16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/155

(1)

Laitosten on täytettävä ottamiensa riskien, myös luottoriskin, mukaan asianmukaisesti mitoitetut pääomavaatimukset, joissa otetaan huomioon kyseisten laitosten erilaiset maantieteelliset toimintapuitteet. Laitoksiin kohdistuva luottoriski, joka aiheutuu unionin ulkopuolella sijaitseviin yhteisöihin liittyvistä vastuista, määräytyy kyseisessä kolmannessa maassa sovelletun asiaa koskevan sääntelykehyksen ja valvonnan laadun mukaan, jos kaikki muut tekijät ovat samat.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 107 artiklan 3 kohdan mukaan laitokset voivat kohdella kolmansien maiden sijoituspalveluyrityksiin, luottolaitoksiin ja pörsseihin liittyviä vastuita samoin kuin saamisia laitoksilta vain, jos kolmannen maan kyseiseen sijoituspalveluyritykseen, luottolaitokseen tai pörssiin soveltamat vakavaraisuuden valvonta- ja sääntelyvaatimukset vastaavat vähintään unionin soveltamia vaatimuksia.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 114 artiklan 7 kohdassa, 115 artiklan 4 kohdassa ja 116 artiklan 5 kohdassa vahvistetaan erityiset riskipainot, joita sovelletaan saamisiin valtioilta ja keskuspankeilta, aluehallinnoilta, paikallisviranomaisilta sekä julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta, jotka sijaitsevat sellaisissa kolmansissa maissa, jotka soveltavat vähintään unionissa sovellettavia järjestelyjä vastaavia valvonta- ja sääntelyjärjestelyjä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 153 artiklassa vahvistetaan sisäisten luottoluokitusten menetelmään (IRB-menetelmään) perustuva riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskukaava saamisille yrityksiltä, laitoksilta, valtioilta ja keskuspankeilta sekä täsmennetään laskennassa käytettävät parametrit, mukaan luettuna korrelaatiokerroin. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 153 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan suuriin finanssialan yhteisöihin sovellettava korrelaatiokerroin. Jotta finanssialan yhteisön voidaan katsoa täyttävän ’suuren finanssialan yhteisön’ määritelmän ehdot, sen tai yhden sen tytäryhtiöistä on kyseisen asetuksen 142 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan b alakohdan mukaan oltava sellaisen kolmannen maan lakien alainen, jonka soveltamat vakavaraisuuden valvontajärjestelyt vastaavat vähintään unionissa sovellettavia järjestelyjä.

(5)

Määrittääkseen asianmukaiset riskipainotetut vastuut kolmansissa maissa sijaitsevien yhteisöjen tiettyihin luokkiin liittyvistä vastuista johtuvaa luottoriskiä koskevien pääomavaatimusten laskentaa varten komissio on arvioinut, vastaavatko kolmansien maiden valvonta- ja sääntelyjärjestelyt unionin vastaavia valvonta- ja sääntelyjärjestelyjä.

(6)

Vastaavuus on määritetty tekemällä kolmannen maan sääntely- ja valvontajärjestelyjä koskeva tuloksiin perustuva analyysi, jossa on tarkasteltu, pystytäänkö kyseisillä järjestelyillä saavuttamaan samat yleiset tavoitteet kuin unionin valvonta- ja sääntelyjärjestelyillä. Tavoitteisiin kuuluvat ennen kaikkea sekä kotimaisen että maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakaus ja eheys kokonaisuudessaan, tehokas ja riittävä suoja tallettajille ja muille rahoituspalvelujen kuluttajille, yhteistyö rahoitusjärjestelmän eri toimijoiden välillä, sääntely- ja valvontaviranomaiset mukaan lukien, valvonnan riippumattomuus ja tehokkuus sekä asiaa koskevien kansainvälisesti sovittujen standardien tosiasiallinen täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta. Jotta kolmannen maan valvonta- ja sääntelyjärjestelyillä saavutettaisiin samat yleiset tavoitteet kuin unionin valvonta- ja sääntelyjärjestelyillä, niiden on täytettävä useita toimintaan, organisaatioon ja valvontaan liittyviä vaatimuksia, joissa otetaan huomioon asianomaisiin rahoituslaitosten luokkiin sovellettavien unionin valvonta- ja sääntelyjärjestelyjen keskeiset näkökohdat. Ottaen huomioon kansainvälisten järjestöjen, kuten Baselin pankkivalvontakomitean, Kansainvälisen valuuttarahaston ja kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön, toteuttamat riippumattomat arvioinnit komissio on arvioinut tiettyjen kolmansien maiden valvonta- ja sääntelyjärjestelyt, joita sovelletaan luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja pörsseihin. Analyysin avulla komissio on pystynyt arvioimaan kolmannen maan järjestelyjen vastaavuutta asetuksen (EU) N:o 575/2013 107, 114, 115, 116 ja 142 artiklassa mainittujen asianomaisten vastuiden alaryhmien kohtelun määrittämiseksi.

(7)

Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 114, 115 ja 116 artiklaa vastaavuus olisi määritettävä käyttämällä vertailukohtana luottolaitoksiin sovellettavia valvonta- ja sääntelyjärjestelyjä, sillä kyseisissä järjestelyissä asetetaan yleensä riskipainot luottoriskiä koskevien pääomavaatimusten laskentaa varten.

