(1)

Euroopan vakausmekanismin rahoitustuki päättyi 20 päivänä elokuuta 2018, minkä jälkeen Kreikkaan sovellettiin tiukennettua valvontaa komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1192 (2) mukaisesti kuuden kuukauden ajan 21 päivästä elokuuta 2018.

(2)

Keskipitkällä aikavälillä Kreikan olisi jatkettava keskeisiä institutionaalisia ja rakenneuudistuksia, jotka perustuvat suureen määrään Kreikan Euroopan vakausmekanismin rahoitustukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, puitteissa toteuttamia toimia, jotta varmistettaisiin uudistusten päätökseen saattaminen ja täysimääräinen tehokkuus. Tätä varten Kreikka on euroryhmässä sitoutunut jatkamaan kaikkia ohjelman mukaisesti hyväksyttyjä keskeisiä uudistuksia, saattamaan ne päätökseen ja turvaamaan ohjelmassa ja sitä edeltävissä ohjelmissa hyväksyttyjen tärkeiden uudistusten tavoitteet.

(3)

Kreikka on myös sitoutunut toteuttamaan erityistoimia seuraavilla aloilla: finanssipolitiikka ja julkisen talouden rakenne, sosiaalipalvelut, rahoitusvakaus, työ- ja tuotemarkkinat, yksityistäminen ja julkishallinnon uudistus. Nämä erityistoimet, jotka esitetään euroryhmän 22 päivänä kesäkuuta 2018 antaman lausunnon liitteenä, auttavat osaltaan poistamaan taloudellisten vaikeuksien mahdollisia aiheuttajia.

(4)

Kreikka on saanut vuodesta 2010 lähtien huomattavan määrän rahoitustukea, minkä johdosta Kreikan velat euroalueen jäsenvaltioille, Euroopan rahoitusvakausvälineelle ja Euroopan vakausmekanismille ovat yhteensä 243 700 miljoonaa euroa. Kreikka sai eurooppalaisilta kumppaneiltaan rahoitustukea edullisin ehdoin, minkä lisäksi velan saattamiseksi kestävämmälle pohjalle toteutettiin useita toimenpiteitä vuonna 2012 ja jälleen vuonna 2017 Euroopan vakausmekanismin avulla. Euroryhmä pääsi 22 päivänä kesäkuuta 2018 poliittiseen yhteisymmärrykseen lisätoimenpiteiden toteuttamisesta velkakestävyyden varmistamiseksi. Toimenpiteisiin sisältyvät muun muassa painotettujen keskimääräisten erääntymisaikojen pidentäminen 10 vuodella, korkojen ja lyhennysten lykkääminen vielä 10 vuodella sekä muiden velkatoimenpiteiden toteuttaminen. Euroryhmässä voidaan sopia kahdesti vuodessa kahdesta lisätoimenpiteestä: siitä, että poistetaan vuodesta 2018 alkaen korkomarginaali, joka liittyy Euroopan rahoitusvakausvälineen ohjelmaan sisältyneeseen velan takaisinosto-osuuteen, ja siitä, että palautetaan sellaisten määrien siirto, jotka vastaavat euroalueen kansallisten keskuspankkien hallussa nettorahoitusvaroja koskevan sopimuksen ja arvopaperimarkkinaohjelman puitteissa olevista Kreikan joukkovelkakirjoista saatavia tuloja, sillä edellytyksellä, että tiukennetun valvonnan puitteissa annettujen raporttien perusteella Kreikka noudattaa ohjelman jälkeisiä poliittisia sitoumuksia.

(5)

Kreikan julkisen talouden rahoitusasema on ollut positiivinen vuodesta 2016. Kreikan odotetaan saavuttaneen 3,5 prosentin perusylijäämätavoitteen suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuonna 2018, ja sen odotetaan saavuttavan tavoitteen keskipitkällä aikavälillä. Ulkoinen nettoluotonanto kääntyi positiiviseksi vuonna 2015 ja on sen jälkeen ollut vain satunnaisesti hieman alijäämäinen. Talous on elpynyt edelleen: kasvu oli noin 2,0 prosenttia vuonna 2018, ja työttömyys on laskusuunnassa. Kreikka käynnisti rahoitustukiohjelmien puitteissa laajan rakenneuudistusohjelman liiketoimintaympäristönsä ja kilpailukykynsä parantamiseksi ja on jatkanut samansuuntaisia toimenpiteitä elokuusta 2018.

(6)

Uudistuksista huolimatta Kreikalla on edelleen jäljellä huomattavasti varantoepätasapainoja ja haavoittuvuustekijöitä. Kreikalla on joitakin ongelmia, jotka mainitaan myös varoitusmekanismia koskevassa komission vuoden 2019 kertomuksessa (laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (3) 3 ja 4 artiklan mukaisesti). Vuoden 2018 kolmannen neljänneksen lopussa julkisen velan arvioidaan olleen 182,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä oli koko unionin suurin velkaosuus. Myös ulkomainen nettovarallisuusasema oli vuonna 2017 edelleen hyvin suuri eli – 140,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaikka vaihtotase on lähellä tasapainoa, se ei edelleenkään riitä tukemaan suuren ulkomaisen nettovarallisuusaseman supistamista maltilliselle tasolle tyydyttävällä vauhdilla. Työttömyysaste on edelleen laskenut vuoden 2013 huippulukemasta eli 27,9 prosentista, mutta se oli lokakuussa 2018 yhä 18,6 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömyyttä (13,5 % vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä) ja nuorisotyöttömyyttä (39,1 % maaliskuussa 2018) on edelleen hyvin paljon. Liiketoimintaympäristöä ja oikeuslaitosta on parannettava huomattavasti, sillä Kreikka on yhä kaukana parhaiten suoriutuvista maista useilla tärkeimpien vertailukelpoisten indikaattorien rakenteellisten osatekijöiden aloilla (esim. oikeuden päätöksen tekemiseen kuluva aika, sopimusten täytäntöönpano, omaisuuden rekisteröinti, maksukyvyttömyysmenettelyt jne.).

