(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa henkilöiden rajanylitystä sisärajoilla ja rajavalvontaa ulkorajoilla koskevien yhteisten toimenpiteiden sekä yhteisen viisumipolitiikan avulla, samalla kun pidetään yllä henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja turvallisuuden välistä herkkää tasapainoa.

(2)

SEUT 80 artiklan mukaisesti unionin rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

(3)

Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion johtajat vakuuttivat sitoutuvansa kehittämään turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentamaan unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, joka huolehtii ulkorajojen turvallisuudesta ja harjoittaa tehokasta, vastuullista ja kestävää kansainvälisten normien mukaista muuttoliikepolitiikkaa, sekä rakentamaan Eurooppaa, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

(4)

Kaikki tällä asetuksella perustettavasta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä, jäljempänä ’rahoitusväline’ rahoitettavat toimet, myös kolmansissa maissa toteutettavat toimet, olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti unionin säännöstössä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita, ja niiden olisi oltava sellaisten unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, jotka johtuvat kansainvälisistä välineistä, joiden osapuolia ne ovat, erityisesti varmistamalla syrjimättömyyden ja palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen.

(5)

Rahoitusvälineen toimintapoliittisena tavoitteena on kehittää ja toteuttaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla ja siten edistää sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa unionissa samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä ja noudatetaan täysimääräisesti asiaankuuluvaa unionin säännöstöä sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat sellaisista kansainvälisistä välineistä, joiden osapuolia ne ovat.

(6)

Euroopan yhdennetystä rajaturvallisuudesta, jota toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1896 (3) perustettu eurooppalainen raja- ja merivartiosto, vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajaturvallisuudesta vastaavat kansalliset viranomaiset, mukaan luettuna merivartiostot, silloin kun ne toteuttavat rajavalvontatehtäviä. Sen olisi autettava helpottamaan laillisia rajanylityksiä, ehkäisemään ja havaitsemaan laitonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä hallitsemaan muuttovirtoja.

(7)

Uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta 23 päivänä syyskuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa todettiin laillisen matkustamisen helpottamisen ja laittoman muuttoliikkeen ja turvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemisen olevan yksi unionin lähestymistavan päätavoitteista.

(8)

Unionin talousarvion kautta saatava rahoitustuki on välttämätöntä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamiseksi, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen ulkorajojen ylittämisen tehokkaassa hallinnoinnissa ja tuleviin haasteisiin vastaamisessa näillä rajoilla, millä puututtaisiin osaltaan vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen.

(9)

Jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen varmistamiseksi. Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus koostuu muun muassa seuraavista asetuksessa (EU) 2019/1896 vahvistetuista osatekijöistä: rajavalvonta; etsintä- ja pelastusoperaatiot rajavalvonnan yhteydessä; riskien analysointi; Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoima yhteistyö jäsenvaltioiden välillä, mukaan lukien tuki; virastojen välinen yhteistyö, mukaan lukien säännöllinen tietojenvaihto; yhteistyö kolmansien maiden kanssa; Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan ja joiden tarkoituksena on puuttua laittomaan maahanmuuttoon ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta paremmin; uusimman teknologian käyttäminen; sekä laadunvalvonta- ja yhteisvastuumekanismit.

(10)

Rahoitusvälineestä olisi voitava antaa tarvittavaa tukea jäsenvaltioille ulkorajojen valvonnan yhteisten vähimmäisnormien täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioiden, Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä komission toimivallan mukaisesti.

(11)

Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle ja jotka toteutetaan ulkorajoilla, on tärkeää vahvistaa virastojen välistä yhteistyötä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden osatekijänä asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti. Ulkorajoilla tapahtuvan raja- ja tullivalvonnan täydentävyys on tarpeen varmistaa antamalla jäsenvaltioille riittävästi unionin rahoitustukea. Virastojen välisellä yhteistyöllä paitsi tehostetaan tullitarkastuksia, jotta voidaan torjua kaikkia laittoman kaupan muotoja, myös helpotetaan laillista kauppaa ja matkustusta ja edistetään turvallista ja tehokasta tulliliittoa.

