(1)

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa siirretään komissiolle valta antaa vastaavuuspäätös, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisessa ja valvontakehyksessä varmistetaan, että kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt luottoluokituslaitokset noudattavat oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka vastaavat mainitusta asetuksesta johtuvia vaatimuksia ja jotka pannaan täytäntöön ja joita valvotaan tehokkaasti kyseisessä kolmannessa maassa. Jotta oikeudellinen ja valvontakehys voitaisiin katsoa vastaavaksi, sen on täytettävä vähintään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa vahvistetut ehdot.

(2)

Komissio antoi 5 päivänä lokakuuta 2012 täytäntöönpanopäätöksen 2012/627/EU (2), jossa se totesi näiden kolmen ehdon täyttyvän ja katsoi luottoluokituslaitoksia koskevan Australian oikeudellisen ja valvontakehyksen vastaavan tuolloin voimassa olleita asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vaatimuksia.

(3)

Australian oikeudellinen ja valvontakehys täyttää edelleen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdassa alun perin säädetyt kolme ehtoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 462/2013 (3) otetaan kuitenkin käyttöön lisävaatimuksia unionissa rekisteröidyille luottoluokituslaitoksille ja tiukennetaan siten näiden luottoluokituslaitosten oikeudellista ja valvontajärjestelmää. Nämä lisävaatimukset sisältävät luokitusnäkymiä, eturistiriitojen hallintaa, luottamuksellisuusvaatimuksia, luokitusmenetelmien laatua sekä luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia sääntöjä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 462/2013 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan b alakohdan mukaan lisävaatimuksia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arvioitaessa kolmansien maiden oikeudellisten ja valvontakehysten vastaavuutta.

(5)

Tätä taustaa vasten komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2017 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, jäljempänä ’ESMA’, neuvoja siitä, vastaako muun muassa Australian oikeudellinen ja valvontakehys näitä asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettuja lisävaatimuksia. Lisäksi komissio pyysi ESMAa esittämään arvionsa siitä, onko mahdollisilla eroilla olennaista merkitystä.

(6)

ESMA totesi 17 päivänä marraskuuta 2017 julkaistussa teknisessä lausunnossaan, että Australian oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä riittäviä säännöksiä, jotka voisivat täyttää asetuksella (EU) N:o 462/2013 käyttöön otettujen lisävaatimusten tavoitteet.

(7)

Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan w alakohdassa otetaan käyttöön luokitusnäkymän määritelmä, ja asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 laajennetaan nyt tietyt luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset koskemaan myös luokitusnäkymiä. Australian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä ei nimenomaisesti mainita luokitusnäkymiä, mutta Australian arvopaperi- ja sijoituskomissio (Australian Securities and Investments Commission) katsoo luokitusnäkymien sisältyvän rahoitustuotteita koskevan neuvonnan määritelmään, jolloin niihin sovelletaan samoja vaatimuksia kuin luottoluokituksiin.

(8)

Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetukseen (EY) N:o 1060/2009 6 artiklan 4 kohta, 6 a artikla ja 6 b artikla, joissa laajennetaan eturistiriitoihin sovellettavat säännöt koskemaan sellaisia eturistiriitoja, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Australian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä edellytetään, että luottoluokituslaitoksilla on käytössä asianmukaiset järjestelyt liiketoimintansa harjoittamisen yhteydessä aiheutuvien eturistiriitojen hallinnoimiseksi. Siinä ei kuitenkaan nimenomaisesti mainita osakkeenomistajiin liittyviä eturistiriitoja. Näin ollen kehykseen ei sisälly vaatimuksia, joilla luottoluokituslaitosta kiellettäisiin antamasta luottoluokitusta yhteisölle, joka omistaa yli 10 prosenttia sen osakkeista, tai tarjoamasta konsultointi- tai neuvontapalveluja yhteisölle, joka omistaa yli 5 prosenttia sen osakkeista.

(9)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 otetaan käyttöön uusia säännöksiä sen varmistamiseksi, että luottamuksellisia tietoja käytetään ainoastaan luottoluokitustoimintaan liittyviin tarkoituksiin ja että niitä suojellaan petoksilta, varkauksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten asetuksen (EY) N:o 1060/2009 10 artiklan 2 a kohdassa edellytetään, että luottoluokituslaitokset käsittelevät kaikkia luottoluokituksia, luokitusnäkymiä ja niihin liittyviä tietoja sisäpiiritietoina siihen saakka, kun ne on julkistettu. Australian oikeudellinen ja valvontakehys sisältää yksityiskohtaisia vaatimuksia toimista, joita luottoluokituslaitosten on toteutettava suojellakseen hallussaan olevia, liikkeeseenlaskijoita koskevia luottamuksellisia tietoja. Näin ollen puitteet luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi väärinkäytöltä ovat uskottavat.

