19.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 211/90

1.1

Komitea toistaa komissiolle jo esittämänsä kehotuksen tarttua suoraan viestintäpolitiikan oikeusperustan puuttumisen ongelmaan. Vaikka komitea tunnustaa oikeudellisten ja poliittisten esteiden olemassaolon, se ei kuitenkaan vastusta toimielinten (neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio) välistä sopimusta. Komitea aikoo mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon kyseisessä toimielintenvälisessä sopimuksessa esitetyt pyrkimykset ja toimia niiden mukaisesti.

1.2

Komitea kiinnittää jälleen huomiota kaksitahoiseen resurssiongelmaan: varoja on ensinnäkin liian vähän ja toiseksi masentavan monimutkainen byrokraattinen menettely vaikeuttaa niiden käyttöä. Komitea kehottaa komissiota yksinkertaistamaan rahoituksen myöntämismenettelyjä ja kehottaa komissiota ottamaan ETSK:n kaltaiset neuvoa-antavat elimet mukaan seuraaviin puitesopimuksiin, jotka koskevat muun muassa audiovisuaalisia palveluita, Euroopan unionin satelliittitiedotuspalvelua (EBS) ja mielipidetutkimuksia.

1.3

Komitea kannattaa ajatusta kumppanuuteen perustuvasta johdonmukaisesta ja yhtenäisestä EU-viestinnästä, jonka avulla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja luodaan eurooppalainen julkisuus. Kansalaisten tavoittamiseksi tarvitaan ensinnäkin selviä, yksinkertaisia ja kiinnostavia viestejä ja selvää näkemystä, jonka kansalaiset voivat omaksua, sekä toisekseen asianmukaisia rakenteita ja viestintävälineitä. Yhteisen vuotuisen toimintasuunnitelman kehittäminen valittujen EU:n viestintäpainopisteiden pohjalta voi edesauttaa tätä. ETSK on valmis ja halukas, mikäli sille annetaan riittävästi resursseja, tekemään yhteistyötä muiden toimielinten kanssa tässä asiassa ja toteaa, EU on enemmän kuin pelkkä Bryssel ja että EU:n on panostettava paikallistason toimintaan.

1.4

ETSK pitää erittäin tärkeänä sitä, että se on edustettuna toimielinten tiedotusyhteistyöryhmässä. Yhteistyöpöytäkirjan liite, jonka Euroopan komissio ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea allekirjoittivat valkoisen kirjan jälkeen 31. toukokuuta 2007, tarjoaa erinomaiset puitteet ETSK:n 344 jäsenen aktiiviselle osallistumiselle jäsenvaltioissa sijaitsevissa Euroopan komission ja Euroopan parlamentin Eurooppataloissa järjestettävään kansalliseen ja alueelliseen toimintaan. Kun on kyse kansalaisyhteiskunnalle suuntautuvasta viestinnästä, komissiota kehotetaan ottamaan huomioon komitean merkitys EU:n toimielimet ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan yhdistävänä siltana. Komitea pitää niin ikään hyödyllisenä komitean jäsenten osallistumista internet-pohjaisiin kokeiluluonteisiin tietoverkkoihin. Komitea on valmis solmimaan ja pitämään yllä yhteyksiä kansalaisyhteiskunnalle tarkoitettuihin yhteyspisteisiin, joita on ehdotettu perustettavaksi komission osastoihin, sekä muihin merkittäviin verkostoihin, kuten ETSK:n yhteyspisteisiin komission edustustoissa sekä Europe Direct -keskuksiin. Komitea kehottaakin komissiota tarkastelemaan, kuinka näille Europe Directin ja luennoitsijoista koostuvan Team Europen kaltaisille verkostoille annettavaa tukea voitaisiin lisätä.

2.1

Euroopan komissio tiedonanto ”Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä” (KOM(2007) 568 lopullinen) annettiin 3. lokakuuta 2007. Se on neljäs viestintää koskeva Euroopan komission asiakirja. Muut kolme ovat 1. helmikuuta 2006 annettu Euroopan komission valkoinen kirja eurooppalaisesta viestintästrategiasta (KOM(2006) 35 lopullinen), 20. heinäkuuta 2005 annettu sisäinen toimintasuunnitelma (SEC(2005)985 final), sekä 13. lokakuuta 2005 annettu komission tiedonanto ”Komission panos EU:n tulevaisuutta koskevaan pohdintaan — ’K-suunnitelma’: kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu” (KOM(2005) 494 lopullinen).

