Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32001H0613

    Euroopan parlamentin ja Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä heinäkuuta 2001, opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä

    EYVL L 215, 9.8.2001, p. 30–37 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2001/613/oj

    32001H0613

    Euroopan parlamentin ja Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä heinäkuuta 2001, opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä

    Virallinen lehti nro L 215 , 09/08/2001 s. 0030 - 0037


    Euroopan parlamentin ja Neuvoston suositus,

    annettu 10 päivänä heinäkuuta 2001,

    opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä

    (2001/613/EY)

    EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

    ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan,

    ottavat huomioon komission ehdotuksen,

    ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

    ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

    noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

    sekä katsovat seuraavaa:

    (1) Maiden rajat ylittävä henkilöiden liikkuvuus edistää eri kansallisten kulttuurien kehittymistä kukoistaviksi ja antaa asianomaisille henkilöille mahdollisuuden täydentää kulttuurista ja ammatillista kokemustaan, mikä hyödyttää koko eurooppalaista yhteiskuntaa. Tällaista osaamista tarvitaan sitäkin enemmän kun nykyiset työllisyysmahdollisuudet ovat rajalliset ja työmarkkinoilla vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja kykyä sopeutua muutoksiin.

    (2) Opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuus yhteisöohjelmien puitteissa tai muussa yhteydessä on osa henkilöiden vapaata liikkuvuutta, joka on yksi perustamissopimuksella suojatuista perusvapauksista. Kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella perustamissopimuksen 18 artiklassa määrätyin edellytyksin.

    (3) Jäsenvaltioiden työntekijöiden ja heidän perheidensä liikkumista ja oleskelua yhteisön alueella koskevien rajoitusten poistamisesta 15 päivänä lokakuuta 1968 annetussa neuvoston direktiivissä 68/360/ETY(4) tunnustetaan palkattujen työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeus. Opiskelijoiden oleskeluoikeudesta 29 päivänä lokakuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/96/ETY(5) velvoitetaan jäsenvaltiot tunnustamaan sellaisten opiskelijoiden oleskeluoikeus, jotka ovat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisia ja jotka on hyväksytty osallistumaan ammatilliseen koulutukseen, samoin kuin heidän puolisonsa ja huollettavien lastensa oleskeluoikeus silloin, kun näillä ei ole kyseistä oikeutta jonkin toisen yhteisön säännöksen perusteella. Lisäksi oleskeluoikeudesta 28 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/364/ETY(6) tunnustetaan unionin kansalaisten oleskeluoikeus tietyin edellytyksin yleisesti.

    (4) Opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuus liittyy perustamissopimuksen 12 artiklassa määrättyyn kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämisen periaatteeseen. Kyseistä periaatetta sovelletaan perustamissopimuksen soveltamisaloilla, kuten yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee. Näin ollen periaatetta sovelletaan yleissivistävää koulutusta, ammatillista koulutusta ja nuorisoa koskevilla aloilla.

    (5) Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat 14 päivänä joulukuuta 2000 päätöslauselman liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta(7), jonka myös Nizzan Eurooppa-neuvosto hyväksyi.

    (6) Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71(8), on neuvoston asetuksella (EY) N:o 307/1999(9) tullut sovellettavaksi osittain opiskelijoihin.

    (7) Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15 päivänä lokakuuta 1968 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1612/68(10), säädetään tasa-arvoisesta kohtelusta vapaaseen liikkuvuuteen liittyvää oikeutta käyttäneiden palkattujen työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä mahdollisuuksissa päästä yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen.

    (8) Ammatillisten tutkintojen tunnustamista säänneltyihin ammatteihin kuten opettajan ammattiin pääsemiseksi ja niiden harjoittamiseksi säännellään Euroopan yhteisössä neuvoston direktiivissä 89/48/ETY(11) ja 92/51/ETY(12) perustetulla yleisellä järjestelmällä.

