27.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 93/25

1.1

ETSK esittää toivomuksen, että komissio sisällyttää yhtenäismarkkinoiden tärkeimpiin tavoitteisiinsa seuraavat seikat:

1.1.1

Yhtenäismarkkinoiden saattaminen päätökseen ja jäljellä olevien esteiden poistaminen edellyttää, että talouden dynamiikka, sosiaalinen ulottuvuus ja kestävä kehitys asetetaan tasapainoon. Yhtenäismarkkinat saadaan valmiiksi vain, jos kaikki kansalaiset — työnantajat, työntekijät, kuluttajat jne. — mieltävät sen olevan heidän etujensa mukaista. Mahdollisimman monen olisi voitava hyötyä yhtenäismarkkinoista, ja vähemmälle osalle jääviä varten olisi toteutettava korvaavia toimenpiteitä. Kansalaisten epäilevä suhtautuminen Euroopan unioniin voidaan voittaa vain, jos toimintaperiaatteilla puututaan heitä eniten askarruttaviin kysymyksiin. Tiedottaminen ei yksin riitä.

1.1.2

Vastattaessa globalisaation haasteisiin — oppimalla selviytymään maailmanlaajuisessa kilpailussa, varmistamalla kasvu ja työllisyys, luomalla tarpeellinen infrastruktuuri, puuttumalla ilmastonmuutokseen, varmistamalla energiatoimitusten luotettavuus, vastaamalla rahoitusmarkkinoiden lisääntyvään vaikutukseen koko talouteen — ja tartuttaessa näin tarjoutuviin tilaisuuksiin on hyödynnettävä yhtenäismarkkinoiden koko kapasiteettia. Sääntelystä vapauttamiseen ja kilpailun edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä on siksi täydennettävä työllisyyttä ja kasvua edistävillä makrotaloudellisilla toimilla sekä tietoyhteiskunnan luomiseen tarvittavilla toimenpiteillä, sillä Euroopan unionin kokonaistavoitteena on edelleenkin kansalaistensa elin- ja työolojen parantaminen (tämä tavoite on asetettu Rooman sopimuksen johdanto-osassa ja vahvistettu kaikissa sen jälkeen hyväksytyissä teksteissä). Tästä on huomattavaa apua saatettaessa yhtenäismarkkinat päätökseen.

1.1.3

Euroopan on investoitava entistä enemmän perus- ja ammattikoulutukseen sekä tutkimukseen niin jäsenvaltioissa kuin unionin tasolla. Perus- ja ammattikoulutukseen sekä tutkimukseen tehtävät investoinnit ovat Euroopalle välttämättömiä eivätkä ylellisyyttä. Euroopan laajuisen tutkimusalueen saattaminen päätökseen ja elinikäinen oppiminen on siis ensiarvoisen tärkeää.

1.1.4

Yhteisön patentin monet takaiskut ovat vähintäänkin kolhineet EU:n tutkimuspolitiikan uskottavuutta. Koska tämän juridisen välineen muotoilusta ei ole päästy sopimukseen kohtuullisessa ajassa, vaikka se on ensiarvoisen tärkeä tietopohjaiselle taloudelle, johon EU itsepintaisesti pyrkii, nyt olisi harkittava vakavasti, olisiko välinettä järkevää soveltaa alusta alkaenkaikkiin EU:n jäsenvaltioihin, jos asiasta on mahdotonta päästä yksimieliseen sopimukseen (1).

1.1.5

Tärkeän patenttikysymyksen ja siihen liittyvien teollis- ja tekijänoikeusseikkojen lisäksi ETSK katsoo, että EU-tasolla olisi puututtava myös taloudelliseen tiedustelutoimintaan. ETSK:n mielestä olisi ryhdyttävä lujittamaan Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA:n) (2) roolia ja nostamaan sen profiilia taloustoimijoiden joukossa, jotta EU:n yrityksiä voidaan auttaa pitämään yllä kilpailukykynsä ja EU:n ulkopuolisia kilpailijoita estetään ”sieppaamasta ”niiden tuotantoprosesseihin sekä tutkimus- ja innovointiprosesseihin liittyviä luottamuksellisia tietoja.