2.2

Tiedonannossa ”Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä” korostetaan toimielinten yhteistyön ratkaisevaa merkitystä EU-kysymyksistä tiedotettaessa. Siinä määritellään edellytykset onnistuneelle viestintäpolitiikalle, jossa yhteistyötä tekevät merkittävimmät politiikan sekä talous- ja yhteiskuntaelämän toimijat kaikilla tasoilla. Komissio antoi samana päivänä tiedonannon kanssa — kuten kohdassa 1.2 selostetaan ja Euroopan parlamentin viestintäpolitiikasta antaman päätöslauselman mukaisesti — ehdotuksen toimielintenväliseksi sopimukseksi kumppanuuteen perustuvasta EU-viestinnästä (KOM(2007)569). Tarkoituksena oli vahvistaa kaikkien EU:n toimielinten sitoutumista EU:n moninaisiin viestinnän painopisteisiin, joita se vuosittain määrittelee, sekä ottaa tähän halukkaat jäsenvaltiot mukaan. Toimielintenvälisessä sopimuksessa tunnustetaan, että EU:n toimielimet ovat riippumattomia ja että niillä on kullakin omat vastuualansa, mutta korostetaan tarvetta parantaa EU-asioista viestinnän koordinointia. Lisäksi tähdennetään tästä saatavaa lisäarvoa. Sopimuksessa annetaan yhtenäiset puitteet tähän tähtäävälle toiminnalle. Komissio on pyytänyt Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa antamaan lausunnon tiedonannosta pitäen erityisesti silmällä vuoden 2008 merkitystä Lissabonin uudistussopimuksen ratifiointiprosessille, sekä valmistautumista vuonna 2009 järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.

2.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on puolestaan antanut viestinnästä äskettäin kolme lausuntoa. Euroopan parlamentin pyynnöstä 26. lokakuuta 2005 annetussa lausunnossa käsitellään aihetta ”Pohdintavaihe: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys” (CESE 1249/2005) (1). Toinen aihetta käsittelevä komitean lausunto ”’K-suunnitelma’: kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu” (CESE 1499/2005) (2) annettiin 14. joulukuuta 2005. Molemmissa lausunnoissa annetaan toimintasuosituksia. Kolmas ETSK:n lausunto (CESE 972/2006) (3), joka on annettu 6. heinäkuuta 2006, liittyi valkoiseen kirjaan eurooppalaisesta viestintästrategiasta. Viimeksi mainitussa lausunnossa komitea kehottaa komissiota tarttumaan suoraan viestintäpolitiikan oikeusperustan puuttumisen ongelmaan, ja kannattaa toimielinten välistä yhteistyötä, jossa painotetaan hajautettua toimintatapaa.

2.4

Tiedonannosta ”kumppanuuteen perustuva EU-viestintä” nyt annettavassa lausunnossa ei näin ollen tulisi käsitellä asioita, joita komitea on jo tarkastellut ja tarkastelee parhaillaan. Siinä tulisi pikemminkin pyrkiä vastaamaan tiedonannossa esitettyyn kolmeen peruskysymykseen, joita ovat:

2.5

Kolmen edellä mainitun komitean lausunnon ja komission tiedonannon ”Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä” lisäksi esillä olevan lausunnon laatimisen pohjana on käytetty myös muita lähteitä:

2.6

Käsillä oleva lausunto kumppanuuteen perustuvaa EU-viestintää koskevasta tiedonannosta on jaettu kolmeen osioon, joissa kussakin tarkastellaan yhtä komission asiakirjassa esitetyistä kolmesta kysymyksestä. Kussakin osiossa käsitellään vain muutamia kyseiseen osioon liittyviä tärkeimpiä kohtia.