    (9) Ammatillisten tutkintojen selkeydestä 3 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston päätöslauselmassa(13) ja ammatillisen koulutuksen tutkintotodistusten selkeydestä 15 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa neuvoston päätöslauselmassa(14) kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan eri jäsenvaltioiden tutkintojärjestelmien ja tutkintojen keskinäistä tuntemusta siten, että niitä kehitetään selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi, ja siten avoimemmiksi. Lisäksi on perustettu ammatillisten tutkintojen avoimuutta käsittelevä eurooppalainen foorumi, jolla voidaan tehdä konkreettisia ehdotuksia kyseisten päätöslauselmien täytäntöön panemiseksi. Ensimmäiset ehdotukset tehtiin helmikuussa 2000.

    (10) Nuorten osallistuminen kansainväliseen vapaaehtoistyöhön helpottaa ammatinvalintaa, kehittää sosiaalisia taitoja ja auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan sekä myötävaikuttaa kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen. Lisäksi, koska vapaaehtoistyö on yleishyödyllistä ja palkatonta käytännön yhteisvastuutoimintaa, sitä ei pitäisi kansallisessa lainsäädännössä rinnastaa työhön.

    (11) Neuvosto on kehottanut komissiota tutkimaan, olisiko mahdollista laatia vapaaehtoispohjalta tutkintotodistuksiin liitettävä eurooppalainen lisäosa yhteisvaikutusten luomiseksi akateemisen ja ammatillisen tunnustamisen kesken(15). Komission aloittama tämänsuuntainen työ Euroopan neuvoston ja UNESCOn kanssa on saatettu päätökseen, ja siihen liittyen järjestetään pian tiedotuskampanja.

    (12) Lokakuussa 1996 julkaistussa komission vihreässä kirjassa "Koulutus - Ammattikoulutus - Tutkimus - Kansainvälisen liikkuvuuden esteet" jouduttiin toteamaan, että mainituista säädöksistä huolimatta liikkuvuudelle on vielä esteitä. Opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien asema vaihtelee eri jäsenvaltioissa esimerkiksi oleskeluoikeutta, työskentelyoikeutta, sosiaaliturvaa ja verotusta koskevien säännösten osalta, mikä muodostaa esteen liikkuvuudelle. Myös se, ettei vapaaehtoistyön erityislaatua tunnusteta, vaikeuttaa vapaaehtoisten liikkuvuutta.

    (13) Opiskelijat, koulutuksessa olevat, vapaaehtoistyöntekijät, opettajat ja kouluttajat, jotka haluavat hyödyntää liikkuvuutta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla sekä nuorisoalalla, lannistuvat usein monista kohtaamistaan esteistä. Tästä ovat osoituksena Euroopan parlamentille osoitetut vetoomukset. Yhteisön toimilla olisi vastattava koulutusalan liikkuvuutta koskeviin kansalaistentoiveisiin.

    (14) Koska perustamissopimuksen 293 artiklassa kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään keskenään tarvittaessa neuvotteluihin taatakseen kansalaistensa hyväksi kaksinkertaisen verotuksen poistamisen yhteisön alueella, on muistettava, että tämä keskinäinen sopimusverkosto ei vieläkään ole täydellinen, minkä seurauksena liikkuvuuden esteitä on edelleen olemassa.

    (15) Vihreässä kirjassa ehdotetaan tiettyjä toimintalinjoja näiden esteiden poistamiseksi. Toimintalinjat on laajasti hyväksytty keskusteluissa, joita aiheesta on järjestetty jäsenvaltioissa. Näin ollen on tarpeen poistaa nämä liikkuvuuden esteet. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota heikoimmassa asemassa olevien ja haavoittuvimpien ryhmien, esimerkiksi vammaisten, tarpeisiin.

