(2)

Kirjaamisvelvoitteen kohteena ovat raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä tuotteet luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191090), 7226 91 91 ja 7226 91 99. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

(3)

Kirjaamisvelvoite ei koske seuraavia: i) tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä, ii) tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä, iii) tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, iv) tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

(4)

Valituksen tekijä toimitti 17 päivänä syyskuuta 2020 kirjaamista koskevan pyynnön perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan nojalla. Valituksen tekijä pyysi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti asetetaan kirjaamisvelvoitteen alaiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan soveltaa taannehtivasti toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen.

(5)

Seuraavat asianomaiset osapuolet toimittivat pyyntöä koskevia huomautuksia: Turkin viranomaiset, käyttäjien konsortio (käyttäjät), Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä sekä Habas (vientiä harjoittavat tuottajat), Turkin teräksen viejiä edustava järjestö, jäljempänä ’ÇİB’, sekä Turkin terästuottajien järjestö, jäljempänä ’TCUD’.

(6)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi määrätä tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen, jos kaikki perusasetuksissa asetetut edellytykset täyttyvät. Tuonnin kirjaaminen voidaan tehdä pakolliseksi unionin tuotannonalan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

(7)

Valituksen tekijä väitti, että tuoreimpien saatavilla olevien tilastotietojen perusteella tuonti oli lisääntynyt huomattavasti tutkimuksen vireillepanon jälkeen, mikä todennäköisesti heikentäisi vakavasti lopullisten tullien korjaavaa vaikutusta. Valituksen tekijä väitti lisäksi, että Turkista on tullut tuontia polkumyynnillä pitkään ja että tuojat olivat tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia Turkin harjoittamista polkumyyntikäytännöistä.

(8)

Komissio tarkasteli pyyntöä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan perusteella. Se tarkisti erityisesti, olivatko tuojat tai olisiko niiden pitänyt olla tietoisia polkumyynnin laajuudesta ja väitetystä tai todetusta vahingosta. Se tutki myös, kasvoiko tuonti edelleen huomattavasti siten, että se ajoittumisensa ja määränsä sekä muiden olosuhteiden vuoksi todennäköisesti vakavasti heikentäisi mahdollisesti sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta.

(9)

Komissiolla on tässä vaiheessa riittävästi näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Turkista tapahtuu polkumyynnillä. Valituksessa esitettiin polkumyynnistä riittävää näyttöä, joka perustui määritetyn normaaliarvon ja unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) vertailuun. Kun otetaan huomioon väitettyjen polkumyyntimarginaalien suuruus, joka vaihtelee 4 prosentista 8 prosenttiin, näyttö tukee kokonaisuudessaan riittävästi väitettä siitä, että kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat harjoittavat polkumyyntiä.

(10)

Valituksessa esitettiin myös riittävästi näyttöä unionin tuotannonalalle väitetysti aiheutuneesta vahingosta, muun muassa unionin tuotannonalan keskeisten suorituskykyindikaattoreiden negatiivisesta kehityksestä.

(11)

Tiedot sisältyivät sekä valituksen ei-luottamukselliseen versioon että 14 päivänä toukokuuta 2020 julkaistuun vireillepanoilmoitukseen. Koska vireillepanoilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä, se on kaikkien tuojien saatavilla oleva julkinen asiakirja. Lisäksi tutkimuksessa asianomaisina osapuolina olevilla tuojilla on mahdollisuus tutustua valituksen ei-luottamukselliseen versioon ja ei-luottamukselliseen asiakirja-aineistoon. Sen vuoksi komissio katsoi, että tuojat olivat tämän perusteella tietoisia tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia polkumyynnistä, sen laajuudesta sekä väitetystä vahingosta (3).

