31997R0012

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 12/97,

annettu 18 päivänä joulukuuta 1996,

tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla, ja erityisesti sen 249 artiklan,

sekä katsoo, että

komission asetuksella (ETY) N:o 2454/93 (2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 2153/96 (3), vahvistetaan tietyt asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevat säännökset,

neuvosto on tehnyt 22 päivänä joulukuuta 1994 päätöksen 94/800/EY, joka koskee Uruguayn kierroksen (1986-1994) (4) monenvälisten neuvottelujen sopimusten tekemistä Euroopan yhteisön puolesta sen toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta; kyseisen päätöksen alkuperäsäännöistä tehdyn sopimuksen sisältävän liitteen 1 A mukaisesti yhteisö on sitoutunut saattamaan voimaan sitovia alkuperätietoja koskevan järjestelmän,

on tarpeen parantaa eri alkuperäsääntöjärjestelmien yhtenäisyyttä jokaisen järjestelmän erityispiirteet huomioon ottaen yleisen luettavuuden helpottamiseksi, erityisesti autonomisten alkuperäsääntöjen osalta; on tarpeellista ottaa huomioon harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän tarkistuksen johdosta hyväksytyn yhdistetyn nimikkeistön voimaantulo; sekä on tarpeellista ottaa huomioon UNCTAD:in muuttaman A-alkuperätodistuksen voimaantulo,

taloudellisesti vaikuttavien tullimenettelyjen soveltamiseen liittyvien muodollisuuksien vähentämiseksi on tarpeen määritellä selvästi ne asiakirjat, jotka on liitettävä näihin menettelyihin asettamista koskevaan ilmoitukseen,

olisi määritettävä ne vähimmäistiedot, jotka on oltava suullisen tulli-ilmoituksen seurauksena määrättyjen tullien maksun jälkeen annettavassa kuitissa, jotta voidaan helpottaa kyseisiä tavaroita koskevien tullimuodollisuuksien suorittamisen vahvistaminen,

yhteisön tullikoodeksin soveltamisesta annetun asetuksen (ETY) 2454/93 muuttamisesta annetulla komission asetuksella (EY) N:o 482/96 (5) yhteisön passitusmenettelyyn lisättiin enemmän joustavuutta vaihtoehtoisten todisteiden esittämisessä yhteisön passituksen päättämisestä tapauksissa, joissa yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan kappaletta 5 ei palauteta; olisi säädettävä samanlaisesta joustavuudesta vaihtoehtoisten todisteiden esittämisessä tapauksissa, joissa TIR-carnet'n tai ATA-carnet'n valvontakappaletta ei palauteta,

mainitulla asetuksella (EY) N:o 482/96 on myös tehty mahdolliseksi tiettyjen reittien käytön määrääminen yhteisön passitusmenettelyssä erityisesti sellaisten tavaroiden liikkuvuuden osalta, joilta yleistakuu on suspendoitu; olisi myös säädettävä samoja tavaroita koskevista erityisistä valvontatoimenpiteistä TIR-menettelyssä,

olisi säädettävä, että sisäisen jalostuksen menettelyyn asetettujen tavaroiden tuontitulli voidaan palauttaa samassa tilassa olevan tavaran viennin perusteella (tullinpalautusmenetelmä),

asetuksen (ETY) N:o 2454/93 871 ja 905 artiklan soveltamiseksi komission on säädettävä jäsenvaltioiden sille toimittamien asiakirjojen perusteella tilanteista, joissa on mahdollista olla kirjaamatta tileihin jälkikäteen tuonti- tai vientitulleja ja tuonti- tai vientitullien palautus- tai peruutushakemuksista,

olisi varmistettava, että taataan niiden henkilöiden oikeus tulla kuulluiksi, joita jälkikäteen tileihin kirjattavia tuonti- ja vientitulleja koskeva päätös koskee ja jotka pyytävät tuonti- tai vientitullien palautusta tai peruutusta,

tullivelan kantamisen välttämiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa on todennäköistä, että takaisinmaksu myönnetään jälkikäteen, on tarpeen säätää, että velallisen velvollisuutta maksaa tullit voidaan lykätä kyseisissä tapauksissa, erityisesti asetuksen (ETY) N:o 2913/92 222 artiklan 2 kohdan nojalla,

asetuksen (ETY) N:o 2913/92 24 artiklassa säädetään tavaran alkuperän määrittämistä koskevista edellytyksistä; useat osat, jotka voivat olla peräisin useammasta kuin yhdestä maasta ja jotka on voitu ennalta koota muissa maissa kuin siinä, jossa ne on lopullisesti koottu tietyiksi tallentamattomiksi magneettilevykkeiksi, ja ottaen huomioon, että kokoamista ennalta kootuista osista ei voida pitää alkuperäaseman antavana; näillä ehdoilla, ja edellä mainitun 24 artiklan yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen muuttaa asetuksen (ETY) N:o 2454/93 11 liite,

22 päivänä joulukuuta 1992 tehty ETY-San Marino-yhteistyökomitean päätös N:o 4/92 (6) ja 1 päivänä heinäkuuta 1996 tehty EY-Andorra-sekakomitean päätös N:o 1/96 (7) mahdollistavat yhteisön passituksen käyttämisen yhteisön ja San Marinon sekä yhteisön ja Andorran välillä; sen vuoksi olisi täydennettävä yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 51, 52 ja 53 kohdassa käytettyjen koodien luetteloa,

taloudellisista syistä olisi aiheellista täydentää liitteessä 87 olevaa luetteloa, ja

tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (ETY) N:o 2454/93 seuraavasti:

1. Korvataan I osan II osasto seuraavasti:

"II OSASTO

SITOVAT TIEDOT

1 LUKU

Määritelmät

5 artikla

Tässä osastossa tarkoitetaan:

1. sitovalla tiedolla

tariffia koskevaa tietoa tai alkuperää koskevaa tietoa, joka sitoo yhteisön kaikkien jäsenvaltioiden hallintoviranomaisia, kun 6 ja 7 artiklassa määritellyt edellytykset täyttyvät;

2. hakijalla

- tariffiin luokittelun osalta: henkilöä, joka on esittänyt tulliviranomaisille sitovaa tariffitietoa koskevan hakemuksen;

- alkuperän osalta: henkilöä, jolla on pätevät perustelut ja joka on esittänyt tulliviranomaisille sitovaa alkuperätietoa koskevan hakemuksen;

3. tiedon saajalla

henkilöä, jonka nimissä sitova tieto annetaan.

2 LUKU

Sitovan tiedon hankkimismenettely - Ilmoitus hakijalle ja tietojen toimittaminen komissiolle

6 artikla

1. Hakemus sitovasta tiedosta on tehtävä kirjallisesti ja osoitettava joko sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille tulliviranomaisille, jossa tai joissa kyseistä tietoa käytetään, taikka sen jäsenvaltion toimivaltaisille tulliviranomaisille, johon hakija on sijoittautunut.

2. Hakemus sitovasta tariffitiedosta saa koskea ainoastaan yhtä tavaralajia; hakemus sitovasta alkuperätiedosta saa koskea ainoastaan yhtä tavaralajia ja yhdenlajista alkuperän määrittämisen mahdollistavaa seikkaa.

3. A) Hakemuksessa sitovasta tariffitiedosta on ilmoitettava erityisesti seuraavat tiedot:

a) tiedon saajan nimi ja osoite;

b) hakijan nimi ja osoite, jos tämä ei ole tiedon saaja;

c) tullinimikkeistö, johon tavara on luokiteltava. Jos hakija tahtoo, että tavara luokitellaan johonkin koodeksin 20 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tai 6 kohdan b alakohdassa mainittuun nimikkeistöön, kyseinen nimikkeistö on nimenomaisesti mainittava hakemuksessa sitovasta tariffitiedosta;

d) yksityiskohtainen tavaran kuvaus, jonka perusteella se voidaan tunnistaa ja sen luokittelu tullinimikkeistöön voidaan määrittää;

e) tavaran koostumus ja sen määrittämiseksi mahdollisesti käytetyt tarkastusmenetelmät, jos tämä vaikuttaa luokitteluun;

f) mahdollisesti mukaan liitettävät näytteet, valokuvat, piirustukset, luettelot tai muut asiakirjat, joiden avulla tulliviranomaiset voivat määrittää tavaran oikean luokittelun tullinimikkeistöön;

g) aiottu luokittelu;

h) suostumus toimittaa tulliviranomaisten pyynnöstä mukaan liitetyistä asiakirjoista käännös kyseisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä;

i) merkintä luottamuksellisina käsiteltävistä tiedoista;

j) hakijan maininta siitä, onko hakijan tiedon mukaan yhteisössä jo haettu tai annettu sitova tariffitieto samanlaista tai samankaltaista tavaraa varten;

k) suostumus, että annetut tiedot tallennetaan Euroopan yhteisöjen komission tietokantaan; koodeksin 15 artiklan säännösten lisäksi sovelletaan kuitenkin jäsenvaltioissa voimassa olevia tietosuojaa koskevia säännöksiä.

B) Sitovaa alkuperätietoa koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava erityisesti seuraavat tiedot:

a) tiedon saajan nimi ja osoite;

b) hakijan nimi ja osoite, jos tämä ei ole tiedon saaja;

c) sovellettava oikeusperusta koodeksin 22 ja 27 artiklan mukaisesti;

d) yksityiskohtainen tavaran kuvaus ja sen tariffiin luokittelu;

e) tarvittaessa tavaran koostumus ja sen määrittämiseksi mahdollisesti käytetyt tarkastusmenetelmät sekä sen vapaasti tehtaalla -hinta;

f) edellytykset, joilla voidaan määrittää alkuperä, käytettyjen materiaalien kuvaus ja alkuperä, tariffiin luokittelu, vastaavat arvot ja kuvaus seikoista, joilla kyseiset edellytykset on voitu täyttää (nimikkeenmuutosta, lisäarvoa, tavaroiden valmistusta tai käsittelyä koskevat säännöt tai muut erityissäännöt); erityisesti on mainittava, mitä alkuperäsääntöä on sovellettu ja mikä on tavaran aiottu alkuperä;

g) mahdollisesti mukaan liitettävät näytteet, valokuvat, piirustukset, luettelot tai muut tavaran koostumusta ja materiaalia koskevat asiakirjat, joiden avulla voidaan selittää tuotantomenetelmää tai kyseisten materiaalien läpikäymiä muutoksia;

h) suostumus toimittaa tulliviranomaisten pyynnöstä mahdollisesti mukaan liitetyistä asiakirjoista käännös kyseisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä;

i) merkintä yleisöä tai hallintoviranomaisia koskevista tiedoista, joita pidetään luottamuksellisina;

j) hakijan maininta siitä, onko hakijan tiedon mukaan yhteisössä jo haettu tai annettu sitova tariffitieto tai sitova alkuperätieto tavaroita tai materiaaleja varten, jotka ovat samanlaisia tai samankaltaisia kuin d tai f alakohdassa mainitut tavarat tai materiaalit;

k) suostumus, että annetut tiedot tallennetaan komission julkiseen tietokantaan; koodeksin 15 artiklan säännösten lisäksi sovelletaan kuitenkin jäsenvaltioissa voimassa olevia tietosuojaa koskevia säännöksiä.

