32001D0792

Neuvoston päätös,

tehty 23 päivänä lokakuuta 2001,

yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa

(2001/792/EY, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,(1)

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Vaikka jäsenvaltioiden keskinäisen avunannon parantamisesta luonnonkatastrofin tai teknologisen suuronnettomuuden tapahtuessa 8 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston päätöslauselman(5) täytäntöönpanemiseksi toteutetut yhteisön toimet ovat edistäneet ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelua, nyt on tarpeen varmistaa entistäkin parempi suojelu sekä Euroopan unionin alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien luonnonkatastrofien, teknologian aiheuttamien suuronnettomuuksien, säteilyonnettomuuksien ja ympäristökatastrofien yhteydessä, onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen mukaan luettuna, sekä lujittaa päätöslauselman säännöksiä.

(2) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimus teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista tuli voimaan 19 päivänä huhtikuuta 2000, ja se sisältää säännöksiä muun muassa ennaltaehkäisystä, hätävalmiudesta, julkisesta tiedotuksesta ja osallistumisesta, teollisuusonnettomuuksien ilmoitusjärjestelmästä, pelastustoimista ja keskinäisestä avunannosta. Yhteisö hyväksyi yleissopimuksen neuvoston päätöksellä 98/685/EY(6).

(3) Mekanismi, jolla edistetään tiiviimpää yhteistyötä pelastuspalvelun avustustoimissa, voisi täydentää nykyistä yhteisön pelastuspalvelun alan toimintaohjelmaa siten(7), että sen avulla voidaan tarjota tukea vakavissa hätätilanteissa, jotka saattavat edellyttää kiireellisiä toimia. Se helpottaisi pelastusyksiköiden, asiantuntijoiden ja muiden tarvittavien voimavarojen mobilisointia seuranta- ja tiedotuskeskuksesta ja yhteisestä hätäviestintä- ja tietojärjestelmästä koostuvan yhteisön vahvistetun pelastuspalvelurakenteen kautta. Se tarjoaisi myös mahdollisuuden kerätä hätätilannetta koskevia validoituja tietoja niiden levittämiseksi jäsenvaltioille ja niiden kokemusten jakamiseksi, joita pelastuspalvelutoimista on saatu.

(4) Tällaisessa mekanismissa otettaisiin asianmukaisesti huomioon asiaa koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset sitoumukset. Tällä päätöksellä ei tästä syystä saisi vaikuttaa jäsenvaltioille sellaisten kahden- tai monenvälisten sopimusten nojalla kuuluviin keskinäisiin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, jotka liittyvät tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin asioihin.

(5) Ennaltaehkäisyllä on huomattava merkitys suojautumisessa luonnon- ja ympäristökatastrofeja ja teknologian aiheuttamia suuronnettomuuksia vastaan ja sen suhteen olisi harkittava jatkotoimia.

(6) Jos yhteisön alueella syntyy vakava hätätilanne tai on olemassa välitön uhka tällaisesta tilanteesta, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa rajojen yli ulottuvia vaikutuksia tai joka voi johtaa yhden tai useamman jäsenvaltion esittämään avunpyyntöön, asiasta olisi asianmukaisesti ilmoitettava yhteisen vakiintuneen ja luotettavan hätäviestintä- ja tietojärjestelmän kautta.

(7) Jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla on ryhdyttävä valmistelutoimiin, jotta pelastusyksiköt voidaan hätätilanteissa nopeasti lähettää ja koordinoida riittävän joustavasti ja jotta koulutusohjelman avulla varmistetaan arviointi- ja/tai koordinointiryhmien, avustusyksiköiden ja muiden tarvittavien voimavarojen tehokas toimintakyky ja niiden keskinäinen täydentävyys. Muita valmistelutoimia ovat esimerkiksi tarvittavia lääkintäresursseja koskevien tietojen yhteenkokoaminen ja kannustaminen uuden tekniikan käyttöön.

