22.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 228/113

1.1

EU:n jäsenvaltioissa arviolta 8–12 prosenttia potilaista kärsii hoidon aikana haittatapahtumista (1), joihin liittyviä tauteja heillä ei ollut sairaalaan tullessaan.

1.2

Toteutettujen tutkimusten vähäisestä määrästä huolimatta vaikuttaa siltä, että hoitoon liittyvät infektiot lisäävät kuolemanvaaran kolminkertaiseksi, jos verrataan hoitoon liittyvän infektion saaneiden potilaiden kuolleisuutta niihin samasta sairaudesta kärsiviin, jotka eivät ole saaneet infektiota.

1.3

Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka johtuvat erityisesti sairaalassa olon pitkittymisestä, infektioiden hoidosta, laboratoriotutkimuksista ja infektion seurannasta sekä jälkitautien hoitamisesta ja mahdollisten korvausten maksamisesta omaisille kuolemantapauksen yhteydessä.

1.4

Hoitoon liittyvien infektioiden väheneminen 10 prosentilla johtaisi yli viisinkertaisiin säästöihin verrattuna sairaaloiden ponnisteluihin niiden ehkäisemisestä (2).

1.5

Ehdotus suositukseksi potilasturvallisuudesta ja hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisestä ja valvonnasta on siis eettinen, sosiaalinen ja taloudellinen toimenpide. Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisen tärkeys olisi kuitenkin vaatinut direktiiviehdotuksen tekemistä.

1.6

ETSK on tyytyväinen ehdotukseen, joka myötäilee perustamissopimuksen 152 artiklaa, jossa määrätään, että yhteisön toiminta täydentää kansallista politiikkaa kansanterveyteen ja sairauksien ehkäisemiseen liittyvissä asioissa.

1.7

ETSK kiinnittää huomiota ehdotettuihin tukitoimiin ja esittää joitakin havaintoja ja ehdotuksia, joiden tarkoituksena on tarkentaa ja vahvistaa potilasturvallisuutta hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisen ja torjunnan avulla.

1.8

ETSK pitää erityisen tarpeellisena analyysin kehittämistä niistä olosuhteista, joissa hoitoon liittyvät infektiot ja haittatapahtumat syntyvät. Tässä mielessä se katsoo olevan suotavaa, että mahdolliset oikeustoimet huomioiden selvennetään kerättyjen tietojen asemaa, jotta voidaan sekä kunnioittaa potilaiden oikeuksia että edistää ammattilaisten ja riskinhallintarakenteiden analyysikäytäntöjä.

1.9

ETSK korostaa erityisesti, että on välttämätöntä panna täytäntöön ja jatkaa kansallisia politiikkoja ja ohjelmia. Se painottaa myös kansalaisten ja potilaiden tiedontarvetta sekä sitä, että ilmoitusjärjestelmiä on tarpeen koordinoida ja henkilökuntaa kouluttaa niin jäsenvaltioiden hallinnon kuin sairaaloidenkin tasolla.

1.10

ETSK huomauttaa, että hoitoon liittyvien infektioiden kehittyminen koskettaa potilaita sekä sairaala- että avohoidossa, ja toivoo, että hoitoon ja haittatapahtumien torjuntaan kiinnitettäisiin samalla tavalla huomiota kaikissa hoitorakenteissa.

2.1.1

Perustamissopimuksen 152 artiklassa määrätään, että kansallista politiikkaa täydentävä yhteisön toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä ihmisten terveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan.

2.1.2

EU:n jäsenvaltioissa arviolta 10 prosenttia potilaista kärsii hoidon aikana haittatapahtumista (3).

2.1.3

Tehokkaiden ja kattavien potilasturvallisuusstrategioiden laatiminen ja täytäntöönpano on EU:n jäsenvaltioissa eritasoista.

2.2.1

Jäsenvaltioiden olisi laadittava kattavia ilmoitus- ja oppimisjärjestelmiä haittatapahtumien laajuuden ja syiden selvittämiseksi, jotta voidaan tehokkaasti ratkaista ongelmat ja käynnistää toimenpiteitä.

2.2.2

Yhteisön tasolla olisi kerättävä vertailukelpoisia yhdistelmätietoja, ja parhaita käytäntöjä olisi levitettävä jäsenvaltioiden keskuudessa.

2.2.3

Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisen ja torjunnan olisi oltava terveydenhuollon laitosten ensisijainen tavoite pitkällä aikavälillä, mikä edellyttää yhteistyötä kaikilla hierarkkisilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa.

2.2.4

Potilaille olisi annettava tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia ottamalla heidät mukaan potilasturvallisuusprosessiin.