3.1.1

EU:ta koskevassa viestinnässä kansalaisyhteiskunnan merkitys on keskeinen. Uudistetun K-suunnitelman avulla pyritään mahdollistamaan se, että viestintään voivat osallistua Euroopan unionin kehittämiseen osallistuvat lukuisat kumppanit, kuten kansalais- ja ammattijärjestöt, sekä yhä useammin myös sellaiset yritykset, jotka haluavat tietoa unionista, sen politiikasta, ohjelmista ja prosesseista. ETSK tukee nuorten huippukokouksen julistusta, jossa EU:ta kehotetaan lisäämään kansalaisjärjestöille myönnettävää rahoitusta, sillä ne ovat merkittävimpiä virallisen järjestelmän ulkopuolisen koulutuksen tarjoajia ja kansalaisosallistumisen, ihmisoikeuksien ja demokratian edistäjiä.

3.1.2

Komitea kannattaa varauksetta komission tiedonannossaan julkituomaa monikielisyyden periaatetta. Tiedonanto julkaistaan kyllin monella kielellä, ja sen kieli on helppotajuista. Tämä todettiin selvästi ETSK:n marraskuussa 2007 järjestämässä tiedottajien seminaarissa käydyssä keskustelussa.

3.1.3

ETSK on todennut useaan otteeseen, että EU on enemmän kuin pelkkä Bryssel. ETSK on itse toiminnallaan tukenut paikallistason toiminnan periaatetta. Komitea on erittäin tyytyväinen komission aloitteeseen perustaa ETSK:n yhteyspisteitä komission edustustoihin. Yhteyspisteiden perustaminen on komission ja ETSK:n yhteistyöpöytäkirjan liitteen allekirjoittamisen looginen seuraus. Liite on perusta toimielinten välisten yhteistyösuhteiden jatkuvalle kehittämiselle. ETSK:n 344 jäsentä tulevat kaikista EU:n 27 jäsenvaltioista. Jäsenet kuuluvat erilaisiin kansallisiin järjestöihin, jotka ovat komitean kolmessa ryhmässä edustettuina. Jäsenet tuntevat kansalliset ja alueelliset olot, mutta heillä on myös eurooppalainen näkemys asioista komiteassa työskentelynsä ansiosta. Komission edustustojen ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen olisi hyödynnettävä tämä arvokas voimavara. Ensimmäinen mielenkiintoinen haaste nimetyille yhteyspisteille voisi olla laatia yhdessä ETSK:n jäsenten kanssa erilaisia aloitteita, jotka liittyvät toukokuussa 2008 vietettävän ETSK:n 50-vuotisjuhlaan.

3.1.4

Ympäri Eurooppaa perustetut lukuisat verkostot ovat tärkeässä asemassa, kun EU:sta pyritään tiedottamaan paikallisesti. Europe Direct -keskusten olisi viestittävä Euroopan unionin politiikoista unohtamatta mitään EU:n elintä. ETSK on valmis auttamaan parantamaan tietämystä näissä verkostoissa tarjoamalla tiedotusmateriaalia sekä tarvittaessa koulutusta. Komission olisi tarkistettava verkostoille myönnettävää rahoitustukea, sillä se on vähäistä. Keskukset voisivat tehokkaammin edistää tavoitetta toimia paikallistasolla, mikäli komissio myöntäisi niille enemmän resursseja ja soveltaisi niihin yksilöidympää lähestymistapaa. Komission ja Euroopan parlamentin olisi lisäksi pohdittava, kuinka mahdollistetaan ympäri Eurooppaa sijaitsevien EU:n erillisvirastojen osallistuminen EU:sta tiedottamiseen. Lopuksi todettakoon, että ETSK on kokemuksesta huomannut, että kulttuurialan aloitteet herättävät kiinnostusta kansalaisten parissa ja toimivat näin eurooppalaisten aatteiden merkittävinä edistäjinä.

3.1.5

Komission valkoisesta kirjasta järjestämästä kuulemisesta kävi ilmi, että kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on vahva halu olla entistä tiiviimmin mukana unionin yhdentymiskehityksessä. ETSK haluaa tuoda esiin Brysselissä marraskuussa 2007 järjestetyn tiedottajien seminaarin päätelmät, joissa kehotettiin hyödyntämään kuulemisissa jo olemassa olevia rakenteita ja verkostoja sen sijaan, että aina aloitetaan alusta. Euroopan unionin järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustavalla ETSK:lla on tässä merkittävä rooli, joka muiden Euroopan unionin elinten on tunnustettava.

