32003D0264

Komission päätös,

tehty 21 päivänä joulukuuta 2000,

valtiontuesta, jonka Saksa on myöntänyt Förderanlagen- und Kranbau Köthen GmbH:lle ja Kranbau Köthen GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 4403)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/264/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa mainittujen määräysten mukaisesti(1) ja ottaa huomioon niiden huomautukset,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

I MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle 9 päivänä joulukuuta 1997 päivätyllä kirjeellä Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben -viraston (jäljempänä "BvS") ja Sachsen-Anhaltin osavaltion tuesta Förderanlagen- und Kranbau Köthen GmbH:lle ja Kranbau Köthen GmbH:lle. Tuki kirjattiin numerolla NN 191/97.

(2) Komissio ilmoitti Saksalle 16 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseistä tukea koskeva muodollinen tutkintamenettely ja esitti Saksalle tietopyynnön.

(3) Menettelyn aloittamista koskeva komission päätös julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio sai asianomaisilta huomautuksia, jotka toimitettiin edelleen Saksan hallitukselle.

(4) Saksa ilmoitti komissiolle 26 ja 28 päivänä elokuuta 1998 päivätyillä kirjeillä uusista Kranbau Köthen GmbH:lle myönnetyistä tuista. Koska muodollisen tutkintamenettelyn aloittamispäätökseen sisältyi menettelyn laajentamisen mahdollisuus, uudet tuet sisällytettiin samaan menettelyyn.

(5) Komissio keskusteli asiasta Saksan viranomaisten kanssa Berliinissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Sille toimitettiin lisätietoja 3 päivänä maaliskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä. Asiasta keskusteltiin toistamiseen Saksan viranomaisten kanssa Berliinissä 29 päivänä maaliskuuta 1999 pidetyssä kokouksessa, jossa Saksan viranomaiset pyysivät komissiota lykkäämään asian käsittelyä lisätietojen toimittamiseen asti. Komissio sai nämä tiedot 21 päivänä toukokuuta ja 26 päivänä toukokuuta 1999 päivätyissä kirjeissä.

(6) Komissio sai Saksalta lisätietoja 1 päivänä heinäkuuta 1999 sekä kirjeissä, jotka oli päivätty 12 päivänä heinäkuuta, 10 päivänä syyskuuta, 29 päivänä syyskuuta ja 6 päivänä lokakuuta 1999. Asiasta keskusteltiin vielä kerran Saksan viranomaisten kanssa Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 1999, ja komissio lähetti Saksalle 26 päivänä lokakuuta 1999 kirjeen, jossa se esitti keskeiset tukeen liittyvät ongelmat. Saksa toimitti loput tiedot 24 päivänä marraskuuta 1999, 21 päivänä maaliskuuta, 27 päivänä huhtikuuta, 18 päivänä toukokuuta, 20 päivänä kesäkuuta, 26 päivänä heinäkuuta ja 27 päivänä syyskuuta 2000.

II KUVAUS

Tuensaaja

(7) Tuensaaja on kahden oikeushenkilön muodostama taloudellinen kokonaisuus(3). Nämä oikeushenkilöt ovat Förderanlagen und Kranbau Köthen GmbH (jäljempänä "FKK") ja Kranbau Köthen GmbH (jäljempänä "Kranbau Köthen" tai "KK").

(8) FKK:n pääkonttori sijaitsee Köthenissä Sachsen-Anhaltin osavaltiossa. Se suunnitteli ja valmisti nostureita ja kaivosalan laitteita. Se yksityistettiin joulukuussa 1992, jolloin Ludwig Willenborg Verwaltungsgesellschaft mbH und Co. KG osti sen avoimen tarjouskilpailun jälkeen. Tämä oli tuensaajayrityksen ensimmäinen yksityistäminen. FKK jätti konkurssihakemuksen 22 päivänä heinäkuuta 1997; konkurssimenettely aloitettiin 1 päivänä syyskuuta 1997.

(9) Kranbau Köthenin pääkonttorin sijaintipaikka on sama kuin FKK:n pääkonttorin. Se suunnittelee ja rakentaa erikoisnostureita, sen palveluksessa on 169 työntekijää ja [...]*(4). Se kuuluu kokonaan FKK:lle. Ennen liiketoiminnan ja omaisuuserien siirtoa Kranbau Köthen oli 28 päivänä kesäkuuta 1997 perustettu omaisuudenhoitoyhtiö, joka ei harjoittanut kaupallista toimintaa. Kranbau Köthen otti haltuunsa FKK:n varallisuutta ja sopimukset, joiden täyttämistä ei ollut vielä aloitettu.

(10) Vuonna 1998 Kranbau Köthen yksityistettiin myymällä se tietyin edellytyksin Georgsmarienhütte-yhtymälle (jäljempänä "GMH-yhtymä") (kuvaus jäljempänä), joka ei ole pk-yritys. FKK jäi sen osakkaaksi. Koska Kranbau Köthen kuuluu GMH-yhtymään, sille myönnettyjä tukia ei voida arvioida pk-yrityksille myönnettyinä tukina(5). Useat Kranbau Köthenille myönnetyt valtiontuet koskevat sen yksityistämistä osaksi GMH-yhtymää.

