52008DC0186

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 7.4.2008

KOM(2008) 186 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Pohjois-Irlanti-työryhmän raportista

{SEC(2008)447}

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Pohjois-Irlanti-työryhmän raportista

1. Johdanto

Pohjois-Irlannin rauhan lujittaminen kuuluu ennen kaikkea alueen ihmisille. Asiaan liittyy kuitenkin selvästi myös eurooppalainen ulottuvuus, koska Pohjois-Irlannin asukkaat ovat myös Euroopan unionin kansalaisia, ja Euroopan unioni perustuu rauhan, vakauden ja vaurauden periaatteisiin. Tämän vuoksi komissio oli erityisen tyytyväinen siitä, että sitä pyydettiin tukemaan Pohjois-Irlannin rauhanprosessia ja erityisesti auttamaan aluetta sen pyrkimyksissä parantaa taloudellista kilpailukykyään ja luoda kestävää työllisyyttä asukkailleen. Komissio pitää erityisen kannustavana sitä, miten poliittinen johto on nyt asettanut etusijalle taloudellisen kehityksen Pohjois-Irlannissa.

Ratkaiseva hetki rauhanprosessissa oli hajautetun hallinnon uudelleenmuodostaminen Pohjois-Irlantiin toukokuussa 2007, mikä perustui vallanjakoon yhteisöjen välillä, jotka ovat olleet syvästi jakaantuneet viime vuosikymmenien aikana. Tämä historiallinen tapahtuma tarkoittaa, että Pohjois-Irlannista voi tulla esimerkki siitä, miten syvät poliittiset jakolinjat voidaan ylittää pysyvästi ja miten voidaan luoda avoin, suvaitsevainen ja demokraattinen yhteiskunta kaikkein vaikeimmissakin olosuhteissa. Niin ikään toukokuussa 2007 komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ilmoitti Pohjois-Irlantiin tekemänsä vierailun yhteydessä päätöksestään perustaa komissioon työryhmä komissaari Danuta Hübnerin alaisuuteen tukemaan rauhanprosessia ja erityisesti kasvun ja työpaikkojen luomista unionin Lissabonin strategian[1] mukaisesti. Pohjois-Irlanti-työryhmä edustaakin uutta ja läheisempää kumppanuutta Pohjois-Irlannin ja komission yksiköiden välillä, kun alueen pitkään saama merkittävän suuruinen EU-aluetuki asteittain vähenee ja alue alkaa entistä enemmän toimia omien resurssiensa varassa.

Tämän tiedonannon liitteessä esitetään raportti Pohjois-Irlanti-työryhmän työn tuloksista. Raportissa vahvistetaan yleisesti, että Pohjois-Irlannilla on monia sosioekonomisia haasteita sen noustessa pitkittyneestä konfliktien aikakaudesta. Vaikka monet talouden pääindikaattorit, esimerkiksi työttömyysaste ja BKT henkeä kohti, vertautuvatkin nyt myönteisesti unionin keskiarvoihin, alueella näkyy jälkiä konfliktien ajalta: suuri riippuvuus julkisesta sektorista, haluttomuus riskinottoon ja vähäinen yrittäjyystoiminta, alueen kielteinen imago kansainvälisten sijoittajien silmissä ja taloudellisen toiminnan ulkopuolella olevan väestön suuri osuus. Samanaikaisesti nyt saavutettu vakaus tarjoaa mahdollisuuksia taloudellisen suorituskyvyn jyrkkään muutokseen. Tätä taustaa vasten työryhmä on tutkinut, miten alue voitaisiin saada paremmin mukaan EU:n toimintalinjoihin, jotta voitaisiin auttaa taloutta ylöspäin arvoketjussa ja innovatiivisten alueiden kärkijoukkoon. Kuten jäljempänä selvitetään, analysointityön ohessa on jo käynnissä useita aloitteita.