3.1.6

ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että aktiivista kansalaisuutta edistävät valistus- ja koulutustoimet kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle. ETSK huomauttaa, että EU:n jäsenvaltioista alle puolet ovat sisällyttäneet koulujen opetussuunnitelmiin tietoa Euroopan kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. ETSK:n Dublinissa lokakuussa 2007 järjestämä nuorisofoorumi vahvisti sen, että kansalaiset osallistuvat kyllä keskusteluun, jos heille annetaan siihen tilaisuus. EU-kasvatus ja EU-tietouden sisällyttäminen opetussuunnitelmiin on tärkeässä asemassa. Seminaarissa kehotettiin parantamaan nuorten osallistumista päätöksentekoon. EU voi hyvin tukea nykyistä paremmin vapaaehtoistoimintaa ja vaihto-ohjelmia ilman että kansallista identiteettiä asetetaan kyseenalaiseksi. ETSK kehottaa, että tässä asiassa käynnistetään konkreettisia aloitteita.

3.1.7

ETSK suhtautuu myönteisesti ”Euroopan kevät” ja ”takaisin kouluun” tapaisiin aloitteisiin. Komitea kehottaa komissiota tarkastelemaan, kuinka jo olemassa olevat alueelliset ja paikalliset verkostot voisivat paremmin osallistua näihin hankkeisiin. Tämänkaltaisia hankkeita olisi toteutettava kaikilla luokilla koulussa, alimmilta luokilta lähtien.

3.2.1

Komissio korostaa, että on tärkeää saada aikaan tuloksia toteutetun politiikan alalla, sillä tämä on paras keino taata kansalaisten tuki Eurooppa-hankkeelle. Se, että Lissabonin uudistussopimuksen ratifioinnista on tiedotettu niukasti, on ristiriidassa eurooppalaisesta julkisuudesta esitetyn ajatuksen kanssa. ETSK kehotti toukokuussa 2007 saman vuoden kesäkuussa kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle antamassaan päätöslauselmassa tunnustamaan osallistavan demokratian merkitys erityisesti siten, että unionin toimielimet velvoitetaan käymään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja unionin kansalaisten kanssa avointa ja säännöllistä vuoropuhelua.

3.2.2

ETSK on samaa mieltä komission ja Euroopan parlamentin kanssa siitä, että vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien äänestysvilkkautta on pyrittävä lisäämään. Tämä voi onnistua sopimalla viestinnän yhteisistä painopisteistä, kuten komissio on esittänyt. ETSK on valmis osallistumaan yhteisten viestintätavoitteiden määrittelyyn. EU tarvitsee selvän tulevaisuudenvision, jossa on konkreettista sisältöä ja jonka kansalaiset voivat kokea omakseen. Kaikissa EU:n tavoitteissa on otettava huomioon sosiaali- ja työllisyyskysymykset. Tässä ETSK on ihanteellisessa asemassa. Onnistunut viestintä perustuu aina selvään ja tarkasti laadittuun suunnitelmaan, ja sen on hyödytettävä Euroopan unionin kansalaisia. Konkreettisemmalla tasolla ETSK:n jäsenet olisi otettava mukaan avustamaan komission kokeiluluonteisia online-tietoverkkoja koskevassa aloitteessa.

3.2.3

Audiovisuaaliset viestimet ovat viestintävälineistä tehokkaimmat. Ainoastaan suurimmilla toimielimillä, kuten komissiolla ja Euroopan parlamentilla, on mahdollisuus käyttää niitä. Lähetystoiminnan harjoittajan riippumattomuus on tietenkin taattava, kun tehdään sopimuksia Europe by Satellite -palveluiden tai internetin verkkopalveluiden tarjoajien kanssa. Tällaisia sopimuksia tehtäessä komissiota kehotetaan pohtimaan, kuinka muutkin EU:n toimielimet ja elimet voisivat myös hyödyntää näitä, jotta viestintä olisi tasapainoisempaa. On myös huomattava, että tällaisten sopimusten tekeminen on työlästä EU:n neuvoa-antaville ja muille elimille. Komissio voisi myös huolehtia siitä, että saadaan aikaan tarvittavaa yhteisvaikutusta. Tähän voitaisiin pyrkiä myös silloin, kun mietitään, mistä asioista halutaan kansalaisten mielipide.