    (16) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tunnustettiin, että liikkuvuus on olennainen osa uutta tietämyksen yhteiskuntaa ja elinikäisen koulutuksen edistämistä. Eurooppa-neuvosto pyysi jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota:

    - toteuttamaan toimivaltaansa kuuluvia tarvittavia toimenpiteitä opiskelijoiden, opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden edistämiseksi, erityisesti poistamalla esteitä ja noudattamalla suurempaa avoimuutta pätevyyksien ja opiskelu- ja koulutusjaksojen tunnustamisessa sekä poistamalla erityistoimin opettajien liikkuvuuden esteet vuoteen 2002 mennessä;

    - laatimaan yhteisen eurooppalaisen ansioluettelon mallin, joka helpottaisi liikkuvuutta auttamalla sekä koulutuslaitoksia että työnantajia arvioimaan hankittuja tietoja.

    Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa ja komissiota tutkimaan työpaikkoja ja oppimismahdollisuuksia koskevan Euroopan laajuisen tietokannan luomista liikkuvuuden helpottamiseksi, työllistyvyyden parantamiseksi ja pätevyyden puutteiden vähentämiseksi.

    (17) Liikkuvuuden kautta uudet kulttuurit ja yhteiskunnat tulevat tutuiksi. Olisikin helpotettava kulttuurista valmistautumista ja perehdyttämistä eri Euroopan maiden elintapoihin ja koulutus- ja työkäytäntöihin sekä onnistunutta paluuta, erityisesti kouluttamalla kohderyhmien yhteyshenkilöitä (esim. yliopistojen opetus- ja hallintohenkilöstö, ammattikoulujen opettajat ja kouluttajat, koulujen opettajat ja rehtorit, lähettävien ja vastaanottavien järjestöjen henkilöstö) monikulttuurisuuteen, ja kannustettava koulutuslaitoksia nimittämään henkilöstöä, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen ja helpottaa niiden antamaa kulttuurien välistä koulutusta.

    (18) Tämä suositus on perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukainen siltä osin kun yhteisön toiminta on tarpeen liikkuvuuden esteiden poistamista koskevien jäsenvaltioiden toimien täydentämiseksi. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että luonnostaan maiden rajat ylittävänä ilmiönä liikkuvuus edellyttää yhteisön toimintaa. Tämä suositus on myös mainitussa artiklassa esitetyn suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

    (19) Tällä suosituksella on tarkoitus edistää jäsenvaltioiden yhteistyötä liikkuvuuden alalla tukemalla niiden toimintaa ja pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastuuta muun muassa suosituksen sisältämien kehotusten täytäntöönpanon osalta.

    (20) Tämä suositus koskee niitä jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka haluavat hankkia kokemusta jossain toisessa jäsenvaltiossa, kuin siinä, josta he ovat peräisin. Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi kuitenkin, että "Euroopan unionin on varmistettava jäsenvaltioidensa alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu", ja että energisemmän integraatiopolitiikan tavoitteena olisi oltava tarjota heille vastaavat oikeudet ja asettaa vastaavat velvollisuudet kuin unionin kansalaisille. Lisäksi niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka oleskelevat laillisesti jossain jäsenvaltiossa, olisi annettava kyseisessä jäsenvaltiossa mahdollisimman lähellä unionin kansalaisten nauttimia oikeuksia olevat oikeudet.

    (21) Yhteisön koulutus- ja nuoriso-ohjelmiin voivat osallistua Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen osallistuvat Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat sekä Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneet maat (KIE-maat), samoin kuin Kypros, Malta ja Turkki. Tämän vuoksi kyseiset maat olisi tehtävä tietoisiksi tästä suosituksesta ja olisi helpotettava näiden maiden kansalaisten liikkuvuutta, kun he jonkin yhteisön ohjelman puitteissa osallistuvat yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen tai vapaaehtoistyöhön tai toimivat opettajana tai kouluttajana jossakin Euroopan unionin maassa.