2. Pohjois-Irlanti-työryhmän toimeksianto

Työryhmän erityisenä toimeksiantona on tukea Pohjois-Irlannissa toteutettavia pyrkimyksiä kilpailukyvyn parantamiseksi ja kestävän työllisyyden luomiseksi käyttämällä hyödyksi niitä komission yksiköitä, jotka työskentelevät tiiveimmin kilpailukykyyn ja kestävään työllisyyteen liittyvien tavoitteiden parissa[2]. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että vähennetään riippuvuutta julkisesta sektorista ja luodaan dynaamisempi yksityinen sektori. Pohjois-Irlanti-työryhmä on tämän toimeksiannon toteuttajana ja raportin laatijana symboli uudesta kumppanuudesta alueen hallinnon ja komission välillä ja samalla yritys saada aikaan laadullinen muutos alueen kohtalossa. Työryhmä on

- toteuttanut alueen sosioekonomisen rakenteen analyysin pohjalta yksityiskohtaisen arvioinnin Pohjois-Irlannin saavutuksista EU:n eri politiikkojen alalla erityisesti edellisellä ohjelmakaudella (2000–2006); tarvittaessa on suoritettu vertailu EU:n muiden osien kanssa;

- laatinut edellä mainitun arvioinnin perusteella ehdotuksia ja suosituksia siitä, miten hallinto, yksityinen sektori, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä muut talouden toimijat voivat antaa panoksensa Euroopalle ja hyötyä siitä enemmän.

Pohjois-Irlannin viranomaisia on kuultu koko ajan siitä lähtien, kun Pohjois-Irlanti-työryhmä perustettiin, ja myös tätä raporttia laadittaessa. Niin ikään Irlannin viranomaiset on otettu tiiviisti mukaan työhön. Myös Pohjois-Irlannin keskeisiä toimijoita on kuultu, muun muassa Euroopan parlamentin paikallisia jäseniä, vapaaehtoissektoria ja työmarkkinaosapuolia.

3. Pohjois-Irlanti EU-politiikan puitteissa

Niillä erityisillä politiikan osa-alueilla, joita raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti, on yleisenä päätelmänä se, että Pohjois-Irlannin toiminta on yleisesti ottaen ollut kiitettävää, vaikka se onkin selvästi vähemmän mukana EU:n politiikassa kuin muu osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlanti. Alue on ennen kaikkea kyennyt saamaan huomattavasti rahoitustukea investointeihin EU:n koheesiopolitiikan alalta. EU on jo pitkään antanut rahoitustukea Pohjois-Irlannille yhtenä ensisijaisista tavoitteeseen 1 kuuluvista alueista. Kaudella 2000–2006 kuusi ohjelmaa (mukaan luettuna kestävää hyvinvointia edistävä (Building Sustainable Prosperity) ohjelma ja Peace II -ohjelma) sai EU-tukea noin 2,2 miljardia euroa, jonka lisäksi tuli EU:n osuus Irlannin kansainväliseen rahastoon. Yksi EU:n koheesiopolitiikan innovatiivisista ratkaisuista Pohjois-Irlannissa on ollut Peace-ohjelma, joka alun perin perustettiin vuonna 1995 ja joka on erityisesti tarkoitettu tukemaan luonteeltaan sosioekonomisia yhteishankkeita, joilla pyritään tukemaan rauhaa ja sovintoa alueen kahden yhteisön välillä. Nykyisellä ohjelmakaudella (2007–2013) Pohjois-Irlannilla on kuusi ohjelmaa, joiden rahoitusosuus on 1,1 miljardia euroa. Näihin sisältyy myös Peace-ohjelman jatkokausi. Unioni on näiden ohjelmien kautta pystynyt osaltaan parantamaan väestön elämänlaatua, ja tulee jatkamaan sitä.

Alue on myös ollut aktiivinen muilla EU:n politiikan osa-alueilla, kuten liitteessä tarkemmin kuvataan. Tilanteen valottamiseksi voidaan nostaa esiin joitain tärkeitä saavutuksia. Yrityspolitiikan alalla Pohjois-Irlanti on tukenut aktiivisesti yritystoimintaa ja innovaatiota INVEST-NI-toimistonsa, euroneuvontakeskusten ja innovaatiokeskusten kautta. Belfastin innovaatiokeskusta pidetään yhtenä viidestä tuloksellisimmasta keskuksesta koko EU:n laajuisessa verkostossa, kun mittarina käytetään valtioiden rajat ylittäviä teknologiasiirtoja, ja se on pienen tiiminsä voimin toiminut välittäjänä 28 tällaisessa teknologiansiirto-operaatiossa.