1.1.6

Komission ja neuvoston tulisi vaatia transatlanttisissa suhteissa nykyistä määrätietoisemmin Yhdysvaltoja noudattamaan syrjimättömyyden periaatetta. Niiden tulisi siis kehottaa lakkauttamaan Yhdysvaltojen ulkomaisia investointeja käsittelevä komitea (Committee on Foreign Investments in the US, CFIUS), joka perustettiin yli 30 vuotta sitten analysoimaan ulkomaalaisten osallisuutta amerikkalaisiin yrityksiin ja mahdollisesti kieltämään se vain yhdellä perusteella — joka on lisäksi epämääräinen — nimittäin ”kansallinen turvallisuus”. Lisäksi kauppariidoissa, joissa ovat vastapuolina ulkomainen yritys ja amerikkalainen yritys, suositaan amerikkalaisia yrityksiä.

1.1.6.1

Vaikkei syrjimättömyyttä olisi mahdollista taata yrityssulautumissa ja -kaupoissa tai kaupankäynnissä, EU:n tulisi pohtia vakavasti mahdollisuutta viedä nämä kysymykset Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisuelimen käsiteltäväksi tai ottaa itse käyttöön samantapaisia menettelyjä kuin CFIUS. Näitä periaatteita tulisi noudattaa myös EU:n muiden kumppanien kanssa ylläpidettävissä suhteissa

1.1.7

Säädöskäytännön parantaminen saattaa yksinkertaistaa liiketoiminnan olosuhteita sekä muuttaa toimintaa kansalaisten ja kuluttajien kannalta avoimemmaksi. Uusien säädösten määrän vähentäminen ei kuitenkaan välttämättä paranna lainsäädäntöpuitteita. ETSK kannattaa myös sitä, että säädöksiin turvaudutaan esimerkiksi työsuojelulainsäädännön vähimmäisvaatimusten kattamilla merkittävillä aloilla, joilla kansallisen lainsäädännön antaminen ei riitä.

1.1.8

Työmarkkinaosapuolten tekemät työehtosopimukset, jotka ovat keskeinen osa poliittista päätöksentekoprosessia monissa jäsenvaltioissa, voivat myös auttaa hahmottamaan toimintaperiaatteita ja varmistamaan, että toimenpiteet hyväksytään Euroopan tasolla. Tämä edellyttää kuitenkin, että kumpikin sosiaalidialogin osapuoli on halukas sopimaan asioista.

1.1.9

Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat luvanneet vähentää yritysten hallintotaakkaa neljänneksellä vuoteen 2012 mennessä. ETSK on kuitenkin huolestunut siitä, että lupaus on liian lavea, joten sitä on täsmennettävä. Jollei asiassa omaksuta harkitumpaa lähestymistapaa, lupausten täyttämättä jättäminen heikentää vain entisestään uskottavuutta.

1.1.10

Mahdollisuuksien mukaan lainsäädäntöympäristöä olisi selkiytettävä ja yhtenäistettävä asetuksin.

1.1.11

Yhtenäismarkkinat perustuvat ammattipätevyyden ja -tutkintojen vastavuoroiseen tunnustamiseen, mutta esimerkiksi kätilöt ja juristit eivät yhteisön direktiiveistä huolimatta ole voineet hyödyntää niitä.

1.1.12

ETSK toteaa, että jopa yli 27 maan lainsäädännön nykyistä korkeampi yhdenmukaistamistaso on varteenotettava yhtenäismarkkinoiden osatekijä, vaikka harmonisointi onkin työlästä.

