(1)

Covid-19-pandemia aiheuttaa merkittävää häiriötä hedelmien ja vihannesten markkinoille sekä viinin markkinoille koko unionissa. Toimenpiteet, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet covid-19-pandemian torjumiseksi, erityisesti laajat liikkumisrajoitukset ja lähikontaktien välttämistä koskevat toimenpiteet, ovat johtaneet toimitusketjujen katkeamiseen, hedelmä- ja vihannesalan ja viinialan tuotteiden tärkeiden myyntikanavien tilapäiseen sulkemiseen tukku- ja vähittäiskaupassa ja ravitsemisalalla, kun on suljettu esimerkiksi ravintoloita, ruokaloita, baareja ja hotelleja. Covid-19-pandemiaan liittyvät toimenpiteet johtavat myös logistisiin ongelmiin, joiden vaikutuksista kärsivät erityisesti helposti pilaantuvat hedelmä- ja vihannestuotteet sekä viiniala. Covid-19-pandemiaan liittyvät toimenpiteet vaikeuttavat myös hedelmien ja vihannesten korjuuta ja kaikkia viinintuotantoon liittyviä tehtäviä johtuen työvoimapulasta sekä kuluttajien saavuttamista seurauksena toimitusketjujen katkeamisesta, logistisista ongelmista ja tärkeiden myyntikanavien väliaikaisesta sulkemisesta. Nämä olosuhteet aiheuttavat merkittävää häiriötä hedelmä- ja vihannesalalle ja viinialalle unionissa. Kyseisillä aloilla toimivilla viljelijöillä on taloudellisia vaikeuksia ja kassavirtaongelmia.

(2)

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden covid-19-pandemian vuoksi käyttöön ottamien rajoitusten kesto ja niiden todennäköinen jatkuminen, logistiikan ja toimitusketjujen pitkäaikainen häiriö sekä hedelmä- ja vihannesalan ja viinialan tuotteiden pääasiallisiin myyntikanaviin tukku- ja vähittäiskaupassa ja ravitsemisalalla kohdistuvat ankarat taloudelliset vaikutukset, on todennäköistä, että kumpaankin markkinaan kohdistuva vakava häiriö ja sen vaikutukset jatkuvat ja mahdollisesti jopa pahenevat.

(3)

Tämän markkinahäiriön ja ennennäkemättömien olosuhteiden tilanteessa viljelijät ovat kohdanneet kaikissa jäsenvaltioissa epätavallisia vaikeuksia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32–38 artiklassa hedelmä- ja vihannesalan osalta ja 39–54 artiklassa viinialan osalta säädettyjen tukijärjestelmien suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja täytäntöönpanon valvonnassa. Sen vuoksi tarpeen lieventää näitä vaikeuksia poikkeamalla tietyistä edellä mainituista säännöksistä.

(4)

Hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat toteuttaa osana hedelmä- ja vihannesalalla hyväksyttyjä toimintaohjelmiaan kriisi- ja ehkäisytoimenpiteitä parantaakseen kykyään sietää markkinahäiriöitä. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan nojalla kyseiset kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimet saavat kuitenkin muodostaa enintään kolmasosan toimintaohjelman menoista. Jotta tuottajaorganisaatioilla olisi enemmän liikkumavaraa ja ne voisivat keskittää toimintaohjelmassa resurssit covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden aiheuttaman markkinahäiriön korjaamiseen, kyseistä sääntöä ei pitäisi soveltaa vuonna 2020.

(5)

Arvioidaan, että hotellien, baarien ja ravintoloiden sulkeminen vaikuttaa unionissa kulutettavasta viinistä suoraan 30 prosenttiin viinin tilavuudesta ja 50 prosenttiin viinin arvosta. Todetaan myös, ettei viinin kotikulutus korvaa kodin ulkopuolella tapahtuvaa kulutusta. Mahdollisia eivät myöskään ole tavanomaiset juhlat ja kokoontumiset, joissa viiniä kulutetaan, kuten syntymäpäivät ja kansalliset vapaapäivät. On myös vaarana, että kesäkauden matkailua ja viinimatkailua ei tapahdu lainkaan. Sen vuoksi viiniä alkaa olla markkinoilla liikaa enenevissä määrin. Tämän lisäksi pandemiasta seuranneet työvoimapula ja logistiset vaikeudet aiheuttavat painetta viininviljelijöille ja koko viinialalle. Uusi sato tuo viininviljelijöille lisää ongelmia, kuten matalat hinnat, kulutuksen lasku ja kuljetus- ja myyntivaikeudet.