4. Jos hakemuksen vastaanottamisen jälkeen tulliviranomaiset katsovat, ettei hakemus sisällä kaikkia tarvittavia tietoja, jotta ne voisivat ilmaista kantansa asiaan perehtyneinä, niiden on pyydettävä hakijaa toimittamaan puuttuvat tiedot. Alkuperän osalta 7 artiklassa säädetty 3 kuukauden tai 150 päivän määräaika alkaa päivästä, jona tulliviranomaisilla on kaikki tarvittavat tiedot kantansa ilmaisemiseksi; niiden on ilmoitettava hakijalle vastaanottaneensa hakemuksen sekä päivä, josta edellä mainittu määräaika alkaa.

5. Luettelo tulliviranomaisista, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet toimivaltaisiksi vastaanottamaan sitovaa tietoa koskevia hakemuksia taikka antamaan sitovia tietoja, julkaistaan tiedonantona Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

7 artikla

1. Sitova tieto on annettava viipymättä hakijalle.

a) Tariffiin luokittelun osalta: jos sitovaa tariffitietoa ei ole voitu antaa hakijalle kolmen kuukauden kuluessa tietoa koskevan hakemuksen vastaanottamisesta, tulliviranomaisten on ilmoitettava siitä hakijalle sekä mainittava viivästymisen syy ja aika, jonka kuluessa ne arvioivat voivansa antaa sitovan tariffitiedon.

b) Alkuperän osalta: sitova alkuperätieto on annettava viimeistään 150 päivän kuluttua hakemuksen vastaanottamispäivästä.

2. Tieto annetaan lomakkeella, jonka malli esitetään liitteessä 1 (sitova tariffitieto) tai liitteessä 1 A (sitova alkuperätieto). Näihin lomakkeisiin merkitään, mitä niiden sisältämistä tiedoista pidetään luottamuksellisesti annettuina. Koodeksin 243 artiklassa säädetystä muutoksenhakumahdollisuudesta on mainittava.

8 artikla

1. Kyseisen jäsenvaltion tulliviranomaisten on mahdollisimman nopeasti toimitettava komissiolle jäljennös annetusta sitovasta tariffitiedosta (liitteessä 1 oleva kappale 2) sekä asiatiedot (samassa liitteessä oleva kappale 4) tai jäljennös annetusta sitovasta alkuperätiedosta sekä tiedot. Ne on toimitettava tietoliikennevälineillä.

2. Jäsenvaltion pyynnöstä komissio toimittaa sille viipymättä lomakkeen jäljennöksen sisältämät tiedot sekä muut siihen liittyvät tiedot. Ne on toimitettava tietoliikennevälineillä.

3 LUKU

Ristiriitaisia sitovia tietoja koskevat säännökset

9 artikla

1. Jos kahden tai useamman sitovan tiedon välillä on ristiriitaisuuksia:

- komissio ottaa tämän kysymyksen käsiteltäväksi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä komiteassa joko sen seuraavan kuukauden kokouksessa tai lähimmässä kokouksessa,

- komiteamenettelyn mukaisesti komissio päättää mahdollisimman pian ja viimeistään kuusi kuukautta ensimmäisessä luetelmakohdassa mainitusta kokouksesta tapauksen mukaan toimenpiteestä nimikkeistöä tai alkuperää koskevien säännösten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa ristiriitaisina pidetään sitovia alkuperätietoja, joita annetaan eri alkuperätuotteille, jotka:

- kuuluvat samaan tariffinimikkeeseen ja joiden alkuperä on määritetty samojen alkuperäsääntöjen mukaisesti, ja

- jotka on valmistettu samoja menetelmiä käyttäen.

4 LUKU

Sitovien tietojen oikeudellinen ulottuvuus

10 artikla

1. Rajoittamatta koodeksin 5 ja 64 artiklan soveltamista sitovaan tietoon voi vedota ainoastaan tiedon saaja.

2. a) Tariffiin luokittelun osalta: tulliviranomaiset voivat vaatia tiedon saajaa tullimuodollisuuksia täyttäessään ilmoittamaan tulliviranomaisille, että tämä on saanut tulliselvityksen kohteena olevia tavaroita koskevan sitovan tariffitiedon.

b) Alkuperän osalta: viranomaiset, joilla on valtuudet tarkastaa, voidaanko sitovia alkuperätietoja soveltaa, voivat vaatia tiedon saajaa muodollisuuksia täyttäessään ilmoittamaan kyseisille viranomaisille, että tämä on saanut edellä mainittujen muodollisuuksien kohteena olevia tavaroita koskevan sitovan alkuperätiedon.

3. Sitovan tiedon saaja voi käyttää sitä tietyn tavaran osalta ainoastaan, jos:

a) tariffiin luokittelun osalta: tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla todetaan, että kyseinen tavara kaikilta osin vastaa esitetyssä tiedossa kuvattua tavaraa;

b) alkuperän osalta: 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten hyväksymällä tavalla todetaan, että kyseinen tavara ja alkuperän määrittämisessä ratkaisevat seikat kaikilta osin vastaavat esitetyssä tiedossa kuvattua tavaraa ja seikkoja.

4. Tulliviranomaiset (sitovien tariffitietojen osalta) tai 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut viranomaiset (sitovien alkuperätietojen osalta) voivat pyytää tämän tiedon käännöstä kyseisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.

11 artikla

Jäsenvaltion tulliviranomaisten 1 päivästä tammikuuta 1991 alkaen antamat sitovat tariffitiedot sitovat samoin edellytyksin kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

12 artikla

1. Kun jokin koodeksin 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu säädös tai toimenpide on annettu taikka toteutettu, tulliviranomaisten on toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sitovia tietoja annetaan ainoastaan kyseisen säädöksen tai toimenpiteen mukaisesti.

2. a) Sitovien tariffitietojen osalta 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavat ajankohdat ovat seuraavat:

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen asetusten osalta, jotka koskevat tullinimikkeistön muutoksia, niiden soveltamisen alkamispäivä,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen asetusten osalta, joissa määritetään tavaran luokittelu tullinimikkeistöön tai jotka koskevat sitä, päivä, jona ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden L-sarjassa,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jotka koskevat yhdistetyn nimikkeistön selittäviin huomautuksiin tehtäviä muutoksia, päivä, jona ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa,

- koodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden osalta tuomion antamispäivä,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jotka koskevat Maailman tullijärjestön tariffiin luokittelua koskevan lausunnon antamista tai harmonoidun järjestelmän nimikkeistön selityksen muutoksia, päivä, jona komission tiedonanto julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa.

b) Sitovien alkuperätietojen osalta 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavat ajankohdat ovat seuraavat:

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen asetusten osalta, jotka koskevat tavaroiden alkuperän määrittämistä ja 12 artiklan 5 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä, niiden soveltamisen alkamispäivä,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jotka koskevat yhteisön tasolla selittäviä huomautuksia ja annettuja lausuntoja, päivä, jona ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa,

- koodeksin 12 artiklan 5 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden osalta tuomion antamispäivä,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jotka koskevat Maailman kauppajärjestön alkuperää koskevan lausunnon antamista tai selittäviä huomautuksia, päivä, joka on merkitty Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa julkaistavaan komission tiedonantoon,

- niiden koodeksin 12 artiklan 5 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jotka koskevat Maailman kauppajärjestön alkuperäsäännöistä tehdyn sopimuksen liitettä sekä kansainvälisten sopimusten puitteissa toteutettuja toimenpiteitä, niiden soveltamisen alkamispäivä,

3. Komissio toimittaa mahdollisimman nopeasti tulliviranomaisille tiedon tässä artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamispäivistä ja säädösten antamispäivistä.

5 LUKU

Sitovien tietojen voimassaolon lakkaamista koskevat säännökset

13 artikla

Jos sitova tieto peruutetaan tai se lakkaa olemasta voimassa koodeksin 12 artiklan 4 kohdan toisen virkkeen ja 5 kohdan mukaisesti, on tiedon antaneen tulliviranomaisen ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä.

14 artikla

1. Jos sellaisen sitovan tiedon, joka lakkaa olemasta voimassa koodeksin 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista syistä, saaja haluaa käyttää mahdollisuutta vedota tähän tietoon tietyn ajan kuluessa mainitun artiklan 6 kohdan mukaisesti, tämän on ilmoitettava asiasta tulliviranomaisille ja toimitettava tarvittaessa asianmukaiset asiakirjat, joiden perusteella voidaan tarkistaa, täyttyvätkö tätä varten vaadittavat edellytykset.

2. Poikkeustapauksissa, joissa komissio on koodeksin 12 artiklan 7 kohdan toisen alakohdan säännösten mukaisesti toteuttanut mainitun artiklan 6 kohdasta poikkeavan toimenpiteen, sekä tapauksissa, joissa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset käyttää mahdollisuutta edelleen vedota sitovaan tietoon eivät täyty, tulliviranomaisten on ilmoitettava siitä kirjallisesti tiedon saajalle."

2. Korvataan I osan IV osaston 2 luvun 1 jakso seuraavasti:

"2 LUKU

Etuuskohteluun oikeuttava alkuperä

66 artikla

Tässä luvussa tarkoitetaan:

a) `valmistuksella` kaikenlaista valmistamista tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimia,

b) `aineksella` kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa,

c) `tuotteella` valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa,

d) `tavaroilla` sekä aineksia että tuotteita,

e) `tullausarvolla` tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VII artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) mukaista arvoa,

f) liitteissä 15, 19 ja 20 olevissa luetteloissa `vapaasti tehtaalla -hinnalla` sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta maksettua hintaa, johon sisältyy valmistuksessa käytettyjen kaikkien ainesten arvo ja josta on vähennetty kaikki sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä,

g) liitteissä 15, 19 ja 20 olevissa luetteloissa `arvolla` valmistuksessa käytettyjen ei- alkuperäainesten tullausarvoa tuontihetkellä, tai jos sitä ei tiedetä eikä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa näistä aineksista yhteisössä tai 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kyseisessä edunsaajamaassa, 98 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa, edunsaajatasavallassa taikka edunsaaja-alueella maksettua hintaa. Kun käytettyjen alkuperäainesten arvo on määritettävä, tämän kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin.

h) `ryhmillä` ja `nimikkeillä` harmonoidun järjestelmän ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit),

i) `luokitellaan` tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn nimikkeeseen,

j) `lähetyksellä` tuotteita, jotka lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, taikka, jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle.