(10)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 pyritään parantamaan luottoluokitusmenetelmien avoimuutta ja laatua. Siinä lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan D jakson I alajakson 3 kohtaan luottoluokituslaitoksia koskeva velvollisuus antaa luottoluokitellulle yhteisölle mahdollisuus huomauttaa mahdollisista asiavirheistä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Australian oikeudellinen ja valvontakehys ei sisällä nimenomaista vaatimusta, jonka mukaan luottoluokituslaitosten olisi ilmoitettava luottoluokitellulle yhteisölle luottoluokituksesta ennen sen julkaisemista. Sen sijaan Australian oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan luottoluokituslaitoksen on ilmoitettava luottoluokitellulle yhteisölle vain silloin kun tämä on ”mahdollista ja tarkoituksenmukaista”, eikä kehyksessä vahvisteta vähimmäisaikaa vastaamista varten.

(11)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklaan 5 a kohta, 6 kohdan aa ja ab alakohta ja 7 kohta, joissa otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että luokitusmenetelmiin tehtävät muutokset eivät johda niiden höltymiseen. Australian oikeudellisen ja valvontakehyksen mukaan luokitusmenetelmän muutoksista on ilmoitettava kaikille sellaisille luokitelluille yhteisöille, joihin muutos vaikuttaa. Luottoluokituslaitoksia ei kuitenkaan vaadita kuulemaan markkinatoimijoita ennen olennaisen muutoksen tekemistä menetelmään, tekemään valvontaviranomaiselle ilmoitusta eikä ilmoittamaan luokitusmenetelmässä havaituista virheistä luottoluokituslaitoksen verkkosivuilla.

(12)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 tiukennetaan luottoluokitusten esittämistä ja julkistamista koskevia vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 artiklan 2 kohdan ja liitteessä I olevan D jakson I alajakson 2 a kohdan mukaan luottoluokituslaitoksen on luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokitusoletuksia koskevat tiedot antaessaan samalla annettava selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet, joissa selitetään luottoluokitusprosessissa käytettäviin malleihin ja luokitusmenetelmiin liittyvät oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät. Vaikka Australian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä velvoitetaan luottoluokituslaitokset ilmoittamaan, onko luottoluokitus annettu pyynnöstä ja onko luottoluokiteltu yhteisö osallistunut luokituksen laatimiseen, ja toimittamaan tietoa luottoluokitusten mahdollisista rajoituksista, niitä ei velvoiteta esittämään yleisölle tällaisia tietoja luottoluokitusmenetelmästä.

(13)

Asetuksella (EU) N:o 462/2013 lisätään asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liitteessä I olevan E jakson II alajaksoon vaatimus, jonka mukaan luottoluokituslaitosten luottoluokituksista ja liitännäispalveluista perimien maksujen olisi oltava syrjimättömiä ja perustuttava todellisiin kustannuksiin. Vaatimuksen tavoitteena on lisätä kilpailua ja pienentää eturistiriitojen mahdollisuutta luottoluokitusalalla. Sen mukaan luottoluokituslaitosten on ilmoitettava tietyt taloudelliset tiedot. Australian oikeudellisessa ja valvontakehyksessä velvoitetaan luottoluokituslaitokset julkistamaan tulojaan koskevia tietoja ja toimittamaan valvontaviranomaiselle eräitä tietoja vuotuisessa kertomuksessa. Pienet luottoluokituslaitokset on kuitenkin vapautettu tästä velvoitteesta. Luottoluokituslaitoksia ei myöskään velvoiteta julkistamaan alustavia luokituksia eikä ilmoittamaan valvontaviranomaiselle maksutaulukoitaan eikä asiakkailta perittäviä maksuja. Ei myöskään vaadita, että asiakkailta perittävien maksujen olisi oltava kustannusperusteisia ja syrjimättömiä.

(14)

Tarkasteltujen tekijöiden perusteella luottoluokituslaitoksia koskeva Australian oikeudellinen ja valvontakehys ei täytä kaikkia asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjä vastaavuusehtoja. Näin ollen sen ei voida katsoa vastaavan kyseisessä asetuksessa vahvistettua oikeudellista ja valvontakehystä.

(15)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätös 2012/627/EU olisi kumottava.

(16)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset,