EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32020R0389

Komission Delegoitu Asetus (EU) 2020/389, annettu 31 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

C/2019/7772

EUVL L 74, 11.3.2020, p. 1–19 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 22/06/2022; Implisiittinen kumoaja 32022R0869

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2020/389/oj

11.3.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 74/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/389,

annettu 31 päivänä lokakuuta 2019,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1)

Asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistetaan puitteet tarvittavien yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelylle, suunnittelulle ja toteutukselle, jotta voidaan toteuttaa yhdeksän strategista maantieteellistä energiainfrastruktuurien ensisijaista käytävää sähkön, kaasun ja öljyn aloilla ja kolme unionin laajuista energiainfrastruktuurien ensisijaista aihealuetta älykkäitä verkkoja, sähkönsiirron valtaväyliä ja hiilidioksidin siirtoverkkoja varten.

2)

Komissiolla on valta vahvistaa unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista, jäljempänä ’unionin luettelo’.

3)

Luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista laaditaan joka toinen vuosi, minkä vuoksi se on korvattava.

4)

Unionin luetteloon ehdotetut hankkeet on arvioitu asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklassa tarkoitetuissa alueellisissa ryhmissä, jotka ovat vahvistaneet niiden täyttävän kyseisen asetuksen 4 artiklassa säädetyt edellytykset.

5)

Alueelliset ryhmät hyväksyivät yhteistä etua koskevien hankkeiden alueellisten luettelojen luonnokset teknisen tason kokouksissa. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) annettua 25 päivänä syyskuuta 2019 lausuntonsa arviointiperusteiden ja kustannus-hyötyanalyysin johdonmukaisesta soveltamisesta eri alueilla alueellisten ryhmien päätöksentekoelimet hyväksyivät alueelliset luettelot 4 päivänä lokakuuta 2019. Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti kaikille ehdotetuille hankkeille saatiin ennen alueellisten luettelojen hyväksymistä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy.

6)

Unionin luetteloon ehdotetuista hankkeista kuultiin asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat sekä kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt.

7)

Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi lueteltava strategisen Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin painopisteiden mukaan järjestyksessä, joka esitetään asetuksen (EU) N:o 347/2013 liitteessä I. Hankkeita ei aseteta unionin luettelossa tärkeysjärjestykseen.

8)

Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi luetteloitava joko yksittäisinä hankkeina tai osana useiden hankkeiden ryhmää, koska ne ovat itsenäisiä tai (mahdollisesti) keskenään kilpailevia hankkeita.

9)

Unionin luettelo sisältää hankkeita niiden kehityksen eri vaiheissa, kuten alustavan toteutettavuustutkimuksen tai toteuttavuustutkimuksen vaiheessa, lupavaiheessa ja rakennusvaiheessa. Varhaisessa kehitysvaiheessa olevia hankkeita varten saatetaan tarvita tutkimuksia, joilla osoitetaan niiden tekninen ja taloudellinen toteutettavuus ja unionin lainsäädännön, myös ympäristölainsäädännön, mukaisuus. Tässä yhteydessä mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset olisi määriteltävä ja arvioitava ja niitä olisi pyrittävä välttämään tai vähentämään riittävällä tavalla.

10)

Hankkeiden ottaminen unionin luetteloon ei rajoita asiaan liittyvien ympäristöarviointien ja lupamenettelyjen tulosta. Asetuksen (EU) N:o 347/2013 5 artiklan 8 kohdan mukaan hanke voidaan poistaa unionin luettelosta, jos se ei ole unionin oikeuden mukainen. Yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, myös niiden lainsäädännön mukaisuutta, olisi seurattava mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

11)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 347/2013 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 347/2013 liite VII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä lokakuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39.


LIITE

Korvataan asetuksen (EU) N:o 347/2013 liite VII seuraavasti:

”LIITE VII

UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA (’UNIONIN LUETTELO’)

3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu

A.   Unionin luettelon laatimisessa sovelletut periaatteet

1)   Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmät

Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä etua koskevat hankkeet on ryhmitelty seuraavan tyyppisiin ryhmiin:

a)

toisistaan riippuvaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet”. Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi;

b)

mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista”. Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa, muun muassa suhteessa kapasiteettitarpeisiin; ja

c)

keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista”. Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden tapauksessa, ja siksi ainoastaan yksi yhteistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa.

Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

2)   Sähköasemien ja kompressoriasemien käsittely

Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kaasun osalta kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä etua koskevaa hanketta, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Sähköasemat, muuttaja-asemat ja kompressoriasemat katsotaan yksittäisiksi hankkeiksi ja mainitaan erikseen unionin luettelossa, jos niiden maantieteellinen sijainti poikkeaa siirtojohdosta tai -putkesta. Niihin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

3)   Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, ja hankkeet, joista on tullut osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita

a)

Useita asetuksella (EU) N:o 1391/2013 ja asetuksella (EU) 2016/89 hyväksytyissä unionin luetteloissa mainittuja hankkeita ei enää pidetä yhteistä etua koskevina hankkeina yhdestä tai useammasta seuraavista syistä:

hanke on jo otettu käyttöön tai on määrä ottaa käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä, minkä vuoksi se ei voisi hyötyä asetuksen (EU) N:o 347/2013 säännöksistä;

uusien tietojen mukaan hanke ei täytä yleisiä perusteita;

hankkeen toteuttaja ei ole esittänyt sitä valittavaksi uudelleen unionin luetteloon; tai

hanke sijoitettiin tärkeysjärjestyksessä muita ehdotettuja hankkeita alemmalle sijalle.

Nämä hankkeet (lukuun ottamatta käyttöön otettuja tai vuoden 2019 loppuun mennessä käyttöön otettavia hankkeita) voidaan ottaa huomioon valittaessa hankkeita seuraavaan unionin luetteloon, jos syitä niiden pois jättämiselle ei enää ole.

Tällaiset hankkeet eivät ole yhteistä etua koskevia hankkeita, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla liitteessä VII olevassa C osassa ”Hankkeina, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi”.

b)

Lisäksi joistakin asetuksella (EU) N:o 1391/2013 ja asetuksella (EU) 2016/89 hyväksytyissä unionin luetteloissa mainituista hankkeista on niiden täytäntöönpanon aikana tullut erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita (tai hankeryhmiä).

Tällaisia hankkeita ei enää katsota itsenäisiksi yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla liitteessä VII olevassa C osassa ”Hankkeina, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä etua koskevia hankkeita”.

4)   Määritelmä ”Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä”

”Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä” ovat yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka kuuluvat johonkin ensisijaiseen sähkökäytävään ja sähkönsiirron valtaväylien ensisijaiseen aihealueeseen.

B.   Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

1)   Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

Nro

Määritelmä

1.3

Hankeryhmä Tanska–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.3.1

Rajayhdysjohto Endrup (DK) – Klixbüll (DE)

1.6

Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nimellä ”Celtic Interconnector”)

1.7

Hankeryhmä Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.7.1

Rajayhdysjohto Cotentin (FR) – Exeterin lähistö (UK) (tunnetaan nimellä ”FAB”)

1.7.3

Rajayhdysjohto Coquelles (FR) – Folkestone (UK) (tunnetaan nimellä ”ElecLink”)

1.7.5

Rajayhdysjohto Dunkerquen lähistö (FR) – Kingsnorthin lähistö (UK) (tunnetaan nimellä ”Gridlink”)

1.8

Hankeryhmä Saksa – Norja (tunnetaan nimellä ”NordLink”)

1.8.1

Rajayhdysjohto Wilster (DE) – Tonstad (NO)

1.9

1.9.1

Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan rajayhdysjohto välillä Wexford (IE) – Pembroke, Wales (UK) (tunnetaan nimellä ”Greenlink”)

1.10

Hankeryhmä Yhdistynyt kuningaskunta–Norja -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.10.1

Rajayhdysjohto Blythe (UK) – Kvilldal (NO) (tunnetaan nimellä ”North Sea Link”)

1.10.2

Rajayhdysjohto Peterhead (UK) – Simadalen (NO) (tunnetaan nimellä ”NorthConnect”)

1.12

Sähkön varastointilaitosten hankeryhmä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.12. 3

Paineilmavarasto – Middlewich (tunnetaan nimellä ”CARES”)

1.12.4

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Cruachan II

1.14

Rajayhdysjohto välillä Revsing (DK) ja Bicker Fen (UK) (tunnetaan nimellä ”Viking Link”)

1.15

Rajayhdysjohto Antwerpenin alue (BE) – Kemsleyn lähistö (UK) (tunnetaan nimellä ”Nautilus”)

1.16

Rajayhdysjohto Alankomaat–Yhdistynyt kuningaskunta

1.17

Paineilmavarasto – Zuidwending (NL)

1.18

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön offshore-varastointilaitos – Belgia (tunnetaan nimellä ”iLand”)

1.19

Yksi tai useampi Pohjanmeren keskus ja rajayhdysjohdot Pohjanmeren maihin (Tanska, Saksa, Alankomaat) (tunnetaan nimellä ”North Sea Wind Power Hub”)

1.20

Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”NeuConnect”)

2)   Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Nro

Määritelmä

2.4

Yhteenliitäntä välillä Codrongianos (IT), Lucciana (Korsika, FR) ja Suvereto (IT) (tunnetaan nimellä ”SACOI 3”)

2.7

Rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES) (tunnetaan nimellä ”Biscay Gulf”)

2.9

Sisäinen siirtojohto Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla (tunnetaan nimellä ”Ultranet”)

2.10

Sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel/Wilster ja Grοβgartach/Bergrheinfeld-West (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla (tunnetaan nimellä ”Suedlink”)