1 jakso

Yleinen tullietuusjärjestelmä

1 alajakso

Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä

67 artikla

1. Yhteisön tietyille kehitysmaiden (jäljempänä `edunsaajamaa`) alkuperätuotteille myöntämiä yleisiä tullietuuksia koskevia säännöksiä sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään edunsaajamaan alkuperätuotteina:

a) kyseisessä maassa 68 artiklan mukaisesti kokonaan saadut tuotteet;

b) kyseisessä maassa valmistetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos näille tuotteille on suoritettu 69 artiklassa tarkoitettu riittävä valmistus tai käsittely.

2. Tässä jaksossa 3 kohdan mukaisia yhteisön alkuperätuotteita, joita edunsaajamaassa valmistetaan tai käsitellään enemmän kuin 70 artiklassa tarkoitetaan, pidetään kyseisen edunsaajamaan alkuperätuotteina.

3. Yhteisössä tuotettujen tuotteiden alkuperää määritettäessä on 1 kohdan säännöksiä sovellettava soveltuvin osin.

4. Jos Norja ja Sveitsi myöntävät yleisiä tullietuuksia 1 kohdassa tarkoitettujen etuuden saavien maiden alkuperätuotteille ja soveltavat vastaavaa alkuperämääritelmää kuin tässä jaksossa, yhteisön, Norjan ja Sveitsin alkuperätuotteita, joita edunsaajamaassa valmistetaan tai käsitellään enemmän kuin 70 artiklassa tarkoitetaan, pidetään kyseisen edunsaajamaan alkuperätuotteina.

Edellä tämän kohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan niihin yhteisön, Norjan tai Sveitsin alkuperätuotteisiin (kyseisiä tullietuuksia koskevien alkuperäsääntöjen mukaisesti), jotka viedään suoraan edunsaajamaahan.

Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (C-sarjassa) päivän, jona tämän ensimmäisen ja toisen alakohdan säännöksiä sovelletaan.

5. Edellä 4 kohdan säännöksiä sovelletaan, jos Norja ja Sveitsi myöntävät vastavuoroisesti yhteisön tuotteille samanlaisen kohtelun.

68 artikla

1. Edunsaajamaassa tai yhteisössä kokonaan tuotettuina pidetään:

a) niiden maaperästä tai merenpohjasta louhittuja kivennäistuotteita;

b) siellä korjattuja kasvituotteita;

c) siellä syntyneitä ja kasvatettuja eläviä eläimiä;

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saatuja tuotteita;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saatuja tuotteita;

f) niiden alusten aluevesiensä ulkopuolelta pyytämiä merikalastustuotteita ja muita merestä saamia tuotteita;

g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tuotteita;

h) siellä kerättyjä yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvia käytettyjä tavaroita;

i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneitä jätteitä;

j) niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saatuja tuotteita, jos niillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia;

k) siellä ainoastaan a-j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tavaroita.

2. Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa käytettyjä ilmaisuja `niiden alukset` ja `niiden tehdasalukset` voidaan soveltaa ainoastaan aluksiin ja tehdasaluksiin,

- jotka on merkitty tai ilmoitettu edunsaajamaan tai jäsenvaltion alusrekisteriin,

- jotka purjehtivat edunsaajamaan tai jäsenvaltion lipun alla,

- jotka ovat vähintään 50 prosenttisesti edunsaajamaan tai jäsenvaltioiden kansalaisten taikka sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee kyseisessä maassa tai jäsenvaltiossa ja jonka johtaja tai johtajat, hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat edunsaajamaan tai jäsenvaltioiden kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi vähintään puolet kuuluu edunsaajamaalle tai jäsenvaltiolle taikka niiden julkisille laitoksille tai kansalaisille,

- joiden päällystö koostuu edunsaajamaan tai jäsenvaltioiden kansalaisista

ja

- joiden miehistöstä vähintään 75 prosenttia on edunsaajamaan tai jäsenvaltioiden kansalaisia.

3. Ilmaisuihin `edunsaajamaa` ja `yhteisö` sisältyvät myös jäsenvaltioiden tai kyseisen maan aluevedet.

4. Avomerellä liikkuvia aluksia, erityisesti tehdasaluksia, joilla niiltä pyydetyt kalastustuotteet valmistetaan tai käsitellään, on pidettävä sen edunsaajamaan, edunsaaja-alueen tai jäsenvaltion osana, jolle ne kuuluvat, jos ne täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

69 artikla

1. Edellä 67 artiklaa sovellettaessa on ei-alkuperäaineksia pidettävä riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos valmis tuote luokitellaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, jollei 2 kohdan säännöksistä muuta johdu.

2. Jos tuote mainitaan liitteessä 15 olevan luettelon 1 ja 2 sarakkeessa, sen on täytettävä 1 kohdan säännön sijasta kyseiselle tuotteelle 3 sarakkeessa säädetyt edellytykset.

70 artikla

Seuraavaa valmistusta ja käsittelyä on pidettävä riittämättömänä antamaan alkuperäasema, riippumatta siitä täyttyvätkö 69 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset:

a) toimet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustus, kuivaus, jäähdytys, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upotus, vahingoittuneiden osien poisto ja vastaavat toimet);

b) pelkkä pölyn poisto, seulonta, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), pesu, maalaus, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen sekä kollien jakaminen ja yhdistäminen,

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai laudalle jne. kiinnittäminen sekä kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimet;

d) merkkien, nimilappujen tai muiden tunnisteiden kiinnitys tuotteisiin taikka niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos yksi tai useampi seoksen aineosista ei täytä tässä jaksossa säädettyjä edellytyksiä niiden pitämiseksi edunsaajamaan tai yhteisön alkuperätuotteina;

f) tuotteiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi;

g) kahden tai useamman a-f alakohdassa mainitun toimen toteuttaminen yhdessä;

h) eläinten teurastus.

71 artikla

1. Poiketen siitä, mitä 69 artiklassa säädetään, voidaan tietyn tuotteen valmistuksen varmistamiseksi käyttää ei-alkuperäaineksia, jos näiden ainesten yhteisarvo ei ole suurempi kuin 5 prosenttia valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ja jollei liitteessä 14 olevasta 3.4 huomautuksesta muuta johdu.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 50-63 ryhmään kuuluviin tuotteisiin.

72 artikla

1. Poiketen siitä, mitä 67 artiklassa säädetään, määritettäessä, onko alueelliseen ryhmään kuuluvassa edunsaajamaassa valmistettu tuote mainitussa artiklassa tarkoitettu kyseisen maan alkuperätuote, on minkä tahansa muun tähän alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteita, joita on käytetty kyseisen tuotteen valmistuksessa, kohdeltava niin kuin ne olisivat sen maan alkuperätuotteita, jossa kyseisen tuotteen valmistus on tapahtunut (alueellinen kumulaatio).

2. Valmiin tuotteen alkuperämaa on määritettävä 72 a artiklan mukaisesti.

3. Alueellista kumulaatiota sovelletaan kolmeen erilliseen yleisen tullietuusjärjestelmän edunsaajamaista muodostuvaan alueelliseen ryhmään:

a) Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN) (Brunei, Indonesia, Malesia, Filippiinit, Singapore, Thaimaa, Vietnam);

b) Keski-Amerikan yhteismarkkinat (Mercomún) (Costa Rica, Honduras, Guatemala, Nicaragua, El Salvador);

c) Andien yhteisö (Bolivia, Kolumbia, Ecuador, Peru, Venezuela).

4. `Alueellisella ryhmällä` tarkoitetaan tapauskohtaisesti ASEANia, Mercomúnia tai Andien yhteisöä.

72 a artikla

1. Kun tavaroita, jotka ovat peräisin alueelliseen ryhmään kuuluvasta maasta käsitellään tai valmistetaan samaan alueelliseen ryhmään kuuluvassa toisessa maassa, on niin alkuperämaa se maa, jossa viimeinen valmistus tai käsittely tehtiin, jos:

a) kyseisessä maassa aikaansaatu, 3 kohdassa määritelty arvonlisäys on suurempi kuin käytettyjen minkään muun kyseiseen alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteiden korkein tullausarvo, ja

b) niitä on kyseisessä maassa valmistettu tai käsitelty enemmän kuin 70 artiklassa tarkoitetaan ja tekstiilituotteiden osalta enemmän kuin liitteessä 16 tarkoitetaan.

2. Jos 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty, tuotteet ovat sen kyseiseen alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteita, jonka alkuperätuotteiden tullausarvo on korkein muista alueelliseen ryhmään kuuluvista maista tuoduista käytetyistä alkuperätuotteista.

3. `Arvonlisäyksellä` tarkoitetaan vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty jokaisen tuotteeseen sisältyvän muun alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alkuperätuotteen tullausarvo.

4. Alueelliseen ryhmään kuuluvasta maasta samaan ryhmään kuuluvaan toiseen maahan jatkokäsiteltäviksi tai -valmistettaviksi taikka jälleenvietäviksi, jos tavaroita ei jatkokäsitellä tai -valmisteta, vietyjen tavaroiden alkuperäasema osoitetaan ensin mainitussa maassa annetulla A-alkuperätodistuksella.

5. Alueelliseen ryhmään kuuluvasta maasta yhteisöön vietyjen tavaroiden 72, 72a ja 72b artiklan, mukaisesti saatu tai säilytetty alkuperäasema todistetaan A-alkuperätodistuksella tai kauppalaskuilmoituksella, joka on annettu kyseisessä maassa 4 kohdan säännösten mukaisesti annetun A-alkuperätodistuksen perusteella.