1.1.13

Työmarkkinaosapuolia olisi kuultava kaikissa vaiheissa, jotta varmistetaan, että vaadittava hallinnon yksinkertaistamisen ja säädöskäytännön parantamisen taso saavutetaan kohtuullisessa ajassa. On tärkeää päästä tämänsuuntaisiin konkreettisiin tuloksiin, jotta unioni ei menetä entisestään uskottavuuttaan kansalaisten silmissä.

1.1.14

ETSK toivoisi, että palvelujen yhtenäismarkkinoiden tehostuminen edistyisi nykyistä ripeämmin. Muutoin sisämarkkinoiden ei voida sanoa olevan täydelliset. Komitea suhtautuu myönteisesti tarkistuksiin, joita Euroopan parlamentti on tehnyt palveludirektiiviin. Ne ovat pitkälti samansuuntaisia kuin komitean ehdotukset. Eräitä kohtia on vielä selvennettävä ja parannettava, esimerkiksi yleishyödyllisten palveluiden alalla. Euroopan parlamentin hyväksyttyä palveludirektiivin yritykset odottavat, että asettautumisvapaudesta ja vapaudesta tarjota palveluja rajanylittävästi on todellista hyötyä.

1.1.15

Rahoituspalvelualalla (3) ETSK on kaivannut dynaamista vakautusta ja yhteisön säädösten jäsenvaltioissa ”parantelun ”(gold plating) välttämistä. Komitea on kuitenkin todennut, että asiassa on toimittava Lissabonin strategian hengessä ja otettava huomioon eurooppalaisen sosiaalimallin erityispiirteet. Tämä pätee myös kyseisten palvelujen rajatylittävään tarjontaan (esimerkiksi osakekauppaan ja lisäeläkeoikeuksien siirtoon) sekä perusluonteisiin rahoituspalveluihin, kuten kaikkien mahdollisuuteen avata pankkitili. Koska rahoitusalan liiketoimien vaikutus talouteen sekä alan dynaamiseen ja luovaan innovointiin kasvaa (esimerkiksi riskirahastot ja pääomasijoittaminen), alan säädöksissä on otettava huomioon tästä johtuvat systeemiriskit ja reaalitaloudelle koituvat seuraukset sekä luotava edellytykset, joilla epäsuotuisat vaikutukset estetään. ETSK kiirehtii komissiota tekemään mahdollisimman pian säädösehdotuksia, joilla pyritään parantamaan institutionaalisten sijoittajien investointitoimistaan ja äänestysperiaatteistaan antamia tietoja. Tällaisten säädösehdotusten tekeminen vastaisi komission laatimaa, yhtiöoikeuden ja omistajaohjauksen nykyaikaistamista koskevaa toimintasuunnitelmaa.

1.1.16

Yhtenäismarkkinoiden saattamista päätökseen on edistettävä veropoliittisin toimenpitein — siinä määrin kuin niihin voidaan ryhtyä Euroopan tasolla. Samalla on otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittu talouden dynamiikan, sosiaalisen ulottuvuuden ja kestävän kehityksen välinen tasapaino. Tähän sisältyy myös yhtiöverotukseen sovellettavan verokannan yhtenäistäminen ja kaksoisverotuksen välttäminen. Yhtenäismarkkinoilla ei ole sijaa kaksoisverotukselle.

1.1.17

ETSK kehottaa komissiota niin ikään tutkimaan yhtenäismarkkinoilla edelleen esiintyviä rajoitteita, joita jäsenvaltiot, julkiset elimet tai eri ammattialaryhmät (4) pitävät voimassa.

1.1.18

Keskeistä asiassa on, että paikallinen lainsäädäntö ja verotus vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi vakuutustuotteiden tuotesuunnitteluun. Tästä esimerkkinä mainittakoon pakolliset vakuutukset sekä monet muut perusluonteiset vakuutustuotteet, joissa esimerkiksi tarjotaan suojaa luonnonkatastrofeja vastaan osana palovakuutusta tai yleiset vakuutustuotteet, joissa tarjotaan suojaa terroritekoja vastaan.

