EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32023R0195
Council Regulation (EU) 2023/195 of 30 January 2023 fixing for 2023 the fishing opportunities for certain stocks and groups of fish stocks applicable in the Mediterranean and Black Seas and amending Regulation (EU) 2022/110 as regards the fishing opportunities for 2022 applicable in the Mediterranean and the Black Seas
Neuvoston asetus (EU) 2023/195, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Välimerellä ja Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 ja asetuksen (EU) 2022/110 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Välimerellä ja Mustallamerellä vuonna 2022 sovellettavista kalastusmahdollisuuksista
Neuvoston asetus (EU) 2023/195, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Välimerellä ja Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 ja asetuksen (EU) 2022/110 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Välimerellä ja Mustallamerellä vuonna 2022 sovellettavista kalastusmahdollisuuksista
ST/16125/2022/INIT
EUVL L 28, 31.1.2023, p. 220–248
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2023: This act has been changed. Current consolidated version: 31/01/2023
|
31.1.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 28/220 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/195,
annettu 30 päivänä tammikuuta 2023,
eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Välimerellä ja Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2023 ja asetuksen (EU) 2022/110 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Välimerellä ja Mustallamerellä vuonna 2022 sovellettavista kalastusmahdollisuuksista
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (1) 6 artiklassa edellytetään säilyttämistoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatimat kertomukset sekä asiaankuuluvien maantieteellisten alueiden tai toimivalta-alojen neuvoa-antavilta toimikunnilta saadut lausunnot sekä jäsenvaltioiden antamat yhteiset suositukset. |
|
(2) |
Kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet hyväksyy neuvosto, mukaan lukien tarvittaessa tietyt kyseisiin kalastusmahdollisuuksiin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 1 kohdan mukaan kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että varmistetaan kullekin jäsenvaltiolle kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta. |
|
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa asetetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeksi saavuttaa kestävän enimmäistuoton hyödyntämistaso mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuonna 2020 kaikkien kantojen osalta. Vuoteen 2020 ulottuneen siirtymäkauden tavoitteena oli löytää tasapaino kaikkien kantojen osalta saavutettavan kestävän enimmäistuoton (MSY) ja asiaankuuluvien kalastusmahdollisuuksien mahdollisten mukautusten mahdollisten sosioekonomisten vaikutusten välillä. |
|
(4) |
Suurimmat sallitut saaliit (TACit) olisi tämän vuoksi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella sekä ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat niin, että samalla varmistetaan eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu ja otetaan huomioon sidosryhmien kuulemisten aikana esittämät kannanotot. |
|
(5) |
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaan yksittäisten monivuotisten suunnitelmien alaisten kantojen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava kyseisissä suunnitelmissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. |
|
(6) |
Läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’, vahvistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1022 (2), ja se tuli voimaan 16 päivänä heinäkuuta 2019. Suunnitelman tavoitteena on kestävän enimmäistuoton saavuttaminen ja säilyttäminen kohteena olevien kantojen osalta varmistaen samalla, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla. |
|
(7) |
Asetuksen (EU) 2019/1022 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 1 artiklassa lueteltujen kantojen kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava siten, että saavutetaan kestävän enimmäistuoton tasoinen kalastuskuolevuustavoite mahdollisuuksien mukaan asteittain vuoteen 2020 mennessä ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025. Kalastusmahdollisuudet olisi ilmaistava suurimman sallitun pyyntiponnistuksen muodossa troolareiden ja pitkäsiima-alusten osalta ja vahvistettava suunnitelman 7 artiklassa säädetyn pyyntiponnistusjärjestelmän mukaisesti, ja Aristeus antennatus -katkaravun ja Aristaeomorpha foliacea -katkaravun enimmäissaalisrajoitusten muodossa syvillä vesillä tieteellisten lausuntojen ja suunnitelman 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. |
|
(8) |
STECF:n lausunnon mukaan kestävän enimmäistuoton tavoitteiden saavuttaminen kaikkien läntisen Välimeren kalakantojen osalta edellyttää lisätoimia ja troolikalastuksen osalta kalastuskuolevuuden merkittävää vähenemistä. Tällaisen lausunnon perusteella troolareiden suurinta sallittua pyyntiponnistusta läntisellä Välimerellä olisi vuonna 2023 näin ollen vähennettävä suunnitelman 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti 7 prosenttia verrattuna vuosien 2015–2017 perustasoon, ja tämä vähennys olisi tehtävä neuvoston asetuksella (EU) 2022/110 (3) vuodeksi 2022 vahvistetusta suurimmasta sallitusta pyyntiponnistuksesta. |
|
(9) |
STECF totesi vuonna 2021 antamassaan lausunnossa, että pitkäsiima-alukset aiheuttavat jopa 10 prosenttia kummeliturskan kalastuskuolevuudesta GFCM-alueen maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7, että niiden osuus kummeliturskan puretuista saaliista on jopa 20 prosenttia maantieteellisellä osa-alueella 10 ja että kyseisillä pyydyksillä saadut saaliit ovat pääasiassa kutevia kaloja. STECF totesi lausunnossaan, että kummeliturskan kutukantojen biomassa on vähentynyt tasaisesti viime vuosina ja että kutevien kummeliturskien määrä on maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7 laskenut 66 prosenttia, kun se on maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 vähentynyt 28 prosenttia arviointien aloittamisesta lähtien. Tämän perusteella asetuksen (EU) 2022/110 liitteessä III vahvistettiin pitkäsiima-alusten suurin sallittu pyyntiponnistus suunnitelman 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisenä aikana kalastuspäivien lukumääränä ilmaistun pyyntiponnistuksen perusteella. Vuonna 2022 STECF arvioi, että kummeliturskan kutukannan biomassa maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7 ja osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 on edelleen alle suunnitelman 2 artiklan 10 alakohdassa tarkoitetun biomassan rajaviitearvon (BLIM) ja että saaliita olisi vähennettävä vähintään 57 prosenttia osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7 ja 78 prosenttia osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 kestävän enimmäistuoton (FMSY) saavuttamiseksi vuonna 2023. Sen vuoksi pitkäsiima-alusten suurin sallittu pyyntiponnistus vuonna 2023 on aiheellista pitää asetuksella (EU) 2022/110 vuodeksi 2022 vahvistetulla tasolla suunnitelman 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kyseinen pitkäsiima-alusten suurin sallittu pyyntiponnistus kalastuspäivinä ilmaistuna ei saisi vaikuttaa vuodeksi 2024 vahvistettavaan suurimpaan sallittuun pyyntiponnistukseen. |
|
(10) |