(12)

Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa seuraajarahasto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) N:o 513/2014 (4) ja (EU) N:o 515/2014 (5) perustetulle vuosien 2014–2020 sisäisen turvallisuuden rahastolle perustamalla muun muassa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(13)

SEUT V osaston oikeudellisten erityispiirteiden ja ulkoraja- ja tullivalvontapolitiikkoja koskevien erilaisten sovellettavien oikeusperustojen vuoksi rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä.

(14)

Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla ja joka käsittää rahoitusvälineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1077 (6) perustettavan tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen. Kyseistä kehystä olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1060 (7), johon tässä asetuksessa olisi viitattava yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevien sääntöjen osalta.

(15)

Rahoitusvälineen olisi perustuttava sen edeltäjien tuloksiin ja investointeihin; näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 574/2007/EY (8) vuosiksi 2007–2013 perustettu ulkorajarahasto ja asetuksella (EU) N:o 515/2014 vuosiksi 2014–2020 perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, ja rahoitusvälinettä olisi laajennettava niin, että voidaan ottaa huomioon uudet kehityssuuntaukset.

(16)

Yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan varmistamiseksi ja laillisen rajanylitysliikenteen helpottamiseksi rahoitusvälineellä olisi edistettävä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittämistä, mihin sisältyvät toimia, jotka liittyvät politiikkaan, lainsäädäntöön, järjestelmälliseen yhteistyöhön, taakan jakamiseen, laittomien maahanmuuttajien rajanylityspaikkojen tilanteen ja muuttuvien olosuhteiden arviointiin, henkilöstöön, laitteistoon ja teknologiaan; näitä toimia voivat toteuttaa eri tasoilla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten muiden unionin elinten ja laitosten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (9) perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/794 (10) perustetun Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

(17)

Rahoitusvälineellä olisi autettava tehostamaan viisumihakemusten käsittelyä siten, että helpotetaan vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumimenettelyjä ja voidaan havaita ja arvioida turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit. Rahoitusvälineestä olisi erityisesti annettava taloudellista tukea viisumihakemusten käsittelyn digitalisointiin, jonka tavoitteena on mahdollistaa nopeat, suojatut ja asiakaslähtöiset viisumimenettelyt sekä viisuminhakijoiden että konsulaattien eduksi. Rahoitusvälineellä olisi edistettävä myös mahdollisuuksia pitää yllä kattavia konsulipalveluja eri puolilla maailmaa. Rahoitusvälineestä olisi myös katettava yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukainen täytäntöönpano ja sen uudistaminen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 767/2008 (11) johtuvat toimenpiteet; samoin siitä olisi katettava jäsenvaltioille annettava apu viisumien myöntämistä varten, myös alueellisesti rajoitettujen viisumien, jotka myönnetään humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi viisumeja koskevan unionin säännöstön mukaisesti.

(18)

Rahoitusvälineestä olisi tuettava ulkorajojen valvontaan liittyviä, Schengenin säännöstöä soveltavien maiden alueella toteutettavia toimenpiteitä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamista, millä vahvistetaan Schengen-alueen yleistä toimivuutta.

(19)

Ulkorajojen valvonnan parantamiseksi, laillisen matkustamisen helpottamiseksi, laittomien rajanylitysten ehkäisyn ja torjumisen edistämiseksi, yhteisen viisumipolitiikan toteuttamiseksi ja korkean turvallisuustason edistämiseksi unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella rahoitusvälineestä olisi tuettava laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä rajaturvallisuuden alaa koskevan unionin oikeuden mukaisesti. Siitä olisi myös tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2019/817 (12) ja (EU) 2019/818 (13) perustetun unionin tietojärjestelmien välisen yhteentoimivuuden toteuttamista jäsenvaltioissa; nämä tietojärjestelmät ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2226 (14) perustettu rajanylitystietojärjestelmä (EES), asetuksella (EY) N:o 767/2008 perustettu viisumitietojärjestelmä (VIS), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1240 (15) perustettu Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmä (ETIAS), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 603/2013 (16) perustettu Eurodac, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2018/1860 (17), (EU) 2018/1861 (18) ja (EU) 2018/1862 (19) perustettu Schengenin tietojärjestelmä (SIS) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/816 (20) perustettu niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskeva keskitetty järjestelmä, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), ja tarkoituksena on, että kyseiset unionin tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan. Rahoitusvälineestä olisi myös edistettävä kansallisella tasolla tarvittavaa kehitystä sen jälkeen, kun keskustasolla on pantu täytäntöön yhteentoimivuuden komponentit eli eurooppalainen hakuportaali (ESP), yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu (yhteinen BMS), yhteinen henkilötietorekisteri (CIR) ja rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin (MID).