(12)

Kuten 5 kappaleessa todetaan, useat asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia kirjaamista koskevasta pyynnöstä. Ensimmäisen edellytyksen osalta Turkin viranomaiset, Habas, CIB sekä Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä korostivat, että pelkkä polkumyyntitutkimuksen vireillepano ei automaattisesti tarkoita sitä, että polkumyyntiä esiintyy, koska jotkin tutkimukset (myös jotkin Turkkia koskevat) on päätetty ottamatta tulleja käyttöön. Kyseessä on pikemminkin vain yksipuolinen väite. Näin ollen tuoja ei voi olla tietoinen jostakin sellaisesta (”polkumyyntikäytännöstä”), jota tutkimuksessa ei ole vielä vahvistettu. Turkin viranomaiset, Habas ja CIB kiistivät myös Euroferin pyynnössä esitetyn tietyn lisänäytön, muun muassa väitteen, jonka mukaan yhden turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimitusjohtaja oli tietoinen tulevasta polkumyyntitutkimuksesta, sekä tiedon, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovelletaan kaupan suojatoimenpiteitä kolmansissa maissa. TCUD huomautti vielä, että jotkin Euroferin esittämät väitteet, jotka koskivat Turkista tuotavaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä, eivät olleet totuudenmukaisia. TCUD väitti, että yksi yritys vapautettiin Yhdysvaltojen toimenpiteistä sen jälkeen, kun asia oli riitautettu asianomaisissa tuomioistuimissa, ja että eräs toinen kolmas maa (Marokko) poisti Turkkia koskevat polkumyyntitullit WTO-paneelin päätöksen johdosta.

(13)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi määrätä – tutkimuksen vireillepanosta alkaen ja ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille – tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen Tässä tapauksessa kirjaamisen päätavoitteena on mahdollistaa väliaikaisten toimenpiteiden taannehtiva käyttöönotto enintään 90 päivää ennen niiden soveltamista perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Säännöksen mukaan komissio ei voi kirjata tuontia sen jälkeen, kun väliaikainen tulli on jo otettu käyttöön.

(14)

Jos kirjaaminen olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun tutkimuksessa on todettu, että polkumyyntiä esiintyy, kuten jotkin osapuolet esittivät, sitä ei siinä tapauksessa voitaisi koskaan tehdä ennen väliaikaisten tullien käyttöönottoa. Tällainen lähestymistapa veisi kirjaamiselta kokonaan sen tehokkaan vaikutuksen (4). Sen vuoksi komission on tehtävä päätös tuonnin kirjaamisesta ennen väliaikaisen tullin käyttöönottoa. Komissio huomauttaa, että siinä vaiheessa, kun valituksen tekijä toimitti kirjaamispyynnön, parhaat käytettävissä olevat tiedot olivat valitukseen sisältyvät tiedot, joiden perusteella, kuten vireillepanoilmoituksessa todetaan, komissio pani vireille polkumyynnin vastaisen tutkimuksen ja jotka viittasivat sellaisen näytön olemassaoloon, joka osoittaa vahingollisen polkumyynnin esiintymisen. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet perusteettomina. Tämä huomioon ottaen komission ei tarvinnut arvioida edellä tarkoitettua lisänäyttöä, joka koski turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuontia kolmansiin maihin, eikä siihen liittyviä väitteitä.

(15)

Näin ollen komissio päätteli, että ensimmäinen kirjaamisen edellytys täyttyi.

(16)

Komissio analysoi tätä edellytystä niiden tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien tilastotietojen perusteella, jotka olivat saatavilla Surveillance 2 -tietokannassa. Sen arvioimiseksi, oliko tutkimuksen vireillepanon jälkeen tapahtunut vielä huomattavaa lisäkasvua, komissio määritti ensin vertailtavat ajanjaksot. Yhtäältä se arvioi tietoja, jotka koskivat Turkista polkumyyntitutkimuksen vireillepanon jälkeen (eli siitä lähtien, kun tuojat olivat tietoisia tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia polkumyyntikäytännöistä) viimeisimpään ajanjaksoon (vuoden 2020 kesäkuusta lokakuun puoliväliin) asti tullutta tuontia. Toisaalta komissio otti huomioon Turkista tulevan tuonnin samalla kaudella tutkimusajanjakson (5) aikana (eli vuoden 2019 kesäkuusta lokakuun puoliväliin) sekä kuukausittaiset keskimääräiset tuontimäärät koko tutkimusajanjaksolta.