(7)

Kreikan pankkiala on yhä riittävästi pääomitettu, mutta siihen kohdistuu edelleen haasteita, jotka liittyvät järjestämättömien vastuiden suureen määrään ja alhaiseen kannattavuuteen, minkä lisäksi pankkialalla on edelleen vahvat kytkökset valtioon. Järjestämättömien vastuiden määrä oli syyskuun 2018 lopussa edelleen peräti 84,7 miljardia euroa eli 46,7 prosenttia taseeseen sisältyvien vastuiden kokonaismäärästä. Kreikka on hyväksynyt ohjelman mukaisesti keskeisiä uudistuksia ja aikoo kehittää lisävälineitä lyhyellä aikavälillä vahvistaakseen järjestämättömien vastuiden selvittämistä ja edistääkseen sillä tavoin pankkien taseiden puhdistamista. Siitä huolimatta tarvitaan lisää toimia, jotta järjestämättömien vastuiden osuus saadaan kestävälle tasolle ja rahoituslaitokset kykenevät hoitamaan rahoituksenvälitys- ja riskinhallintatehtävänsä kaikkina aikoina.

(8)

Kreikka ei saanut vuoden 2010 jälkeen lainaa rahoitusmarkkinoilta, kunnes se alkoi päästä takaisin rahoitusmarkkinoille laskemalla liikkeeseen valtion joukkovelkakirjoja heinäkuusta 2017 alkaen. Irtauduttuaan ohjelmasta Kreikka toteutti onnistuneesti ensimmäisen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun tammikuussa 2019. Kreikan lainanoton ehdot ovat kuitenkin edelleen epävakaat ulkoisten taloudellisten riskien ja uudistusten toteuttamisen tukemista koskevien kotimaisten haasteiden vuoksi.

(9)

Komissio julkaisi ensimmäisen raporttinsa Kreikkaan sovellettavasta tiukennetusta valvonnasta 21 päivänä marraskuuta 2018. Komission tekemässä arvioinnissa, joka otetaan huomioon komission tiedonannossa, kuvataan, kuinka Kreikka on edistynyt euroryhmässä antamiensa yleisten ja yksilöityjen uudistussitoumusten toteuttamisessa, ja todetaan, että uudistusten täytäntöönpano on edennyt mutta lisätoimia tarvitaan, jotta Kreikka voi täyttää uudistussitoumuksensa (4).

(10)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että edellytykset, jotka oikeuttavat asetuksen (EU) N:o 472/2013 2 artiklan mukaisen tiukennetun valvonnan, ovat edelleen voimassa. Varsinkin Kreikan rahoitusvakauteen liittyy yhä riskejä, joilla voi toteutuessaan olla haitallisia heijastusvaikutuksia muihin euroalueen jäsenvaltioihin. Heijastusvaikutukset saattavat myös ilmetä välillisesti eli näkyä sijoittajien luottamuksen heikkenemisenä ja siten muille euroalueen pankeille ja jäsenvaltioille aiheutuvien jälleenrahoituskustannusten kasvuna.

(11)

Näin ollen Kreikan on keskipitkällä aikavälillä jatkettava toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan vaikeuksien todellisiin tai mahdollisiin syihin, ja pantava täytäntöön rakenneuudistuksia, joilla tuetaan vankkaa ja kestävää talouden elpymistä, ottaen huomioon useiden tekijöiden pitkäaikaiset vaikutukset. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa vakava ja pitkittynyt laskusuhdanne kriisin aikana, Kreikan velkataakan suuruus, sen rahoitusalaan liittyvät haavoittuvuustekijät, rahoitusalan ja Kreikan julkisen talouden väliset edelleen suhteellisen vahvat kytkökset, jotka perustuvat muun muassa valtion omistuksiin, riski näillä aloilla esiintyvien vakavien jännitteiden leviämisestä euroalueen muihin jäsenvaltioihin sekä euroalueen muiden jäsenvaltioiden altistuminen Kreikan valtionvelkariskille.

(12)

Jotta voidaan poistaa jäljellä olevat riskit ja valvoa tämän tavoitteen toteuttamiseksi annettujen sitoumusten noudattamista, vaikuttaa tarpeelliselta ja asianmukaiselta jatkaa Kreikkaan kohdistuvaa tiukennettua valvontaa asetuksen (EU) N:o 472/2013 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(13)

Kreikalle tarjottiin 14 päivänä helmikuuta 2019 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuus esittää näkemyksensä komission arvioinnista. Kreikka yhtyi 15 päivänä helmikuuta 2019 antamassaan vastauksessa suurelta osin komission arvioon maan taloudellisista haasteista, jotka ovat perusteena tiukennetun valvonnan jatkamiselle.

(14)

Kreikka saa jatkossakin rahoitustukea (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/825 (5) mukaisesta) rakenneuudistusten tukiohjelmasta uudistusten suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien keskeisten uudistusten jatkaminen ja päätökseen saattaminen noudattaen tiukennetun valvonnan puitteissa seurattavia poliittisia sitoumuksia.

(15)

Komissio aikoo tehdä tiiviisti yhteistyötä Euroopan vakausmekanismin kanssa sen varhaisvaroitusjärjestelmän puitteissa tiukennetun valvonnan toteuttamiseksi,