(8)

Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 142 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan b alakohtaa vastaavuuden arviointi rajoittuu sellaisia kolmannen maan yrityksiä koskeviin valvonta- ja sääntelyjärjestelyihin, joiden päätoimiala on verrattavissa luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen toimialaan kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan 27 alakohtaan sisältyvän määritelmän mukaisesti.

(9)

Arvioinnin perusteella vaikuttaa siltä, että Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Brasilian, Etelä-Afrikan, Guernseyn, Hongkongin, Intian, Japanin, Jerseyn, Kanadan, Kiinan, Mansaaren, Meksikon, Monacon, Saudi-Arabian, Singaporen ja Sveitsin valvonta- ja sääntelyjärjestelyt täyttävät joukon toimintaan, organisaatioon ja valvontaan liittyviä vaatimuksia, joissa otetaan huomioon luottolaitoksiin sovellettavien unionin valvonta- ja sääntelyjärjestelyjen keskeiset näkökohdat. Siksi on aiheellista katsoa, että kyseisissä kolmansissa maissa ja niiden alueilla sijaitsevia luottolaitoksia koskevat valvonta- ja sääntelyvaatimukset vähintään vastaavat unionissa sovellettavia vaatimuksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 107 artiklan 4 kohtaa ja 142 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa.

(10)

Arvioinnin perusteella vaikuttaa siltä, että Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Brasilian, Etelä-Afrikan, Kanadan, Kiinan, Meksikon, Saudi-Arabian ja Singaporen valvonta- ja sääntelyjärjestelyt täyttävät joukon toimintaan, organisaatioon ja valvontaan liittyviä vaatimuksia, joissa otetaan huomioon sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien unionin valvonta- ja sääntelyjärjestelyjen keskeiset näkökohdat. Siksi on aiheellista katsoa, että kyseisissä kolmansissa maissa sijaitsevia sijoituspalveluyrityksiä koskevat valvonta- ja sääntelyvaatimukset vähintään vastaavat unionissa sovellettavia vaatimuksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 107 artiklan 4 kohtaa ja 142 artiklan 1 kohdan 4 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa.

(11)

Arvioinnin perusteella vaikuttaa siltä, että Amerikan yhdysvaltojen, Brasilian, Etelä-Afrikan, Intian, Japanin, Kanadan, Kiinan, Meksikon, Saudi-Arabian ja Singaporen valvonta- ja sääntelyjärjestelyt täyttävät joukon toimintaan liittyviä vaatimuksia, joissa otetaan huomioon pörsseihin sovellettavien unionin valvonta- ja sääntelyjärjestelyjen keskeiset näkökohdat. Siksi on aiheellista katsoa, että pörssejä koskevat kyseisten kolmansien maiden valvonta- ja sääntelyvaatimukset vähintään vastaavat unionissa sovellettavia vaatimuksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 107 artiklan 4 kohtaa sovellettaessa, kun tarkastelu rajoittuu kyseisissä kolmansissa maissa sijaitseviin pörsseihin liittyviin vastuisiin.

(12)

Tämän päätöksen yksinomaisena tarkoituksena on vastaavuuden määrittäminen asetuksen (EU) N:o 575/2013 107, 114, 115, 116 ja 142 artiklan mukaisen riskipainotuksen soveltamiseksi.

(13)

Tätä päätöstä sovellettaessa vastaaviksi katsottujen kolmansien maiden ja alueiden luettelo ei ole lopullinen. Komissio seuraa Euroopan pankkiviranomaisen avustuksella edelleen säännöllisesti kolmansien maiden ja alueiden valvonta- ja sääntelyjärjestelyjen kehitystä päivittääkseen tässä päätöksessä vahvistettua kolmansien maiden ja alueiden luetteloa tarpeen mukaan ja vähintään viiden vuoden välein ottaen erityisesti huomioon unionissa ja maailmanlaajuisesti tapahtuvan valvonta- ja sääntelyjärjestelyjen jatkuvan kehityksen sekä asiaa koskevien tietojen uudet käytettävissä olevat lähteet.

(14)

Liitteissä lueteltujen kolmansien maiden ja alueiden soveltamien vakavaraisuuden valvonta- ja sääntelyvaatimusten säännöllinen uudelleentarkastelu ei saisi rajoittaa komission mahdollisuutta toteuttaa yksittäiseen kolmanteen maahan tai alueeseen kohdistuva erityinen uudelleentarkastelu milloin tahansa yleisen uudelleentarkastelun ulkopuolella, jos vaatimusten olennaiset muutokset antavat komissiolle aiheen arvioida tällä päätöksellä myönnettyä tunnustusta uudelleen. Tällainen uudelleenarviointi voisi johtaa vastaavuuden tunnustamisen peruuttamiseen.

(15)

Tämän päätöksen säännökset ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, koska ne koskevat tiettyjen kolmansien maiden ja alueiden valvonta- ja sääntelyvaatimusten vastaavuutta asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisen vastuiden kohtelun soveltamiseksi. Jotta varmistettaisiin, että nämä säännökset, joiden pitäisi tulla voimaan samaan aikaan, ovat linjassa keskenään ja jotta asianomaisten velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvien laitosten olisi helpompi saada näistä säännöksistä kattava käsitys keskitetysti, on suotavaa, että tietyt asetuksessa (EU) N:o 575/2013 edellytetyt tekniset sääntelystandardit sisällytetään yhteen päätökseen.

(16)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan pankkikomitean lausunnon mukaiset.

(17)

Jotta unionissa vältyttäisiin luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevien pääomavaatimusten äkilliseltä nousulta, tämän päätöksen olisi tultava voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015,