(20)

Jotta voidaan hyödyntää niiden erillisvirastojen osaamista ja asiantuntemusta, joilla on toimivaltaa rajaturvallisuuden, viisumipolitiikan ja laaja-alaisten tietojärjestelmien alalla, komission olisi otettava asianomaiset virastot hyvissä ajoin mukaan tällä asetuksella perustetun sisäasioiden rahastoja käsittelevän komitean työskentelyyn erityisesti ohjelmakauden alussa ja puolessavälissä. Tarvittaessa komission olisi myös voitava ottaa asiaankuuluvat unionin elimet ja laitokset mukaan seurantaan ja arviointiin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineellä tuetut toimet ovat asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Rahoitusvälineellä olisi täydennettävä ja tehostettava toimia, joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välisen vastuunjaon ja yhteisvastuun periaatteiden mukaisesti, jotka edustavat eurooppalaisen raja- ja merivartioston kahta pilaria. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä hallinnoitavia ohjelmiaan laatiessaan otettava huomioon analyyttiset välineet sekä operatiiviset ja tekniset ohjeistukset, joita Euroopan raja- ja merivartiovirasto on kehittänyt, sekä sen kehittämät koulutussuunnitelmat kuten rajavartijakoulutuksen yhteiset perusvaatimukset, mukaan lukien kyseisten perusvaatimusten perusoikeuksiin ja kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyvät komponentit. Jotta Euroopan raja- ja merivartioviraston tehtävät ja jäsenvaltioiden vastuulla oleva ulkorajavalvonta täydentäisivät toisiaan ja jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ja vältettäisiin kustannustehottomuutta, komission olisi hyvissä ajoin kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa jäsenvaltioiden toimittamien ohjelmaluonnosten, sikäli kuin ohjelmat kuuluvat kyseisen viraston toimivaltaan, etenkin operatiivisella tuella rahoitettavien toimien osalta.

(21)

Rahoitusvälineestä olisi asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä tuettava 13 päivänä toukokuuta 2015 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan muuttoliikeagenda” esitetyn, Eurooppa-neuvoston 25 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015 hyväksymän ja asetuksessa (EU) 2019/1896 tarkennetun hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanoa. Hotspot-lähestymistapa tarjoaa operatiivista tukea jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suhteettomia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita unionin ulkorajoilla. Se tarjoaa yhdennettyä, kokonaisvaltaista ja kohdennettua apua yhteisvastuun ja vastuun jakamisen hengessä.

(22)

Yhteisvastuullisuuden ja vastuun jakamisen hengessä niiden ulkorajojen suojelemiseksi, joilla on havaittu haavoittuvuuksia tai riskejä, erityisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (21) mukaisesti tehdyn Schengen-arvioinnin jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion olisi riittävällä tavalla puututtava asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja pannakseen täytäntöön kyseisen asetuksen nojalla annetut suositukset yhdenmukaisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti tekemien haavoittuvuusarviointien kanssa.

(23)

Rahoitusvälineen olisi tarjottava rahoitustukea niille jäsenvaltioille, jotka soveltavat ulkorajoja koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä täysimääräisesti, ja niille jäsenvaltioille, jotka valmistautuvat osallistumaan Schengeniin täysimääräisesti, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä rahastoa siten, että edistetään ulkorajojen valvontaa koskevaa unionin yhteistä politiikkaa.