STECF:n vuonna 2021 antaman lausunnon mukaan Aristeus antennatus -katkaravun kalastuskuolevuutta maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7 ja maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 olisi vähennettävä merkittävästi, jotta kestävä enimmäistuotto saavutettaisiin viimeistään vuonna 2025. Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) kalastusta käsittelevä tieteellinen neuvoa-antava komitea (SAC) antoi samanlaisen lausunnon Aristeus antennatus -katkaravun kalastuskuolevuudesta maantieteellisellä osa-alueella 2. Lisäksi STECF arvioi, että Aristeus antennatus -katkarapujen biomassa oli vähenemässä. Saadun lausunnon perusteella asetuksessa (EU) 2022/110 vahvistettiin vuodeksi 2022 Aristeus antennatus -katkaravun enimmäissaalisrajoitukset maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7 ja maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11. |
|
(11) |
STECF:n vuonna 2022 antaman lausunnon mukaan Aristeus antennatus -katkarapujen kalastuskuolevuus maantieteellisillä osa-alueilla 1, 2, 5, 6 ja 7 on edelleen kaukana kestävästä tasosta, joten lisää hoitotoimenpiteitä tarvitaan. STECF totesi lausunnossaan, että kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi vuoteen 2023 mennessä saaliita olisi vähennettävä keskimäärin 53 prosenttia, koska kyseinen laji on maantieteellisillä osa-alueilla 1 ja 2 alle BLIM-arvon ja maantieteellisillä osa-alueilla 6 ja 7 alle suunnitelman 2 artiklan 11 alakohdassa tarkoitetun kutukannan biomassana ilmastun varovertailupisteen (BPA). Sen vuoksi on suunnitelman 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti aiheellista jatkaa enimmäissaalisrajoitusten vahvistamista troolipyyntiponnistusjärjestelmän täydentämiseksi. Tieteellisten lausuntojen perusteella Aristeus antennatus -katkaravun enimmäissaalisrajoituksia maantieteellisillä osa-alueilla 1, 2, 5, 6 ja 7 olisi sen vuoksi alennettava vuoden 2023 osalta 5 prosenttia verrattuna asetuksella (EU) 2022/110 vuodeksi 2022 vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin. |
|
(12) |
STECF:n vuonna 2022 antaman lausunnon mukaan Aristeus antennatus -katkarapujen kalastuskuolevuus maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 ylittää edelleen kestävän tason, joten lisää hoitotoimenpiteitä tarvitaan. STECF totesi lausunnossaan, että saaliita olisi vähennettävä 30 prosenttia, jotta saavutetaan kestävä enimmäistuotto vuoteen 2023 mennessä. Sen vuoksi on suunnitelman 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti aiheellista jatkaa enimmäissaalisrajoitusten vahvistamista troolipyyntiponnistusjärjestelmän täydentämiseksi. Tieteellisten lausuntojen perusteella Aristeus antennatus -katkaravun enimmäissaalisrajoituksia maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 olisi sen vuoksi alennettava vuoden 2023 osalta 3 prosenttia verrattuna asetuksella (EU) 2022/110 vuodeksi 2022 vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin. |
|
(13) |
STECF totesi vuonna 2021 antamassaan lausunnossa, että Aristaeomorpha foliacea-katkaravunbiomassa maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 oli vähenemässä ja että kyseisen kannan kalastuskuolevuutta olisi vähennettävä merkittävästi, jotta kestävä enimmäistuotto saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä. Saadun lausunnon perusteella asetuksessa (EU) 2022/110 vahvistettiin vuodeksi 2022 Aristaeomorpha foliacea -katkaravun enimmäissaalisrajoitukset maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11. |
|
(14) |
STECF:n vuonna 2022 antaman lausunnon mukaan Aristaeomorpha foliacea -katkaravun biomassa maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 on vähenemässä ja kalastuskuolevuus ylittää edelleen kestävän tason, joten lisää hoitotoimenpiteitä tarvitaan. STECF totesi lausunnossaan, että kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi vuoteen 2023 mennessä saaliita olisi vähennettävä 27 prosenttia, koska kyseinen laji ylittää BPA-arvon maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11. Sen vuoksi on suunnitelman 7 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti aiheellista jatkaa enimmäissaalisrajoitusten vahvistamista troolipyyntiponnistusjärjestelmän täydentämiseksi. Tieteellisten lausuntojen perusteella Aristaeomorpha foliacea -katkaravun enimmäissaalisrajoituksia maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11 olisi sen vuoksi alennettava vuoden 2023 osalta 3 prosenttia verrattuna asetuksella (EU) 2022/110 vuodeksi 2022 vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin. |
|
(15) |
STECF arvioi vuonna 2022 Aristeus antennatus -katkaravun osalta maantieteellisillä osa-alueilla 1 ja 2, kummeliturskan osalta maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7 sekä kummeliturskan osalta maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11, että niiden kutukanta on alle BLIM-arvon, mikä viittaa siihen, että kyseisten kantojen lisääntymiskyky on saattanut alentua. Kaikkien kyseisten kantojen osalta toteutettavien toimenpiteiden yhdistelmään sisältyvät suunnitelman 6 artiklan 2 kohdassa edellytetyt korjaavat lisätoimenpiteet. |
|
(16) |
GFCM antoi vuonna 2019 pidetyssä 43. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/43/2019/5 pohjakalojen kestävää kalastusta Adrianmerellä (maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta; suosituksessa otettiin käyttöön pyyntiponnistusjärjestelmä ja laivaston suurin sallittu kapasiteetti tiettyjen pohjakalakantojen osalta. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(17) |
GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/1 pyyntiponnistusjärjestelmän käyttöön ottamisesta keskeisten pohjakalakantojen osalta Adrianmerellä (maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18); suosituksessa otettiin käyttöön eri troolityyppejä ja laivastonosia koskevat suurimmat sallitut kalastuspäivien määrät tiettyjen pohjakalakantojen osalta. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(18) |
GFCM antoi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/45/2022/8 pyyntiponnistusjärjestelmän käyttöön ottamisesta keskeisten pohjakalakantojen osalta Adrianmerellä (maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18) vuonna 2023; suositus perustui suositukseen GFCM/43/2019/5, jossa otettiin käyttöön pyyntiponnistusjärjestelmä. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(19) |
GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/20 pienten pelagisten lajien kantojen kestävää hyödyntämistä Adrianmerellä (maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta; suosituksessa otettiin käyttöön enimmäissaaliit ja niitä vastaava laivaston suurin sallittu kapasiteetti pieniä pelagisia kantoja kohdennetusti kalastavien kurenuotta-alusten ja pelagisten troolareiden osalta, mutta sallittiin poikkeus sellaisille kansallisille laivastoille, joissa pienten pelagisten lajien kantoja kalastaa aktiivisesti alle kymmenen kurenuotta-alusta ja/tai pelagista troolaria. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(20) |
Ottaen huomioon Slovenian laivaston erityispiirteet ja sen vähäinen vaikutus pienten pelagisten lajien kantoihin ja pohjakalakantoihin on aiheellista säilyttää nykyiset kalastustavat ja varmistaa Slovenian laivaston mahdollisuus kalastaa vähimmäismäärä pieniä pelagisia lajeja ja vähimmäisponnistuskiintiö pohjakalakantojen osalta. |
|
(21) |
GFCM antoi vuonna 2019 pidetyssä 43. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/43/2019/4 jalokorallin kestävää hyödyntämistä Välimerellä (maantieteelliset osa-alueet 1–27) koskevasta hoitosuunnitelmasta; suosituksessa otettiin jalokorallille käyttöön kalastuslupien enimmäismäärään perustuva toimenpide pyyntiponnistuksen jäädyttämiseksi sekä jakokorallia koskevat pyyntirajoitukset. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(22) |