Todennäköinen Kranbau Köthenin uusi omistaja

(11) Todennäköinen Kranbau Köthenin uusi omistaja on GMH-yhtymä. Tämä yhtymä tuottaa, jalostaa ja jatkojalostaa rautaa, terästä, ruostumatonta terästä sekä muita raaka-aineita. Ainut osakkeenomistaja ja toimitusjohtaja on Jürgen Großmann. Yhtymään kuuluu Saksassa ja Itävallassa toimivia yrityksiä, kaksi romuraudan kierrätystä harjoittavaa yritystä ja useita yhteisön alueella toimivia terästehtaita. Saksan mukaan yhtymän palveluksessa on noin 5000 työntekijää [...]*. Se ei ole pk-yritys.

Tuensaajan taloudellinen kehitys vuodesta 1992 lähtien

(12) Saksan tietojen mukaan FKK:n vaikeudet alkoivat vuosina 1993 ja 1994. Yritys tuotti tappiota vuodesta 1994 lähtien. Sillä oli seuraavia ongelmia: yritysjohdon tekemät virheelliset päätökset, kannattamattoman kaivosalan laitteita koskevan toiminnan liian suuret henkilöstömenot ja toiminnan laajentaminen, sijoittajan varojen riittämättömyys ja rakenneuudistussuunnitelman epäasianmukainen täytäntöönpano. Vuonna 1995 nämä vaikeudet johtivat siihen, että BvS ja Sachsen-Anhaltin osavaltio yhdessä puuttuivat rakenneuudistukseen.

(13) Saksa katsoo, että FKK:n onnistuneen rakenneuudistuksen perusedellytyksiä olivat uuden liikekumppanin löytäminen ja liikkeenjohdon korvaaminen uudella. Erään suomalaisen yhtiön kanssa käydyt neuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Lisäksi FKK:n kumppani kieltäytyi noudattamasta BvS:n kehotusta vaihtaa liikkeenjohto. Tämä johti vuonna 1996 siihen, että FKK ei saavuttanut liikevaihtotavoitettaan [...]* ja yleiskustannukset olivat [...]*. Henkilöstön vähentämiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin sisältyi [...]* erorahoja. [...]* vuonna 1997 FKK:n oli lopulta pakko jättää konkurssihakemus.

(14) FKK:n konkurssimenettelyn aikana vuonna 1997 perustettiin FKK:n tytäryhtiö Kranbau Köthen, jonka haltuun annettiin mahdollisesti kannattava FKK:n toiminta nostureiden rakentamisen alalla. Saksan marraskuussa 1999 toimittamien tietojen mukaan FKK:n konkurssipesän toimitsijamies oli laatinut jo vuonna 1997 FKK:n nostureiden rakentamista koskevan rakenneuudistussuunnitelman ratkaistakseen jatkuvan yritystoiminnan vaikeudet. Nämä vaikeudet nimittäin jatkuivat huolimatta uuden yrityksen perustamisesta ja erääntyneiden velkojen maksamisesta. FKK:n nostureiden rakentamiseen liittyvän olennaisen omaisuuden hankkimiseksi ja FKK:n tekemien sopimusten täyttämiseksi asetettiin käyttöön pääomaa.

(15) Aluksi tärkein osatekijä oli siirtymäkausi, jonka aikana nostureiden rakentaminen irrotettiin FKK:sta ja itsenäisenä toimialana sille järjestettiin peruspääoma. Lisäksi tämän ajanjakson aikana toteutettiin ensimmäiset rakenneuudistustoimenpiteet ja etsittiin uutta liikekumppania. Heti kun sopiva liikekumppani eli GMH-yhtymä oli elokuussa 1998 löytynyt, toteutettiin lisätoimenpiteitä rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon puutteiden poistamiseksi.

(16) Rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti Kranbau Köthenin on määrä keskittyä (tietyissä paikoissa käytettävien) kiinteiden erikoisnostureiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Tämä käsittää kokonaisten nostureiden suunnittelun ja rakentamisen sekä varaosien valmistuksen ja toimittamisen mutta myös siihen liittyvät palvelut kuten nostureiden muuntamisen. Rakenneuudistus kestää vuodesta 1997 vuoteen 2001. Olennaisia toimenpiteitä ovat kustannusten supistaminen, henkilöstön vähentämisen jatkaminen, sopimusten rahoittamiseen tarvittavien varojen hankinta, FKK:n perusomaisuuden hankinta nosturitoiminnan jatkamiseksi sekä teollisoikeuksien hankinta Kranbau Köthenin tuotevalikoiman kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi. Lisäksi on määrä kohentaa FKK:lta haltuun otettuja laitoksia, jotka olivat osittain rappeutuneita ja vanhentuneita. Samanaikaisesti näiden organisatoristen toimenpiteiden kanssa uudistetaan rahoituksen rakennetta asettamalla käyttöön pääomaa ja varallisuutta sopimusten täyttämiseksi.