2.13

Hankeryhmä rajayhdysjohdot Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.13.1

Rajayhdysjohto Woodland (IE) – Turleenan (UK) (tunnetaan nimellä ”North-South interconnector”)

2.13.2

Rajayhdysjohto Srananagh (IE) – Turleenan (UK) (tunnetaan nimellä ”RIDP1”)

2.14

Rajayhdysjohto Thusis/Sils (CH) – Verderio Inferiore (IT) (tunnetaan nimellä ”Greenconnector”)

2.16

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.16.1

Sisäinen siirtojohto Pedralva–Sobrado (PT), tunnettiin aiemmin nimellä Pedralva–Alfena (PT)

2.16.3

Sisäinen siirtojohto Vieira do Minho–Ribeira de Pena–Feira (PT), tunnettiin aiemmin nimellä Frades B–Ribeira de Pena–Feira (PT)

2.17

Portugali–Espanja-rajayhdysjohto väleillä Beariz – Fontefría (ES), Fontefría (ES) – Ponte de Lima (PT) (aiemmin Vila Fria / Viana do Castelo) ja Ponte de Lima – Vila Nova de Famalicão (PT) (aiemmin Vila do Conde) (PT), mukaan lukien sähköasemat Bearizissa (ES), Fontefríassa (ES) ja Ponte de Limassa (PT)

2.18

Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen – Kaunertal, Tiroli (AT)

2.23

Sisäiset siirtojohdot Belgian pohjoisrajalla välillä Zandvliet–Lillo-Liefkenshoek (BE) ja välillä Liefkenshoek–Mercator, mukaan lukien sähköasema Lillossa (BE) (tunnetaan nimellä ”BRABO II + III”)

2.27

2.27.1

Rajayhdysjohto Aragón (ES) – Pyrénées-Atlantiques (FR) (tunnetaan nimellä ”Pyrenean crossing 2”)

2.27.2

Rajayhdysjohto Navarra (ES) – Landes (FR) (tunnetaan nimellä ”Pyrenean crossing 1”)

2.28

2.28.2

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Navaleo (ES)

2.28.3

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Girones & Raïmats (ES)

2.28.4

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Cúa (ES)

2.29

Vesivoimalaitos – Silvermines (IE)

2.30

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Riedl (DE)

3)   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Nro

Määritelmä

3.1

Hankeryhmä Itävalta–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.1.1

Rajayhdysjohto St. Peter (AT) – Isar (DE)

3.1.2

Sisäinen siirtojohto St. Peter – Tauern (AT)

3.1.4

Sisäinen siirtojohto Westtirol–Zell-Ziller (AT)

3.4

Rajayhdysjohto Wurmlach (AT) – Somplago (IT)

3.7

Hankeryhmä Bulgaria–Kreikka välillä Maritsa East 1 – N. Santa ja tarvittavat sisäiset vahvistukset Bulgariassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.7.1

Rajayhdysjohto Maritsa East 1 (BG) – N. Santa (EL)

3.7.2

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Plovdiv (BG)

3.7.3

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Maritsa East 3 (BG)

3.7.4

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Burgas (BG)

3.8

Hankeryhmä Bulgaria–Romania – kapasiteetin lisääminen (tunnetaan nimellä ”Black Sea Corridor”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.8.1

Sisäinen siirtojohto Dobrudja–Burgas (BG)

3.8.4

Sisäinen siirtojohto Cernavoda–Stalpu (RO)

3.8.5

Sisäinen siirtojohto Gutinas–Smardan (RO)

3.9

3.9.1

Rajayhdysjohto Žerjavenec (HR) / Hévíz (HU) – Cirkovce (SI)

3.10

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka (tunnetaan nimellä ”EUROASIA Interconnector”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.10.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL) – Kofinou (CY)

3.10.2

Rajayhdysjohto Kofinou (CY) – Korakia, Kreeta (EL)

3.11

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Tšekissä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.11.1

Sisäinen siirtojohto Vernerov – Vitkov (CZ)

3.11.2

Sisäinen siirtojohto Vitkov – Prestice (CZ)

3.11.3

Sisäinen siirtojohto Prestice – Kocin (CZ)

3.11.4

Sisäinen siirtojohto Kocin – Mirovka (CZ)

3.11.5

Sisäinen siirtojohto Mirovka – linja V413 (CZ)

3.12

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Isar sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi (tunnetaan nimellä ”SuedOstLink”)

3.14

Sisäiset parannukset Puolassa (osa hankeryhmää, joka tunnetaan nimellä ”GerPol Power Bridge”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.14.2

Sisäinen siirtojohto Krajnik – Baczyna (PL)

3.14.3

Sisäinen siirtojohto Mikułowa – Świebodzice (PL)

3.14.4

Sisäinen siirtojohto Baczyna – Plewiska (PL)

3.16

3.16.1

Unkari–Slovakia-rajayhdysjohto välillä Gabčikovo (SK) – Gönyű (HU) – Veľký Ďur (SK)

3.17

Unkari–Slovakia-rajayhdysjohto välillä Sajóvánka (HU) – Rimavská Sobota (SK)

3.21

Rajayhdysjohto välillä Salgareda (IT) – Divača–Bericevon alue (SI)

3.22

Hankeryhmä Romania–Serbia (tunnetaan nimellä ”Mid Continental East Corridor”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.22.1

Rajayhdysjohto Resita (RO) – Pancevo (RS)

3.22.2.