—

potilaan ikä ja sairaus

—

tietyt hoidot (erityisesti antibioottien liiallinen määrä)

—

tietyt hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

4.1.1

ETSK korostaa erityisesti, että jokaiseen jäsenvaltioon on perustettava hoitoon liittyvien infektioiden torjuntakomitea, jonka tehtävänä on yhteistyössä operatiivisten hygieniayksikköjen kanssa laatia kansallinen strateginen ohjelma, jota voidaan soveltaa aluetasolla ja yksittäisissä sairaaloissa. Ohjelmaa olisi arvioitava säännöllisesti.

4.1.2

ETSK katsoo, että on äärimmäisen pikaisesti syytä vahvistaa hoitoon liittyvien infektioiden torjuntarakenteita ja kannustaa sairaaloita käynnistämään infektioiden ehkäisyyn ja hallintaan tähtääviä toimintalinjoja. Samaa tarkkaavaisuutta on noudatettava myös avohoidossa.

4.1.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että potilasjärjestöt ja niiden edustajat halutaan ottaa mukaan potilasturvallisuutta koskevien toimintatapojen ja ohjelmien kehittämiseen kaikilla tasoilla, mikä edellyttää aitoa avoimuutta paikan päällä tehtävässä havainnoinnissa sekä siihen liittyvää tiedottamista.

4.1.4

ETSK arvioi, että olisi tarpeen määritellä hoitoon liittyvistä infektioista ja muista haittatapahtumista kerättyjen laadullisten ja määrällisten tietojen oikeudellinen asema, sillä tietyt tiedot ovat oikeustoimien yhteydessä tuomioistuimen käytettävissä. Tulisi löytää tasapaino, jossa toisaalta kunnioitetaan potilaiden oikeuksia ja toisaalta edistetään ammattilaisten ja riskinhallintarakenteiden toteuttamia haittatapahtumien perinpohjaisia analyyseja.

4.1.5

ETSK on huolissaan arviointikäytäntöjen luottamuksellisuuden puolesta ja korostaa, että kaikkien ilmoitusjärjestelmien täytyy toimia erillään kurinpitomenettelyistä, joita sovelletaan hoitajiin ja avustavaan hoitohenkilökuntaan, hallintohenkilöstöön ja palveluhenkilöstöön.

4.1.6

ETSK kantaa huolta siitä, että potilaille kerrotaan asianmukaisesti riskeistä ja turvallisuuden tasoista, ja katsoo, että olisi syytä laatia vastaanotossa jaettava kirjanen, jossa kerrotaan hyviä hygieniakäytäntöjä koskevista suosituksista sekä niistä toimista, joihin asiassa on ryhdytty.

4.1.7

ETSK katsoo, että kaikki ehkäisemisstrategiat perustuvat niiden henkilöiden koulutukseen ja opastukseen, jotka ovat tekemisissä potilasturvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Komitea arvioi, että hygieniakysymyksiin erikoistuneen henkilöstön koulutusta voidaan vahvistaa määrittelemällä lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muun sairaalahenkilöstön oppisisällöt tarkemmin.

4.1.8

ETSK korostaa, että ammattilaisten on tarpeellista osata ottaa vastaan potilaiden ja/tai näiden läheisten tekemät huomautukset, jotka liittyvät puutteisiin ammattilaisten hygieniakäytännöissä. Samalla, kun potilaille tiedotetaan sairaalan hygieniasäännöistä, tulee ammattilaisia opettaa kuuntelemaan ja huomioimaan potilaiden ja näiden läheisten havaintoja ja toiveita.

4.2.1

ETSK katsoo, että hoitoon liittyvien infektioiden hillitseminen edellyttää myös seuraavia seikkoja:

4.2.2

ETSK on pahoillaan siitä, että komission suosituksessa ei viitata riittävän selvästi velvoitteeseen analysoida haittatapahtumia. Hoitoturvallisuutta voidaan parantaa muutamilla säännöllisesti käytettävillä keinoilla, kuten tarkastelemalla sairastuvuus- ja kuolleisuustilastoja.

4.2.3

ETSK arvioi, että tietojenvaihto, joka perustuu havaintoihin ja komission ja jäsenvaltioiden välisessä koordinoinnissa sovellettuihin hyviin käytänteisiin, on sopiva väline tiettyjen käytäntöjen luokitteluun, kodifiointiin ja jopa standardointiin. Lisäksi sen avulla voidaan laatia viitekehyksiä, jotka ovat erittäin hyödyllisiä laitosten uudistamisessa ja uusien rakentamisessa.

4.2.4

ETSK kiinnittää huomiota komission kannustukseen, jonka tarkoituksena on, että vuoden kuluessa otetaan käyttöön potilasturvallisuutta koskeva monialainen mekanismi, ja seuraa aikeen toteuttamista aktiivisesti.