(8) Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yhteisön mekanismi tarjoaisi lisäarvoa tukemalla ja täydentämällä kansallisia politiikkoja pelastuspalveluun liittyvän vastavuoroisen avunannon alalla. Jos apua pyytävän jäsenvaltion valmiudet käytettävissä olevien resurssien osalta eivät riitä vakavan hätätilan edellyttämiin pelastustoimiin, kyseinen valtio voisi täydentää valmiuksiaan pyytämällä apua yhteisön mekanismilta.

(9) Mekanismin avulla pitäisi olla mahdollista käynnistää avustustoimia ja helpottaa niiden koordinointia, jotta voitaisiin parantaa ensisijaisesti ihmisten turvallisuutta mutta myös ympäristön ja omaisuuden, mukaan lukien kulttuuriperintö, suojelua ja näin vähentää ihmishenkien menetyksiä, vammoja, aineellisia vahinkoja sekä taloudellisia ja ympäristövahinkoja, mikä puolestaan tekee sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuullisuuden tavoitteiden saavuttamisen entistä konkreettisemmaksi.

(10) Yhteisön eristyneillä ja syrjäisimmillä alueilla sekä eräillä muilla alueilla on usein niiden maantieteellisestä sijainnista, maastosta sekä sosiaalisista ja taloudellisista olosuhteista johtuvia erityispiirteitä ja tarpeita. Näillä piirteillä on haitallinen vaikutus, sillä ne vaikeuttavat avustus- ja pelastusresurssien käyttöä sekä avun ja avustustoimintaan käytettävien välineiden perille toimittamista ja luovat näin erityisiä avustustarpeita hätätilanteen vaaran ollessa vakava. Tällaisella yhteisön mekanismilla mahdollistettaisiin myös se, että nämä tilanteet ja tarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

(11) Mekanismia voitaisiin käyttää edistämään ja tukemaan yhteisön ja jäsenvaltioiden omien toimivaltuuksiensa nojalla yhteisön alueen ulkopuolella toteuttamia pelastuspalvelun avustustoimia.

(12) Tällaista yhteisön mekanismia voitaisiin myöhemmin määriteltävin edellytyksin myös käyttää edistämään ja tukemaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa tarkoitettua kriisinhallintaa.

(13) Avustustoimet suoritettaisiin joko itsenäisesti tai osallistumalla jonkin kansainvälisen järjestön johtamaan operaatioon, minkä vuoksi yhteisön olisi kehitettävä suhteitaan asiaankuuluvien maailmanlaajuisten ja alueellisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(14) Ehdokasvaltiot voisivat osallistua mekanismiin.

(15) On tarpeen lisätä avoimuutta sekä koota yhteen ja lujittaa nykyisiä erilaisia pelastuspalveluun liittyviä toimia perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(16) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi hyväksyttävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(8) mukaisesti.

(17) Käyttämällä tätä mekanismia varten samaa komiteaa kuin nykyistä yhteisön pelastuspalvelualan toimintaohjelmaa varten varmistetaan, että mekanismin täytäntöönpanotoimet ovat yhdenmukaisia ja toisiaan täydentäviä.

(18) Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa ei anneta muita valtuuksia tämän päätöksen tekemiselle kuin EY:n perustamissopimuksen 308 artikla ja Euratomin perustamissopimuksen 203 artikla,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Tällä päätöksellä perustetaan yhteisön mekanismi, jäljempänä "mekanismi", jonka tarkoituksena on edistää Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sellaisissa pelastuspalvelun avustustoimissa, jotka vakavissa hätätilanteissa tai sellaisen tilanteen uhatessa saattavat edellyttää kiireellisiä toimia.

2. Mekanismin tarkoituksena on auttaa varmistamaan ensisijaisesti ihmisten mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan luettuna, parempi suojelu vakavissa hätätilanteissa, kuten sekä yhteisön alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien luonnonkatastrofien, teknologian aiheuttamien onnettomuuksien tai säteilyonnettomuuksien sekä ympäristökatastrofien yhteydessä, onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen mukaan luettuna siten kuin yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla 20 päivänä joulukuuta 2000 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2850/2000/EY säädetään(9).

Mekanismi ei vaikuta voimassa olevan asiaa koskevan Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön asiaa koskevan lainsäädännön tai voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukaisiin velvoitteisiin.