(17)

Komissio katsoi, että tässä tapauksessa vireillepanon jälkeisten keskimääräisten kuukausittaisten tuontimäärien vertaaminen Turkista tulevaan keskimääräiseen kuukausittaiseen tuontimäärään koko tutkimusjanajaksolla ei riittäisi sen arvioimiseen, kasvoiko tuonti huomattavasti, kun otetaan huomioon markkinoiden kehitys ja varastointivaikutus, joka johtuu tarkasteltavana olevaan tuotteeseen vaikuttavista voimassa olevista suojatoimenpiteistä. Näin ollen komissio piti asianmukaisena tehdä päätelmänsä vertaamalla vireillepanon jälkeisiä keskimääräisiä kuukausittaisia tuontimääriä tutkimusajanjakson saman kauden tuontimääriin, jotta voitaisiin ottaa paremmin huomioon voimassa olevien suojatoimenpiteiden (6) mahdollinen vaikutus Turkista tuleviin tuontivirtoihin arvioidulla kaudella. Kun verrataan vireillepanon jälkeisiä tuontimääriä edellisen vuoden saman ajanjakson tuontimääriin, otetaan lisäksi asianmukaisesti huomioon mahdolliset kausiluonteiset vaikutukset (7).

(18)

Mitä tulee suojatoimenpiteiden vaikutukseen Turkista tulevaan tuontiin, komissio huomauttaa, että koko vuoden 2019 ajan (tutkimusajanjakso) tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin Turkista vaikuttivat lukuisat mukautukset, joita tehtiin Turkin vientikäyttäytymiseen vaikuttavien suojatoimenpiteiden toimintaan.

(19)

Tammikuu 2019, joka oli selvästi paras kuukausi tarkasteltavana olevan tuotteen Turkista tulevan tuonnin kannalta, osui ajallisesti samaan aikaan kuin väliaikaisten suojatoimenpiteiden viimeinen kuukausi. Markkinoilla oli epävarmuutta lopullisten toimenpiteiden muodosta. Komissio huomauttaa, että tullittoman tariffikiintiön määriä, joita ei ole myyty kuukauden loppuun mennessä, ei siirretä seuraavalle kaudelle eli kyseiset tullittoman tariffikiintiön määrät olisi ”menetetty”. Samanlainen tilanne (eli viimeinen kuukausi ennen toimenpiteiden uutta kautta) syntyi helmi-maaliskuussa 2019. Vuoden 2019 helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa avattiin uusia tullittomia tariffikiintiöeriä. Tiettyjä terästuotteita koskevien suojatoimenpiteiden mukaisen tariffikiintiön avaaminen on yleensä johtanut siihen, että kunkin vuosineljänneksen alkuvaiheessa tuodaan suuria määriä. Komissio ilmoitti elokuussa 2019 terästä koskevien suojatoimenpiteiden ensimmäisen tarkastelun puitteissa, että se soveltaa tarkasteltavana olevan tuotteen Turkista tulevaan tuontiin 30 prosentin enimmäisrajaa asianomaisessa tuoteluokassa käytettävissä olevasta tariffikiintiöstä, mikä myös johti tuonnin kasvuun ennen tällaista tariffikiintiön hallinnointiin tehtyä muutosta.

(20)

Komissio toi vielä esiin, että edellä mainitut tapahtumat vaikuttivat tuontimääriin, kuten tilastot osoittavat. Vuonna 2019 Turkki vei määrällisesti eniten tammikuussa, toiseksi eniten maaliskuussa ja neljänneksi eniten syyskuussa (joissakin tapauksessa määrät olivat merkittävästi suuremmat kuin minään muuna kuukautena kyseisenä vuonna) (8). Näin ollen komissio päätteli, että kaikki terästä koskevien suojatoimenpiteiden puitteissa toteutetut sääntelytoimet vaikuttivat merkittävästi markkinatoimijoiden käyttäytymiseen ja tuontivirtojen suuntaukseen vuoden mittaan.