(17) Saksan viranomaisten mielestä KK hyötyy myös kuulumisesta GMH-yhtymään, koska yhtymällä on KK:n kannalta välttämätöntä ja erittäin merkittävää kokemusta tuotannon, jakelun ja koulutuksen aloilta.

(18) Vuosien 2000 ja 2001 liikevaihtotavoitteisiin todennäköisesti ylletään varsinkin äskettäin saatujen kolmen suuren tilauksen [...]* ansiosta. Syyskuussa 2000 toimitettujen tietojen mukaan KK:n saamat tilaukset vievät sen koko tuotantokapasiteetin vuoden 2001 puoliväliin asti.

(19) Rakenneuudistuskustannukset jakautuvat vuosina 1997-2001 seuraavasti:

Taulukko 1

Kraunbau Köthenin rakenneuudistuksen kustannukset

>TAULUKON PAIKKA>

(20) [...]* uusimmassa, tilintarkastajien hyväksymässä KK:n toimintakertomuksessa rakenneuudistussuunnitelman uskottavuus [...]*.

(21) Komissio on tietoinen siitä, että sen on tehtävä arviointinsa KK:ta koskevien rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttamisen aikaan eli vuonna 1997 käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Uuden sijoittajan eli GMH-yhtymän myötä alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma muuttui väkisinkin ja heijastelee nyt uutta tilannetta. Jäljempänä esitetyissä luvuissa otetaan - toteutuneen tuloksen(6) osalta - huomioon nämä muutokset, kun taas vuosia 2000-2002 koskevat tiedot edelleen perustuvat rakenneuudistussuunnitelman toisintoon vuodelta 1997. Kaikki luvut ovat miljoonia Saksan markkoja.

Taulukko 2

Kranbau Köthenin taloudelliset tulokset((Taulukossa esitetään vain tiety otos, minkä vuoksi se ei sisällä kaikkia laskennallisia tietoja.))

>TAULUKON PAIKKA>

RAHOITUSLÄHTEET

Rahoitustoimenpiteet FKK:n hyväksi (1. tukipaketti)

(22) FKK:n hyväksi toteutettuja toimenpiteitä koskevassa komission tiedonannossa mainitaan Treuhandanstalt-viraston (jäljempänä "Treuhand") ennen vuonna 1992 tapahtunutta yksityistämistä ja sen aikana FKK:n hyväksi toteuttamat toimenpiteet. Vuosina 1993-1994 aiemman rakenneuudistussuunnitelman epäasianmukainen täytäntöönpano johti vakaviin kassavirtaongelmiin. Vuoden 1995 alussa FKK:n toiminnan jatkuminen oli erittäin epävarmaa. Tämän vuoksi BvS, Sachsen-Anhaltin osavaltio ja silloinen yksityinen sijoittaja sopivat maaliskuussa 1995 rahoitustoimenpidepaketista. Vuoden 1995 loppuun mennessä toteutettiin FKK:n hyväksi seuraavat toimenpiteet:

Taulukko 3

Valtion rahoitustoimenpiteet FKK:n hyväksi

>TAULUKON PAIKKA>

Rahoitustoimenpiteet Kranbau Köthenin hyväksi (2. tukipaketti)

(23) Saksa esitti 9 päivänä joulukuuta 1997 tekemässään ilmoituksessa ensimmäiset tiedot KK:n hyväksi vuodesta 1997 lähtien toteutetuista valtion rahoitustoimenpiteistä. Uusimpien tietojen mukaan toisen tukipaketin kokonaismäärä on 30,9 miljoonaa Saksan markkaa, ja sillä on tarkoitus rahoittaa vuosien 1997-2001 rakenneuudistus.

Taulukko 4

Valtion rahoitustoimenpiteet Kranbau Köthenin hyväksi

>TAULUKON PAIKKA>

Yksityiset rahoitustoimenpiteet Kranbau Köthenin hyväksi

(24) Yksityistä rahoitusta oli mahdollista saada vasta sitten, kun Kranbau Köthen oli yksityistetty osaksi GMH-yhtymää heinäkuussa 1998. Marraskuussa 1999 ja tätä myöhemmin toimitettujen tietojen perusteella yksityisen rahoituksen osuus uuden rakenneuudistussuunnitelman kustannuksista muodostui kolmen miljoonan Saksan markan maksuvalmiusavustuksesta, 1,879 miljoonan Saksan markan lainasta Kranbau Köthenin lukuun ja 9,5 miljoonan Saksan markan takauksista (yhteensä siis 14,379 miljoonaa Saksan markkaa). Näihin määriin ei liity valtiontukea.