Sisäinen siirtojohto Portile de Fier – Resita (RO)

3.22.3

Sisäinen siirtojohto Resita – Timisoara/Sacalaz (RO)

3.22.4

Sisäinen siirtojohto Arad – Timisoara/Sacalaz (RO)

3.23

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Yadenitsa (BG)

3.24

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Amfilochia (EL)

3.27

Rajayhdysjohto Sisilia (IT) – Tunisia (TU) (tunnetaan nimellä ”ELMED”)

4)   Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Nro

Määritelmä

4.2

Hankeryhmä Viro–Latvia välillä Kilingi-Nõmme–Riika (tunnetaan nimellä ”kolmas rajayhdysjohto”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.2.1

Rajayhdysjohto Kilingi-Nõmme (EE) – Riian CHP2-sähköasema (LV)

4.2.2

Sisäinen siirtojohto Harku–Sindi (EE)

4.2.3

Sisäinen siirtojohto Riika CHP 2 – Riika HPP (LV)

4.4

4.4.2

Sisäinen siirtojohto Ekhyddan–Nybro/Hemsjö (SE)

4.5

4.5.2

Sisäinen siirtojohto Stanisławów–Ostrołęka (PL)

4.6

Pumppuvoimaan perustuvan sähkön varastointi – Viro

4.7

Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen – Kruonis (LT)

4.8

Baltian maiden sähköjärjestelmän integroiminen ja synkronointi eurooppalaisten verkkojen kanssa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.8.1

Rajayhdysjohto Tartto (EE) – Valmiera (LV)

4.8.2

Sisäinen siirtojohto Balti–Tartto (EE)

4.8.3

Rajayhdysjohto Tsirguliina (EE) – Valmiera (LV)

4.8.4

Sisäinen siirtojohto Viru–Tsirguliina (EE)

4.8.7

Sisäinen siirtojohto Paide–Sindi (EE)

4.8.8

Sisäinen siirtojohto Vilna–Neris (LT)

4.8.9

Baltian maiden järjestelmän synkronointiin Manner-Euroopan verkon kanssa liittyvät infrastruktuurinäkökohdat

4.8.10

Liettuan ja Puolan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”Harmony Link”)

4.8.11

Alytusin sähköaseman parannukset (LT)

4.8.12

Jälleenrakennustyöt Koillis-Liettuassa (LT)

4.8.13

Uusi 330 kV:n sähköasema – Mūša (LT)

4.8.14

Sisäinen siirtojohto Bitenai–KHAE (LT)

4.8.15

Uusi 330 kV:n sähköasema – Darbėnai (LT)

4.8.16

Sisäinen siirtojohto Darbenai–Bitenai (LT)

4.8.17

Sisäinen siirtojohto LE–Vilna (LT)

4.8.18

Sisäinen siirtojohto Dunowo – Żydowo Kierzkowo (PL)

4.8.19

Sisäinen siirtojohto Piła Krzewina – Żydowo Kierzkowo (PL)

4.8.20

Sisäinen siirtojohto Krajnik–Morzyczyn (PL)

4.8.21

Sisäinen siirtojohto Morzyczyn–Dunowo–Słupsk–Żarnowiec (PL)

4.8.22

Sisäinen siirtojohto Żarnowiec – Gdańsk/Gdańsk Przyjaźń – Gdańsk Błonia (PL)

4.8.23

Synkronikompensaattorit inertian, jännitevakavuuden, taajuusvakavuuden ja oikosulkutehon hallintaan Liettuassa, Latviassa ja Virossa

4.10

Hankeryhmä Suomi–Ruotsi (tunnetaan nimellä ”kolmas rajayhdysjohto Suomi–Ruotsi”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.10.1

Rajayhdysjohto Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä

4.10.2

Sisäinen siirtojohto Keminmaa–Pyhänselkä (FI)

5)   Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)

Nro

Määritelmä

5.3

Shannonin LNG-terminaali ja putkijohto (IE)

5.19

Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon – kaasuputki Italiaan Gelassa

5.21

Mukauttaminen pienlämpöarvoisesta suurlämpöarvoiseen kaasuun Ranskassa ja Belgiassa

6)   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)

Nro

Määritelmä

6.2

Yhteenliitäntä Puolan, Slovakian ja Unkarin välillä ja siihen liittyvät sisäiset parannukset, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.2.1