    (22) Edellä mainitut ohjelmat mukaan lukien yhteisön ohjelmilla on ollut mahdollista kehittää yhteisön tasolla hyviä toimintatapoja ja tärkeitä välineitä, joilla edistetään opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta. Olisi suositeltavaa ottaa nämä hyvät toimintatavat ja välineet mahdollisimman laajasti käyttöön,

    I. SUOSITTELEVAT, että jäsenvaltiot:

    1) Kaikkia niitä henkilöryhmiä koskevat yhteiset toimenpiteet, joita tämä suositus koskee

    a) toteuttavat aiheellisina pitämänsä toimenpiteet niiden henkilöiden liikkuvuuden oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi, jotka aloittavat opiskelun, osallistuvat koulutukseen tai vapaaehtoistyöhön taikka opettajille tai kouluttajille järjestettyyn toimintaan erityisesti yhteisön ohjelmien, kuten Sokrates-, Leonardo da Vinci- ja Nuoriso-ohjelmien puitteissa tai muussa yhteydessä jossain toisessa jäsenvaltiossa; edistävät yhteistyössä komission kanssa niiden kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, jotka liittyvät asianomaisten henkilöiden liikkuvuuteen valtiosta toiseen ja tässä suosituksessa esitettyihin eri näkökohtiin;

    b) toteuttavat aiheellisina pitämänsä toimenpiteet kielellisten ja kulttuuristen esteiden vähentämiseksi, esimerkiksi:

    - kannustavat opiskelemaan vähintään kahta yhteisökieltä ja tekevät etenkin nuoret tietoisiksi unionin kansalaisuudesta sekä tähdentävät kulttuuristen ja sosiaalisten erojen hyväksymistä;

    - kannustavat valmistautumaan liikkuvuuteen ennalta sekä kielellisesti että kulttuurisesti;

    c) edistävät erilaisten liikkuvuutta koskevien taloudellisten tukitoimien kehittämistä (esimerkiksi avustukset, apurahat, tuet ja lainat) erityisesti:

    - helpottavat etenkin kansallisten apurahojen ja tukien siirrettävyyttä;

    - toteuttavat aiheellisina pitämänsä toimenpiteet apurahojen ja muiden tukien ulkomaille suuntautuvien siirto- ja maksumenettelyjen helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi;

    d) toteuttavat aiheellisina pitämänsä toimenpiteet, joilla edistetään ns. eurooppalaista pätevyysaluetta eli sitä, että asianomaisille henkilöille annetaan mahdollisuus vedota etenkin sen valtion akateemisissa ja ammattipiireissä, josta he ovat peräisin, vastaanottavassa valtiossa suorittamiinsa tutkintoihin ja saamaansa kokemukseen. Tämä voitaisiin tehdä edistämällä tutkintojen ja tutkintotodistusten selkeydestä vuosina 1992 ja 1996 annettujen päätöslauselmien tavoitteisiin pääsemistä, kannustamalla käyttämään vuorottelu- ja erityisesti oppisopimuskoulutusta koskevien eurooppalaisten koulutusjaksojen edistämisestä 21 päivänä joulukuuta 1998 tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/51/EY(16) säädettyä Europass-todistusta ja tutkintojen eurooppalaista lisäosaa sekä laatimalla Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti eurooppalainen peruspätevyyksien viitekehys ja yhteinen eurooppalainen ansioluettelomalli;

    e) tarkastelevat, missä määrin tässä suosituksessa tarkoitetut henkilöt voivat hyödyntää vastaanottavassa valtiossa samoille henkilöryhmille tarjolla olevia tukijärjestelyjä, kuten alennuksia julkisen liikenteen maksuista, asumis- ja ateriatukea sekä kirjastoihin ja museoihin pääsyä, lukuun ottamatta sosiaaliturvaetuuksien piiriin kuuluvia tukia. Tässä yhteydessä olisi aloitettava "liikkuvien henkilöiden kortin" toteuttamista koskeva tarkastelu;

    f) myötävaikuttavat siihen, että liikkuvuudesta kiinnostuneiden on helppo saada tarvittavat tiedot opiskelu- ja koulutusmahdollisuuksista, vapaaehtoistyöhön osallistumisesta tai opettajille taikka kouluttajille tarkoitetusta toiminnasta muissa jäsenvaltioissa. Tämä voitaisiin toteuttaa ulottamalla tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten, Euroopan tiedotuskeskusten verkoston ja Suora linja Eurooppaan -vastauspalvelun toiminta erityisesti seuraaville osa-alueille:

    - parannetaan tiedottamista niistä mahdollisuuksista ja edellytyksistä (erityisesti taloudellisista tuista), jotka liittyvät valtiosta toiseen liikkumiseen;

    - varmistetaan, että kansalaiset ovat tietoisia asetuksen (ETY) N:o 1408/71 mukaisista ja voimassa olevien vastavuoroisten järjestelyjen mukaisista sosiaaliturvaa ja sairausvakuutusta koskevista oikeuksistaan, kun he asuvat väliaikaisesti toisessa jäsenvaltiossa;

    - kannustetaan antamaan kaikkien tasojen hallintoviranomaisille koulutusta ja tiedottamaan heille säännöllisesti liikkuvuutta koskevasta yhteisön säännöstöstä;

    - osallistutaan hajautettujen menettelyjen puitteissa työpaikkoja ja oppimismahdollisuuksia koskevan tietokannan valmisteluun hyödyntäen perusteellisesti jo olemassa olevia rakenteita ja järjestelmiä kuten Euroopan työnvälitysverkostoa (EURES);

    g) toteuttavat aiheellisina pitämänsä toimenpiteet, jotta tämän suosituksen kohteena olevia henkilöryhmiä ei siinä jäsenvaltiossa, josta he ovat peräisin, perusteettomasti kohdella eriarvoisesti verrattuna vastaaviin henkilöryhmiin, jotka eivät hyödynnä maiden rajat ylittävää liikkuvuutta;

    h) toteuttavat aiheellisina pitämänsä toimenpiteet, joilla poistetaan liikkuvuuden esteitä niiltä kolmansien maiden kansalaisilta, jotka jonkin yhteisön ohjelman, kuten Sokrates-, Leonardo da Vinci- tai Nuoriso-ohjelman puitteissa opiskelevat tai osallistuvat koulutukseen, vapaaehtoistyöhön tai opettajille taikka kouluttajille tarkoitettuun toimintaan.

    2) Erityisesti opiskelijoita koskevat toimenpiteet

    a) helpottavat sitä, että siinä jäsenvaltiossa, josta asianomainen on peräisin, tunnustetaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa suoritettu opintojakso tutkintoa varten. Siksi olisi edistettävä eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) käyttöä, joka järjestelmä perustuu opinto-ohjelmien selkeyteen ja takaa akateemisten opintosuoritusten tunnustamisen opiskelijan, lähettävän laitoksen ja vastaanottavan laitoksen etukäteen tekemän sopimuksen ansiosta;

    b) toteuttavat lisäksi aiheelliset toimenpiteet, jotta akateemisten tutkintojen tunnustamisesta vastaavat viranomaiset tekisivät päätöksensä kohtuullisessa ajassa, jotta päätökset perustellaan ja jotta niihin voisi hakea muutosta hallinnollista menettelyä käyttäen ja/tai oikeusteitse;

    c) kannustavat oppilaitoksia käyttämään eurooppalaista lisäosaa tutkintotodistusten hallinnollisena liitteenä. Lisäosan tarkoituksena on kuvata suoritettuja opintoja niiden tunnustamisen helpottamiseksi;

    d) kannustavat oppilaita ja opiskelijoita suorittamaan osan opinnoistaan toisessa jäsenvaltiossa ja helpottavat opiskelijoiden muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa suorittamien opintojaksojen tunnustamista;

    e) toteuttavat tai edistävät aiheellisia toimenpiteitä, joiden avulla opiskelijat voivat helpommin esittää oleskeluluvan saamiseksi tarvittavan todisteen siitä, että he kuuluvat jonkin terveydenhoitojärjestelmän tai sairasvakuutuksen piiriin;

    f) helpottavat liikkuvuutta hyödyntävän opiskelijan sopeutumista vastaanottavan jäsenvaltion koulutusjärjestelmään (esimerkiksi opinto-ohjauksella ja psykopedagogisella tuella) sekä hänen sopeutumistaan uudelleen sen jäsenvaltion koulutusjärjestelmään, josta he ovat peräisin samalla tavoin kuin Sokrates-ohjelmassa.

    3) Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa olevia koskevat toimenpiteet:

    a) edistävät vastaanottavassa jäsenvaltiossa todistuksella osoitetun ammatillisen koulutuksen huomioon ottamista siinä jäsenvaltiossa, josta asianomainen on peräisin. Tätä varten olisi kannustettava muun muassa käyttämään Europass-todistusta;

    b) kannustavat käyttämään selkeämpiä malleja ammatillisen koulutuksen tutkintotodistusten selkeydestä annetussa vuoden 1996 päätöslauselmassa ja ammatillisten tutkintojen selkeyttä käsittelevän eurooppalaisen foorumin ehdotuksissa tarkoitetuissa ammatillisen koulutuksen tutkintotodistuksissa. Näiden ehdotusten tarkoituksena on erityisesti:

    - liittää viralliseen kansallisiin tutkintotodistuksiin mainittujen todistusten käännös ja/tai eurooppalainen lisäosa;

    - nimetä kansallisia tiedotuskeskuksia, joiden tehtävänä on antaa tietoja kansallisista ammattitutkinnoista;

    c) toteuttavat yhteisön lainsäädännön mukaisesti ja kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa aiheellisina pitämänsä toimenpiteet, jotta henkilöitä, jotka lähtevät toiseen jäsenvaltioon siellä osallistuakseen hyväksyttyyn ammatilliseen koulutukseen, ei kohdella - heidän liikkuvuutensa vuoksi - asianomaisen sosiaalisen suojelun osalta eriarvoisesti, suojeluun liittyvät hallinnolliset muodollisuudet mukaan luettuina, esimerkiksi terveydenhoidossa ja muilla asiaan liittyvillä aloilla;

    d) toteuttavat aiheellisina pitämänsä hallinnolliset toimenpiteet helpottaakseen todisteen saamista siitä, että toisessa jäsenvaltiossa ammatilliseen koulutukseen osallistuvalla henkilöllä on käytössään direktiivissä 90/364/ETY tarkoitetut riittävät varat.

    4) Erityisesti vapaaehtoisia koskevat toimenpiteet

    a) huolehtivat siitä, että vapaaehtoistoiminnan erityisluonne otetaan huomioon kansallisen lainsäädännön säännöksissä ja hallinnollisissa määräyksissä;

    b) edistävät sitä, että vastaanottavassa jäsenvaltiossa suoritettu vapaaehtoistyö otetaan huomioon siinä jäsenvaltiossa, josta asianomainen on peräisin, vapaaehtoishankkeisiin osallistumisesta myönnettävän todistuksen pohjalta, jossa kuvaillaan kyseistä toimintaa, yhteisen eurooppalaisen ansioluettelon mallin toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti;

    c) toteuttavat yhteisön lainsäädännön mukaisesti ja kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa aiheellisina pitämänsä toimenpiteet, jotta vapaaehtoisia ja heidän perheitään ei heidän liikkuvuutensa vuoksi kohdella asianomaisen sosiaalisen suojelun osalta eriarvoisesti, esimerkiksi terveydenhoidossa ja perheiden hyvinvointia koskevissa politiikoissa;

    d) toteuttavat kansallisen lainsäädännön puitteissa aiheellisina pitämänsä toimenpiteet, jotta hyväksyttyyn palkattomaan vapaaehtoistyöhön osallistumista ei rinnasteta työhön.