Mekanismin yleisenä tarkoituksena on pyydetyn avun antaminen tällaisissa hätätilanteissa sekä jäsenvaltioiden ja yhteisön tarjoaman avustustoiminnan koordinoimisen tehostaminen ottaen huomioon yhteisön eristyneiden ja syrjäisimpien alueiden sekä saarien erityiset tarpeet.

3. Mekanismiin sisältyvät muun muassa seuraavat tekijät ja toimet:

- hätätilanteissa toteutettavia avustustoimia varten jäsenvaltioissa käytettävissä olevien avustusyksiköiden ja muunlaisen tukitoiminnan kartoitus

- avustusyksiköille ja muulle tukitoiminnalle ja asiantuntijoille sekä arviointi- ja/tai koordinointiryhmille tarkoitetun koulutusohjelman perustaminen ja toteuttaminen

- avustustoimien pääasiallisia näkökohtia käsittelevät työkokoukset, seminaarit ja pilottihankkeet

- arviointi- ja/tai koordinointiryhmien perustaminen ja tarvittaessa paikalle lähettäminen

- seuranta- ja tiedotuskeskuksen perustaminen ja hallinnointi

- yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän perustaminen ja hallinnointi

- muu tukitoiminta, kuten toimenpiteet, joilla helpotetaan voimavarojen kuljetusta avustustoimia varten.

2 artikla

1. Kun yhteisön alueella syntyy tai uhkaa syntyä vakava hätätilanne, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa rajojen yli ulottuvia vaikutuksia tai joka voi johtaa yhden tai useamman jäsenvaltion esittämään avunpyyntöön, sen jäsenvaltion, jossa hätätilanne on syntynyt, on välittömästi ilmoitettava asiasta:

a) niille jäsenvaltioille, joihin hätätilanteen vaikutukset voivat ulottua, ellei ilmoitusvelvollisuudesta ole muuta määrätty Euroopan yhteisön tai Euroopan atomienergiayhteisön asiaa koskevan lainsäädännön tai voimassa olevien kansainvälisten sopimusten nojalla, ja

b) komissiolle, kun seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta välitettävä mahdollinen avunpyyntö on ennakoitavissa, jotta komissio voi tarpeen vaatiessa ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja käynnistää toimivaltaisten yksikköjensä toiminnan.

2. Tällainen ilmoitus on tarvittaessa tehtävä viestintä- ja tietojärjestelmän välityksellä.

3 artikla

Varmistaakseen tehokkaan toimintakykynsä vakavissa hätätilanteissa jäsenvaltioiden on:

a) nimettävä toimivaltaisista yksiköistään ja erityisesti pelastustoimen tai muista pelastustoimeen osallistuvista organisaatioistaan ne toimintaryhmät, jotka voivat olla käytettävissä tällaisiin toimiin tai jotka voidaan koota toimintaa varten lähetettäviksi erittäin lyhyellä varoitusajalla, yleensä 12 tunnin kuluessa avunpyynnön esittämisestä, ottaen huomioon sen, että yksikön kokoonpanon olisi voitava vaihdella erittäin vakavan hätätilanteen luonteen ja siinä ilmenevien erityistarpeiden mukaan;

b) valittava asiantuntijat, jotka voidaan lähettää hätätilanteessa paikalle arviointi- ja/tai koordinointiryhmän mukana;

c) toimitettava tarvittavat yleiset tiedot näistä ryhmistä ja asiantuntijoista sekä 4 artiklan e alakohdassa säädetyistä lääkintäresursseista kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tekemisestä ja tarvittaessa päivitettävä kyseiset tiedot;

d) tarkasteltava mahdollisuuksia tarjota tarvittaessa myös muunlaista apua, jota mahdollisesti on saatavilla toimivaltaisista yksiköistä, kuten erikoishenkilöstöä ja laitteita, joita tarvitaan jossain erityisessä hätätilanteessa, sekä tiedustella valtioista riippumattomilta järjestöiltä ja muilta asiaankuuluvilta organisaatioilta voimavaroja, jotka ne voisivat toimittaa;

e) nimettävä tämän päätöksen soveltamiseksi toimivaltaiset viranomaiset ja yhteyspisteet sekä ilmoitettava nämä komissiolle.