GFCM antoi vuonna 2021 pidetyssä 44. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/44/2021/11 kalaparvien kokoamiseen käytettävien ankkuroitujen välineiden käyttöä dolfiinin kalastuksessa Välimerellä (maantieteelliset osa-alueet 1–27) koskevista hoitotoimenpiteistä ja suosituksen GFCM/43/2019/1 muuttamisesta. Suosituksessa GFCM/43/2019/1 otettiin käyttöön dolfiinia kohdennetusti pyytävien kalastusalusten enimmäismäärään perustuva toimenpide pyyntiponnistuksen jäädyttämiseksi, ja suosituksella GFCM/44/2021/11 kyseisten toimenpiteiden voimassaoloa jatkettiin vuoden 2023 loppuun. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(23) |
GFCM antoi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/45/2022/4 pohjakalakantojen kestävää hyödyntämistä Sisiliansalmessa (maantieteelliset osa-alueet 12–16) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta; suosituksella kumottiin suositukset GFCM/44/2021/12 ja GFCM/42/2018/5. Kyseisessä suosituksessa otettiin käyttöön kummeliturskan pyyntiponnistusjärjestelmä ja syvänmerenkatkarapujen saalisrajoitukset sekä kalastuskapasiteetin jäädyttäminen. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(24) |
GFCM antoi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/45/2022/5 Aristaeomorpha foliacea -katkarapukantojen ja Aristeus antennatus -katkarapukantojen kestävää hyödyntämistä Sisiliansalmessa (maantieteelliset osa-alueet 12–16) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta; suosituksella kumottiin suositukset GFCM/44/2021/7 ja GFCM/43/2019/6. Kyseisessä suosituksessa otettiin käyttöön saalisrajoitus ja kalastuskapasiteetin jäädyttäminen. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(25) |
GFCM antoi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/45/2022/6 Aristaeomorpha foliacea -katkarapukantojen ja Aristeus antennatus -katkarapukantojen kestävää hyödyntämistä Joonianmerellä (maantieteelliset osa-alueet 19–21) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta; suosituksella kumottiin suositukset GFCM/44/2021/8 and GFCM/42/2018/4. Kyseisessä suosituksessa otettiin käyttöön saalisrajoitus ja kalastuskapasiteetin jäädyttäminen. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(26) |
GFCM antoi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/45/2022/7 Aristaeomorpha foliacea -katkarapukantojen ja Aristeus antennatus -katkarapukantojen kestävää hyödyntämistä Levantinmerellä (maantieteelliset osa-alueet 24–27) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta; suosituksella kumottiin suositukset GFCM/44/2021/8 ja GFCM/42/2018/4. Kyseisessä suosituksessa otettiin käyttöön saalisrajoitus ja kalastuskapasiteetin jäädyttäminen. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(27) |
GFCM antoi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/45/2022/3 pilkkupagellin kestävää hyödyntämistä Alboráninmerellä (maantieteelliset osa-alueet 1–3) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta; suosituksella kumottiin suositukset GFCM/44/2021/4, GFCM/43/2019/2 ja GFCM/41/2017/2. Kyseisessä suosituksessa otettiin käyttöön saaliiden enimmäismäärät vuosiksi 2023, 2024 ja 2025, kyseiseen kalastukseen luvan saaneiden pitkäsiimojen ja käsisiimojen enimmäismäärä sekä virkistyskalastusta koskevat uudet toimenpiteet. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(28) |
GFCM antoi vuonna 2019 pidetyssä 43. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/43/2019/3, jolla muutettiin suositusta GFCM/41/2017/4 piikkikampelan kalastusta Mustallamerellä hoitosuunnitelmasta (maantieteellinen osa-alue 29) koskevasta monivuotisesta. Suosituksessa GFCM/43/2019/3 otettiin käyttöön ajantasaistettu alueellinen TAC ja kiintiöiden jakojärjestelmä piikkikampelalle sekä uusia säilyttämistoimenpiteitä, erityisesti kahden kuukauden kalastuskielto ja kalastuspäivien rajoitus 180 päivään vuodessa. Kyseiset uudet säilyttämistoimenpiteet liittyvät toiminnallisesti kalastusmahdollisuuksiin, sillä ilman kyseisiä toimenpiteitä piikkikampelan TAC-tasoa olisi alennettava kannan elpymisen varmistamiseksi. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(29) |
GFCM antoi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan suosituksen GFCM/45/2022/9 piikkikampelan kalastusta Mustallamerellä (maantieteellinen osa-alue 29) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta; suosituksella muutettiin suositusta GFCM/43/2019/3. Kyseisellä suosituksella jatkettiin voimassa olevan TACin voimassaoloa yhdellä vuodella. Kyseiset toimenpiteet olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. |
|
(30) |
GFCM hyväksyi vuonna 2022 pidetyssä 45. vuosikokouksessaan päätöksen, jossa todetaan, että unioni oli vuonna 2021 alikäyttänyt piikkikampelakiintiötään, ja hyväksytään käyttämättömän kiintiön siirtäminen covid-19-pandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Kyseinen GFCM:n päätös olisi saatettava osaksi unionin oikeutta. Alikäytöstä johtuvat kalastusmahdollisuudet olisi jaettava sen perusteella, mikä on kunkin jäsenvaltion osuus alikäytöstä, muuttamatta asetuksessa (EU) 2022/110 TACien vuotuista jakoa varten vahvistettua jakoperustetta. |
|
(31) |
GFCM:n Mustaamerta käsittelevän työryhmän antaman tieteellisen lausunnon perusteella kalastuskuolevuus olisi säilytettävä nykyisellä tasolla, jotta kilohailikannan kestävyys Mustallamerellä voidaan turvata. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa kyseiselle kannalle edelleen autonominen kiintiö. |
|
(32) |
Tässä asetuksessa vahvistettujen, unionin kalastusalusten käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (4) ja erityisesti sen 33 artiklaa, joka koskee saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista, ja sen 34 artiklaa, joka koskee tietojen ilmoittamista kalastusmahdollisuuksien käyttämisestä loppuun. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä lähettäessään komissiolle tiedot tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista. |
|
(33) |
Jotta kalastustoiminta ei keskeytyisi ja jotta turvattaisiin unionin kalastajien toimeentulo, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2023. Tämän asetuksen nopean täytäntöönpanon edistämiseksi sen olisi tultava voimaan heti sen julkaisemisen jälkeen. |
|
(34) |
Pyydysten valikoivuuden hyödyntämisen edistämiseksi ja tehokkaiden kalastuskieltoalueiden perustamiseksi nuorten ja kutevien yksilöiden suojelemista varten asetuksella (EU) 2022/110 otettiin käyttöön troolareiden pyyntiponnistusjärjestelmään liittyvä korvausmekanismi. Ensimmäisestä soveltamisvuodesta saatujen kokemusten perusteella, ja korvausjärjestelmän täyden tehokkuuden varmistamiseksi, on tarpeen selventää, miten mekanismi olisi pantava täytäntöön, myös takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2022, jolloin asetus (EU) 2022/110 tuli voimaan. Asetus (EU) 2022/110 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. Koska tieteellisissä lausunnoissa suositellaan edelleen pyydysten valikoivuuden ja kalastuskieltoalueiden tehokkuuden parantamista nuorten kalojen suojelemiseksi, kyseistä mekanismia olisi lisäksi jatkettava vuonna 2023. Vuoden 2023 osalta annettujen tieteellisten lausuntojen perusteella troolareille on tarpeen myöntää 3,5 prosenttia kalastuspäivistä laskettuna vuosien 2015–2017 perustasosta. |
|
(35) |
Kalastusmahdollisuuksia käytettäessä olisi kaikilta osin noudatettava unionin oikeutta, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSASTO
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Välimerellä ja Mustallamerellä sovellettavat kalastusmahdollisuudet vuodeksi 2023. Siinä myös selvennetään asetuksella (EU) 2022/110 perustetun korvausmekanismin soveltamista vuonna 2022 troolareita koskevan pyyntiponnistusjärjestelmän osalta.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä asetusta sovelletaan Välimerellä ja Mustallamerellä toimiviin unionin kalastusaluksiin, jotka hyödyntävät seuraavia kalakantoja:
|
a) |
jalokoralli (Corallium rubrum) ja dolfiini (Coryphaena hippurus) Välimerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan b alakohdassa; |
|
b) |
Aristeus antennatus -katkarapu, syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris), Aristaeomorpha foliacea -katkarapu, kummeliturska (Merluccius merluccius), keisarihummeri (Nephrops norvegicus) ja rusotäplämullo (Mullus barbatus) läntisellä Välimerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan c alakohdassa; |
|
c) |
sardelli (Engraulis encrasicolus) ja sardiini (Sardina pilchardus) Adrianmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan d alakohdassa; |
|
d) |
kummeliturska (Merluccius merluccius), keisarihummeri (Nephrops norvegicus), meriantura (Solea solea), syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris) ja rusotäplämullo (Mullus barbatus) Adrianmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan d alakohdassa; |
|
e) |
Aristaeomorpha foliacea -katkarapu ja Aristeus antennatus -katkarapu Sisiliansalmessa, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan e alakohdassa, Joonianmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan f alakohdassa, ja Levantinmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan g alakohdassa; |
|
f) |
pilkkupagelli (Pagellus bogaraveo) Alboráninmerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan h alakohdassa; |
|
g) |
kilohaili (Sprattus sprattus) ja piikkikampela (Scophthalmus maximus) Mustallamerellä, sellaisena kuin se on määriteltynä 4 artiklan i alakohdassa. |
2. Tätä asetusta sovelletaan myös muuhun unionin kalastustoimintaan, myös virkistyskalastukseen, jos se mainitaan nimenomaisesti asiaa koskevissa säännöksissä.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa säädettyjä määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:
|
a) |
’kansainvälisillä vesillä’ vesialueita, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan; |
|
b) |
’virkistyskalastuksella’ ei-kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia vesiluonnonvaroja hyödynnetään virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin; |
|
c) |
’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC)
|
|
d) |
’kiintiöllä’ unionille tai jäsenvaltiolle myönnettyä osuutta TACista; |
|
e) |
’unionin autonomisella kiintiöllä’ saalisrajaa, joka myönnetään autonomisesti unionin kalastusaluksille, jos sovittua TACia ei ole; |
|
f) |
’analyyttisellä kiintiöllä’ unionin autonomista kiintiötä, jonka osalta on käytettävissä analyyttinen arvio; |
|
g) |
’analyyttisellä arvioinnilla’ tietyn kannan kehityssuunnan määrällistä arviointia sellaisten kannan biologista tilannetta ja hyödyntämistä koskevien tietojen perusteella, jotka tieteellinen tarkastelu on osoittanut riittävän laadukkaiksi, jotta tulevaisuuden saalismäärävaihtoehdoista voidaan antaa tieteellinen lausunto; |
|
h) |
’kalaparvien kokoamiseen käytettävillä välineillä’ merenpinnalla kelluvia ankkuroituja välineitä, joilla pyritään houkuttelemaan kaloja. |
4 artikla
Kalastusalueet
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia maantieteellisten alueiden määritelmiä:
|
a) |
’GFCM-alueen maantieteellisillä osa-alueilla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011 (5) liitteessä I määriteltyjä alueita; |
|
b) |
’Välimerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 1–27, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I; |
|
c) |
’läntisellä Välimerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 1, 2, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I; |
|
d) |
’Adrianmerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 17 ja 18, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I; |
|
e) |
’Sisiliansalmella’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 12, 13, 14, 15 ja 16, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I; |
|
f) |
’Joonianmerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 19, 20 ja 21, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I; |
|
g) |
’Levantinmerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 24, 25, 26 ja 27, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I; |
|
h) |
’Alboráninmerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita 1–3, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I; |
|
i) |
’Mustallamerellä’ tarkoitetaan GFCM-alueen maantieteellistä osa-aluetta 29, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 1343/2011 liitteessä I. |
II OSASTO
KALASTUSMAHDOLLISUUDET
I LUKU
Välimeri
5 artikla
Jalokoralli
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy jalokorallin (Corallium rubrum) pyyntiin, eli kohdennettuun ja virkistyskalastukseen Välimerellä.
2. Kohdennetun kalastuksen osalta kalastuslupien enimmäismäärä ja unionin kalastusalusten ja muussa unionin kalastustoiminnassa jalokorallikantojen enimmäispyyntimäärät eivät saa ylittää liitteessä I vahvistettuja tasoja.
3. Niiltä unionin kalastusaluksilta, joihin sovelletaan 2 kohtaa, kielletään jalokorallin jälleenlaivaaminen merellä.
4. Virkistyskalastuksen osalta jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kieltääkseen jalokorallin pyytämisen ja aluksella pitämisen tai jälleenlaivaamisen tai aluksesta purkamisen.
6 artikla
Dolfiini
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan kaupalliseen toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, jossa käytetään kalaparvien kokoamiseen käytettäviä välineitä dolfiinin (Coryphaena hippurus) pyytämiseksi Välimerellä sijaitsevilla kansainvälisillä vesillä.
2. Niiden alusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa dolfiinia, vahvistetaan liitteessä II.
II LUKU
Läntinen Välimeri
7 artikla
Pohjakalakannat
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy asetuksen (EU) 2019/1022 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen pohjakalakantojen pyyntiin läntisellä Välimerellä.
2. Suurin sallittu pyyntiponnistus troolareiden ja pitkäsiima-alusten osalta vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä III. Jäsenvaltioiden on hallinnoitava suurinta sallittua pyyntiponnistusta asetuksen (EU) 2019/1022 9 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–34 artiklan mukaisesti.
3. Myös unionin kalastusalusten enimmäissaalisrajoitusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken unionin vesillä läntisellä Välimerellä vahvistetaan liitteessä III.
4. Tässä artiklassa ja liitteessä III vahvistetun kalastusmahdollisuuksien jakamisen jäsenvaltioiden kesken on täytettävä seuraavat edellytykset:
|
a) |
se on tehtävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti; ja |
|
b) |
se ei rajoita seuraavien soveltamista:
|
8 artikla
Koordinointimekanismi
1. Asianomaisen laivastonosan osalta jäsenvaltio voi vuonna 2023 myöntää lippunsa alla purjehtiville aluksille lisäkalastuspäiviä 3,5 prosenttia laskettuna vuosien 2015–2017 perustasosta kyseisessä jäsenvaltiossa 4 kohdan mukaisesti.
2. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle niiden kalastusalusten luettelo, joita tällainen lisäkalastuspäivien myöntäminen koskee, sekä vastaava lisäkalastuspäivien lukumäärä ja asiaan liittyvä edellytys.
3. Lisäkalastusmahdollisuudet lasketaan suurimmasta sallitusta pyyntiponnistuksesta vuosien 2015–2017 perustasossa asianomaisen jäsenvaltion kyseessä olevan laivastonosan osalta 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen.
