28.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 241/41

1.1

Komission ehdotus perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohtaan, jonka nojalla on jo annettu direktiivi työssä ja ammatissa uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumisesta (1) ja direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi sekä työmarkkinoilla että tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa ja tarjonnassa (2).

1.2

Käsillä olevassa ehdotetussa direktiivissä määritetään puitteet sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi tavaroiden ja palveluiden saatavuuden ja tarjonnan alalla, ja sen tavoitteena on panna naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaate täytäntöön jäsenvaltioissa. Direktiivillä ei ole taannehtivaa vaikutusta.

1.2.1

Sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä on kiellettyä, myös naisten epäsuotuisa kohtelu raskauden tai äitiyden vuoksi. Ehdotetussa direktiivissä määriteltyä häirintää ja sukupuolista häirintää on pidettävä sukupuoleen perustuvana syrjintänä, ja se on näin ollen kiellettyä. Henkilöön vaikuttavien päätösten perusteena ei saa olla se, vastustaako henkilö tällaista käytöstä vai alistuuko hän siihen. Myös yllyttämistä syrjintään on pidettävä tässä direktiivissä tarkoitettuna syrjintänä.

1.3

Ehdotuksen soveltamisala on laaja, vaikka siihen on tehty tiettyjä merkittäviä rajoituksia. Laajasti ottaen se kattaa yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palveluiden, myös asuntojen, saatavuuden ja tarjonnan. Se kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin, myös julkishallinnon elimet. Direktiiviä ei sovelleta täysin yksityisiin liiketoimiin, kuten esimerkiksi loma-asunnon vuokraamiseen perheenjäsenelle tai huoneen vuokraamiseen yksityisessä talossa.

1.3.1

Komissio mainitsee seuraavat esimerkit yleisesti tarjottavista tavaroista ja palveluista:

1.3.2

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen ala on laaja. Tärkeitä aloja ovat eläkkeet, henki- ja sairausvakuutukset, yleisvakuutukset sekä rahoituksen ja asuntojen saatavuus.

1.3.3

Vakuutuspalveluihin ja muihin rahoituspalveluihin liittyvien maksujen ja etuuksien laskennassa sukupuolen käyttäminen laskentatekijänä on kiellettyä direktiivin voimaantulopäivästä alkaen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin lykätä tämän säännöksen täytäntöönpanoa enintään kuudella vuodella. Siinä tapauksessa niiden on välittömästi ilmoitettava siitä komissiolle ja koottava, julkaistava ja päivitettävä säännöllisesti kattavia taulukoita, jotka koskevat naisten ja miesten kuolevuutta ja elinajanodotetta.

1.4

Tiettyjä poikkeuksia on tehty. Ehdotetussa direktiivissä ei kielletä sellaisiin tavaroihin tai palveluihin perustuvaa erottelua, joiden saatavuuden kannalta naiset ja miehet eivät ole vertailukelpoisessa tilanteessa, koska kyseiset tavarat tai palvelut on tarkoitettu yksinomaisesti tai ensisijaisesti vain toisen sukupuolen edustajille, tai jotka liittyvät ammattitaitoa vaativiin palveluihin, joita tarjotaan eri tavalla naisille ja miehille. Esimerkkejä ovat naisten tai miesten ajat uimahalleissa ja yksityiset kerhot.

1.5

Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty erityisesti koulutus sekä tiedotusvälineiden ja mainonnan sisältö, erityisesti mainonta ja televisiomainonta neuvoston direktiivin 89/552/ETY 1 artiklan b alakohdan määritelmän mukaisesti.

1.6

Positiiviset erityistoimet sallitaan direktiivissä.

1.7

Direktiiviin sisältyy säännöksiä vähimmäisoikeuksista ja oikeuskeinoista, täytäntöönpanosta ja seurannasta; ne ovat samat kuin kohdassa 1.1 tarkoitetuissa direktiiveissä.

2.1

Komitea korostaa periaatetta, jonka mukaan sukupuolisyrjintä on kiellettävä, kun kyseessä on tavaroiden ja palvelujen saatavuus.

2.2

Komitea on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa on käytetty samoja sanamuotoja ja määritelmiä kuin kahdessa aiemmassa direktiivissä, sekä todistustaakan jakoon tasa-arvoasioissa.

2.2.1

Komiteaa huolestuttaa, että ”palvelut” on määritelty vain direktiiviluonnoksen johdanto-osan 10 kappaleessa. Koska julkisten ja muiden yleisesti tarjottavien palvelujen ala on laaja (esimerkiksi valtioista riippumattomien organisaatioiden tarjoamat palvelut), monitulkintaisuuden välttämiseksi palvelujen käsite tulisi määritellä selvästi tekstissä. Komitea kannattaa laajaa määritelmää.