3.3.1

ETSK kannattaa varauksetta komission ajamaa kumppanuuteen perustuvaa toimintatapaa. Siinä viestintäyhteistyön piiriin kuuluvat EU:n toimielinten lisäksi, myös jäsenvaltiot sekä jäsenvaltio- ja aluetason poliitikkoja ja päättäjiä, joiden on vastattava EU:n tasolla tehdyistä päätöksistä. ETSK pitää myönteisenä kansallisten viestintäjohtajien verkoston luomista ja kehottaa hyödyntämään paremmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja niiden viestintäresurssien tarjoamaa synergiaa. ETSK:lla on tämänkaltainen foorumi tiedottajien verkostonsa kautta. On myös huomattava, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa toimii kansallinen talous- ja sosiaalineuvosto ja että ETSK:n jäsenillä on tiiviit suhteet edustamiinsa jäsenvaltioiden organisaatioihin. Tämän tehokkaan verkostonsa ansiosta ETSK on arvokas kumppani muille elimille.

3.3.2

Komitea on täysin sitoutunut toimielinten tiedotusyhteistyöryhmän, jossa sillä on tarkkailijan asema, työskentelyyn. ETSK korostaa, että on tärkeää hoitaa hyvin ryhmän kokousten käytännön valmistelu. ETSK:lla on käytännössä vaikea osallistua tiedotusyhteistyöryhmän kokouksiin, sillä ne järjestetään aina Strasbourgissa samaan aikaan ETSK:n Brysselissä pidettävien työvaliokunnan kokousten sekä täysistuntojen kanssa. ETSK toivoo, että tiedotusyhteistyöryhmän kokouskalenteria muutetaan, jotta ETSK voi osallistua sen kokouksiin korkeimmalla mahdollisella tasolla. ETSK on tyytyväinen viestintää käsittelevän neuvoston työryhmän ”avoimien ovien politiikkaan” ja toivoo, että ovet pysyvät avoinna jatkossakin, jotta ETSK voi osallistua EU:n viestintäpolitiikan muotoiluun.

3.3.3

Vaikka ETSK on aikaisemmissa yhteyksissä peräänkuuluttanut asianmukaisen viestintäpolitiikan oikeusperusta luomista, se panee merkille ehdotuksen toimielinten (komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston) väliseksi sopimukseksi viestinnästä. Komitea jatkaa osaltaan strategisen viestintäsuunnitelmansa ajanmukaistamista ja toteuttamista, muun muassa arvioimalla jatkuvasti viestintävälineitään ja niiden käyttöä ja etsimällä innovatiivisia menetelmiä. ETSK ottaa viestinnän painopisteissään huomioon komission esittämät viestintätavoitteet. ETSK toivoo, että tavoitteet ovat selviä, kohdennettuja, kansalaisten kannalta merkityksellisiä ja että niitä ei ole liikaa.

3.3.4

ETSK kannattaa tuen myöntämistä K-suunnitelma-aloitteen kautta ja korostaa edelleen, että hallinnollisten menettelyjen on oltava kevyitä ja avoimia, jotta kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin. ETSK odottaa innolla K-suunnitelman ”Debate Europe” -nimistä jatkoseurantaa, jonka komissio on ilmoittanut käynnistävänsä.

4.1

Komitea palauttaa mieliin viestinnästä aiemmin komissiolle osoittamansa suositukset. Se muistuttaa etenkin komission asiakirjasta ”Pohdintavaihe: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys” lokakuussa 2005 antamansa lausunnon (CESE 1249/2005) liitteessä esitetyistä suosituksista, asiakirjasta ”Komission panos EU:n tulevaisuutta koskevaan pohdintaan — ’K-suunnitelma’: kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu” joulukuussa 2005 antamansa lausunnon (CESE 1499/2005) suosituksista sekä eurooppalaista viestintästrategiaa koskevasta valkoisesta kirjasta heinäkuussa 2006 antamansa lausunnon (CESE 972/2006) suosituksista.