    5) Erityisesti opettajia ja kouluttajia koskevat toimenpiteet

    a) ottavat mahdollisimman hyvin huomioon niiden lyhytaikaisesti maasta toiseen siirtyvien opettajien tai kouluttajien ongelmat, joihin sovelletaan useiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä, ja edistämään tähän liittyvää yhteistyötä;

    b) toteuttavat aiheellisina pitämänsä toimenpiteet helpottaakseen opettajien ja kouluttajien siirtymistä toiseen jäsenvaltioon, esimerkiksi:

    - Euroopan laajuisesti liikkuvien opettajien ja kouluttajien sijaisjärjestelyillä;

    - huolehtimalla siitä, että heidän sopeutumistaan vastaanottavaan laitokseen helpotetaan luomalla tarkoitukseen sopivia järjestelyjä;

    - tarkastelemalla mahdollisuutta ottaa käyttöön kansallisesti määriteltyjen menettelytapojen mukaisesti niin kutsuttuja eurooppalaisia koulutusjaksoja, joiden ansiosta voidaan helpommin hyödyntää liikkuvuutta;

    c) kannustavat tuomaan eurooppalaisen ulottuvuuden opettajien ja kouluttajien ammatilliseen ympäristöön erityisesti:

    - opettajien ja kouluttajien koulutusohjelmien sisällön kautta;

    - edistämällä eri jäsenvaltioissa sijaitsevien opettajien ja kouluttajien koulutuskeskusten välisiä yhteyksiä muun muassa henkilövaihdon ja toisessa jäsenvaltiossa suoritettavien harjoittelujaksojen avulla;

    d) edistävät Euroopan yhteisössä tapahtuvan liikkuvuuden ottamista huomioon yhtenä opettajien ja kouluttajien uran osatekijänä.

    II. KEHOTTAVAT jäsenvaltioita

    - laatimaan ja toimittamaan komissiolle kahden vuoden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä ja sen jälkeen joka toinen vuosi arviointikertomuksen edellä esitettyjen suositusten ja liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman perusteella toteuttamistaan toimista.

    III. KEHOTTAVAT komissiota

    a) perustamaan asiantuntijaryhmän, jossa kaikki jäsenvaltiot ovat edustettuina ja joka muodostuu näiden suositusten täytäntöönpanon ja liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisen koordinoinnista kansallisella tasolla vastaavista viranomaisista, millä tehdään mahdolliseksi asiaa koskevien tietojen ja kokemusten vaihto;

    b) jatkamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa muiden muassa ammattitutkintojen selkeyttä käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa mahdollistaakseen tässä suosituksessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista koskevien tietojen ja kokemusten vaihdon;

    c) toimittamaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle viimeistään kahden ja puolen vuoden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä ja sen jälkeen kahden vuoden välein analyyttisen yhteenvedon II osassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden laatimista kertomuksista ja sisällyttämään tällaiseen yhteenvetoon maininnan toiminta-alueista, joilla yhteisön toimia voidaan tarvita täydentämään jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä;

    d) tutkimaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön koululaisten, opiskelijoiden, ammattikoulutuksessa olevien ja vapaaehtoisten yhteisön kortti, joka oikeuttaisi sen haltijan erilaisiin alennuksiin liikkuvuuskauden aikana;

    e) laatimaan ehdotuksia ammatillisten tutkintojen selkeyden edistämistä koskevan yhteistyön tehostamiseksi, erityisesti siltä osin kuin on kyse yhteisön ohjelmiin osallistuvien kolmansien maiden mahdollisuudesta osallistua Europass-järjestelmään ja ammatillisen koulutuksen tutkintotodistuksista;

    f) tutkimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa aiheellisia järjestelyjä tietojen vaihtamiseksi mahdollisuuksista saada yleissivistävää tai ammatillista koulutusta, osallistua vapaaehtoistyöhön ja toimia opettajana tai kouluttajana muissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 10 päivänä heinäkuuta 2001.