6. Alkuperämaa merkitään A-alkuperätodistuksen kohtaan 12 tai kauppalaskuilmoitukseen, ja kyseinen maa on,

- kun on kyse viennistä ilman 4 kohdan mukaista valmistusta tai käsittelyä, valmistusmaa;

- kun on kyse tavaroista, jotka viedään jatkovalmistuksen tai -käsittelyn jälkeen, 1 kohtaa soveltamalla määritetty alkuperämaa;

72 b artikla

1. Edellä 72 ja 72 a artiklaa sovelletaan ainoastaan, jos:

a) alueellista kumulaatiota alueellisen ryhmän maiden välisessä kaupassa säätelevät määräykset ovat samat kuin tässä jaksossa vahvistetut;

b) jokainen alueelliseen ryhmään kuuluva maa sitoutuu noudattamaan tämän jakson säännöksiä tai varmistamaan niiden noudattamisen sekä osallistumaan yhteisön ja muiden alueellisen ryhmän maiden kanssa tarvittavaan hallinnolliseen yhteistyöhön A-alkuperätodistusten oikean antamisen sekä niiden ja kauppalaskuilmoitusten tarkastamisen varmistamiseksi.

Tämä sitoumus annetaan tiedoksi komissiolle kyseisen alueellisen ryhmän sihteeristön välityksellä.

Sihteeristöt ovat tapauksen mukaan seuraavat:

- ASEANin pääsihteeristö,

- Keski-Amerikan yhteismarkkinoiden pysyvä sihteeristö,

- Junta del Acuerdo de Cartagena.

2. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymisestä jokaisen alueellisen ryhmän osalta.

3. Jäljempänä 78 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ei sovelleta alueelliseen ryhmään kuuluvien maiden alkuperätuotteisiin, jos ne kuljetetaan jonkin muun samaan alueelliseen ryhmään kuuluvan maan alueen kautta, riippumatta siitä, onko niille tehty siellä lisävalmistuksia tai -käsittelyjä.

73 artikla

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan niiden kanssa yhden kokonaisuuden.

74 artikla

Harmonoidun järjestelmän yleisessä tulkintasäännössä 3 tarkoitettuja sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tavarat ovat alkuperätuotteita. Jos kuitenkin sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

75 artikla

Määritettäessä, onko tuote alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta seuraavien tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuotteiden alkuperää:

a) energia ja polttoaineet,

b) laitokset ja laitteistot,

c) koneet ja työkalut,

d) tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

76 artikla

1. Tämän jakson säännöksistä voidaan myöntää poikkeuksia yleisen tullietuusjärjestelmän vähiten kehittyneille edunsaajamaille, jos se on perusteltua olemassa olevan teollisuuden kehittämisen tai uuden teollisuuden perustamisen kannalta. Nämä vähiten kehittyneet edunsaajamaat luetellaan EY:n asetuksissa ja kunkin vuoden yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamista koskevissa EHTY:n päätöksissä. Tätä varten kyseisen maan on esitettävä komissiolle 3 kohdan mukaiset perustelut sisältävä hakemus.

2. Hakemuksia tarkasteltaessa otetaan erityisesti huomioon:

a) tapaukset, joissa olemassa olevien alkuperäsääntöjen soveltaminen vaikuttaisi merkittävästi kyseiseen maahan perustetun teollisuuden kykyyn jatkaa vientiä yhteisöön, ja erityisesti tapaukset, joissa niiden soveltaminen voisi johtaa toiminnan lakkauttamiseen;

b) erityistapaukset, joissa voidaan selvästi osoittaa, että alkuperäsäännöt voivat estää huomattavia investointeja teollisuuteen ja joissa investointiohjelman toteuttamista suosiva poikkeus mahdollistaa alkuperäsääntöjen asteittaisen noudattamisen;

c) tehtävien päätösten taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus yhteisössä ja edunsaajamaissa erityisesti työllisyyden osalta.

3. Poikkeuksia koskevien hakemusten tarkastelun helpottamiseksi hakijamaan on annettava hakemuksen tueksi mahdollisimman täydelliset tiedot erityisesti seuraavista seikoista:

- valmiin tuotteen kuvaus,

- kolmansien maiden alkuperäainesten laji ja määrä,

- valmistusmenetelmät,

- arvonlisäys,

- kyseisen yrityksen työntekijöiden määrä,

- yhteisöön suuntautuvan viennin arvioitu määrä,

- muut mahdolliset raaka-aineiden hankintalähteet,

- perustelut pyydetylle määräajalle,

- muut huomautukset.

4. Komissio saattaa poikkeuspyynnön komitean käsiteltäväksi. Siitä päätetään koodeksin 249 artiklassa säädettyä komiteamenettelyä noudattaen.

5. Poikkeusta sovellettaessa seuraavan maininnan on esiinnyttävä A-alkuperätodistuksen kohdassa 4 tai 90 artiklassa säädetyssä kauppalaskuilmoituksessa:

`Poikkeus - asetus N:o (EY) . . .`

6. Edellä 1-5 kohdan säännöksiä sovelletaan mahdollisiin pidennyksiin.

77 artikla

Tässä jaksossa alkuperäaseman saavuttamiseksi säädettyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä yhteisössä tai edunsaajamaassa.

Jos edunsaajamaasta tai yhteisöstä toiseen maahan viedyt alkuperätavarat palautetaan edunsaajamaahan tai yhteisöön, niitä on pidettävä ei-alkuperätavaroina, jollei toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että:

- palautetut tavarat ovat samoja kuin maasta viedyt tavarat; ja

- tavaroille ei ole suoritettu muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi kyseisessä maassa olon aikana tarvittavia toimenpiteitä.

78 artikla

1. Edunsaajamaasta yhteisöön tai yhteisöstä kyseiseen edunsaajamaahan suoraan kuljetettuna pidetään:

a) tavaroita, joita ei kuljeteta minkään muun maan alueen kautta, lukuun ottamatta 72 artiklaa sovellettaessa muuta samaan alueelliseen ryhmään kuuluvaa maata;

b) yhden lähetyksen muodostavia tavaroita, jotka kuljetetaan muiden kuin yhteisöön tai edunsaajamaahan kuuluvien alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näissä maissa, jos kyseiset tavarat pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja jos niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimet;

c) tavaroita, jotka kuljetetaan Norjan tai Sveitsin alueen kautta ja jotka sen jälkeen jälleenviedään kokonaan tai osittain yhteisöön tai edunsaajamaahan, jos ne pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja jos niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimet;

d) tavaroita, jotka kuljetetaan keskeytyksettä putkijohdoissa muiden maiden kuin edunsaajamaan tai yhteisön alueen kautta.

2. Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen on osoitettava esittämällä toimivaltaisille tulliviranomaisille:

a) kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu kauttakuljetusmaan kautta; tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa on:

- tavaroiden tarkka kuvaus,

- tavaroiden purkamisen ja uudelleenlastauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjä aluksia tai muita kuljetusvälineitä koskevat tiedot,

- selvitys olosuhteista, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa, tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita todisteeksi kelpaavia asiakirjoja.

79 artikla

1. Tuotteille, jotka on lähetetty edunsaajamaasta toisessa maassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään yhteisöön tuotaviksi, on myönnettävä yhteisöön tuotaessa 67 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, jos ne täyttävät tässä jaksossa säädetyt edellytykset siten, että niitä voidaan pitää edunsaajamaan alkuperätuotteina, ja jos yhteisön toimivaltaisia tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt tuotteet suoraan edunsaajamaan alueelta maahan, jossa näyttely pidetään;

b) tämä viejä on myynyt tai luovuttanut tuotteet yhteisössä olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty yhteisöön samassa tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. A-alkuperätodistus on esitettävä yhteisön tulliviranomaisille tavanmukaisin edellytyksin. Siinä on ilmoitettava kyseisen näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia täydentävät todistusasiakirjat osoitukseksi tuotteiden laadusta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä.

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden tai käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityistarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana kyseiset tuotteet pysyvät tullin valvonnassa.

2 alajakso

Alkuperäselvitys

80 artikla

Edunsaajamaiden alkuperätuotteet saavat tämän jakson säännösten mukaiset etuudet esitettäessä:

a) A-alkuperätodistus, jonka malli esitetään liitteessä 17, tai

b) 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ilmoitus, jonka teksti esitetään liitteessä 18 ja jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetysluettelossa tai muussa kaupallisessa asiakirjassa, jossa kyseiset tuotteet kuvataan riittävän tarkasti, jotta ne voidaan tunnistaa (jäljempänä `kauppalaskuilmoitus`).

a) A-alkuperätodistus

81 artikla

1. Tässä jaksossa tarkoitetuille alkuperätuotteille, jotka kuljetetaan suoraan yhteisöön 78 artiklan mukaisesti, on myönnettävä yhteisöön tuotaessa 67 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, jos niistä esitetään edunsaajamaan tulliviranomaisten tai muiden toimivaltaisten valtion viranomaisten antama A-alkuperätodistus, jos viimeksi mainittu maa

- on antanut komissiolle 93 artiklassa edellytetyt tiedot

- avustaa yhteisöä sallimalla jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tarkastaa asiakirjan aitouden tai kyseisten tuotteiden tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuuden.

2. A-alkuperätodistus annetaan ainoastaan, jos se voi olla 67 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamiseen oikeuttava vahvistusasiakirja.

3. A-alkuperätodistus voidaan antaa ainoastaan viejän tai tämän valtuuttaman edustajan kirjallisesta hakemuksesta.

4. Viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on liitettävä hakemukseen kaikki tarvittavat vahvistusasiakirjat, joilla voidaan osoittaa, että maasta vietäville tuotteille voidaan antaa A-alkuperätodistus.

5. Edunsaajamaan toimivaltaisen valtion viranomaisen on annettava todistus, jos vietäviä tuotteita voidaan pitää 1 alajaksossa tarkoitettuina tämän maan alkuperätuotteina. Todistus on annettava viejän käyttöön heti, kun tuotteiden vienti on tosiasiallisesti toteutunut tai varmistunut.

6. Voidakseen tarkastaa, että 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset ovat täyttyneet, on toimivaltaisella valtion viranomaisella oltava oikeus vaatia kaikkien vahvistusasiakirjojen esittämistä tai suorittaa tarpeellisina pitämänsä tarkastukset.

7. Edunsaajamaan toimivaltaisen valtion viranomaisen on huolehdittava, että todistus- ja hakemuslomakkeet on täytetty asianmukaisesti.

8. A-alkuperätodistuksessa olevaa kohtaa 2 ei tarvitse välttämättä täyttää. Todistuksen kohtaan 12 on ehdottomasti merkittävä `Euroopan yhteisö` tai jonkin jäsenvaltion nimi.

9. A-alkuperätodistuksen antamispäivä on merkittävä kohtaan 11. Tähän todistuksen antaneen toimivaltaisen valtion viranomaisen käyttöön varattuun kohtaan merkittävän allekirjoituksen on oltava käsin kirjoitettu.

82 artikla

1. A-alkuperätodistus on esitettävä tulliviranomaisille tuovassa jäsenvaltiossa, jossa tuotteet esitetään tullille, kymmenen kuukauden kuluessa päivästä, jona edunsaajamaan valtion viranomainen on antanut todistuksen.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetun voimassaoloajan jälkeen tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisille esitetyt A-alkuperätodistukset voidaan hyväksyä 67 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamiseen, jos määräaikaa ei ole noudatettu poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3. Muissa myöhästymistapauksissa tuovan jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä todistukset, jos tuotteet esitetään niille ennen 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä.

4. Tuojan pyynnöstä ja tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisten vahvistamin edellytyksin ja kun

a) tuotteiden tuonti on säännöllistä ja jatkuvaa ja tuonnin kaupallinen arvo on merkittävä,

b) tuotteet kuuluvat saman ostosopimuksen piiriin ja sopimuspuolet ovat sijoittautuneet viejämaahan ja yhteisöön,

c) tuotteet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön samaan (kahdeksannumeroiseen) koodiin,

d) tuotteet tulevat ainoastaan yhdeltä viejältä, ne on osoitettu samalle tuojalle ja niiden tuloselvitykset hoidetaan samassa yhteisön tullitoimipaikassa,

tulliviranomaisille voidaan toimittaa pelkästään yksi alkuperäselvitys ensimmäisen lähetyksen tuonnin yhteydessä. Tätä menettelyä sovelletaan toimivaltaisten tulliviranomaisten vahvistamiin määriin ja kauteen. Mainittu ajanjakso ei saa missään tapauksessa olla yli kolme kuukautta.

83 artikla

Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän XVI ja XVII jaksoon tai nimikkeeseen 7308 tai 9406 kuuluva, harmonoidun järjestelmän 2 yleissäännön a alakohdan mukainen osiin purettu tai kokoamaton tavara tuodaan maahan osalähetyksinä tuojavaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille esitetään ainoastaan yksi alkuperäselvitys ensimmäistä lähetystä tuotaessa.

84 artikla

Kun A-alkuperätodistus muodostaa 67 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia koskevien säännösten soveltamiseen oikeuttavan vahvistusasiakirjan, on viejämaan toimivaltaisen valtion viranomaisen toteutettava tarvittavat toimenpiteet tuotteiden alkuperän toteamiseksi ja muiden todistukseen merkittyjen tietojen tarkastamiseksi.

85 artikla

A-alkuperätodistus on esitettävä tuovan jäsenvaltion tulliviranomaisille koodeksin 62 artiklassa säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen. Nämä viranomaiset saavat vaatia siitä käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuonti-ilmoitukseen lisätään ilmoitus, jossa tuoja vakuuttaa, että tuotteet täyttävät tämän jakson soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

86 artikla

1. Poiketen siitä, mitä säädetään 81 artiklan 5 kohdassa, A-alkuperätodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa vasta kyseisten tuotteiden viennin jälkeen:

a) jos sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdyksen, tahattoman laiminlyönnin tai erityisolosuhteiden vuoksi, tai

b) jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että A-alkuperätodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnin yhteydessä hyväksytty teknisistä syistä.

2. Toimivaltainen valtion viranomainen saa antaa todistuksen jälkikäteen vasta todettuaan, että viejän hakemuksessa olevat tiedot ovat vastaavien vientiasiakirjojen tietojen mukaiset ja ettei kyseisiä tuotteita vietäessä ole annettu tämän jakson säännösten mukaista A-alkuperätodistusta.

3. Jälkikäteen annetun A-alkuperätodistuksen kohtaan 4 on tehtävä merkintä `Délivré a posteriori` tai `Issued retrospectively`.

87 artikla

1. Jos A-alkuperätodistus varastetaan tai se katoaa taikka tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta toimivaltaisilta valtion viranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella. Näin annetun kaksoiskappaleen kohtaan 4 on tehtävä merkintä `Duplicata` tai `Duplicate`, ja siinä on myös mainittava alkuperäisen todistuksen antamispäivä ja sarjanumero.

2. Sovellettaessa 82 artiklaa kaksoiskappale on voimassa alkuperäiseen todistukseen merkitystä päivästä.

88 artikla

1. Jos alkuperätuotteet asetetaan yhteisön tullitoimipaikan valvontaan, alkuperäinen alkuperäselvitys on mahdollista korvata yhdellä tai useammalla A-alkuperätodistuksella kyseisten tuotteiden tai tietyn osan niistä lähettämiseksi muualle yhteisöön tai Sveitsiin tai Norjaan. Korvaavat A-alkuperätodistukset antaa se tullitoimipaikka, jonka valvontaan kyseiset tuotteet on asetettu.

2. Edellä 1 kohdan tai 89 artiklan mukaisesti annettua korvaavaa todistusta on pidettävä siihen merkittyjen tavaroiden lopullisena alkuperätodistuksena. Korvaava todistus laaditaan jälleenviejän kirjallisen hakemuksen perusteella.

3. Korvaavan todistuksen oikeassa yläkulmassa olevaan kohtaan on merkittävä sen välittäjämaan nimi, jossa se on annettu.

Todistuksen kohtaan 4 on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä: `Certificat de remplacement` tai `Replacement certificate` sekä alkuperäisen alkuperätodistuksen antamispäivä ja sarjanumero.

Jälleenviejän nimi on merkittävä kohtaan 1.

Lopullisen vastaanottajan nimi voidaan merkitä kohtaan 2.

Alkuperäisen todistuksen kaikki jälleenvietäviä tuotteita koskevat merkinnät on siirrettävä kohtiin 3-9.

Viittaukset jälleenviejän kauppalaskuun on merkittävä kohtaan 10.

Korvaavan todistuksen antaneen tulliviranomaisen vahvistus on merkittävä kohtaan 11. Kyseisen viranomaisen vastuu rajoittuu korvaavan todistuksen antamiseen. Todistuksen kohtaan 12 merkittyjen alkuperämaata ja määrämaata koskevien tietojen on oltava samat kuin alkuperäisessä todistuksessa. Tämän kohdan allekirjoittaa jälleenviejä. Vilpittömässä mielessä tämän kohdan allekirjoittanut jälleenviejä ei vastaa alkuperäiseen todistukseen tehtyjen merkintöjen oikeellisuudesta.

4. Tullitoimipaikan, jota pyydetään tekemään 1 kohdassa tarkoitettu toimi, on merkittävä alkuperäiseen todistukseen edelleen lähetettyjen kollien painot, numerot ja laatu sekä vastaavan korvaavan todistuksen tai vastaavien korvaavien todistusten sarjanumerot. Kyseisen tullitoimipaikan on säilytettävä alkuperäinen todistus vähintään kolme vuotta.

5. Korvaavaan todistukseen voidaan liittää valojäljennös alkuperäisestä todistuksesta.

6. Jos tavaroille yhteisöön tuotaessa myönnetään 67 artiklassa tarkoitetut tullietuudet 76 artiklassa säädetyn poikkeuksen nojalla, tässä artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan ainoastaan yhteisöön tarkoitettuihin tavaroihin.

89 artikla

Tässä jaksossa tarkoitettuja alkuperätuotteita saadaan tuoda yhteisöön 67 artiklassa tarkoitetuin tullietuuksin esittämällä etuuden saavan edunsaajamaan toimivaltaisen viranomaisen antaman A-alkuperätodistuksen perusteella Norjan tai Sveitsin tulliviranomaisten antama korvaava A-alkuperätodistus, jos 78 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät ja jos Norja tai Sveitsi avustaa yhteisöä sallimalla sen tulliviranomaisten tarkastaa annettujen todistusten aitous ja oikeellisuus. Jäljempänä 94 artiklassa määriteltyä tarkastusmenettelyä sovelletaan soveltuvin osin. Mainitun 94 artiklan 3 kohdassa vahvistettu määräaika pidennetään kahdeksaan kuukauteen.

b) Kauppalaskuilmoitus

90 artikla

1. Kauppalaskuilmoituksen voi laatia:

a) jäljempänä 90 a artiklassa tarkoitettu yhteisössä toimiva valtuutettu viejä,

b) kuka tahansa viejä yhdestä tai useammasta kollista muodostuvalle, yhteensä enintään 3 000 ecun arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle, jos 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua apua sovelletaan tähän menettelyyn.

2. Kauppalaskuilmoitus voidaan laatia, jos tuotteita voidaan pitää yhteisön tai edunsaajamaan alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tässä jaksossa säädetyt edellytykset.

3. Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on voitava milloin tahansa viejämaan tulliviranomaisten tai valtion viranomaisten pyynnöstä esittää kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden alkuperäasema ja vahvistetaan, että muut tässä jaksossa säädetyt edellytykset on täytetty.

4. Viejä laatii kauppalaskuilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan liitteessä 18 esitetyn ilmoituksen ranskan tai englannin kielellä. Jos ilmoitus kirjoitetaan käsin, se on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

5. Kauppalaskuilmoituksessa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Kuitenkin 90 a artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei vaadita allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa viejämaan tulliviranomaisille tai valtion viranomaisille kirjallisen sitoumuksen, että hän ottaa täyden vastuun jokaisesta kauppalaskuilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa, niin kuin hän olisi itse käsin allekirjoittanut sen.

6. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa kauppalaskuilmoituksen käyttöä säätelevät seuraavat erityiset edellytykset:

a) kauppalaskuilmoitus laaditaan jokaiselle lähetykselle,

b) jos lähetykseen kuuluvat tuotteet on jo tarkastettu viejämaassa `alkuperätuotteiden` määritelmän perusteella, viejä voi mainita tämän tarkastuksen kauppalaskuilmoituksessa.

Ensimmäisen alakohdan säännökset eivät vapauta viejää täyttämästä tarvittaessa muita tulli- tai postimääräysten mukaisia muodollisuuksia.

90 a artikla

1. Yhteisön tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle, jäljempänä `valtuutettu viejä`, joka harjoittaa 67 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisten yhteisön tuotteiden usein tapahtuvaa vientiä ja joka antaa kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman ja muiden tässä jaksossa asetettujen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi, luvan laatia kauppalaskuilmoituksia tuotteiden arvosta riippumatta.

2. Tulliviranomaiset voivat asettaa valtuutetun viejän aseman myöntämiselle kaikki tarpeellisina pitämänsä edellytykset.

3. Tulliviranomaiset antavat valtuutelle viejälle tullin lupanumeron, joka on merkittävä kauppalaskuilmoitukseen.

4. Tulliviranomaiset valvovat valtuutetun viejän luvankäyttöä.

5. Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvan. Niiden on tehtävä siten, kun valtuutettu viejä ei enää anna 1 kohdassa tarkoitettuja takeita tai ei enää täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä taikka muutoin käyttää lupaa väärin.