4. Jäsenvaltio voi myöntää 1 kohdassa tarkoitettuja lisäkalastuspäiviä edellyttäen, että alus täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
|
a) |
alus käyttää trooliverkkoa, jonka troolinperän neliömäisen silmän koko on 45 millimetriä, jotta voitaisiin vähentää kummeliturskan nuorten yksilöiden saaliita vähintään 25 prosentilla; |
|
b) |
alus käyttää syvänmeren kalastuksessa trooliverkkoa, jonka troolinperän neliömäisen silmän koko on 50 millimetriä, jotta voitaisiin vähentää sellaisten Aristeus antennatus -katkarapujen saaliita, joiden selkäkilven pituus on alle 25 millimetriä, vähintään 25 prosentilla maantieteellisillä osa-alueilla 1, 2, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11, ja vähentää sellaisten Aristaeomorpha foliacea -katkarapujen saaliita, joiden selkäkilven pituus on alle 35 millimetriä, vähintään 25 prosentilla maantieteellisillä osa-alueilla 8, 9, 10 ja 11; |
|
c) |
alus käyttää säänneltyä erittäin valikoivaa pyydystä, jonka tekniset ominaisuudet mahdollistavat STECF:n tieteellisen tutkimuksen mukaan kaikkien pohjakalalajien nuorten yksilöiden saaliiden vähintään 25 prosentin vähennyksen tai kaikkien pohjakalalajien kutevien kalojen saaliiden vähintään 20 prosentin vähennyksen vuoteen 2020 verrattuna; tällainen pyydys voi olla esimerkiksi lajitteluristikko, jonka aukkojen koko on 20 millimetriä; |
|
d) |
asianomainen jäsenvaltio on perustanut väliaikaisia kalastuskieltoalueita vähentääkseen kaikkien pohjakalalajien nuorten yksilöiden saaliita vähintään 25 prosentilla tai kaikkien pohjakalalajien kutevien kalojen saaliita vähintään 20 prosentilla; |
|
e) |
asianomainen jäsenvaltio on vahvistanut kummeliturskan säilyttämisen uudeksi vähimmäisviitekooksi 26 senttimetriä tarkoituksena päästä vähitellen sukukypsyyskokoon; tai |
|
f) |
asianomaiset jäsenvaltiot ovat asettaneet vähintään neljä peräkkäistä viikkoa kestävän kiellon troolareilla harjoitettavalle kalastukselle sellaisilla alueilla ja ajanjaksoilla, joiden katsotaan parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella olevan tärkeitä kummeliturskakantojen kutupaikkojen suojelemisen kannalta. Tällaisten alueiden osalta otetaan huomioon myös kutevien kantojen levinneisyysalueet, mukaan lukien 150 metrin ja 500 metrin väliset syvyydet. Väliaikaisten kalastuskieltojen kaudet ajoittuvat helmikuusta maaliskuuhun ja lokakuusta marraskuuhun. |
5. Asianomaisen jäsenvaltion on myös ilmoitettava komissiolle 4 kohdassa tarkoitettuihin lisäkalastuspäiviin luettava toteutettu pyyntiponnistus erikseen joka kuukausi käyttämällä kyseisten lisäkalastuspäivien erityisiä ilmoituskoodeja.
6. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä lokakuuta kaikki 4 kohdan a-f alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvät saatavilla olevat tiedot.
9 artikla
Tietojen tallentaminen ja toimittaminen
1. Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava pyyntiponnistustiedot komissiolle asetuksen (EU) 2019/1022 10 artiklan mukaisesti.
2. Kun jäsenvaltiot toimittavat pyyntiponnistustiedot komissiolle tämän artiklan mukaisesti, niiden on käytettävä liitteessä III esitettyjä pyyntiponnistusryhmän koodeja.
III LUKU
Adrianmeri
10 artikla
Pienten pelagisten lajien kannat
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy sardiinin (Sardina pilchardus) ja sardellin (Engraulis encrasicolus) pyyntiin Adrianmerellä.
2. Enimmäissaalit eivät saa ylittää liitteessä IV vahvistettuja tasoja.
3. Pyyntilaivastojen enimmäiskapasiteetti ilmaistuna alusten määränä, kilowatteina (kW) ja bruttovetoisuutena (GT) niiden unionin kalastusalusten osalta, joilla on lupa kalastaa pienten pelagisten lajien kantoja, vahvistetaan liitteessä IV.
11 artikla
Pohjakalakannat
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy kummeliturskan (Merluccius merluccius), keisarihummerin (Nephrops norvegicus), merianturan (Solea solea), syvänmerenkatkaravun (Parapenaeus longirostris) ja rusotäplämullon (Mullus barbatus) pyyntiin Adrianmerellä.
2. Tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien pohjakalakantojen suurin sallittu pyyntiponnistus ja laivaston suurin sallittu kapasiteetti vahvistetaan liitteessä IV.
3. Jäsenvaltio voi muuttaa liitteessä IV vahvistettua pyyntiponnistustensa jakoa siirtämällä kalastuspäiviä pyyntiponnistusryhmältä toiselle samalla maantieteellisellä alueella ja/tai saman pyydyksen osalta, edellyttäen että se soveltaa sellaista kansallista muuntokerrointa, jota parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot tukevat.
4. Jäsenvaltioiden on hallinnoitava suurinta sallittua pyyntiponnistusta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklan mukaisesti.
12 artikla
Tietojen toimittaminen
Kun jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti komissiolle tiedot pyydettyjen kantojen puretuista määristä, niiden on käytettävä liitteessä IV ilmoitettuja kantojen koodeja.
IV LUKU
Sisiliansalmi
13 artikla
Pohjakalakannat
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy kummeliturskan (Merluccius merluccius) ja syvänmerenkatkaravun (Parapenaeus longirostris) pyyntiin Sisiliansalmessa.
2. Syvänmerenkatkaravun enimmäissaalit eivät saa ylittää liitteessä V vahvistettuja tasoja.
3. Kummeliturskan suurin sallittu pyyntiponnistus ja pyyntilaivaston enimmäiskapasiteetti ilmaistuna alusten määränä, kilowatteina (kW) ja bruttovetoisuutena (GT) niiden pohjatroolareiden osalta, joilla on lupa kalastaa tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvia pohjakalakantoja, vahvistetaan liitteessä V.
4. Jäsenvaltioiden on hallinnoitava suurinta sallittua pyyntiponnistusta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklan mukaisesti.
14 artikla
Syvänmerenkatkaravut
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy Aristaeomorpha foliacea -katkaravun ja Aristeus antennatus -katkaravun pyyntiin Sisiliansalmessa.
2. Pyyntilaivaston enimmäiskapasiteetti ilmaistuna alusten määränä, kilowatteina (kW) ja bruttovetoisuutena (GT) niiden pohjatroolareiden osalta, joilla on lupa kalastaa pohjakalakantoja, vahvistetaan liitteessä V.
3. Enimmäissaalit eivät saa ylittää liitteessä V vahvistettuja tasoja.
15 artikla
Tietojen toimittaminen
Kun jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti komissiolle tiedot pyydettyjen kantojen puretuista määristä, niiden on käytettävä liitteessä V ilmoitettuja kantojen koodeja.
V LUKU
Joonianmeri ja Levantinmeri
16 artikla
Syvänmerenkatkaravut
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy Aristaeomorpha foliacea -katkaravun ja Aristeus antennatus -katkaravun pyyntiin Joonianmerellä ja Levantinmerellä.
2. Pyyntilaivastojen enimmäiskapasiteetti ilmaistuna alusten määränä, kilowatteina (kW) ja bruttovetoisuutena (GT) niiden pohjatroolareiden osalta, joilla on lupa kalastaa pohjakalakantoja, vahvistetaan liitteessä VI.
3. Enimmäissaalit eivät saa ylittää liitteessä VI vahvistettuja tasoja.
VI LUKU
Alboráninmeri
17 artikla
Pilkkubagelli
1. Tätä artiklaa sovelletaan unionin kalastusalusten pitkälläsiimalla ja käsisiimalla harjoittamaan kaupalliseen kalastukseen ja virkistyskalastukseen, joka liittyy pilkkupagellin (Pagellus bogaraveo) pyyntiin Alboráninmerellä.
2. Enimmäissaalit eivät saa ylittää liitteessä VII vahvistettuja tasoja.
3. Niiden pitkäsiimojen ja käsisiimojen enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa pilkkubagellia, vahvistetaan liitteessä VII.
4. Virkistyskalastuksen osalta saaliiden enimmäismäärä rajataan yhteen kalaan kalastuspäivää kohti. Pilkkubagellin (Pagellus bogaraveo) säilyttämiselle vahvistettua 40 senttimetrin vähimmäisviitekokoa sovelletaan virkistyskalastukseen Alboráninmerellä. Tämän lajin virkistyskalastus on kiellettyä kaupalliselle kalastukselle kansallisella tasolla asetetun kalastuskiellon aikana.