4 artikla

Edellä 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimien täytäntöönpanemiseksi komissio:

a) perustaa vuorokauden ympäri käytettävissä olevan, välittömästi toimintavalmiin ja jäsenvaltioita ja komissiota mekanismin puitteissa palvelevan seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja hallinnoi sitä;

b) perustaa yhteisen luotettavan hätäviestintä- ja tietojärjestelmän seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja jäsenvaltioiden tarkoitusta varten nimeämien yhteyspisteiden välisen viestinnän ja tiedonsaannin mahdollistamiseksi ja hallinnoi sitä;

c) luo valmiuden koota ja lähettää mahdollisimman lyhyessä ajassa pieniä asiantuntijaryhmiä, joiden tehtävänä on:

- arvioida tilanne jäsenvaltioiden, seuranta- ja tiedotuskeskuksen sekä avunpyytäjävaltion puolesta

- edistää tarvittaessa avustusoperaatioiden koordinointia kyseisellä paikalla sekä pitää tarvittaessa yhteyttä apua pyytäneen maan toimivaltaisiin viranomaisiin

d) perustaa koulutusohjelman, jolla on tarkoitus parantaa pelastuspalvelun avustusoperaatioiden koordinointia siten, että taataan 3 artiklan a kohdan mukaisesti avustusyksiköiden ja 3 artiklan b kohdan mukaisesti muun tarvittavan tuen yhteensopivuus ja keskinäinen täydentävyys ja lisätään asiantuntijoiden arviointivalmiuksia. Ohjelmaan olisi sisällyttävä yhteisiä kursseja ja harjoituksia sekä vaihtojärjestelmä, jonka puitteissa yksittäisiä henkilöitä voidaan lähettää komennukselle muiden jäsenvaltioiden yksiköihin;

e) kokoaa yhteen tiedot jäsenvaltioiden valmiuksista ylläpitää seerumien ja rokotteiden tai muiden välttämättömien lääkinnällisten resurssien tuotantoa sekä varastoista, joita voidaan mahdollisesti käyttää pelastustoiminnassa vakavan hätätilanteen sattuessa, ja syöttää nämä tiedot tietojärjestelmään;

f) perustaa ohjelman niistä kokemuksista, joita on saatu mekanismin puitteissa hoidetuista pelastuspalvelutoimista, ja levittää tiedot näistä kokemuksista tietojärjestelmän kautta;

g) edistää ja suosii mekanismin tarkoituksia varten uuden teknologian käyttöönottoa ja käyttöä mukaan lukien ilmoitus- ja hälytysjärjestelmät, tietojenvaihto, satelliittiteknologian käyttö ja päätöksenteon apuvälineet hätätilanteiden hoidossa;

h) toteuttaa toimenpiteitä helpottaakseen resurssien kuljetusta avustustoimia ja muita tukitoimia varten.

5 artikla

1. Kun hätätilanne syntyy yhteisön alueella, jäsenvaltio voi pyytää apua muilta jäsenvaltioilta esittämällä mahdollisimman täsmällisesti muotoillun pyynnön:

a) tiedotus- ja seurantakeskuksen kautta, jolloin komission on tällaisen pyynnön vastaanotettuaan tarpeen mukaan ja viivytyksettä

- toimitettava pyyntö edelleen toisten jäsenvaltioiden yhteyspisteisiin

- helpotettava yksiköiden, asiantuntijoiden ja muun avustustoiminnan tuen mobilisointia

- kerättävä hätätilannetta koskevia vahvistettuja tietoja ja levitettävä niitä jäsenvaltioille

b) tai suoraan toisille jäsenvaltioille.

2. Avunpyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on pikaisesti määritettävä, voiko se antaa pyydettyä apua, ja ilmoitettava tästä apua pyytävälle jäsenvaltiolle joko seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta tai suoraan ja sen jälkeen olosuhteiden mukaan myös keskukselle, ilmoittaen, missä laajuudessa ja millä ehdoin se voi mahdollisesti antaa apua.

3. Pyynnön esittävän jäsenvaltion on vastattava avustustoimien johtamisesta. Kyseisen jäsenvaltion viranomaisten on annettava ohjeita ja määriteltävä tarvittaessa pelastusyksiköille annettujen tehtävien rajat määräämättä kuitenkaan niiden toteuttamisen yksityiskohdista, joista päättää avusta vastaava, jäsenvaltion nimeämä henkilö.

4. Apua pyytävä jäsenvaltio voi pyytää yksiköitä johtamaan pelastustoimia puolestaan, jolloin jäsenvaltioiden yksiköt ja yhteisö pyrkivät koordinoimaan pelastustoimensa.

5. Arviointi- ja/tai koordinointiryhmän on määrä edistää pelastusyksiköiden välistä koordinointia ja pitää tarvittaessa asianmukaisella tavalla yhteyttä apua pyytävän jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin.

6 artikla

Edellä olevan 5 artiklan säännöksiä voidaan pyynnöstä soveltaa myös yhteisön ulkopuolella toteutettaviin pelastuspalvelutoimiin. Tällaiset pelastuspalvelutoimet voidaan suorittaa joko itsenäisinä avustustoimina tai osallistumalla kansainvälisen järjestön johtamaan pelastuspalveluoperaatioon.

Tämän mekanismin puitteissa yhteisön ulkopuolella toteutettavien pelastuspalvelualan avustustoimien koordinoinnista huolehtii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana toimiva jäsenvaltio.

7 artikla

Mekanismiin voivat osallistua:

- Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltiot Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä määrättyjen edellytysten mukaisesti

- Kypros, Malta ja Turkki näiden maiden kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten perusteella.

8 artikla

1. Komissio panee mekanismiin liittyvät toimet täytäntöön 9 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2. Komissio laatii lisäksi 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisiä sääntöjä erityisesti:

a) avustustoimia varten käytettävissä olevista voimavaroista 3 artiklan mukaisesti;

b) seuranta- ja tiedotuskeskuksesta 4 artiklan a alakohdan mukaisesti;

c) yhteisestä hätäviestintä- ja tietojärjestelmästä 4 artiklan b alakohdan mukaisesti;

d) arviointi- ja/tai koordinointiryhmistä 4 artiklan c alakohdan mukaisesti, mukaan lukien asiantuntijoiden valintakriteerit;

e) koulutusohjelmasta 4 artiklan d alakohdan mukaisesti;

f) lääkintäresursseja koskevista tiedoista 4 artiklan e alakohdan mukaisesti;

g) 8 päivänä heinäkuuta 1991 annetun päätöslauselman perusteella yhteisön sisällä toteutettavista pelastuspalvelutoimista sekä toimista yhteisön ulkopuolella 6 artiklan mukaisesti.

9 artikla

1. Komissiota avustaa päätöksen 1999/847/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettu komitea.

2. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika on kolme kuukautta.

3. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika on kolme kuukautta.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

10 artikla

Sen jälkeen kun tämä päätös on tullut voimaan, komissio arvioi sen täytäntöönpanoa kolmen vuoden välein ja esittää arvioinnin johtopäätökset sekä mahdolliset päätöksen muutosehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

11 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

12 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 23 päivänä lokakuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. Neyts-Uyttebroeck

(1) EYVL C 29 E, 30.1.2001, s. 287.

(2) Toimitettu 14. kesäkuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL C 139, 11.5.2001, s. 27.

(4) EYVL C 253, 12.9.2001, s. 17.

(5) EYVL C 198, 27.7.1991, s. 1.

(6) EYVL L 326, 3.12.1998, s. 1.

(7) Yhteisön pelastuspalvelun alan toimintaohjelman perustamisesta 9. joulukuuta 1999 tehty neuvoston päätös 1999/847/EY (EYVL L 327, 21.12.1999, s. 53).

(8) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9) EYVL L 332, 28.12.2000, s. 1.