90 b artikla

1. Edellä 67 artiklan 2 kohdan mukainen yhteisön tuotteiden alkuperäasema todistetaan esittämällä:

a) EUR.1-tavaratodistus, jonka malli esitetään liitteessä 21, tai

b) edellä 90 artiklassa tarkoitettu ilmoitus.

2. Viejä tai tämän valtuutettu edustaja tekee EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan 2 merkinnät `pays bénéficiaires du SPG` ja `CE` tai `GSP beneficiary countries` ja `EC`.

3. Tämän jakson A-alkuperätodistuksen antamista, käyttöä ja jälkitarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin EUR.1-tavaratodistuksiin ja, lukuun ottamatta antamista koskevia säännöksiä, kauppalaskuilmoituksiin.

90 c artikla

1. Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet tai matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina, joille myönnetään 67 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, tarvitsematta esittää A-alkuperätodistusta tai kauppalaskuilmoitusta, jos kyseessä on muu kuin kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tämän jakson soveltamiseksi vaaditut edellytykset ja jos ei ole syytä epäillä tämän ilmoituksen todenmukaisuutta.

2. Muuna kuin kaupallisena tuontina pidetään tuontia, joka on luonteeltaan satunnaista ja joka muodostuu yksinomaan vastaanottajan tai matkustajan henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, joiden laadun ja määrän perusteella on ilmeistä, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.

Lisäksi näiden tuotteiden yhteisarvo ei saa olla suurempi kuin 215 ecua pikkulähetysten osalta eikä suurempi kuin 600 ecua matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

91 artikla

1. Sovellettaessa 67 artiklan 2, 3 tai 4 kohtaa edunsaajamaan toimivaltaisten viranomaisten, jotka vastaavat A-alkuperätodistuksen antamisesta tuotteille, joiden valmistuksessa on käytetty yhteisön, Norjan tai Sveitsin alkuperäaineksia, on otettava huomioon EUR.1-tavaratodistus tai tapauksen mukaan kauppalaskuilmoitus.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa annetun A-alkuperätodistuksen kohtaan 4 on tehtävä merkintä `cumul CE`, `cumul Norvège`, `cumul Suisse` tai `EC cumulation`, `Norway cumulation`, `Switzerland cumulation`.

92 artikla

Pienten poikkeavuuksien toteaminen A-alkuperätodistuksen, EUR.1-tavaratodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen ja tavaroiden tuontimuodollisuuksien tekemiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä ei sinänsä tee tästä todistuksesta tai ilmoituksesta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa tullille esitettyjä tuotteita.

A-alkuperätodistuksessa, EUR.1-tavaratodistuksessa tai kauppalaskuilmoituksessa olevat selvät muotovirheet kuten lyöntivirheet eivät saa johtaa asiakirjan hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aiheen epäillä kyseisessä asiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuutta.

3 alajakso

Hallinnollisen yhteistyön menetelmät

93 artikla

1. Edunsaajamaiden on toimitettava komissiolle A-alkuperätodistuksia antamaan oikeutettujen alueellaan sijaitsevien valtion viranomaisten nimet ja osoitteet sekä näiden viranomaisten käyttämien leimasimien leimanäytteet sekä A-alkuperätodistusten ja kauppalaskuilmoitusten tarkastamisesta vastaavien valtion viranomaisten nimet ja osoitteet. Nämä leimat ovat voimassa siitä päivästä, jona komissio on ne vastaanottanut. Komissio toimittaa nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille. Kun tiedonannot on laadittu päivittämällä aiemmat tiedonannot, komissio ilmoittaa näiden uusien leimojen voimaantulopäivän edunsaajamaan toimivaltaisten viranomaisten antamien tietojen mukaan. Tiedot ovat luottamuksellisia; vapaaseen liikkeeseen laskettaessa kyseiset tulliviranomaiset kuitenkin sallivat niiden, joita asia koskee, tutustua tässä artiklassa mainittuihin leimanäytteisiin.

2. Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa päivämäärän, jona uudet 97 artiklan mukaiset edunsaajamaat ovat täyttäneet 1 kohdassa säädetyt velvoitteet.

3. Komissio toimittaa edunsaajamaille jäsenvaltioiden tulliviranomaisten EUR.1-tavaratodistuksissa käyttämien leimasimien leimanäytteet.

93 a artikla

Sovellettaessa 67 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia koskevia säännöksiä edunsaajamaiden on noudatettava tavaroiden alkuperää, A-alkuperätodistusten laatimista ja antamista sekä kauppalaskuilmoitusten käytön edellytyksiä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevia sääntöjä tai huolehdittava, että niitä noudatetaan.

94 artikla

1. A-alkuperätodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastukset on suoritettava pistokokein tai aina, kun yhteisön tulliviranomaisilla on perusteltu syy epäillä asiakirjan aitoutta tai kyseisten tuotteiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuutta.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä sovellettaessa yhteisön tulliviranomaisten on palautettava A-alkuperätodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen jäljennös vievän edunsaajamaan toimivaltaiselle valtion viranomaiselle ja esitettävä tarvittaessa tutkimuksen sisältöä tai muotoa koskevat perusteet. Viranomaisten on liitettävä A-alkuperätodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen jäljennökseen mahdollisesti esitetty kauppalasku tai sen jäljennös sekä mahdolliset muut vahvistusasiakirjat. Viranomaisten on myös toimitettava kaikki saadut tiedot, joiden perusteella epäillään, että todistuksessa tai kauppalaskuilmoituksessa olevat tiedot ovat virheelliset.

Jos kyseiset viranomaiset päättävät lykätä 67 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien myöntämistä, kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, ne esittävät tuojalle tuotteiden luovuttamista, jos tarpeellisina pidetyt suojatoimenpiteet on toteutettu.

3. Kun on tehty 1 kohdan säännösten mukaisesti jälkitarkastuspyyntö, tämä tarkastus on tehtävä ja sen tulokset on annettava tiedoksi yhteisön tulliviranomaisille kuuden kuukauden kuluessa. Tulosten perusteella on voitava ratkaista, koskeeko epäilyksenalainen A-alkuperätodistus tai kauppalaskuilmoitus maasta tosiasiallisesti vietyjä tuotteita ja voidaanko näille tuotteille tosiasiallisesti myöntää 67 artiklassa tarkoitetut tullietuudet.

4. Edellä 91 artiklan säännösten mukaisesti annettujen A-alkuperätodistusten osalta vastaukseen on liitettävä huomioon otetun (otettujen) EUR.1-tavaratodistuksen (-todistusten) tai tapauksen mukaan kauppalaskuilmoituksen (-ilmoitusten) jäljennös (jäljennökset).

5. Jos epäilyyn on perusteltua aihetta ja vastausta ei ole saatu 3 artiklassa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa tai vastauksen sisältämät tiedot eivät ole riittävät kyseisen asiakirjan aitouden tai tuotteiden tosiasiallisen alkuperän määrittämiseksi, toimivaltaisille viranomaisille on toimitettava toinen tiedonanto. Jollei tarkastuksen tuloksia ole toimitettu tarkastusta pyytäneille viranomaisille neljän kuukauden kuluessa tämän toisen tiedonannon jälkeen, tai jos tulosten perusteella ei voida määrittää asiakirjan aitoutta tai tuotteiden tosiasiallista alkuperää, tarkastusta pyytäneiden viranomaisten on evättävä tullietuudet, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan samaan alueelliseen ryhmään kuuluvien maiden kesken tämän jakson mukaisesti laadittujen A-alkuperätodistusten tai kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastukseen.

6. Kun tarkastusmenettely tai muu käytettävissä oleva tieto ilmeisesti osoittaa, että tämän jakson säännöksiä rikotaan, vievän edunsaajamaan on omasta aloitteestaan tai yhteisön pyynnöstä suoritettava tarvittavat tutkimukset tai toteutettava tarvittavat toimenpiteet tällaisten tutkimusten suorittamiseksi asianmukaista kiireellisyyttä noudattaen, jotta tällaiset rikkomukset voidaan todeta ja estää. Yhteisö voi tätä tarkoitusta varten osallistua näihin tutkimuksiin.

7. Vievän edunsaajamaan toimivaltaisten valtion viranomaisten on säilytettävä A-alkuperätodistusten jälkitarkastusta varten näiden todistusten jäljennökset sekä niihin mahdollisesti liittyvät vientiasiakirjat vähintään kolme vuotta.

95 artikla

Edellä 78 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 89 artiklan säännöksiä sovelletaan ainoastaan, jos Norja ja Sveitsi soveltavat yhteisön säännöksiä vastaavia säännöksiä tietyille kehitysmaiden alkuperätuotteille myöntämiensä tullietuuksien yhteydessä.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, kun Norja ja Sveitsi antavat tällaiset säännökset sekä ilmoittaa niille 78 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 89 artiklan säännösten sekä Norjan ja Sveitsin antamien niitä vastaavien säännösten soveltamispäivän.

Näitä säännöksiä sovelletaan, jos yhteisö, Norja ja Sveitsi sopivat etukäteen muun muassa siitä, että osapuolet antavat toisilleen vastavuoroista tarvittavaa apua hallinnollisen yhteistyön alalla.

4 alajakso

Ceuta ja Melilla

96 artikla

1. Ceuta ja Melilla eivät sisälly tässä jaksossa käytettyyn ilmaisuun `yhteisö`. Ceutan ja Melillan alkuperätuotteet eivät sisälly ilmaisuun `yhteisön alkuperätuotteet`.

2. Tämän jakson säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin määritettäessä, voidaanko tuotteita pitää yleisen tullietuusjärjestelmän mukaisen vievän edunsaajamaan alkuperätuotteina tuotaessa niitä Ceutaan ja Melillaan tai Ceutan ja Melillan alkuperätuotteina.

3. Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.

4. Tämän jakson A-alkuperätodistuksen antamista, käyttöä ja jälkitarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan Ceutan ja Melillan alkuperätuotteisiin soveltuvin osin.

5. Espanjan tulliviranomaisten on vastattava tämän jakson soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa.

5 alajakso

Loppusäännös

97 artikla

Jos maa tai alue hyväksytään taikka hyväksytään uudelleen yleisen tullietuusjärjestelmän mukaiseksi edunsaajaksi neuvoston EY:n asetuksissa tai EHTY:n päätöksissä tarkoitettujen tuotteiden osalta, tämän maan tai alueen alkuperätavaroille myönnetään mainitun järjestelmän mukaiset etuudet, jos ne viedään kyseisestä maasta tai kyseiseltä alueelta 93 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna päivänä tai sen jälkeen.

