1.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bf artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kaupankäyntiyksikön toteutumatestausta varten laitosten on laskettava kaupankäyntiyksikön salkun arvon todelliset muutokset käyttämällä samoja tekniikoita, mukaan lukien samat hinnoittelumenetelmät, malliparametrit ja markkinatiedot, joita käytetään päivän lopun arvojen laskentaprosessissa, jäljempänä ’päivän lopun arvostusprosessi’, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 575/2013 105 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun riippumattoman hintojen varmentamisen tulokset.

2.   Laskiessaan kaupankäyntiyksikön salkun arvon todellisia muutoksia laitosten on sisällytettävä laskelmaan kyseisen salkun arvon muutokset, jotka johtuvat ajan kulumisesta.

3.   Laskiessaan kaupankäyntiyksikön salkun arvon todellisia muutoksia laitosten on sisällytettävä kyseiseen arvoon kaikki oikaisut, jotka on otettu huomioon 1 kohdassa tarkoitetussa päivän lopun arvostusprosessissa ja jotka liittyvät markkinariskiin, lukuun ottamatta seuraavia oikaisuja:

4.   Laitosten on laskettava 3 kohdassa tarkoitetun oikaisun arvo kaikkien samalle kaupankäyntiyksikölle osoitettujen positioiden perusteella. Laitosten on sisällytettävä oikaisun arvon muutoksia ainoastaan oikaisun laskentapäivänä.

5.   Edellä 3 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen poikkeusten lisäksi laitokset voivat jättää kaupankäyntiyksikön salkun arvon todellisten muutosten laskennan ulkopuolelle oikaisun, joka lasketaan päivän lopun arvostusprosessissa useammalle kuin yhdelle kaupankäyntiyksikölle osoitettujen positioyhdistelmien osalta nettoperusteisesti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bf artiklan 6 kohdassa tarkoitettua toteutumatestausta varten laitosten on laskettava salkun arvon todelliset muutokset käyttämällä samoja tekniikoita, mukaan lukien samat hinnoittelumenetelmät, malliparametrit ja markkinatiedot, joita käytetään päivän lopun arvostusprosessissa, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 575/2013 105 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun riippumattoman hintojen varmentamisen tulokset.

2.   Laskiessaan salkun arvon todellisia muutoksia laitosten on otettava huomioon kyseisen salkun arvon muutokset, jotka johtuvat ajan kulumisesta.

3.   Laskiessaan salkun arvon todellisia muutoksia laitosten on sisällytettävä kyseiseen arvoon kaikki oikaisut, jotka on otettu huomioon 1 kohdassa tarkoitetussa päivän lopun arvostusprosessissa ja jotka liittyvät markkinariskiin, lukuun ottamatta seuraavia oikaisuja:

4.   Laitosten on laskettava 3 kohdassa tarkoitettujen oikaisujen arvon muutokset jommankumman seuraavista perusteella:

5.   Laitosten on sisällytettävä oikaisun arvon muutoksia ainoastaan oikaisun laskentapäivänä.

1.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bf artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kaupankäyntiyksikön toteutumatestausta varten laitosten on laskettava kaupankäyntiyksikön salkun arvon oletetut muutokset käyttämällä samoja tekniikoita, mukaan lukien samat hinnoittelumenetelmät, malliparametrit ja markkinatiedot, joita käytetään päivän lopun arvostusprosessissa, ottamatta huomioon maksuja ja välityspalkkioita.