(25) Lisäksi Saksa viittaa Kranbau Köthenin työntekijöiden yksityisiin rahoitusosuuksiin, joista kolmen miljoonan Saksan markan osuus perustuu palkoista luopumiseen ja ilmoitettu 3,4 miljoonan Saksan markan osuus on saatu siirtämällä GMH-yhtymän asiantuntemusta Kranbau Köthenille.

MERKITYKSELLISET MARKKINAT

(26) Kranbau Köthen kehittää, suunnittelee ja valmistaa kiinteitä erikoisnostureita ja niihin liittyviä varaosia ja harjoittaa nostureiden muuntamista yksittäistuotantona.

(27) Komission käytettävissä ei ole täsmällisiä tietoja kiinteiden erikoisnostureiden erityismarkkinoista, joilla KK toimii. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että näillä erityismarkkinoilla olisi ylikapasiteettia. Komissio toteaa, että nosturialalla käydään kovaa kilpailua. Tietyistä syistä oli syytä olettaa, että tällä laajahkolla toimialalla olisi ylikapasiteettia(7). Saksan tilastokeskuksen (Statistisches Bundesamt) komissiolle toimittamien tietojen mukaan kokonaisliikevaihto nostureiden ja kaivosalan laitteiden markkinoilla nousi 20,5 miljardista Saksan markasta vuonna 1998 peräti 21,9 miljardiin Saksan markkaan vuonna 1999.

(28) Erikoisnostureiden markkinat käsittävät ainakin Euroopan talousalueen(8). Tällä alalla käydään myös vilkasta rajatylittävää yhteisön sisäistä kauppaa.

SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN

(29) Muodollinen tutkintamenettely aloitettiin, koska Saksan kuvailemien Kranbau Köthenille myönnettyjen tukien luonne ja tarkoitus olivat aluksi epäselviä ja koska tuet - siltä osin kuin tiedot olivat selviä - eivät ilmeisestikään täyttäneet pelastus- ja rakenneuudistustukiin sovellettavia, vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa(9) (jäljempänä "suuntaviivat") esitettyjä edellytyksiä. Aloittaessaan muodollisen tutkintamenettelyn komissio mielestä oli myös syytä olettaa, että kyseisellä toimialalla olisi ylikapasiteettia.

(30) Mikäli tuet olisi haluttu luokitella pelastustuiksi, oli todettava, että monet toimenpiteet eivät täyttäneet suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä, koska myöntämisajankohtana kahden toimenpiteen voimassaoloaika ylitti selvästi yleisesti sovelletun kuuden kuukauden enimmäiskeston. Tässä tapauksessa poikkeuksen myöntämiselle ei ollut asianmukaista perustetta.

(31) Mikäli tuet olisi haluttu luokitella rakenneuudistustuiksi, ensiksi olisi täytynyt tehdä ongelma-analyysi vaikeuksien toteamiseksi ja sen jälkeen olisi täytynyt laatia rakenneuudistussuunnitelma. Tosiasiallisesti tiedot kapasiteetin kehityksestä olivat puutteelliset, ja koska yksikään sijoittaja ei ilmaissut kiinnostusta yritystä kohtaan, oli syytä olettaa, että yritystä pidettiin toiminnassa keinotekoisesti. Näin ollen tuolloin ei ollut myöskään olemassa riittävää sijoittajan osuutta rakenneuudistuskustannusten rahoitukseen.

III ASIANOMAISTEN JA SAKSAN HUOMAUTUKSET

(32) Huhtikuussa 1997 eräs Euroopan parlamentin jäsen toimitti komissiolle länsisaksalaisen kilpailijan FKK:ta koskevan kantelun. Kantelu peruttiin 1 päivänä huhtikuuta 1999 ilmoittamatta perusteluja. Sen jälkeen kun Saksalle osoitettu komission kirje oli julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä marraskuussa 1998, eräs länsisaksalainen kilpailija teki Kranbau Köthenistä toisen kantelun. Myös tämä kantelu peruttiin 27 päivänä huhtikuuta 1999 ilmoittamatta perusteluja. Lisäksi komissio sai eräältä alankomaalaiselta asiakkaalta Kranbau Kötheniä puoltavia huomautuksia.

(33) Edellä mainitut huomautukset toimitettiin edelleen Saksan hallitukselle. Saksan viranomaiset kiistivät kantelut 3 päivänä maaliskuuta 1999 päivätyssä kirjeessä ja viittasivat siihen, että kantelut oli peruttu. Marraskuussa 2000 komissio sai kaksi kirjettä kolmansilta osapuolilta. Koska nämä huomautukset ylittivät huomattavasti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta alkaneen kuukauden määräajan, komissio ei voinut enää ottaa niitä huomioon tässä päätöksessä.

IV ARVIOINTI

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan sovellettavuus

(34) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 artiklan mukaan tietylle yritykselle myönnetty tuki ei sovellu yhteismarkkinoille, jos se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai jos se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.