VII LUKU
Mustameri
18 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakaminen kilohailin osalta
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy kilohailin (Sprattus sprattus) pyyntiin Mustallamerellä.
2. Unionin autonominen kilohailin kiintiö, tällaisen kiintiön jakaminen jäsenvaltioiden kesken ja tarvittaessa siihen toiminnallisesti liittyvät edellytykset vahvistetaan liitteessä VIII.
19 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakaminen piikkikampelan osalta
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikenlaiseen unionin kalastusalusten harjoittamaan toimintaan ja muuhun unionin kalastustoimintaan, joka liittyy piikkikampelan (Scophthalmus maximus) pyyntiin Mustallamerellä.
2. Unionin vesillä Mustallamerellä sovellettava piikkikampelan TAC ja tällaisen TACin jakaminen jäsenvaltioiden kesken ja tarvittaessa siihen toiminnallisesti liittyvät edellytykset vahvistetaan liitteessä VIII.
20 artikla
Piikkikampelaan kohdistuvan pyyntiponnistuksen hallinnointi
Unionin kalastusaluksilla, joilla on lupa kalastaa piikkikampelaa 19 artiklan soveltamisalalla, saa olla aluksen suurimmasta pituudesta riippumatta enintään 180 kalastuspäivää vuodessa.
21 artikla
Piikkikampelaa koskeva kalastuskielto
Unionin kalastusaluksilta on kiellettyä harjoittaa piikkikampelan osalta mitään kalastustoimintaa, mukaan lukien aluksella pitäminen, jälleenlaivaus, purkaminen aluksesta ja ensimyynti, unionin vesillä Mustallamerellä 15 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta.
22 artikla
Kalastusmahdollisuuksien jakamista Mustallamerellä koskevat erityiset säännökset
1. Tämän asetuksen 18 ja 19 artiklassa vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:
|
a) |
asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan nojalla tehtävät vaihdot; |
|
b) |
asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan nojalla tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset; ja |
|
c) |
asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 ja 107 artiklan nojalla tehtävät vähennykset. |
2. Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa ei sovelleta silloin, kun jäsenvaltio käyttää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta.
23 artikla
Tietojen toimittaminen
Kun jäsenvaltiot toimittavat asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 ja 34 artiklan mukaisesti komissiolle tiedot unionin vesillä Mustallamerellä pyydettyjen kilohailin ja piikkikampelan kantojen puretuista määristä, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä VIII ilmoitettuja kantojen koodeja.
III OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
24 artikla
Asetuksen (EU) 2022/110 muuttaminen
Muutetaan asetuksen (EU) 2022/110 liite III tämän asetuksen liitteen IX mukaisesti.
25 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
Sen 24 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2022.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2023.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
P. KULLGREN
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1022, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 1).
(3) Neuvoston asetus (EU) 2022/110, annettu 27 päivänä tammikuuta 2022, eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Välimerellä ja Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2022 (EUVL L 21, 31.1.2022, s. 165).
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).
LIITE I
UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JALOKORALLIN MONIVUOTISEN GFCM-HOITOSUUNNITELMAN PUITTEISSA VÄLIMERELLÄ
Tämän liitteen taulukoissa vahvistetaan jalokorallin kalastuslupien sallittu enimmäismäärä ja enimmäispyyntimäärät Välimerellä.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia GFCM-alueen maantieteellisiin osa-alueisiin.
Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi kalakantojen tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:
|
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleisnimi |
|
Corallium rubrum |
COL |
Jalokoralli |
Taulukko 1
Kalastuslupien enimmäismäärä (*1)
|
Jäsenvaltiot |
Jalokoralli COL |
|
Kreikka |
12 |
|
Espanja |
0 (*2) |
|
Ranska |
32 |
|
Kroatia |
28 |
|
Italia |
40 |
Taulukko 2
Enimmäispyyntimäärät ilmaistuna tonneina elopainoa
|
Laji: |
Jalokoralli Corallium rubrum |
Alue: |
Unionin vedet Välimerellä – maantieteelliset osa-alueet 1–27 COL/GF1-27 |
|
|
Kreikka |
1,844 |
|
Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
|
|
Espanja |
0 ((**)) |
|
||
|
Ranska |
1,400 |
|
||
|
Kroatia |
1,226 |
|
||
|
Italia |
1,378 |
|
||
|
Unioni |
5,848 |
|
||
|
TAC |
Ei sovelleta / Ei sovittu |
|||
(*1) Jalokorallin keräämiseen luvan saaneiden alusten ja/tai sukeltajien taikka yhdestä sukeltajasta ja yhdestä aluksesta koostuvien parien määrä.
(*2) Espanjan vesille asetetun jalokorallin väliaikaisen kalastuskiellon mukaisesti.
((**)) Espanjan vesille asetetun jalokorallin väliaikaisen kalastuskiellon mukaisesti.
LIITE II
UNIONIN KALASTUSALUSTEN PYYNTIPONNISTUS SILTÄ OSIN KUIN ON KYSE DOLFIINIKANNAN HOIDOSTA VÄLIMERELLÄ
Tämän liitteen taulukossa vahvistetaan niiden unionin kalastusalusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa dolfiinia Välimerellä sijaitsevilla kansainvälisillä vesillä.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia Välimerellä sijaitseviin kansainvälisiin vesiin.
Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi kalakantojen tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:
|
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleisnimi |
|
Coryphaena hippurus |
DOL |
Dolfiini |
Kansainvälisillä vesillä toimiville aluksille myönnettävien kalastuslupien enimmäismäärä (*1)
|
Jäsenvaltio |
Dolfiini DOL |
|
Italia |
797 |
|
Malta |
130 |
(*1) Tähän kiintiöön saa asetuksen (EU) N:o 1343/2011 mukaisesti pyytää vain 15 päivän elokuuta ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.
LIITE III
UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET SILTÄ OSIN KUIN ON KYSE POHJAKALAKANTOJEN HOIDOSTA LÄNTISELLÄ VÄLIMERELLÄ
Tämän liitteen taulukoissa vahvistetaan suurin sallittu pyyntiponnistus (kalastuspäivinä) kantaryhmittäin, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EU) 2019/1022 1 artiklassa, sekä enimmäissaalisrajoitukset ja alusten suurin pituus kaikentyyppisille trooleille (1) ja pohjasiima-aluksille, joilla kalastetaan pohjakalakantoja.
Kaikkiin tässä liitteessä vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin sovelletaan asetuksessa (EU) 2019/1022 ja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia GFCM-alueen maantieteellisiin osa-alueisiin.
Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi kalakantojen tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:
|
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleisnimi |
|
Aristaeomorpha foliacea |
ARS |
Aristaeomorpha foliacea -katkarapu |
|
Aristeus antennatus |
ARA |
Aristeus antennatus-katkarapu |
|
Merluccius |
HKE |
Kummeliturska |
|
Mullus barbatus |
MUT |
Rusotäplämullo |
|
Nephrops norvegicus |
NEP |
Keisarihummeri |
|
Parapenaeus longirostris |
DPS |
Syvänmerenkatkarapu |
1. Suurin sallittu pyyntiponnistus kalastuspäivinä
|
a) |
Kalastuspäivien määrä: troolarit Alboráninmerellä, Baleaareilla, Pohjois-Espanjassa ja Lioninlahdella (maantieteelliset osa-alueet 1, 2, 5, 6 ja 7)
|
|
b) |
Kalastuspäivien määrä: troolarit Korsikalla, Ligurianmerellä, Tyrrhenanmerellä ja Sardiniassa (maantieteelliset osa-alueet 8, 9, 10 ja 11)
|
|
c) |
Kalastuspäivien määrä: pohjasiima-alukset Alboráninmerellä, Baleaareilla, Pohjois-Espanjassa ja Lioninlahdella (maantieteelliset osa-alueet 1, 2, 5, 6 ja 7)
|
|
d) |
Kalastuspäivien määrä: pohjasiima-alukset Korsikalla, Ligurianmerellä, Tyrrhenanmerellä ja Sardiniassa (maantieteelliset osa-alueet 8, 9, 10 ja 11)
|
2. Syvänmeren katkarapujen enimmäissaalisrajoitukset
|
a) |
Aristeus antennatus -katkaravun kalastusmahdollisuudet Alboráninmerellä, Baleaareilla, Pohjois-Espanjassa ja Lioninlahdella (maantieteelliset osa-alueet 1, 2, 5, 6 ja 7); enimmäissaaliit ilmaistu tonneina elopainoa
|
||||||||||||||||||||||
|
b) |
Aristeus antennatus -katkaravun ja Aristaeomorpha foliacea -katkaravun kalastusmahdollisuudet Korsikalla, Ligurianmerellä, Tyrrhenanmerellä ja Sardiniassa (maantieteelliset osa-alueet 8, 9, 10 ja 11); enimmäissaaliit ilmaistu tonneina elopainoa
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(1) TBB, OTB, PTB, TBN, TBS, TB, OTM, PTM, TMS, TM, OTT, OT, PT, TX, OTP, TSP.
LIITE IV
UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET ADRIANMERELLÄ
Tämän liitteen taulukoissa vahvistetaan kalastusmahdollisuudet kantaryhmittäin tai alusponnistusryhmittäin ja tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset, mukaan lukien niiden unionin kalastusalusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa pieniä pelagisia kantoja.
Kaikkiin tässä liitteessä vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia GFCM-alueen maantieteellisiin osa-alueisiin.
Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:
|
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleisnimi |
|
Engraulis encrasicolus |
ANE |
Sardelli |
|
Merluccius merluccius |
HKE |
Kummeliturska |
|
Mullus barbatus |
MUT |
Rusotäplämullo |
|
Nephrops norvegicus |
NEP |
Keisarihummeri |
|
Parapenaeus longirostris |
DPS |
Syvänmerenkatkarapu |
|
Sardina pilchardus |
PIL |
Sardiini |
|
Solea solea |
SOL |
Meriantura |
1. Pienten pelagisten lajien kannat – maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18
Enimmäissaaliit ilmaistuna tonneina elopainoa
|
Laji: |
Pienet pelagiset lajit (sardelli ja sardiini) Engraulis encrasicolus ja Sardina pilchardus |
Alue: |
Unionin ja kansainväliset vedet GFCM:n maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18 (SP1/GF 17–18) |
|
|
Italia |
32 941 |
Enimmäissaaliit Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
||
|
Kroatia |
51 735 |
|||
|
TAC |
Ei sovelleta |
|
||
Pieniä pelagisia kantoja aktiivisesti kalastavien troolareiden ja kurenuotta-alusten sallittu enimmäiskapasiteetti
|
Jäsenvaltio |
Pyydys |
Alusten lukumäärä |
kW |
GT |
|
Kroatia |
PS |
249 |
77 145,52 |
18 537,72 |
|
Italia |
PTM-OTM-PS |
685 |
134 556,7 |
25 852 |
|
Slovenia (*2) |
PS |
4 |
433,7 |
38,5 |
2. Pohjakalakannat – maantieteelliset osa-alueet 17 ja 18
Suurin sallittu pyyntiponnistus (kalastuspäivinä) niiden troolien tyypin ja laivastonosan mukaan jaoteltuna, joilla kalastetaan pohjakalakantoja maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18 (Adrianmeri)
|
|
|
|
|
|
Kalastuspäivät vuonna 2023 |
||
|
Pyydys-tyyppi |
Maantieteellinen alue |
Asianomaiset kannat |
Alusten kokonaispituus |
Pyyntiponnistusryhmän koodi |
ITALIA |
KROATIA |
SLOVENIA |
|
Troolit (OTB) |
GFCM:n osa-alueet 17 ja 18 |
Rusotäplämullo; kummeliturska; syvän-meren-katkarapu ja keisari-hummeri |
< 12 m |
EFF/MED3_OTB_TR1 |
3 275 |
10 097 |
|
|
≥ 12 m ja < 24 m |
EFF/MED3_OTB_TR2 |
73 599 |
23 524 |
||||
|
≥ 24 m |
EFF/MED3_OTB_TR3 |
6 449 |
2 112 |
||||
|
Puomi-troolit (TBB) |
GFCM:n osa-alue 17 |
Meri-antura |
< 12 m |
EFF/MED3_TBB_TR1 |
194 |
0 |
0 |
|
≥ 12 m ja < 24 m |
EFF/MED3_TBB_TR2 |
3 635 |
0 |
0 |
|||
|
≥ 24 m |
EFF/MED3_TBB_TR3 |
3 614 |
0 |
0 |
|||
Pohjakalakantojen kalastamiseen luvan saaneiden pohjatrooli- ja puomitroolialusten laivaston enimmäiskapasiteetti
|
Jäsenvaltio |
Pyydys |
Alusten lukumäärä |
kW |
GT |
|
Kroatia |
OTB |
495 |
79 867,99 |
13 267,99 |
|
Italia |
OTB-TBB |
1 363 |
260 618,37 |
47 148 |
|
Slovenia (*4) |
OTB |
11 |
1 813,00 |
168,67 |
(*1) Slovenian osalta määrät perustuvat vuoden 2014 toteutuneisiin saalismääriin 300 tonnin enimmäismäärään asti.
(*2) Suosituksen GFCM/44/2021/20 28 kohtaa ei sovelleta kansallisiin laivastoihin, joissa alle kymmenen kurenuotta-alusta ja/tai pelagista troolaria kalastaa aktiivisesti pienten pelagisten lajien kantoja, sen mukaan, mitä on kirjattu kansalliseen ja GFCM:n rekisteriin vuonna 2014. Tällöin aktiivisen laivaston kapasiteetti voi kasvaa enintään 50 prosenttia alusten lukumääränä ja bruttovetoisuutena (GT) ja/tai bruttorekisteritonneina (brt) ja kilowatteina (kW) ilmaistuna.
(*3) Slovenia ei saa ylittää suosituksen GFCM/43/2019/5 13 kohdan mukaisesti 3 000:ta kalastuspäivää vuodessa.
(*4) Suosituksen GFCM/43/2019/5 9 kohdan c alakohtaa ja 28 kohtaa ei sovelleta kansallisiin laivastoihin, jotka harjoittavat OTB-kalastusta ja kalastavat alle 1 000 päivää 9 kohdan c alakohdassa mainitun viitejakson aikana. OTB:ta käyttävän aktiivisen laivaston kalastuskapasiteetti saa kasvaa enintään 50 prosenttia viitekauteen verrattuna.
LIITE V
UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET SISILIANSALMESSA
Tämän liitteen taulukoissa vahvistetaan kalastusmahdollisuudet kantaryhmittäin tai alusponnistusryhmittäin ja tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset, mukaan lukien niiden unionin kalastusalusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa pohjakalalajeja ja syvänmeren katkarapuja.
Kaikkiin tässä liitteessä vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia GFCM-alueen maantieteellisiin osa-alueisiin.
Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:
|
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleisnimi |
|
Merluccius merluccius |
HKE |
Kummeliturska |
|
Parapenaeus longirostris |
DPS |
Syvänmerenkatkarapu |
|
Aristaeomorpha foliacea |
ARS |
Aristaeomorpha foliacea-katkarapu |
|
Aristeus antennatus |
ARA |
Aristeus antennatus -katkarapu |
1. Pohjakalakannat
|
a) |
Pyyntilaivastojen enimmäiskapasiteetti ilmaistuna alusten määränä, kilowatteina (kW) ja bruttovetoisuutena (GT) pohjatroolareiden osalta, jotka saavat kalastaa pohjakalakantoja Sisiliansalmessa (maantieteelliset osa-alueet 12, 13, 14, 15 ja 16)
|
|
b) |
Kummeliturskaa (Merluccius merluccius) kalastavien pohjatroolialusten pyyntiponnistuksen enimmäistaso Sisiliansalmessa (maantieteelliset osa-alueet 12, 13, 14, 15 ja 16) ilmaistuna kalastuspäivien määränä
|
|
c) |
Syvänmerenkatkaravun (Parapenaeus longirostris) enimmäissaaliit Sisiliansalmessa (maantieteelliset osa-alueet 12, 13, 14, 15 ja 16) ilmaistuna tonneina elopainoa
|
||||||||||||||||||||||
2. Syvänmerenkatkaravut
|
a) |
Pyyntilaivastojen enimmäiskapasiteetti ilmaistuna alusten määränä, kilowatteina (kW) ja bruttovetoisuutena (GT) pohjatroolareiden osalta, jotka saavat kalastaa syvänmerenkatkarapukantoja Sisiliansalmessa (maantieteelliset osa-alueet 12, 13, 14, 15 ja 16)
|
|
b) |
Aristaeomorpha foliacea -katkaravun enimmäissaaliit Sisiliansalmessa (maantieteelliset osa-alueet 12, 13, 14, 15 ja 16) ilmaistuna tonneina elopainoa
|
|||||||||||||||||||||||||
|
c) |
Aristeus antennatus -katkaravun enimmäissaaliit Sisiliansalmessa (maantieteelliset osa-alueet 12, 13, 14, 15 ja 16) ilmaistuna tonneina elopainoa
|
|||||||||||||||||||||||||
LIITE VI
UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JOONIANMERELLÄ JA LEVANTINMERELLÄ
Tämän liitteen taulukoissa vahvistetaan niiden unionin kalastusalusten enimmäismäärä, joilla on lupa kalastaa pohjakalakantoja Joonianmerellä ja Levantinmerellä.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia GFCM-alueen maantieteellisiin osa-alueisiin.
Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi kalakantojen tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:
|
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleisnimi |
|
Aristaeomorpha foliacea |
ARS |
Aristaeomorpha foliacea -katkarapu |
|
Aristeus antennatus |
ARA |
Aristeus antennatus -katkarapu |
1. Joonianmeri
|
a) |
Pyyntilaivastojen enimmäiskapasiteetti ilmaistuna alusten määränä, kilowatteina (kW) ja bruttovetoisuutena (GT) pohjatroolareiden osalta, jotka saavat kalastaa syvänmerenkatkarapukantoja Joonianmerellä (maantieteelliset osa-alueet 19, 20 ja 21)
|
|
b) |
Aristaeomorpha foliacea -katkaravun enimmäissaaliit Joonianmerellä (maantieteelliset osa-alueet 19, 20 ja 21) ilmaistuna tonneina elopainoa
|
||||||||||||||||||||||
|
c) |
Aristeus antennatus -katkaravun enimmäissaaliit Joonianmerellä (maantieteelliset osa-alueet 19, 20 ja 21) ilmaistuna tonneina elopainoa
|
||||||||||||||||||||||
2. Levantinmeri
|
a) |
Pyyntilaivastojen enimmäiskapasiteetti ilmaistuna alusten määränä, kilowatteina (kW) ja bruttovetoisuutena (GT) pohjatroolareiden osalta, jotka saavat kalastaa syvänmerenkatkarapukantoja Levantinmerellä (maantieteelliset osa-alueet 24, 25, 26 ja 27)
|
|
b) |
Aristaeomorpha foliacea -katkaravun enimmäissaaliit Levantinmerellä (maantieteelliset osa-alueet 24, 25, 26 ja 27) ilmaistuna tonneina elopainoa
|
|||||||||||||||||||
|
c) |
Aristeus antennatus -katkaravun enimmäissaaliit Levantinmerellä (maantieteelliset osa-alueet 24, 25, 26 ja 27) ilmaistuna tonneina elopainoa
|
|||||||||||||||||||
LIITE VII
UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET ALBORÁNINMERELLÄ
|
a) |
Enimmäissaaliit pitkälläsiimalla ja käsisiimalla ilmaistuna tonneina elopainoa
|
||||||||||||||||
|
b) |
Suurin sallittu määrä pitkäsiima- ja käsisiima-aluksia, jotka saavat kalastaa Levantinmerellä (maantieteelliset osa-alueet 1, 2 ja 3)
|
LIITE VIII
UNIONIN KALASTUSALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET MUSTALLAMERELLÄ
Tämän liitteen taulukoissa vahvistetaan TACit ja kiintiöt ilmaistuna tonneina elopainoa kantaa kohden ja tarvittaessa niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset.
Kaikkiin tässä liitteessä vahvistettuihin kalastusmahdollisuuksiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–35 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.
Viittaukset kalastusalueisiin ovat viittauksia GFCM-alueen maantieteellisiin osa-alueisiin.
Seuraavassa esitetään tämän liitteen soveltamiseksi tieteellisten nimien ja yleiskielisten nimien vastaavuustaulukko:
|
Tieteellinen nimi |
Kolmikirjaiminen koodi |
Yleisnimi |
|
Sprattus sprattus |
SPR |
Kilohaili |
|
Scophthalmus maximus |
TUR |
Piikkikampela |
|
Laji: |
Kilohaili Sprattus sprattus |
Alue: |
Unionin vedet Mustallamerellä – maantieteellinen osa-alue 29 (SPR/F3742C) |
|
|
Bulgaria |
8 032,50 |
|
Analyyttinen kiintiö Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
|
|
Romania |
3 442,50 |
|
||
|
Unioni |
11 475 |
|
||
|
TAC |
Ei sovelleta / Ei sovittu |
|
||
|
Laji: |
Piikkikampela Scophthalmus maximus |
Alue: |
Unionin vedet Mustallamerellä – maantieteellinen osa-alue 29 (TUR/F3742C) |
|
|
Bulgaria |
92,143 |
|
Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. |
|
|
Romania |
80,357 |
|
||
|
Unioni |
172,5 |
|||
|
TAC |
857 |
|
||
(*1) Kalastus, mukaan lukien aluksella pitäminen, jälleenlaivaaminen, purkaminen ja ensimyynti, on kielletty 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän kesäkuuta 2023 välisenä aikana.
LIITE IX
ASETUKSEN (EU) 2022/110 MUUTTAMINEN
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 2022/110 liite III seuraavasti:
|
1) |
korvataan a alakohdassa (troolareita Alboráninmerellä, Baleaareilla, Pohjois-Espanjassa ja Lioninlahdella (maantieteelliset osa-alueet 1, 2, 5, 6 ja 7) koskeva taulukko) oleva alaviite 2 seuraavasti:
|
|
2) |
korvataan b alakohdassa (troolareita Korsikalla, Ligurianmerellä, Tyrrhenanmerellä ja Sardiniassa (maantieteelliset osa-alueet 8, 9, 10 ja 11) koskeva taulukko) oleva alaviite 3 seuraavasti:
|