2 jakso

Bosnian ja Hertsegovinan sekä Kroatian tasavallat; Jugoslavian liittotasavalta; entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia; Länsirannan ja Gazan alueet

1 alajakso

Alkuperätuotteiden käsitteen määritelmä

98 artikla

1. Tullietuuksia, jotka yhteisö myöntää Bosnian ja Hertsegovinan sekä Kroatian tasavaltojen, Jugoslavian liittotasavallan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian sekä Länsirannan ja Gazan alueiden, jäljempänä `edunsaajatasavallat tai edunsaaja-alueet`, alkuperätuotteille, koskevia säännöksiä sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen alkuperätuotteina:

a) edunsaajatasavallasta tai edunsaaja-alueelta 99 artiklan mukaisesti kokonaan saadut tuotteet;

b) edunsaajatasavallasta tai edunsaaja-alueelta saadut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos nämä tuotteet ovat 100 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä.

2. Tässä jaksossa 3 kohdan mukaisia yhteisöstä peräisin olevia tuotteita eli yhteisön alkuperätuotteita, joita edunsaajatasavallassa tai edunsaaja-alueella valmistetaan tai käsitellään enemmän kuin 101 artiklassa tarkoitetaan, pidetään kyseisen tasavallan tai alueen alkuperätuotteina.

3. Yhteisössä tuotettujen tuotteiden alkuperää määritettäessä on 1 kohdan säännöksiä sovellettava soveltuvin osin.

99 artikla

1. Edunsaajatasavallassa tai edunsaaja-alueella taikka yhteisössä kokonaan tuotettuina pidetään:

a) niiden maaperästä tai merenpohjasta louhittuja kivennäistuotteita;

b) siellä korjattuja kasvituotteita;

c) siellä syntyneitä ja kasvatettuja eläviä eläimiä;

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saatuja tuotteita;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saatuja tuotteita;

f) niiden alusten aluevesiensä ulkopuolelta pyytämiä merikalastustuotteita ja muita merestä saamia tuotteita;

g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tuotteita;

h) siellä kerättyjä yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvia käytettyjä tavaroita;

i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneitä jätteitä;

j) niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saatuja tuotteita, jos niillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia;

k) siellä ainoastaan a-j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tavaroita.

2. Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa käytettyjä ilmaisuja `niiden alukset` ja `niiden tehdasalukset` voidaan soveltaa ainoastaan aluksiin ja tehdasaluksiin:

- jotka on merkitty tai ilmoitettu edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen taikka jäsenvaltion alusrekisteriin,

- jotka purjehtivat edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen taikka jäsenvaltion lipun alla,

- jotka ovat vähintään 50-prosenttisesti edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen taikka jäsenvaltioiden kansalaisten taikka sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jossakin näistä tasavalloista, alueista tai valtioista ja jonka johtaja tai johtajat, hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat edunsaajatasavallan, edunsaaja-alueen tai valtion kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi vähintään puolet kuuluu edunsaajatasavallalle, edunsaaja-alueelle tai jäsenvaltiolle taikka niiden julkisille laitoksille tai kansalaisille,

- joiden päällystö koostuu edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen taikka jäsenvaltioiden kansalaisista,

ja

- joiden miehistöstä vähintään 75 prosenttia on edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen taikka jäsenvaltion kansalaisia.

3. Ilmaisuihin `edunsaajatasavalta tai edunsaaja-alue` ja `yhteisö` sisältyvät myös jäsenvaltioiden taikka kyseisen tasavallan tai alueen aluevedet.

4. Avomerellä liikkuvia aluksia, erityisesti tehdasaluksia, joilla niiltä pyydetyt kalastustuotteet valmistetaan tai käsitellään, on pidettävä sen edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen taikka jäsenvaltion alueen osana, jolle ne kuuluvat, jos ne täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset.

100 artikla

1. Edellä 98 artiklaa sovellettaessa ei-alkuperäaineksia pidetään riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos valmis tuote luokitellaan eri nimikkeeseen kuin kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset, jollei 2 kohdasta muuta johdu.

2. Jos tuote mainitaan luettelon 1 ja 2 sarakkeessa, joka esitetään:

- liitteessä 19 Länsirannan ja Gazan alueiden osalta, tai

- liitteessä 20 Bosnian ja Hertsegovinan sekä Kroatian tasavaltojen, Jugoslavian liittotasavallan sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian osalta,

sen on täytettävä 1 kohdan säännön sijasta kyseiselle tuotteelle 3 sarakkeessa vahvistetut edellytykset.

101 artikla

Seuraavaa valmistusta ja käsittelyä pidetään riittämättöminä antamaan alkuperäasema, riippumatta siitä täyttyvätkö 100 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset:

a) toimet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustus, kuivaus, jäähdytys, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upotus, vahingoittuneiden osien poisto ja vastaavat toimet);

b) pelkkä pölyn poisto, seulonta, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), pesu, maalaus, paloittelu;

c) i) uudelleenpakkaaminen sekä kollien jakaminen ja yhdistäminen,

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai laudalle jne. kiinnittäminen sekä kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimet;

d) merkkien, nimilappujen tai muiden tunnisteiden kiinnitys tuotteisiin taikka niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos yksi tai useampi seoksen aineosista ei täytä tässä jaksossa säädettyjä edellytyksiä niiden pitämiseksi edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen taikka yhteisön alkuperätuotteina;

f) tuotteiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi;

g) kahden tai useamman a-f alakohdassa mainitun toimen toteuttaminen yhdessä;

h) eläinten teurastus.

102 artikla

1. Poiketen siitä, mitä 100 artiklassa säädetään, tietyn tuotteen valmistuksen varmistamiseksi voidaan käyttää ei-alkuperäaineksia, jos näiden ainesten yhteisarvo ei ole suurempi kuin 5 prosenttia valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta ja jollei liitteessä 14 olevasta 3.4 huomautuksesta muuta johdu.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 50-63 ryhmään kuuluviin tuotteisiin.

103 artikla

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan niiden kanssa yhden kokonaisuuden.

104 artikla

Harmonoidun järjestelmän yleisessä tulkintasäännössä 3 tarkoitettuja sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tavarat ovat alkuperätuotteita. Jos kuitenkin sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

105 artikla

Määritettäessä, onko tuote alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta seuraavien tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuotteiden alkuperää:

a) energia ja polttoaineet,

b) laitokset ja laitteistot,

c) koneet ja työkalut,

d) tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

106 artikla

Tässä jaksossa alkuperäaseman saavuttamiseksi säädettyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä edunsaajatasavallassa tai edunsaaja-alueella taikka yhteisössä.

Jos edunsaajatasavallasta tai edunsaaja-alueelta taikka yhteisöstä toiseen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla voida osoittaa, että:

- palautetut tavarat ovat samoja kuin maasta viedyt tavarat, ja

- tavaroille ei ole suoritettu muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi kyseisessä maassa olon aikana tarvittavia toimenpiteitä.

107 artikla

1. Edunsaajatasavallasta tai edunsaaja-alueelta yhteisöön tai yhteisöstä edunsaajatasavaltaan tai edunsaaja-alueelle suoraan kuljetettuina pidetään:

a) tavaroita, joita ei kuljeteta minkään muun maan alueen kautta;

b) yhden lähetyksen muodostavia tavaroita, jotka kuljetetaan muiden kuin edunsaajatasavaltaan, edunsaaja-alueelle tai yhteisöön kuuluvien alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näissä maissa, jos kyseiset tavarat pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja jos niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet;

c) tavaroita, jotka kuljetetaan keskeytyksettä putkijohdoissa muiden maiden kuin edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen taikka yhteisön alueen kautta.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen osoitetaan esittämällä toimivaltaisille tulliviranomaisille:

a) edunsaajatasavallassa, edunsaaja-alueella tai yhteisössä laadittu kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu kauttakuljetusmaan kautta, tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa on:

- tavaroiden tarkka kuvaus,

- tavaroiden purkamisen ja uudelleenlastauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjä aluksia tai muita kuljetusvälineitä koskevat tiedot,

- selvitys olosuhteista, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa, tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita todisteeksi kelpaavia asiakirjoja.

108 artikla

1. Tuotteille, jotka on lähetetty edunsaajatasavallasta tai edunsaaja-alueelta toisessa maassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään yhteisöön tuotaviksi, myönnetään yhteisöön tuotaessa 98 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, jos ne täyttävät tässä jaksossa vahvistetut edellytykset siten, että niitä voidaan pitää edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen alkuperätuotteina ja jos yhteisön toimivaltaisia tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt tuotteet suoraan edunsaajatasavallasta tai edunsaaja-alueelta maahan, jossa näyttely pidetään;

b) kyseinen viejä on myynyt tai luovuttanut tuotteet yhteisössä olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty yhteisöön näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen samassa tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. EUR.1-tavaratodistus on esitettävä yhteisön tulliviranomaisille tavanomaisin edellytyksin. Siinä on ilmoitettava kyseisen näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia täydentävät todistusasiakirjat todisteeksi tuotteiden laadusta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä.

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden tai käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityistarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi, ja joiden aikana kyseiset tuotteet pysyvät tullinvalvonnassa.

2 alajakso

Alkuperäselvitys

109 artikla

Edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen alkuperätuotteet saavat tämän jakson säännösten mukaiset etuudet esitettäessä:

a) EUR.1-tavaratodistus, jonka malli esitetään liitteessä 21, tai

b) 117 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, ilmoitus, jonka teksti esitetään liitteessä 22 ja jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetysluettelossa tai muussa kaupallisessa asiakirjassa, jossa kyseiset tuotteet kuvataan riittävän tarkasti, jotta ne voidaan tunnistaa (jäljempänä `kauppalaskuilmoitus`).

a) EUR.1-tavaratodistus

110 artikla

1. Tässä jaksossa tarkoitetut alkuperätuotteet, jotka on kuljetettu suoraan yhteisöön 107 artiklan mukaisesti, voidaan tuoda yhteisöön 98 artiklassa tarkoitetuin tullietuuksin, jos niistä esitetään EUR.1-tavaratodistus, jonka ovat antaneet:

- Bosnia-Hertsegovinan, Kroatian, Jugoslavian liittotasavallan tai entisen Jugoslavian Makedonian tasavallan tulli- tai valtion viranomaiset, tai

- Länsirannan ja Gazan alueen kauppakamarit,

jos kyseiset edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen toimivaltaiset viranomaiset:

- ovat antaneet komissiolle 121 artiklassa edellytetyt tiedot,

- avustavat yhteisöä sallimalla jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tarkastaa asiakirjan aitouden tai kyseisten tuotteiden tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuuden.