1.1.19

Eräs yhtenäismarkkinoiden loppuunsaattamisen esteistä on työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tiellä edelleen olevat huomattavat rajoitukset. ETSK kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät salli vapaata liikkuvuutta, poistamaan pikimmiten työntekijöiden liikkuvuutta rajoittavat esteensä. Ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi yhtenäismarkkinoiden perusluonteisista osatekijöistä, ja liikkuvuuteen liittyy myös työntekijöitä houkuttavia seikkoja.

1.1.20

Pienet ja keskisuuret yritykset eivät näytä hyötyvän yhtenäismarkkinoista siinä määrin kuin pitäisi. Palvelukaupan tiellä EU:ssa olevien huomattavien esteiden vuoksi sen osuus on vain 20 % kaikesta Euroopassa käytävästä kaupasta. Palveludirektiivin on määrä lisätä huomattavasti liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksia etenkin ehdotetun tarkastelumekanismin ansiosta sekä ulkomaisten palveluntarjoajien käyttöön asetettavien yhden luukun yhteyspisteiden ansiosta.

1.1.21

Julkisten hankintojen avoimuus on sisämarkkinoiden toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeää. Vuonna 2004 annetun julkisia hankintoja koskevan säädöspaketin jälkeen on hyvin tärkeää, että nk. muutoksenhakudirektiivejä tarkistetaan nyt pikaisesti. Komission tekemien uudistusehdotusten ei saisi antaa vesittyä. On etenkin säädettävä riittävän pitkästä lykkäävästä määräajasta sopimuksen tekemisestä päättämisen ja itse sopimuksen tekemisen välillä sekä sopimuksen pätemättömyydestä, ellei tiettyjä julkistamista koskevia ehtoja noudateta.

1.1.22

Julkisten hankintojen markkinoiden avaamisesta kuullaan tiiviisti sekä julkisia että yksityisiä sidosryhmiä, ja näkemykset noudatettavasta lähestymistavasta eroavat huomattavasti toisistaan. Avattaessa julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle on otettava huomioon sellaiset tärkeät näkökohdat kuin työllisyys ja sosiaali- ja ympäristökysymykset, sillä ne ovat yhtä merkittäviä tässä prosessissa.

1.1.23

Riitojen ratkaisuverkosto SOLVIT toimii tyydyttävästi, ja siitä voisi mainiosti olla apua pyrittäessä voittamaan lainsäädännölliset esteet (joiden taustalla on usein se, ettei lainsäädäntöä ole pantu täytäntöön, mikä puolestaan johtuu tiedon puutteesta, virkamiesten koulutuksen puutteellisuudesta ja protektionismista). Verkosto kaipaa kuitenkin ehdottomasti lisäresursseja ja -henkilökuntaa jäsenvaltioiden pääkaupunkeihin. Olisi toteutettava järjestelmällinen tiedotuskampanja, jotta pk-yritykset saataisiin tietoisiksi mekanismin olemassaolosta ja sen tarjoamista palveluista.

1.1.24

ETSK on laatinut seikkaperäisen luettelon sisämarkkinoiden tiellä olevista esteistä, (5) jotta saadaan realistinen käsitys sääntelyyn liittyvistä toimista, joiden puute estää yhä Euroopan sisämarkkinoiden täydellisen toteutumisen. Esteet eivät aina ole peräisin valtiovallan taholta.

1.1.25

Vuonna 2003 tehdyn toimielintenvälisen sopimuksen jatkotoimena ETSK laatii parhaillaan yhteistyössä Euroopan komission kanssa tietokantaa (PRISM II), jolla kartoitetaan EU:ssa käynnissä olevia yhteis- ja itsesääntelyhankkeita. (6) Komissio ja jäsenvaltiot voivat kernaasti hyödyntää ETSK:n ja etenkin SMO:n jäsenten asiantuntemusta. SMO järjestää vuosittain eri jäsenvaltioissa julkisia kuulemistilaisuuksia ja painottaa erityisesti uusien jäsenvaltioiden työllisyyskysymyksiä.