(21)

Tariffikiintiöiden hallinnoinnissa tapahtuneet muutokset vaikuttivat vähemmän merkittävästi lyhyemmän ajanjakson (kesäkuun ja lokakuun puolivälin välisen ajanjakson) tilanteeseen. Näin ollen komissio vertasi vuoden 2020 kesäkuun ja lokakuun puolivälin välisenä aikana Turkista tulevaa kuukausittaista keskimääräistä tuontimäärää edeltävän vuoden (2019) samalla kaudella tulleeseen kuukausittaiseen keskimääräiseen tuontimäärään.

(22)

Vertailu osoitti, että Turkista tuleva kuukausittainen keskimääräinen tuontimäärä lisääntyi tällä kaudella 6 prosenttia.

Lähde: Surveillance 2 -tietokanta

(23)

Komissio tarkasteli lisäksi tuontisuuntauksia valitulla kaudella ja tutkimusajanjaksoon sisältyvällä samalla kaudella määrittääkseen, voidaanko 6 prosentin kasvua pitää tuonnin huomattavana kasvuna tässä tapauksessa. Komissio totesi, että Turkista tuli vain vähän tuontia syyskuussa 2020. Tällainen poikkeuksellisen vähäinen tuontimäärä johtui suureksi osaksi siitä, että Turkki oli käytännössä käyttänyt loppuun terästä koskevien suojatoimenpiteiden mukaisen maakohtaisen tariffikiintiönsä kyseisessä kuussa tuoteluokassa 1 (johon tarkasteltavana oleva tuote kuuluu), minkä vuoksi se olisi voinut viedä suurempia määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta vain 25 prosentin tullilla (10). Syyskuun 2020 poikkeuksellisen alhainen tuontimäärä pienensi kuukausittaisia keskimääräisiä tuontimääriä kaudella, jonka komissio valitsi vertailun tekemistä varten (vuoden 2020 kesäkuu–lokakuun puoliväli). Samalla komissio totesi, että täsmälleen samana kuukautena edellisenä vuonna eli syyskuussa 2019 tuontimäärä oli erittäin suuri siitä syystä, että suojatoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan ensimmäisen tarkastelun jälkeen tehtävät mukautukset tulivat voimaan lokakuussa 2019. Tapahtumaa ennakoiden turkkilaiset tuottajat veivät erittäin suuria määriä syyskuussa 2019.

(24)

Edeltävässä johdanto-osan kappaleessa esitetyt seikat huomioon ottaen komissio katsoi, että vuosien 2019 ja 2020 syyskuussa tapahtunut tuonti ei ollut edustavaa, ja arvioi tuontimäärät ottamatta huomioon kyseistä kuukautta kumpanakaan vuonna. Vertailu vahvisti, että tuontimäärän kasvu verrattuna tutkimusajanjakson samoihin kuukausiin oli ollut erittäin merkittävää. Kun esimerkiksi verrattiin vuoden 2020 kesäkuun ja elokuun välistä ajanjaksoa vuoden 2019 samaan ajanjaksoon, kasvua oli 44 prosenttia. Samoin verrattaessa vuoden 2020 kesäkuun ja lokakuun puolivälin välistä ajanjaksoa vuoden 2019 samaan ajanjaksoon – syyskuuta lukuun ottamatta – kasvu oli merkittävää (49 %). Nämä seikat huomioon ottaen komissio päätteli, että tuonnin kasvu oli tässä tapauksessa huomattavaa.