(24)

Vaikka rahoitusvälineestä annetaan tukea rajaturvallisuutta koskeviin jäsenvaltioiden investointeihin, siitä ei saisi rahoittaa uusia, pysyviä infrastruktuureja ja kiinteistöjä sellaisilla sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu. Rahoitusvälineellä olisi kuitenkin tuettava kyseisillä sisärajoilla tehtäviä investointeja rajavalvonnassa käytettävään liikuteltavaan infrastruktuuriin sekä olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoa, rajoitettua uudistamista tai vaihtamista, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (22) jatkuva noudattaminen edellyttää.

(25)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteenä olevan, henkilöiden kauttakulusta maitse Kaliningradin alueen ja Venäjän federaation muiden osien välillä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 mukaisesti rahoitusvälineestä olisi katettava mahdolliset lisäkustannukset, joita aiheutuu tällaista kauttakulkua koskevan unionin säännöstön erityissäännösten eli neuvoston asetusten (EY) N:o 693/2003 (23) ja (EY) N:o 694/2003 (24) täytäntöönpanosta. Menetettyjen viisumimaksujen korvaamiseen tarkoitetun jatkuvan rahoitustuen tarve olisi kuitenkin määriteltävä unionin ja Venäjän federaation välillä voimassa olevan viisumijärjestelyn perusteella.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi rahoitusvälineen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmiin sisältyy kaikkiin rahoitusvälineen erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia ja että määrärahojen kohdentamisella erityistavoitteiden kesken varmistetaan, että tavoitteet ovat saavutettavissa.

(27)

Tehokkuusperiaatetta noudattaen olisi pyrittävä kehittämään synergioita ja yhdenmukaisuutta muiden unionin rahastojen kanssa, ja toimien päällekkäisyyttä olisi vältettävä.

(28)

Niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, joista jokin jäsenvaltio on antanut palauttamispäätöksen, on yksi asetuksessa (EU) 2019/1896 säädetyistä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden osatekijöistä. Palauttamisen alalla toteutettavat toimenpiteet eivät luonteensa ja tavoitteensa vuoksi kuitenkaan kuulu rahoitusvälineestä annettavan tuen soveltamisalaan, vaan ne katetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2021/1147 (25).

(29)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ulkorajoilla tekemän tärkeän työn tunnustamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niillä on käytössään riittävät keinot toteuttaa laaja-alaisia tehtäviään kyseisillä rajoilla, tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä olisi myönnettävä kyseisille kansallisille viranomaisille tarvittavaa rahoitusta, jotta ne voivat investoida tullitarkastuslaitteisiin, sekä laitteita, joita voidaan tullivalvonnan lisäksi käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan.

(30)

Useimmat tullitarkastuslaitteet sekä tieto- ja viestintätekniset järjestelmät voisivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muiden unionin säädösten, kuten rajaturvallisuutta, viisumeja tai poliisiyhteistyötä koskevien säännösten, noudattamiseen liittyviin tarkastuksiin. Rahasto on sen vuoksi suunniteltu niin, että siinä on kaksi toisiaan täydentävää välinettä, joilla on erilliset mutta täydentävät soveltamisalat laitteiden hankintaan. Rahoitusvälineestä tuetaan ensinnäkin taloudellisesti pääasiassa yhdennettyyn rajaturvallisuuteen tarkoitettuja laitteita sekä tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä, ja se sallii niiden käytön myös täydentävällä tullivalvonnan alalla. Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä puolestaan tuetaan taloudellisesti pääasiassa tullitarkastuksiin tarkoitettuja laitteita, ja se sallii niiden käytön muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvatoimiin. Tällainen roolien jako edistää virastojen välistä yhteistyötä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden osatekijänä asetuksessa (EU) 2019/1896 säädetyllä tavalla ja mahdollistaa siten tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen valvontalaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta.