1.1.26

Asiantuntemukseensa ja edustavuuteensa viitaten ETSK katsoo, että sillä voisi olla oma roolinsa laadittaessa vaikutusarviointeja, jotka komissio aikoo ottaa järjestelmälliseen käyttöön. On ratkaisevan tärkeää, että säädösluonnokset heijastavat moninaisia näkökantoja ja että laadittavat luonnokset ovat erityisen tarkkaan ja objektiivisesti perusteltuja. Mikäli vaikutusarvioinnit toimitettaisiin ensin ETSK:lle ja annettaisiin sille mahdollisuus kommentoida niitä ennen arviointien edelleenlähettämistä EU:n muille toimielimille, EU:n lainsäädäntöaloitteille voitaisiin Euroopan uudistamista koskevan kumppanuuden hengessä varmistaa huomattavasti suurempi kannatus (7).

1.1.27

Edistettäessä sisämarkkinoiden toteutumista olisi pidettävä ensisijaisen tärkeänä sitä, että kuluttajat ovat tietoisia yhtenäismarkkinoiden eduista ja että heitä rohkaistaan hyödyntämään niitä.

2.1

Euroopan komission varapuheenjohtaja Margot Wallström pyysi 5. lokakuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan nyt käsiteltävästä aiheesta valmistelevan lausunnon.

2.2

Komiteaa kehotettiin pohtimaan Euroopan komission asettamia tärkeimpiä tavoitteita omana osuutenaan keväällä 2007 pidettävälle Eurooppa-neuvoston kokoukselle laadittavaa raporttia ja sen pohjalta viimein valmisteltavaa loppuraporttia.

2.3

Koska komitean työskentelyaikataulu on ollut tiukka, komitea on päättänyt keskittyä muutamaan avainkysymykseen ja valita muutaman keskeisen osa-alueen, joilla sen näkemyksen mukaan on toivottavaa edistyä entisestään.

3.1

Yhtenäismarkkinoiden alkuperäisenä tarkoituksena oli korvata erinäiset kansalliset säädökset joukolla EU:n laajuisia säädöksiä ja luoda näin tasavertaiset kilpailuedellytykset, joiden ansiosta Euroopan talous voisi hyödyntää koko potentiaaliaan. EU:n säädökset mielletään itse asiassa turhan usein kansallisen lainsäädännön lisäksi annetuiksi säädöksiksi pikemminkin kuin niitä korvaaviksi säädöksiksi.

3.2

Globalisaatio-tekijän merkitys on kasvanut. Se on sekä haaste että mahdollisuus. Haasteeseen voidaan vastata vain, jos hyödynnetään yhtenäismarkkinoiden koko potentiaali.

3.3

ETSK kannattaakin Euroopan komission aikomusta laatia uusi poliittinen toimintaohjelma. Sen lähtökohtana olisi uudenlainen kumppanuus, jonka puitteissa toimielimet tekisivät työtä yhdessä entistä tehokkaammin. Yhteiseen toimintaohjelmaan kuuluisi myös, että jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien päättäjät ottaisivat oman vastuunsa siitä, että tuloksia syntyy ja Eurooppa tulee lähemmäksi kansalaisiaan.

3.4

On vastustettava ajatusta siitä, että lainsäädännön määrän lisääminen tarkoittaisi jollain tapaa unionin toimien lisääntymistä. Ovatko ne tehokkain keino päästä toivottuun tulokseen? Olisi korostettava lainsäädännön vaihtoehtoisratkaisuja, kuten yhteis- ja itsesääntelyhankkeiden parhaita käytänteitä tai työehtosopimuksia, ja kannustettava yleistämään niiden käyttöä. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tule unohtaa työehtosopimusten laatimiseen tähtäävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jota komission tulee perustamissopimuksen mukaan edistää.