(25)

Turkin viranomaiset, Habas, CIB, Colakoglu- Erdemir-ryhmä sekä kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio vastustivat valituksen tekijän ehdottamaa ajanjaksoa, jota käytettiin sen arvioimiseksi, kasvoiko tuonti huomattavasti. Nämä osapuolet ehdottivat vertailun tekemistä varten eri ajanjaksoja, jotka niiden mukaan osoittaisivat, että edellytys ei täyttynyt. Habas ja kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio ehdottivat, että vuoden 2019 ja vuoden 2020 alkupuoliskon samojen kausien eli kummankin vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen vertaaminen neljännesvuosittain osoittaisi tuonnin vähentyneen. CIB ja Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä väittivät, että Euroferin valitsema ajanjakso eli vuoden 2020 kesäkuun ja heinäkuun välinen ajanjakso oli liian lyhyt eikä näin ollen edustava. Lisäksi CIB ja kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio väittivät, että tuonnin mahdollinen kasvu olisi joka tapauksessa johtunut covid-19-pandemiaan liittyvien sulkutoimien höllentämisestä unionissa, mikä osui vireillepanon jälkeisen kauden alkuvaiheeseen. CIB:n mukaan komission pitäisi verrata tutkimuksen vireillepanon jälkeen tulleen tuonnin määrää tutkimusajanjakson aikana tulleeseen tuonnin määrään. Kyseinen osapuoli väitti vielä, että Turkista tuleva tuonti väheni tasaisesti vuoden 2020 tammikuun ja toukokuun välillä ja että vuoden 2020 kesä- ja heinäkuussa tapahtunut tuonnin lisääntyminen oli vain palaamista normaalitasolle. Lisäksi CIB katsoi, että komission olisi jätettävä huomiotta vireillepanon jälkeiset tiedot (kesäkuulta 2020) karanteenin jälkeisen erityistilanteen väitetyn vaikutuksen vuoksi. Tällöin vertailu tutkimusajanjakson aikaiseen kuukausittaiseen keskiarvoon osoittaisi 12 prosentin kasvua, jota ei voida pitää ”huomattavana lisäkasvuna” vaan vain hyvin kohtuullisena kasvuna. Muut osapuolet ehdottivat, että sen osoittamiseksi, että tuonti väheni, arvioitaisiin tuontisuuntauksia vuosien 2017–2020 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana (tammikuu–heinäkuu), tuontisuuntauksia vuosina 2017–2020 (vuotuistettuna) (11), kuukausittaista keskiarvoa vuosina 2018 ja 2019 verrattuna kuukausittaiseen keskiarvoon tammikuun ja heinäkuun 2020 välisenä aikana, kuukausittaista keskiarvoa vuosina 2018 ja 2019 tammikuun ja heinäkuun välillä verrattuna vuoden 2020 samaan kauteen sekä kuukausittaista keskiarvoa tutkimusajanjaksolla verrattuna heinäkuun 2020 (12) tuontimäärään. Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä ottivat esiin myös sen seikan, että pyyntöön ei sisältynyt mitään tuontitietoja tutkimusajanjakson päättymisen ja tutkimuksen vireillepanon väliseltä ajalta, vaikka näiden kahden välillä oli kulunut aikaa.

(26)

Kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio väitti lisäksi, että kirjaaminen vähentäisi tuontia ja aiheuttaisi tarjonnan puutetta, mikä vaarantaisi tiettyjen käyttäjien unioniin sijoittautuneiden tuotantolaitosten toiminnan. Tämä aiheuttaisi väitetysti markkinahäiriöitä ja peruuttamatonta vahinkoa tarkasteltavana olevan tuotteen riippumattomille käyttäjille.

(27)

Kaikki asianomaiset osapuolet, jotka reagoivat Euroferin esittämään kirjaamispyyntöön, väittivät yksimielisesti, että Turkkiin kohdistuvien terästä koskevien suojatoimenpiteiden vuoksi se ei kykenisi lisäämään vientiään tulevina kuukausina (eli ennen väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa), minkä vuoksi komission olisi jätettävä kirjaamispyyntö huomiotta.