(35) Saksa on osoittanut riittävällä tavalla, että vuonna 1995 yhtenäisen toiminnan aikana BvS:n kahdella toimenpiteellä eli 8,2 miljoonan Saksan markan lainalla ja 6,8 miljoonan Saksan markan velkojen anteeksi antamisella oli tarkoitus kattaa saatavat BvS:ltä. Vuonna 1992 tehdyn FKK:n yksityistämissopimuksen erityislausekkeen perusteella BvS oli tietyin edellytyksin mahdollista saattaa vastuuseen siitä, että se ei ollut asettanut yksityistettyjen yritysten käyttöön kaikkia yksityistämissopimuksessa määrättyjä varoja. Vuonna 1994 kävi ilmi, että asianlaita todellakin oli näin, ja puuttuvan oman pääoman määräksi arvioitiin 15 miljoonaa Saksan markkaa. Myöhemmin ulkopuoliset asiantuntijat vahvistivat tämän arvion.

(36) Estääkseen oikeudelliset seuraukset BvS asetti FKK:n käyttöön vuonna 1995 15 miljoonaa Saksan markkaa edellä mainittujen kahden toimenpiteen perusteella. Komissio päättelee, että kohtuullisten, perusteltujen saatavien maksamista voidaan pitää tavanomaisena liiketoimintana. Näin ollen nämä kaksi vuonna 1995 toteutettua toimenpidettä eivät ole valtiontukea.

(37) Varat, jotka Saksa asetti tuensaajan käyttöön ensimmäisessä ja toisessa tukipaketissa, antavat tietylle vaikeuksissa olevalle yritykselle taloudellisia etuja, joita yritys todennäköisesti ei olisi saanut yksityiseltä toimijalta. Tämän vuoksi nämä varat voivat olla valtiontukea ja luonteensa vuoksi vääristää kilpailua. Ottaen huomioon tuen lajin ja sen, että yhteismarkkinoilla käydään rajatylittävää kauppaa markkinoilla, joilla tuensaaja - FKK tai KK - toimi tai toimii, tarkasteltavana olevat tuet kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan lukuun ottamatta kahta vuonna 1995 toteutettua, yhteensä 15 miljoonan Saksan markan arvoista toimenpidettä.

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat, yhteismarkkinoille soveltuvat valtiontuet

(38) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet eivät yleensä sovellu yhteismarkkinoille, jos niihin ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 tai 3 kohdan poikkeusmääräyksiä. Joka tapauksessa jäsenvaltioiden on 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitettava tuesta komissiolle ennen sen myöntämistä.

(39) Tarkasteltavana olevassa asiassa 87 artiklan 3 kohta on merkityksellinen. Siinä annetaan komissiolle mahdollisuus sallia valtiontuki tietyin edellytyksin. Sallittavana pidetään 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukea tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Suuntaviivoissa komissio on määritellyt edellytykset EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyn poikkeuksen soveltamiselle.

(40) Lisäksi komissio voi sallia 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla valtiontuen taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Saksan uudet osavaltiot kuuluvat tämän poikkeusmääräyksen soveltamisalaan(10). Tarkasteltavana olevassa asiassa tuen tarkoituksena on kuitenkin ennen muuta vaikeuksissa olevan yrityksen pelastaminen tai rakenneuudistus eikä tietyn alueen taloudellisen kehityksen edistäminen. Vaikka onnistuneesti pelastettu tai rakenteiltaan uudistettu yritys voikin osaltaan edistää alueen kehitystä, tämä tuki on arvioitava 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan eikä 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan perusteella.

Rahoitustoimenpiteet FKK:n hyväksi - 1. tukipaketti

(41) FKK sai 28 päivänä elokuuta 1998 päivätyn Saksan kirjeen mukaan ensimmäisen tukipaketin perusteella yhteensä 141,363 miljoonaa Saksan markkaa; tähän määrään sisältyvät vuonna 1995 myönnetyt 15 miljoonaa Saksan markkaa, joka ei ole valtiontukea. Komissio arvioi toimenpiteet käytettävissään olevien tietojen perusteella seuraavasti:

(42) Sosiaalisuunnitelmaa koskevista yhteensä 14,243 miljoonan Saksan markan kohdeavustuksista, jotka myönnettiin ennen vuonna 1992 tapahtunutta yksityistämistä, komissio toteaa, että erorahat ja/tai eläkkeet, joiden maksamiseen yritys on velvoitettu työoikeuden tai työehtosopimusten perusteella, ovat yrityksen tavanomaisia kustannuksia, jotka on maksettava omista varoista. Tämän vuoksi valtion osallistumista näihin kustannuksiin on pidettävä tukena. Edellä mainitut avustukset ovat siis tältä osin tukea.

(43) Kranbau Köthenille ennen yksityistämistä Treuhand-tukiohjelman NN 108/91(11) mukaisesti myönnetyt lainat ja takaukset ovat kuitenkin määrästä riippumatta tämän hyväksytyn ohjelman(12) mukaisia.