Puolan ja Slovakian välinen yhteenliitäntä

6.2.2

Pohjoisen ja etelän välinen kaasukäytävä Itä-Puolassa

ja

6.2.13

Slovakian ja Unkarin välisen rajayhdysputken kehittäminen ja siirtokapasiteetin lisääminen

6.5

Hankeryhmä – Krkin LNG-terminaali ja putkijohdot/siirtoputket Unkariin ja maan ulkopuolelle, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.5.1

Krkin (HR) LNG-terminaalin kehittäminen 2,6 mrd. kuutiometriin/vuosi – Vaihe I ja putkijohto Omišalj–Zlobin (HR)

6.5.5

”Kompressoriasema 1” Kroatian kaasunsiirtoverkossa

6.8

Hankeryhmä – Infrastruktuurin kehittäminen ja parantaminen kaasukaupan keskukselle Balkanilla (Balkan Gas Hub), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.8.1

Kreikan ja Bulgarian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”IGB”) välillä Komotini (EL) – Stara Zagora (BG) ja kompressoriasema Kipissä (EL)

6.8.2

Bulgarian siirtoverkon kunnostaminen, uudenaikaistaminen ja laajentaminen

6.8.3

Bulgarian ja Serbian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”IBS”) (6.10 kolmannessa yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelossa)

6.9

6.9.1

LNG-terminaali Pohjois-Kreikassa

6.20

Hankeryhmä varastointikapasiteetin lisäämiseksi Kaakkois-Euroopassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.2

Chirenin maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen laajentaminen (BG)

6.20.3

Etelä-Kavalan maanalainen kaasunvarastointilaitos ja mittaus- ja säätöasema (EL)

ja yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.4

Depomuresin varasto Romaniassa

6.20.6

Sarmaselin maanalainen kaasunvarastointilaitos Romaniassa

6.23

Yhteenliitäntä Unkari–Slovenia–Italia (Nagykanizsa (HU) – Tornyiszentmiklós (HU) – Lendava (SI) – Kidričevo (SI) – Ajdovščina (SI) – Šempeter (SI) – Gorizia (IT))

6.24

Hankeryhmä kapasiteetin lisäämiseksi vaiheittain kaksisuuntaisella (Bulgaria)–Romania–Unkari–(Itävalta)-siirtokäytävällä (tunnetaan nimellä ”ROHUAT/BRUA”) Romania–Unkari-liitännässä ensimmäisessä vaiheessa 1,75 miljardiin kuutiometriin ja toisessa vaiheessa 4,4 miljardiin kuutiometriin vuodessa ja mukaan lukien uudet resurssit Mustaltamereltä toisessa vaiheessa:

6.24.1

ROHU(AT)/BRUA – 1. vaihe mukaan lukien

siirtokapasiteetin kehittäminen Romaniassa Podișorista Recasiin, mukaan lukien uusi kaasuputki, mittausasema ja kolme uutta kompressoriasemaa Podisorissa, Bibestissa ja Jupassa

6.24.4

ROHU(AT)/BRUA – 2. vaihe mukaan lukien:

Városföldin kompressoriasema (HU)

siirtokapasiteetin laajentaminen Romaniassa Recasista Horiaan Unkariin päin 4,4 miljardiin kuutiometriin/vuosi ja Podisorin, Bibestin and Jupan kompressoriasemien laajentaminen

Mustanmeren rannikko – Podișorin (RO) putkijohto Mustanmeren kaasun siirtoa varten

Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, 2. vaihe, Csanádpalotan kompressoriasema (HU)

6.26

6.26.1

Hankeryhmä Kroatia–Slovenia–Itävalta Rogatecissa, mukaan lukien

Kroatia–Slovenia-yhteenliitäntä (Lučko–Zabok–Rogatec)

Kidričevon kompressoriasema, parannusten 2. vaihe (SI)

Kompressoriasemat 2 ja 3 Kroatian kaasunsiirtoverkossa

GCA 2015/08: otto/syöttö Murfeld (AT)

Murfeld/Ceršak-yhteenliitännän parannukset (AT/SI)

Rogatecin yhteenliitännän parannukset

6.27

LNG Gdansk (PL)

7)   Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)

Nro

Määritelmä

7.1

Yhteistä etua koskeva hanke – Hankeryhmä, joka koostuu integroiduista, erillisistä ja laajennettavissa olevista siirtoinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään vuosittain vähintään 10 miljardia kuutiometriä kaasua Kaspianmeren uusista lähteistä Azerbaidžanin, Georgian ja Turkin halki EU:n markkinoille Kreikan ja Italian kautta, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

7.1.1

Kaasuputki Turkmenistanista ja Azerbaidžanista Georgian ja Turkin kautta EU:hun (tunnetaan seuraavien hankkeiden yhdistelmänä: ”Trans-Caspian Gas Pipeline” (TCP) ja ”South-Caucasus Pipeline FutureExpansion” (SCPFX))