(28)

Osapuolten ehdottamien eri ajanjaksojen osalta komissio viittaa 3.2 jaksossa esitettyihin perusteluihin ja selityksiin. Joitakin asiaa koskevia väitteitä on kuitenkin syytä käsitellä erikseen. Komissio huomauttaa ensinnäkin, että vaikka se yleensä vertaa vireillepanon jälkeisen kauden kuukausittaista keskimääräistä tuontia tutkimusajanjakson aikaiseen keskimääräiseen tuontimäärään, tällainen vertailu ei välttämättä aina ole asianmukainen. Tässä tapauksessa komissio totesi (ks. 16–20 kappale), että tutkimuksen kohteena olevaan tuontiin liittyvien erityisten markkinaolosuhteiden vuoksi vuoden 2019 keskimääräisen tuontimäärän käyttäminen ei ole sopivin perusta vertailulle.

(29)

Toiseksi komissio toteaa, että yhdessä ehdotuksessa viitattiin kehityssuuntauksiin ennen polkumyyntitutkimuksen vireillepanoa. Tämä olisi ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että tietoisuus Turkin polkumyyntikäytännöistä perustuu vireillepanoilmoituksen julkaisemiseen. Näin ollen tuonnin kehityssuuntauksia kaudelta, joka edeltää ajankohtaa, jona tuoja on voinut olla tietoinen polkumyynnistä, ei voida ottaa huomioon arvioitaessa, onko kirjaamispyyntö perusteltu.

(30)

Kolmanneksi komissio toteaa, että vaikka Euroferin pyyntö muodostaa lähtökohdan analyysille, komission on kuitenkin tehtävä myös oma kattava analyysi. Komissiolla on käytettävissään tuoreempia tietoja kuin Euroferin pyynnössä esitetyt tiedot (eli lokakuun 2020 puoliväliin asti) (13). Edellä esitetyistä syistä komissio myös piti asianmukaisempana verrata näitä tietoja tutkimusajanjakson aikaisen saman kauden tietoihin.

(31)

Näin ollen komissio katsoo, että eri ehdotuksissa ei ole esitetty mitään pakottavia syitä, joiden vuoksi niissä ehdotetut ajanjaksot soveltuisivat paremmin tuonnin suuntausten arviointiin kuin 3.2 jaksossa esitetyt ajanjaksot. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(32)

Mitä tulee väitteisiin, joiden mukaan tuonnin huomattavasta kasvusta ei ole riskiä voimassa olevien suojatoimenpiteiden vuoksi, komissio on eri mieltä jäljempänä esitettävistä syistä.

(33)

Kirjaaminen ei ensinnäkään vaikuta päätökseen siitä, kannetaanko väliaikaiset polkumyyntitullit taannehtivasti. Sitä, estävätkö suojatoimenpiteet tuonnin kasvun väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoon asti, olisi arvioitava tullien mahdollisen taannehtivan kantamisen yhteydessä (14).

(34)

Komissio myöntää, että suojatoimenpiteillä 1 päivästä heinäkuuta 2020 käyttöön otettujen muutosten seurauksena Turkkiin on ryhdytty soveltamaan maakohtaista tariffikiintiötä, jonka neljännesvuosittaiset määrät vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/894 (15) liitteessä II. Jos nämä määrät käytetään loppuun, Turkki voi kuitenkin edelleen jatkaa vientiä unioniin (16).