2.   Laskiessaan kaupankäyntiyksikön salkun arvon oletettuja muutoksia laitosten on otettava huomioon kaupankäyntiyksikön salkun arvon muutokset, jotka johtuvat ajan kulumisesta, samalla tavoin kuin ne ottavat tällaiset muutokset huomioon seuraavien laskennassa:

3.   Laskiessaan kaupankäyntiyksikön salkun arvon oletettuja muutoksia laitosten on sisällytettävä kyseiseen arvoon kaikki oikaisut, jotka on otettu huomioon 1 kohdassa tarkoitetussa päivän lopun arvostusprosessissa, jotka liittyvät markkinariskiin, jotka lasketaan päivittäin ja jotka sisältyvät laitoksen riskienmittausmalliin, lukuun ottamatta kaikkia seuraavia oikaisuja:

4.   Laitosten on laskettava 3 kohdassa tarkoitetun oikaisun arvo kaikkien kyseiselle kaupankäyntiyksikölle osoitettujen positioiden perusteella. Laitosten on otettava huomioon oikaisun arvon muutokset, jotka perustuvat vertailuun päivän lopun oikaisun arvon ja, olettaen, että kaupankäyntiyksikön salkun positiot pysyvät muuttumattomina, seuraavan päivän lopun oikaisun arvon välillä.

5.   Edellä 3 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen poikkeusten lisäksi laitokset voivat myös jättää kaupankäyntiyksikön salkun arvon oletettujen muutosten laskennan ulkopuolelle oikaisun, joka lasketaan päivän lopun arvostusprosessissa useammalle kuin yhdelle kaupankäyntiyksikölle osoitettujen positioyhdistelmien osalta nettoperusteisesti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bf artiklan 6 kohdassa tarkoitettua toteutumatestausta varten laitosten on laskettava salkun arvon oletetut muutokset käyttämällä samoja tekniikoita, mukaan lukien samat hinnoittelumenetelmät, malliparametrit ja markkinatiedot, joita käytetään päivän lopun arvostusprosessissa, ottamatta huomioon maksuja ja välityspalkkioita.

2.   Laskiessaan salkun arvon oletettuja muutoksia laitosten on otettava huomioon salkun arvon muutokset, jotka johtuvat ajan kulumisesta, samalla tavoin kuin ne ottavat tällaiset muutokset huomioon seuraavien laskennassa:

3.   Laskiessaan salkun arvon oletettuja muutoksia laitosten on sisällytettävä kyseiseen arvoon kaikki oikaisut, jotka on otettu huomioon 1 kohdassa tarkoitetussa päivän lopun arvostusprosessissa, jotka liittyvät markkinariskiin, jotka lasketaan päivittäin ja jotka sisältyvät laitoksen riskienmittausmalliin, lukuun ottamatta kaikkia seuraavia oikaisuja:

4.   Laitosten on laskettava 3 kohdassa tarkoitettujen oikaisujen arvon muutokset jommankumman seuraavista perusteella:

1.   Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bg artiklan 2 kohtaa laitosten on laskettava tietyn kaupankäyntiyksikön salkun osalta tämän asetuksen 7 artiklassa säädetty Spearmanin korrelaatiokerroin ja tämän asetuksen 8 artiklassa säädetty Kolmogorov-Smirnovin testimittari ja sovellettava näiden laskelmien tulosten perusteella tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja kriteerejä. Jos kyseisten kriteerien mukaan kaupankäyntiyksikön salkun arvon teoreettiset muutokset ja oletetut muutokset eivät vastaa riittävän hyvin toisiaan, laitoksiin sovelletaan tämän asetuksen 10 artiklassa säädettyä seurausta.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa laitokset voivat yhdenmukaistaa ajankohdan (tilannekatsausajan), jonka osalta ne laskevat kaupankäyntiyksikön salkun arvon teoreettiset muutokset, sen tilannekatsausajan kanssa, jonka osalta ne laskevat kyseisen arvon oletetut muutokset.

1.   Laitosten on laskettava tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Spearmanin korrelaatiokerroin toteuttamalla seuraavat vaiheet seuraavassa järjestyksessä:

c)

niiden on laskettava Spearmanin korrelaatiokerroin seuraavan kaavan mukaisesti: jossa: R HPL = b alakohdassa tarkoitetusta oletettujen muutosten aikasarjasta saatujen järjestysnumeroiden aikasarja; R RTPL = b alakohdassa tarkoitetusta teoreettisten muutosten aikasarjasta saatujen järjestysnumeroiden aikasarja; = 3 kohdan a alakohdan mukaisesti laskettu järjestysnumeroiden aikasarjan RHPL keskihajonta; = 3 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu järjestysnumeroiden aikasarjan RRTPL keskihajonta; cov (RHPL , RRTPL ) = 3 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettu järjestysnumeroiden aikasarjojen RHPL ja RRTPL välinen kovarianssi.