7.1.3

Kaasuputki Kreikasta Albanian ja Adrianmeren kautta Italiaan (tunnetaan nimellä ”Trans-Adriatic Pipeline” (TAP)), mukaan lukien mittaus- ja säätöasema ja kompressoriasema Nea Messimvriassa, sekä TAP-yhteenliitäntä

7.3

Yhteistä etua koskeva hanke – Infrastruktuurihankeryhmä uusille kaasutoimituksille itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä, mukaan lukien

7.3.1

Kaasuputki itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä Kreetan kautta Manner-Kreikkaan (tunnetaan nimellä ”EastMed Pipeline”), mukaan lukien mittaus- ja säätöasema Megalopolissa,

ja seuraavat siitä johtuvat yhteistä etua koskevat hankkeet:

7.3.3

Offshore-kaasuputki Kreikasta Italiaan (tunnetaan nimellä ”Poseidon Pipeline”)

7.3.4

Sisäisen siirtokapasiteetin parantaminen Italiassa, mukaan lukien pohjois-eteläsuuntaisen sisäisen siirtokapasiteetin vahvistaminen (tunnetaan nimellä ”Adriatica Line”) ja sisäisen siirtokapasiteetin vahvistaminen Apulian alueella [Matagiola–Massafra-putkijohto]

7.5

Kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Kyproksella (tunnetaan nimellä ”Cyprus Gas2EU”)

8)   Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)

Nro

Määritelmä

8.2

Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen infrastruktuurin parantamista, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.2.1

Latvian ja Liettuan välisen yhteenliitännän parantaminen

8.2.4

Inčukalnsin maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen parantaminen (LV)

8.3

Infrastruktuurihankeryhmä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.3.1

Yhteenliitännän Nybro–Puola/Tanska parantaminen

8.3.2

Puolan ja Tanskan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”Baltic Pipe”)

8.5

Puolan ja Liettuan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”GIPL”)

9)   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)

Nro

Määritelmä

9.1

Adamowo–Brody-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää JSC Uktransnaftan käsittelylaitoksen Brodyssa (Ukraina) Adamowon varastointilaitokseen (Puola)

9.2

Bratislava–Schwechat-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää Schwechatin (Itävalta) ja Bratislavan (Slovakia)

9.4

Litvinov (Tšekki) – Spergau (Saksa) -putkijohto: Družba-raakaöljyputken laajentaminen TRM Spergaun jalostamoon

9.5

Hankeryhmä – Pommerin putkijohto (Puola), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

9.5.1.

Öljyterminaalin rakentaminen Gdańskiin (vaihe II)

9.5.2.

Pommerin putkijohdon laajentaminen: putkijohdon rinnakkaisputki

9.6

TAL Plus: TAL-putkijohdon kapasiteetin lisääminen välillä Trieste (Italia) – Ingolstadt (Saksa)

10)   Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Nro

Määritelmä

10.3

SINCRO.GRID (Slovenia, Kroatia) – Synergisten, kypsien teknologiapohjaisten ratkaisujen innovatiivinen integroiminen Slovenian ja Kroatian sähköjärjestelmien toimintavarmuuden lisäämiseksi samanaikaisesti

10.4

ACON (Tšekki, Slovakia) – ACON-hankkeen (Again COnnected Networks) päätavoitteena on edistää Tšekin ja Slovakian sähkömarkkinoiden integraatiota

10.6

Smart Border Initiative (Ranska, Saksa) – Smart Border Initiative (Älykkäät rajat -aloite) toimii kytköksenä Ranskan ja Saksan suunnittelemille toimintalinjoille, joilla tuetaan niiden kaupunkeja ja alueita energiakäännestrategioissa ja Euroopan markkinaintegraatiossa

10.7

Danube InGrid (Unkari, Slovakia) – hankkeella parannetaan sähköverkon hallinnan koordinointia rajojen yli erityisesti älyllistämällä tiedon keräämistä ja vaihtoa

10.8

Data Bridge (Viro, Latvia, Liettua, Tanska, Suomi, Ranska) – hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteinen eurooppalainen datasilta-alusta, joka mahdollistaa eri tietotyyppien (älymittaustietojen, verkon operatiivisten tietojen, markkinatietojen) integroinnin, jotta voidaan kehittää skaalautuvia ja toisinnettavia ratkaisuja käytettäväksi EU:ssa

10.9

Rajatylittävä joustavuus (Viro, Suomi) – hankkeen tavoitteena on tukea uusiutuvien energialähteiden integroimista energiajärjestelmään ja parantaa toimitusvarmuutta tarjoamalla Virolle, Suomelle ja Ahvenanmaalle hajautetun tuotannon mahdollistamia joustopalveluja rajojen yli

11)   Ensisijainen aihealue – Sähkönsiirron valtaväylät

Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä

Nro

Määritelmä

Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

1.3

Hankeryhmä Tanska–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.3.1

Rajayhdysjohto Endrup (DK) – Klixbüll (DE)