(35)

Komissio ei kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että pelkästään tämä seikka estäisi automaattisesti Turkista tulevan tuonnin huomattavaa kasvua ennen mahdollisten väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönottoa. Tämä johtuu siitä, että siihen mennessä, kun väliaikaiset tullit voidaan viimeistään ottaa käyttöön eli tammikuun 2021 puoliväliin mennessä, Turkin osalta olisi vapautettu kaksi tullitonta maakohtaista tariffikiintiöerää (17). Lisäksi tuontimäärien mahdollinen vertailu sen arvioimiseksi, onko tullien taannehtiva kantaminen perusteltua, voisi kattaa kauden, joka edeltää kautta, jona Turkkiin ryhdyttiin soveltamaan maakohtaista tariffikiintiötä (ks. 18 ja 19 kappale). Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ole näyttöä siitä, että kokonaismääriä, jotka Turkki voisi viedä tullitta (ja 25 prosentin tullilla) mahdollisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoon asti, ei voitaisi pitää huomattavana lisäkasvuna. Komissio voi joka tapauksessa tehdä päätelmät tästä asiasta vain siinä tapauksessa, että käynnissä olevan tutkimuksen päätteeksi otetaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit.

(36)

Sen vuoksi komissio hylkää väitteet, joiden mukaan tuonnin huomattavaa lisäkasvua ei voi esiintyä voimassa olevien suojatoimenpiteiden vuoksi.

(37)

Komissio toteaa vielä, että käyttäjien konsortion esittämä huomautus kirjaamisen vaikutuksesta tarkasteltavana olevan tuotteen tarjontaan ja riippumattomiin käyttäjiin, ei kuulu niihin oikeudellisiin vaatimuksiin, joita on arvioitava päätettäessä tuonnin kirjaamisesta. Sen vuoksi komissio ei käsittele sitä menettelyn tässä vaiheessa.

(38)

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen komissio katsoi, että myös toinen kirjaamisen edellytys täyttyi.

(39)

Komissiolla on riittävästi näyttöä siitä, että Turkista tulevan tuonnin kasvun jatkuminen yhä alenevin hinnoin aiheuttaisi lisää vahinkoa.

(40)

Kuten 3.2 jaksossa todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin huomattavasta kasvusta on riittävästi näyttöä.

(41)

Lisäksi on näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihintojen alenevasta suuntauksesta. Turkista unioniin tulevan tuonnin hinnat laskivat vuoden 2020 kesäkuun ja lokakuun puolivälin välillä keskimäärin 13 prosenttia verrattuna samaan kauteen vuonna 2019 ja 14 prosenttia verrattuna kuukausittaiseen keskiarvoon tutkimusajanjaksolla.

Lähde: Surveillance 2 -tietokanta

(42)

Siksi tuonnin lisäkasvu tapauksen vireillepanon jälkeen – kun otetaan huomioon sen ajoittuminen ja määrä sekä muut olosuhteet (kuten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöt) – todennäköisesti heikentää tuntuvasti mahdollisen lopullisen polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta, jollei kyseistä tullia sovelleta taannehtivasti.

(43)

Näin ollen komissio päätteli, että kolmaskin tuonnin kirjaamisen edellytys täyttyi.

(44)

Komissio päätteli, että näyttö on riittävää, jotta tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin voidaan soveltaa kirjaamisvelvoitetta polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(45)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä. Komissio voi kuulla osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

(46)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti sovellettava kirjaamisvelvoitetta, jotta voidaan varmistaa, että tarvittavien edellytysten täyttyessä tullit voidaan periä kirjatun tuonnin osalta sovellettavien säännösten mukaisesti taannehtivasti, jos polkumyyntitulli otetaan tutkimuksen tulosten perusteella käyttöön.

(47)

Mahdolliset tulevat tullit määritetään polkumyyntitutkimuksen tulosten perusteella.

(48)

Valituksessa esitetyissä väitteissä, jotka johtivat polkumyyntitutkimuksen vireillepanoon, arvioitiin tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntimarginaalien olevan 4–8 prosenttia ja vahingon korjaavien tasojen 10–25 prosenttia. Mahdollisten tullien määräksi voidaan arvioida valituksen perusteella arvioitu korkein polkumyyntimarginaalin taso eli 8 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen CIF-tuontiarvosta (arvo unionin rajalla tullaamattomana).

(49)

Tämän kirjaamisen yhteydessä kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (18) mukaisesti,