2.   Laitosten on tuotettava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu järjestysnumeroiden aikasarja alkuperäisestä aikasarjasta toteuttamalla seuraavat vaiheet seuraavassa järjestyksessä:

c)	jos b alakohdan mukaisen merkinnän tuloksena kaksi tai useampi havaintoa on merkitty samalla luvulla, laitosten on lisäksi korotettava kyseisten merkintöjen lukuja seuraavalla murtoluvulla: jossa N on niiden havaintojen määrä, joille on merkitty sama luku;

3.   Laitosten on laskettava järjestysnumeroiden aikasarjan RHPL keskihajonta a alakohdassa säädetyn kaavan mukaisesti, järjestysnumeroiden aikasarjan RRTPL keskihajonta b alakohdassa säädetyn kaavan mukaisesti ja kyseisten aikasarjojen välinen kovarianssi c alakohdassa säädetyn kaavan mukaisesti seuraavasti:

a)

;

b)

;

c)	; jossa: i = havaintoa järjestysnumeroiden aikasarjassa ilmaiseva indeksi; = järjestysnumeroiden aikasarjan R HPL ”i-th”-havainto; = järjestysnumeroiden aikasarjan RHPL keskiarvo; = järjestysnumeroiden aikasarjan RRTPL ”i-th”-havainto; = järjestysnumeroiden aikasarjan RRTPL keskiarvo.

1.   Laitosten on laskettava tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Kolmogorov-Smirnovin testimittari toteuttamalla seuraavat vaiheet seuraavassa järjestyksessä:

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa aikasarjasta saadulla empiirisellä kumulatiivisella kertymäfunktiolla tarkoitetaan funktiota, joka, kun syötteenä käytetään mitä tahansa lukua, antaa tulokseksi niiden aikasarjassa olevien havaintojen lukumäärän, joiden arvo on pienempi tai yhtä suuri kuin syötteenä käytetty luku, ja aikasarjassa olevien havaintojen kokonaislukumäärän välisen suhteen.

1.   Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bg artiklan 2 kohtaa laitosten on luokiteltava kukin kaupankäyntiyksikkö vihreän, oranssin, keltaisen tai punaisen alueen yksiköksi 2–5 kohdan mukaisesti.

Jos kaupankäyntiyksikkö luokitellaan vihreän alueen yksiköksi, teoreettisten muutosten ja kyseisen kaupankäyntiyksikön salkun arvon oletettujen muutosten on katsottava vastaavan riittävän hyvin toisiaan.

Jos kaupankäyntiyksikkö luokitellaan oranssin, keltaisen tai punaisen alueen yksiköksi, on katsottava, että teoreettiset muutokset ja kyseisen kaupankäyntiyksikön salkun arvon oletetut muutokset eivät vastaa riittävän hyvin toisiaan.

2.   Kaupankäyntiyksikkö luokitellaan ’vihreän alueen yksiköksi’, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

3.   Kaupankäyntiyksikkö luokitellaan ’punaisen alueen yksiköksi’, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

4.   Kaupankäyntiyksikkö luokitellaan ’oranssin alueen yksiköksi’, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

5.   Kaupankäyntiyksikkö, jota ei ole luokiteltu vihreän, oranssin tai punaisen alueen yksiköksi, luokitellaan ’keltaisen alueen yksiköksi’.