1.6

Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nimellä ”Celtic Interconnector”)

1.7

Hankeryhmä Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.7.1

Rajayhdysjohto Cotentin (FR) – Exeterin lähistö (UK) (tunnetaan nimellä ”FAB”)

1.7.3

Rajayhdysjohto Coquelles (FR) – Folkestone (UK) (tunnetaan nimellä ”ElecLink”)

1.7.5

Rajayhdysjohto Dunkerquen lähistö (FR) – Kingsnorthin lähistö (UK) (tunnetaan nimellä ”Gridlink”)

1.8

Hankeryhmä Saksa – Norja (tunnetaan nimellä ”NordLink”)

1.8.1

Rajayhdysjohto Wilster (DE) – Tonstad (NO)

1.10

Hankeryhmä Yhdistynyt kuningaskunta–Norja -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.10.1

Rajayhdysjohto Blythe (UK) – Kvilldal (NO) (tunnetaan nimellä ”North Sea Link”)

1.10.2

Rajayhdysjohto Peterhead (UK) – Simadalen (NO) (tunnetaan nimellä ”NorthConnect”)

1.14

Rajayhdysjohto välillä Revsing (DK) ja Bicker Fen (UK) (tunnetaan nimellä ”Viking Link”)

1.15

Rajayhdysjohto Antwerpenin alue (BE) – Kemsleyn lähistö (UK) (tunnetaan nimellä ”Nautilus”)

1.16

Rajayhdysjohto Alankomaat–Yhdistynyt kuningaskunta

1.19

Yksi tai useampi Pohjanmeren keskus ja rajayhdysjohdot Pohjanmeren maihin (Tanska, Saksa, Alankomaat) (tunnetaan nimellä ”North Sea Wind Power Hub”)

1.20

Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nimellä ”NeuConnect”)

Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

2.7

Rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES) (tunnetaan nimellä ”Biscay Gulf”)

2.9

Sisäinen siirtojohto Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla (tunnetaan nimellä ”Ultranet”)

2.10

Sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel/Wilster ja Grοβgartach/Bergrheinfeld-West (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla (tunnetaan nimellä ”Suedlink”)

2.13

Hankeryhmä rajayhdysjohdot Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.13.1

Rajayhdysjohto Woodland (IE) – Turleenan (UK)

2.13.2

Rajayhdysjohto Srananagh (IE) – Turleenan (UK)

Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

3.10

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka (tunnetaan nimellä ”EUROASIA Interconnector”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.10.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL) – Kofinou (CY)

3.10.2

Rajayhdysjohto Kofinou (CY) – Korakia, Kreeta (EL)

3.12

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Isar sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi (tunnetaan nimellä ”SuedOstLink”)

12)   Rajatylittävä hiilidioksidiverkko

Nro

Määritelmä

12.2

CO2-Sapling on siirtoinfrastruktuurikomponentti täyden ketjun CCS-hankkeessa Acorn (Yhdistynyt kuningaskunta, myöhemmissä vaiheissa Alankomaat, Norja)

12.3

CO2 TransPorts -hankkeen tavoitteena on perustaa infrastruktuuri, joka helpottaa hiilidioksidin laajamittaista talteenottoa, siirtoa ja varastointia Rotterdamin, Antwerpenin ja North Sea Portin satamista

12.4

Northern lights on useiden eurooppalaisten talteenottoaloitteiden (Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Belgia, Alankomaat, Ranska, Ruotsi) välinen rajatylittävä kaupallinen hiilidioksidinsiirtohanke, johon liittyy talteenotetun hiilidioksidin kuljetus meriteitse Norjan mannerjalustalla sijaitsevaan varastointipaikkaan

12.5

Athos-hankkeen tavoitteena on luoda infrastruktuuri hiilidioksidin kuljettamiseksi teollisuusalueilta Alankomaissa, ja koska ideana on kehittää avoin rajat ylittävä ja yhteentoimiva suurivolyyminen siirtorakenne, se on avoin hiilidioksidin vastaanottamiselle myös muualta, esimerkiksi Irlannista ja Saksasta

12.6

Ervia Cork -hankkeen tavoitteena on hyödyntää nykyisiä maakaasuputkistoja maalla ja merellä ja rakentaa uusi siirtoputki talteenotetun hiilidioksidin siirtämiseksi raskaan teollisuuden CCUS-toiminnoista (hiilidioksidin erotus, käyttö ja varastointi) ja kaasukombivoimalaitoksista varastointipaikkaan

C.   ”Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi” ja ”Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita”

1)   Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (”NSOG”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