(44) Luopuminen 45,921 miljoonan Saksan markan vanhojen lainojen takaisinperinnästä ennen vuonna 1992 tapahtunutta yksityistämistä koskee ennen 1 päivää heinäkuuta 1990 otettuja velkoja, minkä vuoksi sitä ei Treuhand-tukiohjelman NN 108/91(13) nojalla pidetä tukena.

(45) Vuonna 1992 tapahtuneen yksityistämisen aikana toteutetuista toimenpiteistä komissio toteaa, että välittömät investointiavustukset perustuvat hyväksyttyyn tukiohjelmaan(14), minkä vuoksi komission ei tarvitse arvioida niitä. Sosiaalisuunnitelmaa koskevien kohdeavustusten takaisinperinnästä luopuminen puolestaan on tukea, jonka takaisinperintään ei yrityksen vaikean tilanteen vuoksi koskaan ryhdytty. Koska vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen tarkoitettujen takausten ja lainojen tuki-intensiteetti on 100 prosenttia, takaisinperinnästä luopumista ei voida pitää uutena tukena.

(46) Muiden yksityistämisen osana toteutettujen toimenpiteiden katsotaan kuuluvan Treuhand-tukiohjelmaan E 15/92, jonka komissio on hyväksynyt(15). Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan yritys myytiin avoimessa, rajoittamattomassa menettelyssä eniten tarjonneelle. Kauppahinnasta ei ole tietoa. Koska yksityistämisen yhteydessä kuitenkin sovittiin, että tappiot korvataan ja uhkaavista tappioista vastataan, komissio katsoo, että yritys myytiin negatiiviseen hintaan(16). Koska yrityksessä oli Saksan tietojen mukaan enintään 1000 työntekijää, nämä tukitoimenpiteet ovat suuruudestaan riippumatta edellä mainitun Treuhand-tukiohjelman(17) mukaisia.

(47) Takauksen voimassaolon jatkaminen on ainoa toimenpide, joka toteutettiin osana vuoden 1995 yhtenäistä toimintaa ja jota voidaan pitää valtiontukena. Tämä takaus myönnettiin alun perin ennen vuonna 1992 tapahtunutta yksityistämistä ja on kyseisen Treuhand-tukiohjelman mukainen. Koska tämä tuki kuului hyväksytyn ohjelman soveltamisalaan ja koska sen intensiteetiksi joka tapauksessa arvioitiin 100 prosenttia takauksen määrästä, komissio ei pidä voimassaolon jatkamista lisätukena.

Rahoitustoimenpiteet Kranbau Köthenin hyväksi - 2. tukipaketti

(48) Toinen tukipaketti Kranbau Köthenin hyväksi oli tarkoitettu sen rakenneuudistukseen vuosina 1997-2001. Rakenneuudistustukien myöntämisen edellytykset on määritelty suuntaviivojen 3 kohdan 2 alakohdassa. Tarkasteltavana olevassa asiassa nämä edellytykset täyttyvät kaikilta osin:

Elinkelpoisuuden palauttaminen

(49) Suuntaviivojen soveltamisen keskeisenä edellytyksenä on yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa realististen oletusten perusteella. Rakenneuudistussuunnitelman avulla ratkaistaan tuensaajan nosturitoiminnan ongelmat. Edellä kuvattujen erilaisten rakenneuudistustoimenpiteiden seurauksena KK:n tuotantokustannukset ovat tosiasiallisesti laskeneet. Lisäksi yritys on saanut hyötyä siitä riippumattomasta tekijästä, nimittäin parantuneesta markkinatilanteesta.

(50) Lisäksi KK hyötyy tuntuvasti kuulumisesta GMH-yhtymään, koska se voi käyttää hyväkseen välttämätöntä ja erittäin merkittävää GMH:n kokemusta tuotannon, jakelun ja koulutuksen aloilta. Osana GMH-yhtymää KK saavuttaa lisäksi uusia asiakkaita sekä yhtymän sisällä että sen ulkopuolella ja voi käyttää hyväkseen rahoitusmahdollisuuksia. Yrityksen tilauskantaa ja kannattavuutta koskevat tiedot ovat vahvistaneet sen, että tämän yhdentymisen seurauksena uusien asiakkaiden määrä on kasvussa.

(51) Tiedot Kranbau Köthenin nykyisistä ja ennustetuista tulevista tuloksista yhdessä kohentuneen tilauskannan kanssa tukevat lopullista päätelmää, jonka mukaan elinkelpoisuus voidaan palauttaa kohtuullisessa ajassa. Tämä edellytys siis täyttyy.

Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen

(52) Tuensaajat eivät saa käyttää tukea tuotantokapasiteetin lisäämiseen, ja jos kyseisellä toimialalla on ylikapasiteettia, tuensaajien edellytetään supistavan kapasiteettiaan. Alkuperäisen ilmoituksen tekoajankohtana eräät seikat viittasivat mahdolliseen ylikapasiteettiin nostureiden rakentamisen alalla. Koska rakenneuudistus alkoi jo ennen FKK:n konkurssimenettelyä, tuotantokapasiteetilla on merkitystä. Nostureiden rakentamista nykyaikaistettiin parantamalla tehokkuutta mutta lisäämättä tuensaajan kokonaistuotantokapasiteettia.

(53) Lisäksi on syytä todeta, että KK ei ottanut haltuunsa edeltäjänsä FKK:n kaikkia tuotantolinjoja vaan ainoastaan joitakin niistä. Näin ollen sekä yrityksen koko että työntekijöiden lukumäärä on pienentynyt. Yrityksen kokonaiskapasiteettia on siis tosiasiallisesti jo supistettu sulkemalla tiettyjä FKK:n entisiä tuotantolaitoksia.

(54) Tuotannossa on kuitenkin edelleen pullonkauloja, varsinkin leikkurialalla, josta valmistettujen nostureiden lukumäärä riippuu. Liiketoiminnan kohteen eli nostureiden ja varaosien asiakaskohtaisen tuotannon vuoksi Kranbau Köthenin kapasiteettia on vaikea määritellä. Kuten edellä jo todettiin, mikään ei kuitenkaan viittaa ylikapasiteettiin erityismarkkinoilla, joilla KK toimii.

(55) Komissio päättelee, että KK joutuu kilpailemaan paljon sitä suurempien yritysten kanssa erityismarkkinoilla, joilla se toimii. KK:lle myönnetyllä tuella lienee siis vain vähäisiä kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Näin ollen toisen tukipaketin rakenneuudistustuet eivät suhteessa niistä saatavaan hyötyyn johda kilpailun kohtuuttomaan vääristymiseen. Tämäkin edellytys siis täyttyy.

Tuen suhteuttaminen

(56) Tuen määrä ja intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottoman välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, ja sen on oltava sopivassa suhteessa rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksiin. Tuensaajan on osallistuttava vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistuksen kustannusten rahoitukseen merkittävällä tavalla. Jos rakenneuudistustukea myönnetään vaikeuksissa olevalle yritykselle, jonka koko olemassaolo perustuu valtion varoihin, tämän rahoitusosuuden on koostuttava yrityksen ulkopuolisista yksityisistä varoista, koska tuensaajan osuudet voivat välillisesti olla lähtöisin tuista.

(57) Sitä, että Saksan tietojen mukaan [...]* hallintokulut siirrettiin GMH-yhtymältä Kranbau Köthenille, ei voida pitää toimenpiteenä, jonka myötä Kranbau Köthenin rakenneuudistuskustannukset olisivat supistuneet. Vaikka Saksan viranomaiset kuvailevat yhteistyötä GMH:n liikkeenjohdon kanssa asiantuntemuksen siirroksi, on epäselvää, kuinka paljon asiantuntemusta, teollisoikeuksia tai henkistä omaisuutta Kranbau Köthenille siirrettiin tai siirtyi lisenssin muodossa. Siirto näyttää koostuvan varsinkin palveluista. Hallintokuluja, joita yritykselle aiheutuu toisen yrityksen ostamisesta ja integroinnista, ei yleensä pidetä tuensaajayrityksen rakenneuudistuskustannuksina.

(58) Palkoista luopumiseen perustuvaa työntekijöiden osuutta ei voida pitää huomattavana yksityisenä osuutena. Tästä huolimatta komissio suhtautuu myönteisesti näihin toimenpiteisiin, koska ne ovat osoitus henkilöstön halusta saada rakenneuudistus onnistumaan ja samalla supistaa yrityksen rahoitustarvetta.

(59) Muiden tekijöiden, varsinkin GMH-yhtymän maksuvalmiusavustuksen ja rahoitusjärjestelyjen, arvo vastaa joka tapauksessa [...]* sijoittajan rahoitusosuutta. Tämä osuus on merkittävä. Edellytys siis täyttyy.

Koko rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano

(60) Rakenneuudistustukea saavan yrityksen on pantava täytäntöön komissiolle esittämänsä ja komission hyväksymä rakenneuudistussuunnitelma kokonaisuudessaan. Rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon valvonta perustuu kertomuksiin, joita Saksa toimittaa komissiolle vuosittain.