(31)

Merirajojen valvonta on yksi unionin merialueilla suoritettavista rannikkovartiostojen tehtävistä. Rannikkovartiostojen tehtäviä suorittavat kansalliset viranomaiset ovat myös vastuussa monenlaisista tehtävistä, joihin voisivat kuulua muun muassa meriturvallisuus, turvallisuus, etsintä- ja pelastusoperaatiot, rajavalvonta, kalastuksenvalvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. Rannikkovartiostojen laajan tehtävänkuvauksen vuoksi ne kuuluvat unionin eri politiikkojen toimialoihin, joissa olisi kehitettävä synergioita vaikuttavampien ja tehokkaampien tulosten aikaansaamiseksi.

(32)

Kun jäsenvaltiot toteuttavat rahoitusvälineestä rahoitettuja merirajojen valvontaan liittyviä toimia, niiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota merellä toteutettavia etsintä- ja pelastusoperaatioita koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa. Tältä osin rahoitusvälineestä tuettuja laitteita ja järjestelmiä olisi voitava käyttää etsintä- ja pelastusoperaatioissa tilanteissa, joita voi tulla eteen merirajojen valvontaoperaatiossa.

(33)

Sen lisäksi, että unioni tekee yhteistyötä rannikkovartiostojen tehtävien osalta Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 (26) perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/473 (27) perustetun Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa, merialalla toteutettavien toimien yhdenmukaisuutta olisi parannettava myös kansallisella tasolla. Meriympäristön eri toimijoiden välisten synergioiden olisi oltava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja merellisen turvallisuusstrategian mukaisia.

(34)

Jotta täydentävyyttä voidaan vahvistaa ja merialan toimintojen yhdenmukaisuutta tehostaa toimien päällekkäisyyden välttämiseksi ja talousarvioon liittyvien rajoitteiden lieventämiseksi merialan kaltaisella kalliiden toimintojen alalla, rahoitusvälinettä olisi voitava käyttää myös luonteeltaan monialaisten merioperaatioiden tukemiseen.

(35)

Rahoitusvälineestä rahoitettavia laitteita ja tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä olisi myös voitava käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1149 (28) perustetun sisäisen turvallisuuden rahaston sekä asetuksella (EU) 2021/1147 perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tavoitteiden saavuttamiseen. Tällaisten laitteiden ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien olisi edelleen oltava saatavilla ja käytettävissä tehokkaisiin ja turvattuihin rajavalvontatoimiin, ja tällaisten laitteiden ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien käyttöaikaa sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tavoitteita varten olisi rajoitettava.

(36)

Rahoitusvälineen olisi sen erityistavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti palveltava unionin sisäistä toimintapolitiikkaa. Rahoitusvälineellä olisi samalla voitava tarvittaessa tukea kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä unionin painopisteiden mukaisia toimia. Näiden toimien synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja noudatettava yhdenmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja täydennettävä kyseisiä toimia. Tällaiset toimet olisi etenkin toteutettava niin, että varmistetaan täysin yhdenmukaisuus unionin ulkopolitiikan kanssa ja noudatetaan kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatetta, sekä johdonmukaisesti kyseisen alueen tai maan strategista ohjelmasuunnittelua koskevien asiakirjojen kanssa. Tällaisten toimien olisi myös keskityttävä muihin kuin kehitystä tukeviin toimenpiteisiin, palveltava unionin sisäisen toimintapolitiikan etuja ja oltava johdonmukaisia unionissa toteutettujen toimien kanssa. Väliarvioinnissaan ja jälkiarvioinnissaan komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kolmansissa maissa toteutettavien tai niihin liittyvien toimien toteuttamiseen.

(37)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset laatia puitteet, joiden avulla osoitetaan unionin yhteisvastuullisuutta rajaturvallisuuden ja yhteisen viisumipolitiikan alalla, ja tarjota foorumi näiden politiikkojen perustana olevien yhteisten laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiselle, tämän asetuksen perusteella myönnettävän rahoitustuen olisi edistettävä erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien kehittämistä näillä aloilla.

(38)

Tehdessään tunnetuksi rahoitusvälineestä tuettuja toimia unionin rahoituksen saajien olisi annettava tiedot kohdeyleisön kielellä tai kielillä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi kyseisen rahoituksen saajien olisi toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten rahoituksen saajien olisi varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki.