(6)

Samaan aikaan olosuhteet unionin viinimarkkinoilla ovat jo jatkuvasti heikentyneet läpi vuoden 2019 ja viinivarastot ovat suurimmillaan sitten vuoden 2009. Tähän kehitykseen ovat ennen kaikkea vaikuttaneet vuoden 2018 ennätyssato ja viinin kulutuksen väheneminen unionissa yleisesti. Tämän lisäksi Yhdysvalloissa, joka on unionin tärkein viinin vientimarkkina, unionin viineille käyttöön otetut ylimääräiset tuontitullit vaikuttavat vientiin. Covid-19-pandemia on ollut uusi isku haavoittuvalle alalle, joka ei enää pysty pitämään tuotteitaan kaupan ja hoitamaan niiden jakelua tehokkaasti. Tähän ovat syynä ennen kaikkea tärkeiden vientimarkkinoiden sulkeutuminen sekä asianmukaiset eristys- ja sulkutoimet, erityisesti kaikkien ravitsemispalvelujen keskeytyminen ja se, että toimitukset tavanomaisille asiakkaille ovat käyneet mahdottomiksi. Lisäksi vaikeudet viinintuotannossa tarvittavien keskeisten tarvikkeiden, kuten pullojen ja korkkien, hankinnassa rasittavat toimijoita, jotka eivät pysty saattamaan markkinoille myyntikuntoista viiniä.

(7)

Vetämällä unionin markkinoilta osa viinistä, jota ei nyt pidetä kaupan ja jota ei voida varastoida, uskotaan voitavan helpommin korjata vakavia markkinahäiriöitä viinialalla. Sen vuoksi viinin tislaus covid-19-pandemian aiheuttamaan kriisiin liittyvistä syistä olisi otettava väliaikaisesti käyttöön toimenpiteenä, jota voidaan tukea viinialan tukiohjelmissa viinintuottajien taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi olisi muodostuvan alkoholin käyttö elintarvike- ja juomateollisuudessa kiellettävä ja käyttö olisi rajoitettava teollisiin tarkoituksiin, mukaan lukien desinfiointi ja lääkkeet, ja energiakäyttöön.

(8)

Kriisivarastoinnin tuki on myös toimenpide, joka oletettavasti vetäisi markkinoilta väliaikaisesti tietyn määrän viiniä ja auttaisi hallitsemaan asteittaista paluuta kannattavampaan markkinatilanteeseen. Sen vuoksi viinin kriisivarastoinnin olisi oltava väliaikaisesti tukikelpoista viinialan tukiohjelmissa. Jotta tukea ei annettaisi kahteen kertaan samasta markkinoilta pois vedetystä viinimäärästä, kriisivarastoinnin tukea saavat eivät saisi saada tukea viinialan tukiohjelmissa viinin tislaukseen kriisitilanteessa eivätkä kansallista tukea viinin tislaukseen kriisitilanteessa.

(9)

Jotta autettaisiin toimijoita löytämään sopiva tapa toimia nykyisissä poikkeusoloissa ja korjaamaan vallitseva ennakoimaton ja epävarma tilanne, on aiheellista sallia suurempi jousto tiettyjen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

(10)

Jotta jäsenvaltiot voisivat tukea kriisin ankarasti koettelemia tuottajia, on tarpeen poiketa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 44 artiklan 2 kohdasta mainitun asetuksen 48 artiklassa tarkoitetun keskinäisiä rahastoja koskevan toimenpiteen osalta sen sallimiseksi, että toimissa, joiden täytäntöönpanon neljäs vuosi on meneillään vuonna 2020, aiheutuneet menot ovat tukikelpoisia, vaikka ne olisivat aiheutuneet ennen kuin jäsenvaltio on toimittanut asianomaisen tukiohjelmaluonnoksen. Näin jäsenvaltiot voisivat myöntää lisätukea jo perustettujen keskinäisten rahastojen hallintokuluihin 12 lisäkuukaudelle varainhoitovuonna 2020. Jotta tuki olisi taloudellisesti riittävä ja 48 artiklan 2 kohdasta poiketen, myönnettävä määrä ei saisi olla asteittain aleneva ja sen olisi oltava kolmantena täytäntöönpanovuonna myönnetyn määrän suuruinen.