Tutkimuspolitiikan alalla kuudennessa puiteohjelmassa (2000–2006) Pohjois-Irlanti osallistui 161 kumppanin ohella 146 tutkimussopimukseen, joita varten saatiin 33,4 miljoonaa euroa EU:n budjetista. Ympäristöalalla onnistuneisiin hankkeisiin kuuluu toimintasuunnitelma nitraattien vähentämiseksi ja yhteistyössä Irlannin kanssa toteutettu ennalta ehkäisevä toimi, jonka kohteena on jätteiden laiton vienti.

Työllisyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien alalla – Pohjois-Irlannin ainutlaatuinen kokemus huomioon ottaen – alueen tasa-arvoviranomaisen jäsenet osallistuvat ohjauskomiteaan, joka valvoo komission tutkimusta moniperusteisesta syrjinnästä, ja alueen kansalaisjärjestöt osallistuvat aktiivisesti syrjinnän vastaisiin verkostoihin.

Samanaikaisesti alueen on tulevaisuutta silmällä pitäen tehtävä enemmän sosioekonomisten heikkouksien käsittelemiseksi, ja tässä suhteessa vahvempi osallistuminen EU-politiikkaan yhdessä Pohjois-Irlanti-työryhmässä edustettuina olevien komission yksiköiden kanssa voi tuoda tukea. Erityisesti taloudellinen vauraus ei nykyisin enää perustu Pohjois-Irlannissa eikä muuallakaan senkaltaiseen alueellisen erikoistumiseen, joka teki Pohjois-Irlannista yhden dynaamisimmista alueista maailmanlaajuisesti tarkasteltuna 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Tämä klassinen paikkojen talous on korvautunut työvoiman, pääomien, ideoiden ja tietämyksen virtojen taloudella, niin että osallistumisesta kansallisiin, eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin verkostoihin on tullut taloudelliselle kilpailukyvylle tärkeämpää kuin koskaan.

Kun kilpailukykyä kohotetaan, on keskeisenä haasteena tehdä yksityisestä sektorista dynaamisempi ja kannustaa uusien yritysten perustamista ja kehittämistä. Vaikka tällä saralla onkin edistytty paljon Pohjois-Irlannissa, enemmänkin voitaisiin tehdä paitsi perustettavien yritysten tukemiseksi myös kilpailukykyisten yritysten tukemiseksi ajan kuluessa.

Tähän liittyvistä ponnisteluista osa liittyy siihen, että luodaan läheisemmät yhteydet yritysten ja tärkeimpien innovaation lähteiden välille: niitä ovat yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut tietämyksen ja tutkimuksen lähteet ei vain tällä alueella vaan myös laajemmissa eurooppalaisissa puitteissa. Lisäksi kilpailukyvyn lisääminen riippuu olennaisesti pätevistä henkilöresursseista, johon kuuluu sellaisen kieli- ja muun taidon kehittäminen, jota tarvitaan suhteiden syventämisessä muun Euroopan kanssa ja sitäkin laajemmassa piirissä. Vaikka koulutuksen taso Pohjois-Irlannissa on korkea, esiintyy huolta siitä, että vähäisen tai heikon ammattipätevyyden omaavien ja korkeasti koulutettujen välillä on koulutussaavutusten kuilu. Kun pyritään vahvistamaan osaamistaloutta Pohjois-Irlannissa, on selvästi tärkeää, että alueen inhimillistä pääomaa hyödynnetään täysimääräisesti. Tähän yhdistyy tarve saada suurempi osa väestöstä taloudellisen toiminnan piiriin muun muassa kohottamalla ja ajantasaistamalla taitotasoa sekä edistämällä riskinottoa ja yritystoimintaa ja sitä kautta uusien pienyritysten perustamista tai itsenäistä ammatinharjoittamista. Sen lisäksi, että jatkuvasti pyritään lisäämään työvoiman ulkopuolella olevien ja syrjäytyneiden ryhmien osallistumista työmarkkinoille, tämä parantaisi myös Pohjois-Irlannin tilannetta sosiaalisen osallisuuden suhteen ja edistäisi osaltaan köyhyyden torjuntaa.

Myös perinteisemmillä aloilla tarvitaan toimia. Esiin nostettuja tarpeita on muun muassa maa- ja elintarviketalouden nykyaikaistamisen jatkaminen, sillä kyseisen alan toiminta on edelleen tärkeää alueen tulevaisuudelle. Lisäksi menneiden aikojen perintöä on se, että tiettyjen infrastruktuurien investointeihin varatut resurssit ovat olleet vähäisempiä kuin olisi muutoin voinut olla. Näihin kuuluvat liikenneinfrastruktuurit sekä ympäristöinfrastruktuurit, kun ajatellaan kasvavaa huolta perinteisesti hyvälaatuisen veden laadun heikkenemisestä ja tarvetta huolehtia vesi- ja jätehuollosta ja investoida ekoinnovaatioihin ja ympäristötutkimukseen.