V PÄÄTELMÄ

(61) Komissio katsoo, että FKK:n hyväksi vuonna 1995 toteutetut 15 miljoonan Saksan markan arvoiset toimenpiteet eivät ole valtiontukea. Komission mielestä Saksa on pannessaan täytäntöön numerolla C 15/98 (ex NN 191/97) kirjatun toisen tukipaketin rikkonut EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. Sääntöjenvastaisesta täytäntöönpanosta huolimatta tämä tukipaketti täyttää rakennusuudistustukia koskevissa suuntaviivoissa asetetut edellytykset ja soveltuu siten yhteismarkkinoille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tapauskohtainen rakenneuudistustuki, jonka Saksa on myöntänyt Förderanlagen- und Kranbau Köthen GmbH:n ja Kranbau Köthen GmbH:n muodostamalle taloudelliselle kokonaisuudelle eli Kranbau Köthen GmbH:lle ja jonka määrä on 27,8 miljoonaa Saksan markkaa (14,21 miljoonaa euroa), soveltuu yhteismarkkinoille edellyttäen, että 2 artiklassa säädetyt ehdot täytetään.

Tämä tuki koostuu seuraavista toimenpiteistä:

a) 16,3 miljoonan Saksan markan (8,33 miljoonan euron) suuruiset Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben -viraston (BvS) ja Sachsen-Anhaltin osavaltion avustukset; ja

b) BvS:n myöntämä 11,5 miljoonan Saksan markan (5,88 miljoonan euron) vastatakaus.

2 artikla

1. Rakenneuudistussuunnitelma on pantava täytäntöön kokonaisuudessaan. Suunnitelman täytäntöönpanon varmistamiseksi on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet.

2. Saksan on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanosta.

3. Jos 1 ja 2 kohdassa säädetyt ehdot eivät täyty, tuki voidaan periä takaisin.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2000.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 338, 6.11.1998, s. 4.

(2) EYVL C 338, 6.11.1998, s. 4.

(3) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että käsitteellä "yritys" on katsottava tarkoitettavan kilpailuoikeuden alalla taloudellista kokonaisuutta kysymyksessä olevan sopimuksen kohteen kannalta arvioiden, vaikkakin oikeudellisesti katsoen tämän taloudellisen kokonaisuuden muodostaa useampi kuin yksi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (Asia 170/83, Hydrotherm v. Andreoli, Kok. 1984, s. 2999); samantyyppinen asia T-234/95, DSG Dradenauer Stahlgesellschaft, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 29.6.2000 antama tuomio, 124 kohta (ei vielä julkaistu).

(4) Tätä tekstiä on osin muokattu, jotta varmistetaan, ettei luottamuksellista tietoa paljasteta; nämä kohdat on kirjoitettu hakasulkuihin ja merkitty tähdellä.

(5) Katso pienten ja keskisuurten yritysten valtiontukia koskevat yhteisön suuntaviivat, EYVL C 213, 23.7.1996, s. 4.

(6) Vuosien 1998 ja 1999 luvut ovat peräisin kirjanpitokirjoista, ja riippumattomat tilintarkastajat ovat vahvistaneet ne.

(7) Katso Verband Deutscher Maschinen- und Anlagenbau eV:n julkaisema "Statistisches Handbuch für den Maschinenbau", vuoden 1997 laitos, s. 57.

(8) Katso asiassa N:o IV/M.1594, Preussag/Babcock Borsig, 17.8.1999 tehdyn komission päätöksen johdanto-osan 16 kappale.

(9) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12. Näiden suuntaviivojen uusi toisinto julkaistiin vuonna 1999 (EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2). Vuoden 1999 suuntaviivoja ei sovelleta tähän asiaan, koska tukitoimenpiteet toteutettiin ennen niiden julkaisemista (ks. vuoden 1999 toisinnon 7 kohta).

(10) Katso komission päätös tuesta N 464/93.

(11) SG(91) D/17825, 26.9.1991.

(12) Treuhand-tukiohjelma NN 108/91 koskee Treuhandin yrityksille myöntämiä lainoja ja takauksia, jotka ovat näiden yritysten yksityistämisen ensimmäinen vaihe ja joille ei ole asetettu enimmäismääriä.

(13) Treuhand-tukiohjelman NN 108/91 mukaan yritysten ennen 1.7.1990 ottamien, entisen suunnitelmatalouden mielivaltaisista toimenpiteistä johtuvien velkojen anteeksi antaminen ei ole valtiontukea.

(14) Investointiavustukset myönnettiin alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen tukiohjelman perusteella. Nämä toimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisia alueellisia investointitukia, ja ne hyväksyttiin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeusmääräyksen nojalla.

(15) SG(92) D/17613, 8.12.1992.

(16) Komissio katsoo Treuhand-tukiohjelman E 15/92 4 kohdan mukaisesti, että negatiivisiin hintoihin voi sisältyä avustus, jolla ostaja voi korvata kyseisen yrityksen tappioita.

(17) Yksityistettäessä yrityksiä negatiiviseen hintaan lainoista ja takauksista oli tehtävä Treuhand-tukiohjelman E 15/92 3 kohdan mukaan ilmoitus, jos yrityksen palveluksessa oli yli 1000 työntekijää. Saksan viranomaisten mukaan vuonna 1992 yrityksen palveluksessa oli 718 työntekijää. Näin ollen toimenpiteet kuuluivat tämän tukiohjelman soveltamisalaan.