(39)

Komission olisi voitava käyttää rahoitusvälineestä myönnettäviä taloudellisia resursseja edistääkseen parhaita käytäntöjä ja tietojenvaihtoa rahoitusvälineen täytäntöönpanon osalta.

(40)

Komission olisi julkaistava tiedot suoraan tai välillisesti hallinnoitavasta temaattisesta välineestä myönnetystä tuesta oikea-aikaisesti ja päivitettävä tällaiset tiedot tarvittaessa. Tiedot olisi voitava luokitella erityistavoitteen, tuensaajan nimen, määrän, josta on tehty oikeudellinen sitoumus, sekä toimenpiteen luonteen ja tarkoituksen perusteella.

(41)

Jäsenvaltion voidaan katsoa jättäneen noudattamatta asiaankuuluvaa unionin säännöstöä, myös rahoitusvälineen mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvoitteitaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan tai perusoikeuksien alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 säädetyn Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita asiaankuuluvalla alalla.

(42)

Rahoitusvälineessä olisi varmistettava, että resurssit jakautuvat tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin siten, että saavutetaan tässä asetuksessa vahvistetut tavoitteet. Avoimuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi komission olisi julkaistava temaattisen välineen vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia koskevat tiedot. Kunkin jäsenvaltion olisi asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti varmistettava, että kuuden kuukauden kuluttua sen ohjelman hyväksymisestä käytettävissä on verkkosivusto, jolla on sen ohjelmaa koskevaa tietoa, joka kattaa ohjelman tavoitteet, toiminnot, saatavilla olevat rahoitusmahdollisuudet ja saavutukset.

(43)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitettavat alkuperäiset määrät, jotka muodostuvat liitteessä I vahvistetuista kiinteistä määristä ja kyseisessä liitteessä vahvistettujen kriteereiden perusteella lasketusta määrästä ja joissa otetaan huomioon ohjelman pituus ja vaikutustasot maa- ja meriulkorajaosuuksilla, työmäärä lentoasemilla ja konsulaateissa sekä konsulaattien määrä. Kun otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden erityistarpeet, joiden turvapaikkahakemusten määrä henkeä kohti oli suurin vuosina 2018 ja 2019, on aiheellista korottaa kiinteitä määriä Kyproksen, Maltan ja Kreikan osalta.

(44)

Jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitettavien alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta otettaisiin huomioon alkutilanteessa tapahtuneet muutokset, kuten paine ulkorajoilla ja työmäärä ulkorajoilla ja konsulaateissa, jäsenvaltioille olisi osoitettava ohjelmakauden puolessavälissä lisämäärä, jonka olisi perustuttava tilastotietoihin liitteen I mukaisesti ottaen huomioon niiden ohjelmien toteutuksen tilanteen.

(45)

Komission olisi suoritettava tämän asetuksen väliarviointi. Kyseistä väliarviointia olisi käytettävä rahoitusvälineen tehokkuuden ja unionin tason lisäarvon arvioimiseen ja rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevan avoimen yleiskatsauksen laatimiseen.

(46)

Koska rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa viisumipolitiikan ja rajaturvallisuuden painopisteissä tapahtuviin muutoksiin, mukaan lukien muutokset, jotka johtuvat paineen lisääntymisestä rajoilla, ja kohdentaa rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin unionin tason lisäarvo. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suuri unionin tason lisäarvo, osa rahoituksesta olisi jaettava säännöllisin väliajoin temaattisen välineen kautta erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun. Temaattinen väline tuo joustavuutta rahoitusvälineen hallinnointiin, ja se voitaisiin myös panna täytäntöön jäsenvaltioiden ohjelmien kautta.

(47)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa niiden ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(48)

Rahoitusvälineestä olisi osaltaan tuettava rajaturvallisuuteen, yhteiseen viisumipolitiikkaan ja laaja-alaisiin tietojärjestelmiin liittyvien operatiivisten kustannusten kattamista, jotta jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällaiseen tukeen olisi kuuluttava rahoitusvälineen tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täysi korvaaminen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(49)

Osa käytettävissä olevista rahoitusvälineen varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi osoittaa sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä unionin tason lisäarvoa tuottaviin toimiin, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden yhteistyötä, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta; kyseessä voi olla esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiiviseen toimintaansa tarvitsemien teknisten laitteiden hankkiminen jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, viisumihakemusten käsittelyn uudistaminen, laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja kyseisten järjestelmien välisen yhteentoimivuuden toteuttaminen. Komission olisi vahvistettava kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(50)

Rahoitusvälineen toimintapoliittisten tavoitteiden täytäntöönpanon täydentämiseksi kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta rahoitusvälineestä olisi myös tuettava unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahoitusvälineen toiminta-alan puitteissa, kun toimet liittyvät politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(51)

Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi kiireellisiin erityistarpeisiin hätätilanteessa, kuten esimerkiksi silloin, kun suuri tai suhteeton määrä kolmansien maiden kansalaisia saapuu niille rajaosuuksille, joille on asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti määritetty korkea tai kriittinen vaikutustaso, sekä muissa tilanteissa, joiden osalta on asianmukaisesti perusteltu, että ulkorajoilla vaaditaan välittömiä toimia, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa vahvistetun kehyksen mukaisesti.

(52)

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahoitusvälineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (29) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Rahoitusvälineeseen osoitettua ensisijaista rahoitusohjetta korotetaan 1 miljardin euron lisämäärällä vuoden 2018 hintoina neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (30) liitteessä II esitetyn mukaisesti.

(53)

Rahoitusvälineeseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (31), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(54)

Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahoitusvälineen olisi oltava osa yhdenmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) 2021/1060.

(55)

Asetuksella (EU) 2021/1060 luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan, koheesiorahaston, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen toiminnalle ja vahvistetaan erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan osalta rahoitusvälineen tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta rahoitusvälineestä.

(56)

Rahoitusvälinettä koskevasta ennakkomaksujärjestelmästä säädetään asetuksessa (EU) 2021/1060, ja tässä asetuksessa asetetaan erityinen ennakkomaksuosuus. Jotta voidaan varmistaa, että hätätilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, on lisäksi aiheellista asettaa erityinen ennakkomaksuosuus hätäapua varten. Ennakkomaksujärjestelmällä olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on varat, jotka ne tarvitsevat myöntääkseen tukea tuensaajille ohjelmiensa toteuttamisen aloittamisesta alkaen.

(57)

Tämän asetuksen mukaiset rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(58)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voida myöntää unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, tämän asetuksen nojalla tuetuista suoraan hallinnoiduista ja jo alkaneista toimista aiheutuneisiin kustannuksiin olisi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa voitava myöntää unionin rahoitusta 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai tukipyynnön jättämistä.

(59)

Jotta yhden tarkastuksen periaatetta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, on tarpeen vahvistaa sellaisten hankkeiden valvontaa ja tarkastusta koskevat erityissäännöt, joissa tuensaajia ovat kansainväliset järjestöt, joiden sisäisen valvonnan järjestelmät ovat saaneet komissiolta myönteisen arvion. Hallintoviranomaisilla olisi tällaisten hankkeiden osalta olisi oltava mahdollisuus rajoittaa tekemiään hallinnon tarkastuksia edellyttäen, että tuensaaja toimittaa oikea-aikaisesti kaikki tarvittavat tiedot hankkeen edistymisestä ja menojen tukikelpoisuudesta. Lisäksi jos tällaisen kansainvälisen järjestön toteuttama hanke on osa tarkastettavaa otosta, tarkastusviranomaisen olisi voitava suorittaa työnsä International Standard on Related Services (ISRS) 4400 -standardin (Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta) periaatteiden mukaisesti.

(60)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (32) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (33), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (34) ja (EU) 2017/1939 (35) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet nojalla tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (36) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, virastoille ja elimille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi.

(61)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(62)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (37) nojalla saada rahoitusta rahoitusvälineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(63)

SEUT 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän 24 päivänä lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon "Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa" mukaisesti asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmissa puututaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin uusiin uhkiin. Rahoitusvälineestä olisi tarvittaessa tuettava kyseisiä jäsenvaltioita riittävillä resursseilla syrjäisimpien alueiden auttamiseksi.