(11)

On myös tarpeen säätää poikkeustoimenpiteenä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 artiklan 6 kohtaa, 47 artiklan 1 ja 3 kohtaa, 49 artiklan 2 kohtaa ja 50 artiklan 4 kohtaa koskevista poikkeuksista ja korottaa väliaikaisesti ”viinitilojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä”, ”rypäleiden korjaamista raakana”, ”satovakuutusta” ja ”investointeja” koskeviin toimenpiteisiin myönnettävän unionin rahoitusosuuden enimmäismäärää. Nämä väliaikaiset toimenpiteet ovat tarpeen, koska covid-19-pandemiaan liittyvistä syistä toimijoille aiheutuu nyt ja jatkossakin huomattavia tulonmenetyksiä ja lisäkuluja markkinoilla ja tuotannossa ilmenevien häiriöiden vuoksi. Unionin rahoitusosuuden kasvattaminen kyseisissä toimenpiteissä ja siten tuensaajien rahoitusosuuden pienentäminen tuo tuensaajille jonkin verran taloudellista helpotusta.

(12)

Unionin rahoitusosuutta kasvattamalla aikaansaatu jousto on yhdenlaista taloudellista tukea, joka ei kuitenkaan edellytä unionin rahoituksen lisäämistä, koska asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VI viinialan kansallisia tukiohjelmia varten vahvistettuja talousarviorajoja sovelletaan edelleen. Jäsenvaltiot voivat siis kohdentaa kyseisiin toimenpiteisiin suurempia määriä ainoastaan mainitussa liitteessä vahvistetun vuosittaisen talousarvion rajoissa. Niin ollen suuremman rahoitusosuuden avulla on tarkoitus tukea tietyssä epävakaassa markkinatilanteessa olevaa alaa ilman, että käyttöön olisi varsinaisesti saatettava enemmän varoja.

(13)

Satovakuutusta koskeva ehkäisevä väline on tukikelpoinen viinialan tukiohjelmissa, jotta voitaisiin kannustaa vastuulliseen toimintatapaan kriisitilanteissa. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 49 artiklan mukaan satovakuutukseen myönnettävällä tuella suojataan tuottajien tuloja silloin, kun luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuholaiset aiheuttavat menetyksiä. Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian dramaattiset seuraukset viinintuottajien tuloihin joskus ylitsepääsemättömienkin ongelmien ilmetessä viinin tuotannon ja kaupanpitämisen kaikissa vaiheissa, on aiheellista laajentaa unionin tukea siten, että se kattaa satovakuutuksen silloin, kun menetykset ovat seurausta pandemiasta. On myös paikallaan korottaa unionin tuki tällaisissa tapauksissa 60 prosenttiin tuomaan viininviljelijöille taloudellista helpotusta.

(14)

Rypäleiden korjaamista raakana, mistä säädetään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 47 artiklassa, käytetään markkinatoimenpiteenä, kun rypäletuotannon odotetaan olevan liian suuri. Artiklan mukaan rypäletertut on unionin tuen saamiseksi hävitettävä tai poistettava kokonaan tilalla. Nykyisessä tilanteessa viininviljelijöillä on ennennäkemättömiä vaikeuksia löytää työvoimaa, jota tarvitaan tällaisen kertakaikkisen toimenpiteen suorittamiseen. On sen vuoksi aiheellista poiketa kyseisestä velvoitteesta ja sallia raakojen rypäleterttujen hävittäminen tai poistaminen osalla tilaa edellyttäen, että rypäleet korjataan raakana viljelylohkojen koko alalta.

(15)

Pakottavista kiireellisyyssyistä ja ottaen erityisesti huomioon vallitseva markkinahäiriö, sen hedelmä- ja vihannesalalle ja viinialalle aiheuttamat vakavat vaikutukset ja sen jatkuminen ja todennäköinen paheneminen, on toteutettava välittömiä toimia ja hyväksyttävä kiireellisesti toimenpiteitä markkinahäiriön kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Jos markkinahäiriön korjaamiseksi ei toteuteta toimia välittömästi, on vaara, että häiriö syvenee ja tuotanto- ja markkinaolosuhteet heikkenevät kummallakin alalla. Edellä sanottu huomioon ottaen tämä asetus olisi annettava asetuksen (EU) N:o 1308/2013 228 artiklassa säädettyä kiireellistä menettelyä noudattaen.

(16)

Ottaen huomioon tarve toteuttaa välittömiä toimia, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,