4. Pohjois-Irlanti-työryhmän työ, toukokuu 2007 – maaliskuu 2008

Kuten edellä todettiin, työryhmä on analysointityönsä ohessa tehnyt läheistä yhteistyötä Pohjois-Irlannin viranomaisten kanssa toukokuusta 2007 kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Ensiksi komission yksiköt asettivat etusijalle nopean päätöksenteon uuden sukupolven sosioekonomisista kehitysohjelmista kaudeksi 2007–2013:

- Vuoden 2007 loppuun mennessä oli sovittu viidestä yhteensä kuudesta ohjelmasta: Peace III, kilpailukyky- ja työllisyysohjelma, Euroopan sosiaalirahaston Pohjois-Irlannin ohjelma, alueellisen yhteistyön ohjelma Länsi-Skotlannin ja Irlannin kanssa sekä maaseudun kehittämisohjelma. Päätöstä kalastusta koskevasta ohjelmasta, joka järjestetään kansallisesti koko Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevana, odotetaan lähikuukausien aikana, olettaen että ohjelmaehdotus tehdään sovitussa aikataulussa.

- EU osoittaa kuuteen ohjelmaan määrärahoja yhteensä yli miljardi euroa. Ohjelmia koskevien päätösten merkitys on siinä, että ne avasivat tien 42 miljoonan euron ennakoiden maksamiselle vuonna 2007, mikä auttaa aluetta käynnistämään nopeasti uuden investointikierroksen.

- Erityisen kannustavaa on se, että laajin kuudesta ohjelmasta eli EAKR:n uusi kilpailukyky- ja työllisyysohjelma, jossa EU:n rahoitustuen määrä on 473 miljoonaa euroa, ja sosiaalirahaston ohjelma, jossa EU:n tuen määrä on 165 miljoonaa euroa, on liitetty tukevasti Lissabonin strategiaan sikäli, että yli 85 prosenttia varoista on korvamerkitty investointeihin, jotka kohdentuvat suoraan kilpailukykyyn. Komissio odottaa näiden merkittävien EU-ohjelmien täytäntöönpanoa ja sitä, että Pohjois-Irlannista voi tulla esimerkki EU:n parhaista käytänteistä EU:n aluepolitiikan hyödyntämisessä kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi.

- Pyrkiäkseen lisäämään investointeihin käytettävissä olevia varoja komissio on kannustanut viranomaisia tarkastelemaan mahdollisuuksia lainapohjaiseen rahoitustukeen pk-yrityksiin ja kaupunkikehitykseen liittyvien Jeremie- ja Jessica-aloitteiden kautta. Euroopan investointipankin (Jessica) ja Euroopan investointirahaston (Jeremie) kanssa on jo oltu yhteydessä erilaisten mahdollisuuksien tarkastelemiseksi.

- Lisäksi suuren tehtaan (Seagate) sulkemisen vuoksi työryhmä kiinnitti huomion uuteen Euroopan globalisaatiorahastoon, joka voi vaadittujen edellytysten täyttyessä auttaa rahoittamaan uudelleenkoulutuksen kustannuksia jne.

Toiseksi työryhmä on tehnyt läheistä yhteistyötä Pohjois-Irlannin hallinnon kanssa pyrkimyksenä tuoda alue tiiviimmin mukaan EU:n verkostoihin:

- Verkostoituminen komission kanssa . Yhteydet komission yksiköiden kanssa on luotu systemaattisemmalta pohjalta, ja tämän tuloksena tietoisuus EU-politiikan tarjoamista erilaisista mahdollisuuksista ja siitä, miten tuesta voidaan kilpailla eri osa-alueilla, on paranemassa Pohjois-Irlannissa. Useita tähän liittyviä toimia on tarkasteltavana tai jo meneillään:

- Yksi varhainen esimerkki on tarjouspyyntö, joka liittyi Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN) koskevaan unioniin politiikkaan, johon alue on aikaisemmin osoittanut suhteellisen vähän kiinnostusta. Esittämällä tarjouksen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ohjelmaan 2007–2013 Yhdistyneen kuningaskunnan ehdotuksen yhteydessä alue varmisti tuen tiehankkeelle, joka sai EU:n avustusta 10,64 miljoonaa euroa. Tukitaso on korkein Yhdistyneessä kuningaskunnassa eli 16 prosenttia kokonaiskustannuksista, kun muiden Yhdistyneen kuningaskunnan tieosien tuki on 5 prosenttia.