2.3

Koulutuksen jättäminen direktiivin soveltamisalan ulkopuolella on valitettavaa. On kuitenkin myönnettävä, että yhteisön toimivalta koulutuskysymyksissä saattaisi olla ongelmallinen. Koulutus on kuitenkin keskeinen tekijä naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa, ja koulutuksesta johtuvista syistä pojat ja tytöt saattavat hakeutua perinteisille aloille työelämässä, mikä vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa merkittävästi. Joissakin jäsenvaltioissa ollaan huolissaan valinnanmahdollisuuksien rajallisuudesta ja riittävän opinnonohjauksen puutteesta, sillä niillä on pysyviä ja merkittäviä vaikutuksia sekä asianomaisen henkilön elämään että sosiaalisen osallisuuden tavoitteiden saavuttamiseen ja EU:n kilpailukykyyn.

2.3.1

Komissio on todennut, että vain yksityinen koulutus kuuluisi palvelujen piiriin, mikäli tätä alaa ei jätettäisi direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä olisi voinut johtaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen erilaisiin noudattamiskäytäntöihin.

2.3.2

Jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet toimiin koulutusasioissa Lissabonin toimintasuunnitelman perusteella. Sen vuoksi komitea kehottaa komissiota tekemään kaikkensa kannustaakseen jäsenvaltioita varmistamaan, että tytöillä ja pojilla on yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet.

2.3.3

Voimassa oleva tasa-arvodirektiivi kattaa pääsyn ammatilliseen koulutukseen, myös ammatilliseen korkeakoulutukseen. Tämä ei kuitenkaan riitä. Yliopistossa tai korkeakoulussa tarjottavaan korkeakouluopetukseen pääsyn edellytykset hankitaan peruskoulussa ja lukiossa.

2.4

Komitea toteaa, että ehdotus kattaa viestinnän ja mainonnan vain palveluntarjoajina. Se myöntää, että nykyinen ehdotus ei ole oikea väline viestinnän ja mainonnan sisältöön puuttumiseksi. Koska viestinnällä ja mainonnalla on kuitenkin voimakas vaikutus suuren yleisön asenteisiin ja mielipiteisiin, niitä ei voi jättää huomiotta EU:n pyrkimyksissä poistaa syrjintä työelämästä ja jokapäiväisestä elämästä. Asianmukaisten toimien ja sensuurin raja on kuitenkin ohut. Komission tulisi sen vuoksi jatkaa aihetta koskevia kuulemisia. Komitea osallistuu mielellään tähän prosessiin.

2.5

Komitea on tyytyväinen siihen, että miehillä ja naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet rahoitukseen, sillä se on erityisen tärkeää molemmille, ovatpa he sitten yrittäjiä tai asunnon rahoitusta etsiviä.

2.6

Koska ehdotettu direktiivi ei koske koulutusta, tiedotusvälineitä eikä mainontaa, komitea katsoo, että ehdotuksen tärkein kysymys on sukupuolikohtaisiin kriteereihin perustuvan syrjinnän torjuminen vakuutuspalveluissa. Millekään ehdotuksen kattamalle alalle — etenkään vakuutuspalveluihin — ei saisi ottaa uusia syrjintäkriteerejä.

2.6.1

Komiteasta on hyvin kyseenalaista todeta, että sukupuolikohtainen hinnoittelu — jota kuitenkin käytetään eräissä jäsenvaltioissa — johtaa vääjäämättä vakuutusten hintojen yleiseen nousuun ja että riskien nykyistä laajempi tasa-arvoistaminen sukupuolien välillä olisi hintoja korottava tekijä. Toteamus on harkitsematon ja ristiriidassa ehdotuksen tavoitteen kanssa; tavoitteena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus vakuutuspalvelujen toimittamisvapauden ja sijoittautumisvapauden puitteissa lykätä kuudella vuodella sukupuolen laskentaperusteena käyttämistä koskevaa kieltoa.

2.6.2

Komitea esittää, että sosiaaliturvajärjestelmää täydentävien vakuutusten yleisen saatavuuden osalta luovuttaisiin suorasta ja epäsuorasta syrjinnästä. Tämä kehotus on erityisen kiireellinen siksi, että sosiaalisen suojelun toisen ja kolmannen pilarin (täydentävän ja yksityisen eläketurvan) kehittäminen on tällä hetkellä unionin sosiaalisen suojelun nopeimmin kehittyvä ulottuvuus. Tältä osin komitea viittaa ehdotuksiin, joita se on esittänyt lausunnossaan aiheesta ”Täydentävä sairausvakuutus” (4).

3.1

Komitea kannattaa rahoituspalvelujen saatavuuden tasa-arvoistamista, sillä monet niistä ovat olennaisen tärkeitä jokapäiväisessä elämässä, sekä naisten ja miesten suorittamien maksujen ja etuuksien tasa-arvoistamista. Tosin direktiivi kattaa laajasti hyvinkin erilaisia rahoituspalveluja, esimerkiksi moottoriajoneuvon vakuutukset, sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutukset sekä eläkkeet ja annuiteetit. Tämän vuoksi tilanne on monimutkainen ja vaikea ja erilainen kussakin jäsenvaltioissa.