1.1.1

1.1.2

1.1.3

1.2

1.3.2

1.4

1.5

1.7.4

1.8.2

1.9.2

1.9.3

1.9.4

1.9.5

1.9.6

1.11.1

1.11.2

1.11.3

1.11.4

1.12.1

1.12.2

1.12.5

2)   Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

2.2.1

2.2.2

2.2.3

2.2.4

2.3.1

2.3.2

2.5.1

2.5.2

2.6

2.8

2.11.1

2.11.2

2.11.3

2.12

2.15.1

2.15.2

2.15.3

2.15.4

2.16.2

2.19

2.20

2.21

2.22

2.24

2.25.1

2.25.2

2.26

2.28.1


Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita

Hankkeen alkuperäinen nro

Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan

2.1

3.1.4

3)   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

3.1.3

3.2.1

3.2.2

3.2.3

3.3

3.5.1

3.5.2

3.6.1

3.6.2

3.8.2

3.8.3

3.8.6

3.9.2

3.9.3

3.9.4

3.10.3

3.13

3.14.1

3.15.1

3.15.2

3.16.2

3.16.3

3.18.1

3.18.2

3.19.2

3.19.3

3.20.1

3.20.2

3.22.5

3.25

3.26


Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita

Hankkeen alkuperäinen nro

Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan

3.19.1

3.22.5

4)   Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

4.1

4.4.1

4.5.1

4.5.3

4.5.4

4.5.5

4.8.5

4.8.6


Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita

Hankkeen alkuperäinen nro

Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan

4.3

4.8.9

4.9

4.8.9

5)   Ensisijainen käytävä – Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI West Gas”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

5.1.1

5.1.2

5.1.3

5.2

5.4.1

5.4.2

5.5.1

5.5.2

5.6

5.7.1

5.7.2

5.9

5.10

5.11

5.12

5.13

5.14

5.15.1

5.15.2

5.15.3

5.15.4

5.15.5

5.16

5.17.1

5.17.2

5.18

5.20


Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita

Hankkeen alkuperäinen nro

Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan

5.8.1

5.5.2

5.8.2

5.5.2

6)   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (”NSI East Gas”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

6.2.10

6.2.11

6.2.12

6.2.14

6.3

6.4

6.5.3

6.5.4

6.5.6

6.7

6.8.3

6.9.2

6.9.3

6.11

6.12

6.16

6.17

6.19

6.20.1

6.20.5

6.21

6.22.1

6.22.2

6.24.1

Poistettu: Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, 1. vaihe, Csanádpalotan kompressoriasema

Poistettu: kompressoriasema GCA Mosonmagyarovar (kehittäminen Itävallan puolella)

6.24.4

Poistettu: Ercsi–Százhalombatta-putkijohto (HU)

Poistettu: Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, 1. vaihe, Csanádpalotan kompressoriasema

6.24.10

6.25.1

6.25.2

6.25.4


Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita

Hankkeen alkuperäinen nro

Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan

6.1.1

6.2.10

6.1.2

6.2.11

6.1.3

6.2.11

6.1.4

6.2.11

6.1.5

6.2.11

6.1.6

6.2.11

6.1.7

6.2.11

6.1.8

6.2.2

6.1.9

6.2.11

6.1.10

6.2.2

6.1.11

6.2.2

6.1.12

6.2.12

6.2.3

6.2.2

6.2.4

6.2.2

6.2.5

6.2.2

6.2.6

6.2.2

6.2.7

6.2.2

6.2.8

6.2.2

6.2.9

6.2.2

6.5.2

6.5.6

6.6

6.26.1

6.8.4

6.25.4

6.13.1

6.24.4

6.13.2

6.24.4

6.13.3

6.24.4

6.14

6.24.1

6.15.1

6.24.10

6.15.2

6.24.10

6.18

7.3.4

6.24.2

6.24.1

6.24.3

6.24.1

6.24.5

6.24.4

6.24.6

6.24.4

6.24.7

6.24.4

6.24.8

6.24.4

6.24.9

6.24.4

6.25.3

6.24.10

6.26.2

6.26.1

6.26.3

6.26.1

6.26.4

6.26.1

6.26.5

6.26.1

6.26.6

6.26.1

7)   Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (”SGC”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

7.1.1

Poistettu: Trans Anatolia -putkijohto

7.1.2

7.1.5

7.1.7

7.2.1

7.2.2

7.2.3

7.4.1

7.4.2


Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita toisen ja/tai kolmannen luettelon yhteistä etua koskevia hankkeita

Hankkeen alkuperäinen nro

Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan

7.1.6

7.1.3

7.1.4

7.3.3

7.3.2

7.5

8)   Ensisijainen käytävä – Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (”BEMIP Gas”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

8.1.1

8.1.2.1

8.1.2.2

8.1.2.3

8.1.2.4

8.2.2

8.2.3

8.4

8.6

8.7

8.8

9)   Ensisijainen käytävä – Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (”OSC”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

9.3

10)   Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

10.1

10.2

10.5

11)   Ensisijainen aihealue – Sähkönsiirron valtaväylät

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

1.5

1.7.4

2.2

2.4

2.5.1

3.1.3

4.1

12)   Ensisijainen aihealue – Rajatylittävä hiilidioksidiverkko

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)

12.1


Top