- Osaamistalouden alalla seitsemännen puiteohjelman tarjoamat mahdollisuudet yliopistoille, tutkimuskeskuksille ja yksityissektorille ovat tälle alueelle erityinen ensisijainen kohde. Komissio tukee Pohjois-Irlannin viranomaisia siinä periaatteessa, jonka mukaan osallistuminen ehdotuspyyntöihin keskitetään osa-alueille, joilla alueella on erityisvahvuuksia: ilmailuala, nanoteknologia, tietoyhteiskunta, elintarvikkeiden laatu ja palvelut. Pienten yritysten kohdalla on korostettu mahdollisuuksia, joita yrityksille tarjoutuu kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman yhteydessä, erityisesti ekoinnovointialoitteessa ja uusien rahoitusjärjestelyjen alalla. Samalla on kiinnitetty huomiota Pohjois-Irlannin osallistumisen lisäämiseen EU:n erilaisissa koulutukseen ja nuorisoon liittyvissä ohjelmissa, kun otetaan huomioon henkilöresurssien tärkeä merkitys osaamistalouden kehittymiselle. Tähänastiseen toimintaan nähden voitaisiin tehdä enemmän Pohjois-Irlannin opiskelijoiden valmentamiseksi osallistumaan Erasmus -ohjelmaan, joka tarjoaa alueen opiskelijoille mahdollisuuden kehittää kieli- ja muuta taitoaan opiskelemalla muiden EU:n jäsenvaltioiden oppilaitoksissa.

- Ympäristö- ja energia-alalla yhteydenpito komission kanssa on tuonut esiin mahdollisen kiinnostuksen EU:n liikenne- ja energiaohjelmiin ( Concerto, Intelligent Energy, Civitas ), joilla voitaisiin auttaa vahvistamaan niitä merkittäviä toimia, jotka alue on jo toteuttanut uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alalla. Osallistumista kestävän kehityksen strategiaan voitaisiin lisätä sellaisten hankkeiden kautta, jotka saavat tukea Life+ -rahoitusvälineestä.

- Muihin meneillään oleviin toimiin kuuluu huhtikuuksi 2008 suunniteltu vertaisoppimisseminaari EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta . Valmistelutyö on jo pitkällä myös Belfastissa kesäkuun alussa 2008 järjestettävää syrjinnän vastaista konferenssia varten.

- Lisäksi Pohjois-Irlannille tärkeän maatalouspolitiikan alalla on asetettu etusijalle laadukkaan ruoan edistäminen maantieteellisiä nimityksiä käyttäen. Niinpä on laadittu hakemuksia laaturuokahankkeita varten, ja ne esitetään komissiolle lähiaikoina.

- EU:n rahoittamat verkosto-ohjelmat. Pohjois-Irlannin huomio on kiinnitetty niihin mahdollisuuksiin, joita osallistuminen EU:n verkosto-ohjelmiin tarjoaa. Alue on erityisesti ilmaissut kiinnostuksensa johtotehtävästä verkostossa, jota tuetaan Regions for Economic Change -aloitteesta, jota Euroopan aluekehitysrahasto osarahoittaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Irlanti on ilmoittautunut vetäjäksi, mikä heijastaa sitä, että Pohjois-Irlanti on keräämässä luottamusta omiin toimintavalmiuksiinsa EU-yhteyksissä.

- Kokemusten jakaminen muiden alueiden kanssa . Pohjois-Irlantia on kannustettu jakamaan omaa erityistä – ja monella tapaa ainutlaatuista – kokemustaan konfliktinratkaisusta muiden alueiden kanssa. Tässä suhteessa otettiin ensimmäinen askel järjestämällä lokakuussa 2007 erityinen workshop Brysselissä pidetyn vuotuisen alueiden tapahtuman ” Open Days ” yhteydessä aiheesta Peace-ohjelman kokemukset Pohjois-Irlannissa verrattuna kokemuksiin Kyproksella ja Länsi-Balkanilla. Kuten jäljempänä uudestaan esitetään, Pohjois-Irlannissa on paljon kiinnostusta tämän toiminta-alueen kehittämiseksi jonkinlaiseksi eurooppalaiseksi konfliktinratkaisuun keskittyväksi laitokseksi .