3.1.1

On kuitenkin huomattava, että näiden palvelujen etuuksien ja maksujen tasa-arvoistamisesta on sekä haittaa että hyötyä kuluttajalle, koska miehiin ja naisiin kohdistuvat vaikutukset ovat erilaisia kustakin rahoituspalvelusta riippuen. Moottoriajoneuvovakuutuksissa yksityishenkilö saa bonuksia vasta maksettuaan vakuutusmaksua useita vuosia. On täysin mahdollista, että kaikkien vakuutusmaksut voisivat nousta syntyvien epävarmuustekijöiden kattamiseksi.

3.1.2

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin hyväksyi asiassa Colorell antamassaan tuomiossa (5), että sukupuoleen perustuvia vakuutusmatemaattisia tekijöitä sai käyttää eläkemaksujen ja -etuuksien laskennassa. Se edellytti kuitenkin työntekijöiden maksamien maksujen ja heidän saamiensa etuuksien olevan yhtäläisiä. Työnantajan katsottiin voivan maksaa korkeampia maksuja. Tuomioistuin totesi epäsuorasti, että etuuksien tasa-arvoistaminen nostaa maksuja. Ammatillisissa eläkejärjestelmissä työnantaja maksoi korkeamman maksun. Yksityisissä eläkejärjestelmissä ja vakuutustarjonnassa ei ole työnantajia, jotka maksaisivat korkeampia maksuja; ne jäävät palvelujenkäyttäjien maksettaviksi. Tämä ei kuitenkaan koske vain eläkkeitä, kun miehet joutuvat maksamaan naisten pidemmästä eliniästä, vaan kaikkia vakuutuksia. Naiset saattavat joutua maksamaan esimerkiksi miesten suuremmasta onnettomuusriskistä.

3.1.3

Toteuttamassaan laajennetussa vaikutustenarvioinnissa komissio toteaa, että vakuutustentarjoajille aiheutuu erityiskuluja, jotka siirtyvät lopulta kuluttajille, mutta uskoo tilanteen korjautuvan sopeutumisajanjakson jälkeen. ETSK on samaa mieltä asiasta.

3.1.4

Komitea viittaa myös tässä yhteydessä perustamissopimukseen kirjattuun miesten ja naisten tasa-arvon periaatteeseen. Mikäli lähtökohdaksi otetaan kyseinen periaate, on vakuutusalan tietyn siirtymäkauden kuluessa muutettava laskumallejaan siten, ettei sukupuolta enää käytetä esim. liikennevakuutusmaksujen laskuperusteena. Koska laskutapa ei luonnollisesti vaikuta onnettomuustiheyteen ja elinikään, tulisi kuluttajien maksamien vakuutusmaksujen kokonaissumman säilyä periaatteessa ennallaan.

3.1.5

Komitean näkemyksen mukaan tarvitaan esitettyä tarkempaa vakuutusalan ja eläkejärjestelmien arviointia (myös vaihtoehtoisten laskentatapojen vaikutusten riippumattomia simulaatioita), jotta voidaan arvioida ehdotusten pitkän aikavälin vaikutukset. Komitea katsoo, että direktiivin tullessa voimaan on tärkeää seurata tilannetta erityisesti vakuutusalalla. Ihmisten oikeuden elää ilman syrjintää on oltava direktiivin tärkein tavoite.

3.2

Komitean näkemyksen mukaan asuntotarjonnassa direktiiviä ei tulisi soveltaa yksityisiin järjestelyihin eli perheenjäsenten välisiin vuokra- tai myyntisopimuksiin tai lahjoituksiin.

3.3

Komitean mielestä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätettävät alat tulisi määritellä selvästi. Siten ei saa vaarantaa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

3.4

Komitea on tyytyväinen 5 artiklaan, jossa sallitaan positiiviset erityistoimenpiteet. Tällä säännöksellä ei saa kuitenkaan vaarantaa julkisyhteisöjen eikä valtioista riippumattomien organisaatioiden tarjoamia välttämättömiä palveluja naisille ja miehille, kuten huono-osaisille tarkoitettuja miesten tai naisten asuntoloita ja turvakoteja perhe- tai muun väkivallan kohteeksi joutuneille naisille.

3.5

Komitea on tyytyväinen säännökseen, joka koskee vuoropuhelua valtioista riippumattomien organisaatioiden kanssa. Tällä säännöksellä on kuitenkin taattava säännöllinen yhteydenpito järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa.

3.6

Kun direktiivi on hyväksytty, siitä tiedottaminen ja sen tunnetuksi tekeminen on olennaisen tärkeää, jotta kuluttajat ovat täysin tietoisia oikeuksistaan ja jotta tavaroiden ja palvelujen tarjoajat ymmärtävät direktiivistä johtuvat velvollisuutensa.