(64)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (38) 22 ja 23 kohdan nojalla rahoitusvälinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahoitusvälineen käytännön vaikutuksia. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Näihin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita.

(65)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (39) täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä yleistä tavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen kaikista menoista käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen, ja tavoitetta, jonka mukaan talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin 7,5 prosenttia vuonna 2024 sekä 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet. Rahoitusvälineestä olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuttaisi merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (40) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille.

(66)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 514/2014 (41) ja kaikkia muita ohjelmakautta 2014–2020 koskevia säädöksiä olisi edelleen sovellettava sellaisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, joita tuetaan rahoitusvälineestä ohjelmakaudella 2014–2020. Koska asetuksen (EU) N:o 514/2014 täytäntöönpanokausi on päällekkäinen tämän asetuksen kattaman ohjelmakauden kanssa ja jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen kyseisellä asetuksella hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksen jatkuvuus, olisi vahvistettava säännökset hankkeiden vaiheistamisesta. Hankkeen kukin yksittäinen vaihe olisi toteutettava sen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti, jolta se saa rahoituksensa.

(67)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja taloudellisen raportoinnin kautta seurattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) 2021/1060 ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi vuodesta 2023 alkaen toimitettava komissiolle viimeisimmän tilivuoden kattavat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset. Kyseisten kertomusten olisi sisällettävä tiedot jäsenvaltioiden ohjelmien toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä. Jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava komissiolle tiivistelmät kyseisistä kertomuksista. Komission olisi käännettävä kyseiset tiivistelmät kaikille unionin virallisille kielille ja asetettava ne julkisesti saataville verkkosivustollaan yhdessä linkkien kanssa, jotka johtavat asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetuille jäsenvaltioiden verkkosivustoille.

(68)

Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä III olevaa toimien luetteloa, liitteessä IV olevaa luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja liitteen VII mukaista operatiivista tukea sekä seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(69)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (42) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, joissa vahvistetaan jäsenvaltioiden yhteiset velvoitteet, erityisesti ne velvoitteet, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, jotka liittyvät yksityiskohtaisiin järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät tässä asetuksessa säädetyn hätäavun antamista koskevien päätösten hyväksymiseen, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tällaisen avun luonteeseen ja tarkoitukseen.

(70)

Jäsenvaltio ei saisi osallistua rahoitusvälineeseen samanaikaisesti, kun se osallistuu unionin väliaikaiseen rahoitusvälineeseen, jolla autetaan tukea saavia jäsenvaltioita rahoittamaan muun muassa toimia unionin uusilla ulkorajoilla Schengenin raja- ja viisumisäännöstön täytäntöön panemiseksi ja ulkorajavalvonnan harjoittamiseksi.

(71)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(72)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (43) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (44) 1 artiklan A ja B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(73)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (45) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (46) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(74)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (47) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (48) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(75)

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden rahoitusvälineeseen osallistumisen luonteen ja osallistumistapojen määrittämiseksi unionin ja näiden maiden välillä olisi niiden assosiaatiosopimusten asiaankuuluvien määräysten mukaisesti tehtävä lisäjärjestelyjä. Tällaisten järjestelyjen olisi oltava SEUT 218 artiklassa tarkoitettuja kansainvälisiä sopimuksia. Sen ajankohdan, jolloin rahoitusvälineestä tulee sitova asianomaisessa maassa, ja järjestelyjen voimaantulohetken väliin mahdollisesti jäävän ajan minimoimiseksi on asianmukaista aloittaa neuvottelut tällaisista järjestelyistä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asianomainen maa on ilmoittanut neuvostolle ja komissiolle päätöksestään hyväksyä rahoitusvälineen sisältö ja saattaa se osaksi sisäistä oikeusjärjestystään. Tällaiset järjestelyt olisi tehtävä sen jälkeen, kun asianomainen maa on ilmoittanut kirjallisesti täyttäneensä kaikki sisäiset vaatimuksensa.

(76)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanskan olisi päätettävä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(77)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (49) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(78)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 soveltamiskautta.

(79)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,