    Euroopan parlamentin puolesta

    Puheenjohtaja

    N. Fontaine

    Neuvoston puolesta

    Puhemies

    D. Reynders

    (1) EYVL C 168, 16.6.2000, s. 25.

    (2) EYVL C 317, 6.11.2000, s. 53.

    (3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 5. lokakuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 19. tammikuuta 2001 (EYVL C 70, 2.3.2001, s. 1) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 15. toukokuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 26. kesäkuuta 2001.

    (4) EYVL L 257, 19.10.1968, s. 13, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

    (5) EYVL L 317, 18.12.1993, s. 59.

    (6) EYVL L 180, 13.7.1990, s. 26.

    (7) EYVL C 371, 23.12.2000, s. 4.

    (8) EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1399/1999 (EYVL L 164, 30.6.1999, s. 1).

    (9) EYVL L 38, 12.2.1999, s. 1.

    (10) EYVL L 257, 19.10.1968, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) 2434/92 (EYVL L 245, 26.8.1992, s. 1).

    (11) EYVL L 19, 24.1.1989, s. 16.

    (12) EYVL L 209, 24.7.1992, s. 25, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2000/5/EY (EYVL L 54, 26.2.2000, s. 42).

    (13) EYVL C 49, 19.2.1993, s. 1.

    (14) EYVL C 224, 1.8.1996, s. 7.

    (15) EYVL C 195, 6.7.1996, s. 6.

    (16) EYVL L 17, 22.1.1999, s. 45.

    LIITE

    TÄSSÄ SUOSITUKSESSA TARKOITETUT HENKILÖRYHMÄT

    Tämä suositus koskee jäljempänä mainittuja henkilöitä ainoastaan jos he osallistuvat väliaikaiseen oleskeluun perustuvaan kahden valtion - sen valtion, josta he ovat peräisin, ja vastaanottavan valtion - väliseen vaihtoon, joka päättyy siihen, että henkilö palaa siihen valtioon, josta hän on peräisin. Kyseiset henkilöt säilyttävät edelleen kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä määritellyn virallisen kotipaikkansa siinä valtiossa, josta hän on peräisin.

    I Opiskelijat

    Henkilöt, jotka opiskelevat perustamissopimuksen 149 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetuissa koulutuslaitoksissa.

    II Koulutuksessa olevat

    Iästä ja ammatillisista edellytyksistä riippumatta henkilöt, jotka osallistuvat ammatilliseen koulutukseen millä tahansa tasolla, mukaan lukien korkea-asteen koulut.

    III Vapaaehtoiset

    Henkilöt ja aivan erityisesti nuoret, jotka yhteisön Nuoriso-toimintaohjelman eurooppalaista vapaaehtoistyötä koskevassa osuudessa tai sitä vastaavien kansainvälisten vapaaehtoistyöhankkeiden yhteydessä sitoutuvat tekemään yleishyödyllistä ja palkatonta, yhteisvastuullista käytännön työtä tarkoituksenaan kehittää sosiaalisia ja henkilökohtaisia taitojaan ja kykyjään.

    IV Opettajat

    Henkilöt, jotka antavat koulutusta perustamissopimuksen 149 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetuissa koulutuslaitoksissa.

    V Kouluttajat

    Henkilöt, jotka antavat koulutusta perustamissopimuksen 150 artiklan 2 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetuissa koulutuskeskuksissa tai ammatillisissa koulutuskeskuksissa, taikka oppimiskeskuksissa tai yrityksissä.

    Top