1.   Laitosten, jotka laskevat omien varojen vaatimukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 b luvussa säädetyn vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmän mukaisesti sellaisten positioiden osalta, jotka on osoitettu kaupankäyntiyksiköille, jotka on luokiteltu punaisen, oranssin tai keltaisen alueen yksiköksi tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti, on laskettava kyseisten positioiden osalta lisäpääomavaatimus seuraavan kaavan mukaisesti:

jossa:

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa kerroin k on laskettava seuraavan kaavan mukaisesti:

jossa:

SA i	=	markkinariskejä koskevat omien varojen vaatimukset, jotka on laskettu asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 a luvussa säädetyn vaihtoehtoisen standardimenetelmän mukaisesti kaikkien kaupankäyntiyksikölle ”i” osoitettujen positioiden osalta;
	=	kaikkien sellaisten kaupankäyntiyksiköiden indeksit, jotka on luokiteltu tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti punaisen, oranssin tai keltaisen alueen yksiköiksi niiden joukossa, joiden osalta markkinariskejä koskevat omien varojen vaatimukset lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 b luvussa säädetyn vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmän mukaisesti;
	=	kaikkien sellaisten kaupankäyntiyksiköiden indeksit, joiden markkinariskejä koskevat omien varojen vaatimukset lasketaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 b luvussa säädetyn vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmän mukaisesti.

3.   Laitosten, jotka laskevat markkinariskejä koskevat omien varojen vaatimukset asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan IV osaston 1 b luvussa säädetyn vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmän mukaisesti positioille, jotka on osoitettu kaupankäyntiyksiköille, jotka on luokiteltu punaisen tai oranssin alueen yksiköksi tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti, on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle viranomaiselle, kun ne ilmoittavat voittojen ja tappioiden tarkastelua koskevan vaatimuksen tulokset asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 az artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti.

1.   Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bg artiklaa laitosten on laskettava kaupankäyntiyksikön salkun arvon teoreettiset muutokset perustuen vertailuun, jossa verrataan salkun päivän päätösarvoa ja, olettaen, että kaupankäyntiyksikön salkussa olevat positiot pysyvät muuttumattomina, kyseisen salkun arvoa seuraavan päivän lopussa.

2.   Laitosten on laskettava kaupankäyntiyksikön salkun teoreettiset muutokset käyttämällä samoja tekniikoita, mukaan lukien samat hinnoittelumenetelmät, malliparametrit ja markkinatiedot, joita käytetään riskienmittausmallissa.

3.   Kaupankäyntiyksikön salkun arvon teoreettiset muutokset saavat sisältää ainoastaan niiden riskienmittausmalliin sisältyvien riskitekijöiden arvon muutokset, joihin laitokset soveltavat tulevien häiriöiden skenaarioita.

1.   Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bg artiklaa laitokset voivat korvata tietyn riskitekijän syöttötietojen arvon, jota käytetään kaupankäyntiyksikön salkun arvon teoreettisten muutosten laskennassa, kaupankäyntiyksikön salkun arvon oletettujen muutosten laskennassa käytettävällä saman riskitekijän luonteeltaan samanlaisten syöttötietojen arvolla, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

2.   Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bg artiklaa laitokset voivat korvata kaupankäyntiyksikön salkun arvon teoreettisten muutosten laskennassa käytettävän riskitekijän arvon saman riskitekijän arvolla, jota käytetään kaupankäyntiyksikön salkun arvon oletettujen muutosten laskennassa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1.   Laitoksilla on oltava käytössään toimintaperiaatteet ja menettelyt, joissa määritetään, miten ne laskevat teoreettiset muutokset tämän asetuksen 12 ja 14 artiklan mukaisesti, ja joihin on sisällyttävä selvitys siitä, miten kaupankäyntiyksikön salkun arvon teoreettiset muutokset lasketaan mallinnettavien ja mallintamattomien riskitekijöiden osalta.

2.   Suunnitellessaan menettelyjä tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettujen tietojen yhdenmukaistamiseksi laitosten on sovellettava molempia seuraavista:

3.   Laitosten on dokumentoitava riskitekijöiden syöttötietoihin tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti tehdyt oikaisut kaupankäyntiyksikön salkun teoreettisten muutosten laskennassa sekä tällaisten oikaisujen perustelut.