3.5

Lainsäädäntä- ja päätöksentekomenettelyissä olisi kuitenkin taattava nykyistä paremmin vaikutus- ym. arviointien ja julkisten kuulemisten tehokas hyödyntäminen ja laatu. (Toimiko säädösehdotus toivotulla tavalla? Jos ei, miksi?) Tähän liittyen komitea aikoo myös laatia valmistelevan lausunnon aiheesta ”Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointien sisällön, menettelyjen ja menetelmien laatuvaatimukset työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkökulmasta”.

3.6

Yhtenäismarkkinat ovat onnistuneet tietyillä osa-alueilla, joilla ne ovat vaikuttaneet moniin kuluttajiin (esimerkiksi tuoteturvallisuus tai myyntitakeet), kun taas toisilla aloilla on loppukuluttajan kannalta tarkasteltuna edistytty hitaasti tai ei ollenkaan (esimerkiksi rahoituspalvelut tai yhteisön patentti).

3.7

Työpaikkojen luominen ja työntekijöiden liikkuvuus kuuluvat yhtenäismarkkinoiden keskeisiin tavoitteisiin, ja koulutusohjelmat on suunnattava osaamistalouden perustan luomiseen. Yhtenäismarkkinoiden luominen sinällään ei kuitenkaan poista Euroopan työmarkkinoiden ongelmia, vaan tässä tarkoituksessa tarvitaan myös lisää aloitteellisia toimenpiteitä.

3.8

Säädösehdotukset olisi laadittava siten, että potentiaalisten käyttäjien eikä vain lainsäädäntäviranomaisten on helppo ymmärtää niitä. Sama logiikka pätee sääntelyyn.

3.9

Säädöskäytännön parantamiseen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. ETSK on käsitellyt aihetta useissa lausunnoissaan. (8) Sekä komission järjestämistä kuulemisista että jäsenvaltioista on kantautunut runsaasti todisteita siitä, että siirrettäessä direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä niihin lisätään jäsenvaltioiden hallinnossa uusia säännöksiä (eli direktiivien ”kultaaminen”). Tämä koettelee raskaammin pk-yrityksiä kuin suuryhtiöitä. Pienten ja keskisuurten yritysten omistajien on usein huolehdittava kaikista toiminnoista, jotka suuret organisaatiot voivat delegoida asiantuntijoille.

3.10

Lainsäädännön soveltamisen ja noudattamisen valvonnan parantaminen on yhtenäismarkkinoiden koko olemassaolon edellytys. ETSK:n lausunnossa ”EU:n ja jäsenvaltioiden hallintojen yhteydet ja käytännöt” (9) kiinnitetään huomiota tämänhetkisiin puutteisiin:

3.11

Lainsäädännön soveltamisen ja noudattamisen valvonnan parantaminen varmistaa, etteivät yhtenäismarkkinat pirstoudu.

3.12

On ilmeistä, etteivät kansalliset hallintokoneistot toimi yhtenäisesti, kun sellaiset jäsenvaltiot, jotka eivät noudata omia päätöksiään, muodostavat uhan Euroopan unionin tehokkaalle toiminnalle. Tietyissä jäsenvaltioissa yhtenäismarkkinakysymyksistä ei juuri tiedoteta omassa maassa, vaikka kyseessä olisi menestystarina. Hallitukset, jäsenvaltioiden kansanedustuslaitokset tai viestimet eivät tunne olevansa moraalisesti velvollisia hoitamaan omaa leiviskäänsä. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan olisi oltava aktiivisempia, mikäli Euroopan kansalaisten halutaan todella tuntevan, että he ovat kiinteä osa kehitystä, myös pysähdyksissä olevaa perustuslakia. Huomiota ei tulisi kuitenkaan kohdistaa pelkästään viestintäpulmiin. Kun kansalaisten luottamus unioniin pyritään palauttamaan, ensisijaiseksi lähtökohdaksi on jälleen otettava unionia vaivaavien polttavien ongelmien ratkaiseminen.