- Voimien yhdistäminen muiden alueiden kanssa . Pohjois-Irlanti-työryhmä on kannustanut Pohjois-Irlantia luomaan yhteyksiä ja vaihtamaan kokemuksia muiden alueiden kanssa omasta aloitteestaan osana sen integroitumista epävirallisempiin verkostoihin, jotka ovat luonteenomaisia EU:n taloudelle. Prosessin käynnistämiseksi työryhmä järjesti yhteydet menestyksekkääseen Helsingin innovaatiostrategiaan (Helsinki Innovation Strategy).

5. Pohjois-Irlanti ja Pohjois-Irlanti-työryhmä: seuraavat askeleet

Työryhmän työn tuloksena on, kuten edellä kerrotaan, määritetty useita tärkeitä väyliä, joilla alue voi toteuttaa jatkotoimia. Komissio ehdottaa, että työryhmä pidetään edellään koossa, jotta se voi avustaa aluetta tässä työssä ja seurata edistymistä. Virkamiesvaihtoa myös lyhytaikaisesti suunnitellaan osana pyrkimystä varmistaa sen onnistuminen. Pohjois-Irlannin edustustolla Brysselissä on myös tärkeä tehtävä tässä suhteessa.

Työryhmä pyrkii myös jatkossa lisäämään Pohjois-Irlannissa tietoisuutta sellaisista uusista EU:n ohjelmista, tapahtumista ja foorumeista, joista voi olla etua alueelle.

Työryhmä tukee aluetta myös sen asettamassa tavoitteessa lisätä osallistumistaan EU-politiikan suunnitteluun. Tämä tarkoittaa näkökulman ja roolin muuttamista EU:n rahoitustukea saavasta alueesta EU:n politiikan kehittämiseen osallistuvaksi toimijaksi. Tässä suhteessa onnistuminen riippuu kansallisista järjestelyistä, joilla EU-politiikkaa koskeva kuuleminen toteutetaan, vaikka työryhmä voikin auttaa varmistamalla, että viranomaiset ja muut toimijat saavat kattavat tiedot esimerkiksi komission Belfastissa sijaitsevan edustuston avulla.

Kuten edellä todetaan, Pohjois-Irlannin viranomaiset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa sellaisen laitoksen muodostamiseen, joka tarjoaisi konfliktinratkaisuun liittyvää tutkimusta ja neuvontaa. Pohjois-Irlannissa pohditaan aktiivisesti tällaisen laitoksen tehtävää, organisaatiota ja rahoituslähteitä ottaen huomioon, että tämänsuuntaisia aloitteita on jo olemassa sen omalla alueella ja Irlannissa. Komission yksiköt ovat tunnustaneet mahdollisen arvokkaan panoksen, jonka kokemus Pohjois-Irlannin rauhanprosessista voisi antaa konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen sekä rauhanrakentamiseen muissa osissa maailmaa, ja vastanneet myönteisesti viranomaisten pyyntöön tutkia yhdessä mahdollisia etenemistapoja. Komissio kiinnittää huomiota Peace-ohjelmien erityiseen panokseen yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle kehitykselle esimerkiksi Euroopan unionin ja kolmansien maiden kanssa käytävän jatkuvan poliittisen vuoropuhelun sekä nykyisiä tukiohjelmia koskevien sääntöjen yhteydessä sekä siinä erityisessä yhteydessä, joka liittyy muun muassa Kiinan, Venäjän ja Brasilian kanssa käytävään vuoropuheluun aluepolitiikasta. Voidaan odottaa, että tämä lisää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa erityisesti rauhaan ja sovintoon liittyvissä kysymyksissä. Sitä edistetään Peace-ohjelmien avulla, ja siinä voisi olla hyötyä Pohjois-Irlannissa kerätystä asiantuntemuksesta.

[1] http://ec.europa.eu/growthandjobs/pdf/integrated_guidelines_en.pdf.

[2] Pääosastot AGRI, EAC, EMPL, ENTR, ENV, FISH, RTD, TREN ja SG yhdessä Euroopan investointipankin kanssa.