 2009 Rostockissa. Ne oli ryhmitelty temaattisesti Itämeri-strategian neljän peruspilarin mukaisesti:

2.5

Strategiaan liittyy toimintasuunnitelma, johon sisältyy 15 ensisijaisalaa, jotka on jaoteltu mainittuun neljään pilariin. Kunkin ensisijaisalan koordinoinnista vastaa tietty EU:n jäsenvaltio Itämeren alueelta. Kyseisten jäsenvaltioiden edellytetään toteuttavan ensisijaisalaa yhteistuumin kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa (6).

2.6

Itämeri-strategia ja siihen liittyvät ehdotetut toimet on määrä rahoittaa olemassa olevista varainhankinnan lähteistä, nimittäin EU:n rakennerahastoista (55 miljardia euroa vuosina 2007–2013), kunkin Itämeren alueen valtion varoista, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden varoista, yksityisistä rahoituslähteistä sekä Euroopan investointipankin, Pohjoismaiden investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kaltaisten rahoituslaitosten varoin.

2.7

Mainittujen neljän pilarin lisäksi strategia sisältää alueellisen yhteenkuuluvuuden kehittämiseen tähtääviä laaja-alaisia toimenpiteitä. Niihin kuuluu toimenpiteitä

3.6.1

Toistaiseksi strategiassa olisi kuitenkin hyödynnettävä EU:n nykyisten aloitteiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkkinä mainittakoon tutkimusalan yhteinen ohjelmasuunnittelu, jota ETSK on kannattanut voimakkaasti. Aloite tukee Itämeri-strategiaan sisältyvää komission suositusta hyödyntää Itämeren alueen koko tutkimus- ja innovointipotentiaali alueen hyvinvoinnin edistämiseksi.

4.1

ETSK on jo tehnyt ehdotuksen Itämeren alueen kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamisesta ja ilmaissut valmiutensa ryhtyä työhön foorumin pohjustamiseksi (10). Foorumin tulisi olla samoilla linjoilla kuin strategia ja sen pitäisi antaa panoksensa joka toinen vuosi tehtävään strategian uudelleentarkasteluun. Strategian valmistelua edeltäneiden kuulemiskonferenssien menestys on painava lisäosoitus tarpeesta ylläpitää julkista keskustelua ja tehdä valveutustyötä strategian toteuttamisesta.

4.2

ETSK:lla sekä Itämeren alueen jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoilla on tärkeä tehtävä yhteistyöhengen ylläpitäjinä strategiaa toteutettaessa. Jotta voitaisiin edistää institutionaalisten rakenteiden kehittämistä ja vahvistaa osallistavia kansalaisyhteiskunnan rakenteita erityisesti uusissa jäsenvaltioissa ja Venäjän kaltaisissa naapurivaltioissa, rajaylittävien yhteyksien luominen ja yhteistyön käynnistäminen ammattijärjestöjen, kuluttajajärjestöjen sekä yhteisö- ja vapaaehtoissektorin järjestöjen kaltaisten sisarorganisaatioiden kesken voisi olla hyödyllistä. Kahdeksasta Itämeren alueella sijaitsevasta EU:n jäsenvaltiosta peräisin olevilla ETSK:n jäsenillä on erityinen vastuu kehittää sanansaattajan, puhekumppanin ja raportoijan rooliaan, jotta komitea kykenee pysymään perillä strategian edistymisestä, sen menestyksistä ja haasteista ja pystyy niin ollen antamaan tukemaan sen tavoitteiden saavuttamista.

4.3

ETSK tervehtii tyytyväisenä Itämeren aluetta varten laadittavaa strategiaa. Se pitää sitä vakavana yrityksenä kehittää yhdistetty lähestymistapa makroalueyhteistyöhön. Komitea on puhunut sen kaltaisen toimintamallin puolesta jo pitkään, aivan kuten Euroopan parlamenttikin.

4.4

ETSK kannattaa strategian edustamaa laaja-alaista toteuttamismallia, jossa jäsenvaltiot ottavat vastuulleen 15 ensisijaisalalla tapahtuvan toteuttamistyön ja niihin liittyvien lippulaivahankkeiden täytäntöönpanon koordinoinnin.

4.5

Voi perustellusti väittää, että Itämeren aluetta varten laadittu strategia asettaa ETSK:n roolin merkittävään testiin. Se haastaa komitean osallistumaan täysimääräisesti strategian kehitykseen – riippumatta niistä vaikeista hallinnointiin liittyvistä ongelmista, joita lausunnon edeltävissä tekstijaksoissa käsitellään. Erityinen haaste kohdistuu sen yhteydessä niihin ETSK:n jäseniin, jotka ovat peräisin strategian kattamista kahdeksasta Itämeren alueella sijaitsevasta EU:n jäsenvaltioista. Se velvoittaa heidät aloitteellisuuteen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajina strategian toteuttamisen etenemiseen vaikuttavan Itämeren alueen kansalaisyhteiskuntafoorumin toiminnassa. Kun otetaan huomioon, että Itämeri-strategiaa tultaneen noudattamaan lukuisia vuosia, vaikuttaa hyvin aiheelliselta perustaa ETSK:n piiriin tilapäinen Itämeren alueen seurantaryhmä tai valmisteluryhmä varmistamaan, että komitea kokonaisuudessaan kykenee osallistumaan tuloksekkaasti hankkeeseen, josta epäilemättä kehkeytyy malli makroalueiden yhteistoiminnalle kaikkialla Euroopan unionissa.