2. EUR.1-tavaratodistus voidaan antaa ainoastaan, jos se voi olla 98 artiklassa tarkoitettujen tullietuuksien soveltamiseen oikeuttava vahvistusasiakirja.

3. EUR.1-tavaratodistus annetaan viejän tekemästä tai viejän vastuulla tämän valtuuttaman edustajan tekemästä kirjallisesta hakemuksesta. Hakemus on laadittava tämän alajakson säännösten mukaisesti täytetylle lomakkeelle, jonka malli esitetään liitteessä 21.

Edunsaajatasavaltojen ja edunsaaja-alueiden toimivaltaisten viranomaisten on säilytettävä EUR.1-tavaratodistusten hakemukset vähintään kolme vuotta.

4. Viejän tai tämän edustajan on liitettävä hakemukseensa tarvittavat vahvistusasiakirjat, joilla voidaan osoittaa, että maasta vietäville tuotteille voidaan antaa EUR.1-tavaratodistus.

Viejän tai tämän edustajan on sitouduttava esittämään toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kaikki lisäselvitykset, joita nämä pitävät tarpeellisina etuuskohteluun oikeutettujen tavaroiden alkuperäaseman oikeellisuuden varmistamiseksi, sekä hyväksymään kaikki tarkastukset, jotka mainitut viranomaiset kohdistavat viejän tai tämän edustajan tileihin ja kyseisten tuotteiden valmistusolosuhteisiin.

5. Edunsaajatasavaltojen ja edunsaaja-alueiden toimivaltaisten viranomaisten sekä viejäjäsenvaltion tulliviranomaisten on annettava EUR.1-tavaratodistus, jos maasta vietäviä tavaroita voidaan pitää tässä jaksossa tarkoitettuina alkuperätuotteina.

6. Kun EUR.1-tavaratodistus muodostaa 98 artiklassa säädetyn etuusmenettelyn soveltamiseen oikeuttavan vahvistusasiakirjan, edunsaajatasavallan ja edunsaaja- alueen toimivaltaisten viranomaisten sekä viejäjäsenvaltion tulliviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tavaroiden alkuperän ja todistuksen muiden tietojen tarkastamiseksi.

7. Edellä 5 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisen tarkastamiseksi edunsaajatasavallan ja edunsaaja-alueen toimivaltaisilla viranomaisilla sekä viejäjäsenvaltion tulliviranomaisilla on oikeus vaatia vahvistusasiakirjoja ja suorittaa tarpeellisina pitämänsä tarkastukset.

8. Edunsaajatasavallan ja edunsaaja-alueen toimivaltaisten viranomaisten sekä viejäjäsenvaltioiden tulliviranomaisten on huolehdittava, että 1 kohdassa tarkoitetut lomakkeet on täytetty asianmukaisesti.

9. EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä on merkittävä tavaratodistuksen tulliviranomaisten merkinnöille varattuun osaan.

10. Edunsaajatasavallan tai edunsaaja-alueen toimivaltaisten viranomaisten tai viejäjäsenvaltion tulliviranomaisten on annettava EUR.1-tavaratodistus, kun siihen merkityt tuotteet viedään maasta. Se on annettava viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

111 artikla

Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän XVI ja XVII jaksoon tai nimikkeeseen 7308 tai 9406 kuuluva, harmonoidun järjestelmän 2 yleisen tulkintasäännön a alakohdan mukainen osiin purettu tai kokoamaton tavara tuodaan maahan osalähetyksinä tuojavaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille esitetään tällaisesta tuotteesta yksi alkuperäselvitys ensimmäistä lähetystä tuotaessa.

112 artikla

Alkuperäselvitykset on esitettävä tuojajäsenvaltion tulliviranomaisille koodeksin 62 artiklassa säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen. Nämä viranomaiset voivat vaatia siitä käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuonti-ilmoitukseen liitetään tuojan vakuutus siitä, että tuotteet täyttävät tämän jakson soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

113 artikla

1. Poiketen siitä, mitä säädetään 110 artiklan 10 kohdassa, EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa vasta kyseisten tuotteiden viennin jälkeen:

a) jos sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdyksen, tahattoman laiminlyönnin tai erityisolosuhteiden vuoksi, tai

b) jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnin yhteydessä hyväksytty teknisistä syistä.

2. Toimivaltaiset viranomaiset saavat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta varmistettuaan viejän hakemuksen sisältämien tietojen olevan vastaavien vientiasiakirjojen mukaiset ja siitä, että tämän jakson ehtojen mukaista EUR.1-tavaratodistusta ei ollut annettu, kun kyseessä olevat tavarat vietiin.

3. Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

`EXPEDIDO A POSTERIORI`, `UDSTEDT EFTERFØLGENDE`, `NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT`, `ÅÊÄÏÈÅÍ ÅÊ ÔÙÍ ÕÓÔÅÑÙÍ`, `ISSUED RETROSPECTIVELY`, `DELIVRE A POSTERIORI`, `RILASCIATO A POSTERIORI`, `AFGEGEVEN A POSTERIORI`, `EMITIDO A POSTERIORI`, `ANNETTU JÄLKIKÄTEEN`, `UTFÄRDAT I EFTERHAND`.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu merkintä on tehtävä EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan `Huomautuksia`.

114 artikla

1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta toimivaltaisilta viranomaisilta tai viejäjäsenvaltion tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

`DUPLICADO`, `DUPLIKAT`, `DUPLIKAT`, `ÁÍÔÃÑÁÖÏ`, `DUPLICATE`, `DUPLICATA`, `DUPLICATO`, `DUPLICAAT` `SEGUNDA VIA`, `KAKSOISKAPPALE`, `DUPLIKAT`.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu merkintä on tehtävä EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen kohtaan `Huomautuksia`.

4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivämäärä, on voimassa kyseisestä päivästä.

115 artikla

Jos alkuperätuotteet asetetaan yhteisön tullitoimipaikan valvontaan, alkuperäinen alkuperäselvitys on mahdollista korvata yhdellä tai useammalla EUR.1-tavaratodistuksen kyseisten tuotteiden tai tietyn osan niistä lähettämiseksi muualle yhteisöön. Korvaavat EUR.1-tavaratodistukset antaa se tullitoimipaikka, jonka valvontaan kyseiset tuotteet on asetettu.

116 artikla

1. EUR.1-tavaratodistus on voimassa viisi kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu edunsaajatasavallassa, edunsaaja-aluella tai yhteisössä, ja se on esitettävä mainitun ajan kuluessa sen jäsenvaltion taikka etuuden saavan tuojatasavallan tai -alueen tulliviranomaisille, jossa tuotteet esitetään tullille.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetun määräajan jälkeen jäsenvaltion tulliviranomaisille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista varten, jos määräajan noudattamatta jättäminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista.

3. Muissa 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuojajäsenvaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä nämä todistukset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

b) Kauppalaskuilmoitus

117 artikla

1. Kauppalaskuilmoituksen voi laatia

a) jäljempänä 118 artiklassa tarkoitettu yhteisössä toimiva valtuutettu viejä,

b) kuka tahansa viejä yhdestä tai useammasta kollista muodostuvalle, yhteensä enintään 3 000 ecun arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle, jos 110 artiklan 1 kohdassa säädettyä apua sovelletaan myös tähän menettelyyn.

2. Kauppalaskuilmoitus voidaan laatia, jos tuotteita voidaan pitää yhteisön taikka etuuden saavan tasavallan tai alueen alkuperätuotteina ja jos tuotteet täyttävät muut tämän jakson edellytykset.

3. Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on kyettava milloin tahansa yhteisön tulliviranomaisten taikka etuuden saavan tasavallan tai alueen toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema ja tässä jaksossa tarkoitetun hallinnollisen yhteistyön toteutuminen.

4. Viejä laatii kauppalaskuilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan liitteessä 22 olevan ilmoituksen käyttäen jotakin kyseisessä liitteessä mainituista eri kielisistä toisinnoista viejämaan sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoitus voidaan kirjoittaa myös käsin, tällöin se on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

5. Kauppalaskuilmoituksessa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Jäljempänä 118 artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei kuitenkaan vaadita allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa toimivaltaisille viranomaisille kirjallisen sitoumuksen, että hän ottaa täyden vastuun jokaisesta kauppalaskuilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa, niin kuin hän olisi itse käsin allekirjoittanut sen.

6. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa kauppalaskuilmoituksen käyttöä säätelevät seuraavat erityisedellytykset:

a) kauppalaskuilmoitus laaditaan jokaiselle lähetykselle,

b) jos lähetykseen kuuluvat tuotteet on jo tarkastettu viejätasavallassa tai viejäalueella `alkuperätuotteiden` määritelmän perusteella, viejä voi mainita tämän tarkastuksen kauppalaskuilmoituksessa.

Ensimmäisessä alakohdassa säännökset eivät vapauta viejää täyttämästä tarvittaessa muita tulli- tai postimääräysten mukaisia muodollisuuksia.

118 artikla

1. Yhteisön tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle, jäljempänä `valtuutettu viejä`, joka harjoittaa 98 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisten yhteisön tuotteiden usein tapahtuvaa vientiä ja joka antaa kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman ja muiden tässä jaksossa asetettujen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi, luvan laatia kauppalaskuilmoituksia tuotteiden arvosta riippumatta

2. Tulliviranomaiset voivat asettaa valtuutetun viejän aseman myöntämiselle kaikki tarpeellisina pitämänsä edellytykset.

3. Tulliviranomaiset antavat valtuutelle viejälle tullin lupanumeron, joka on merkittävä kauppalaskuilmoitukseen.

4. Tulliviranomaiset valvovat valtuutetun viejän luvankäyttöä.

5. Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvan. Niiden on tehtävä näin silloin, kun valtuutettu viejä ei enää anna 1 kohdassa tarkoitettuja takeita tai ei enää täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä taikka muutoin käyttää lupaa väärin.

119 artikla

1. Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina, joille myönnetään 98 artiklassa tarkoitetut tullietuudet, tarvitsematta esittää EUR.1-tavaratodistusta tai kauppalaskuilmoitusta, jos kyseessä on muu kuin kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tämän artiklan soveltamiseksi vaaditut edellytykset ja jos ei ole syytä epäillä tämän ilmoituksen todenmukaisuutta.

2. Muuna kuin kaupallisena pidetään tuontia, joka on luonteeltaan satunnaista ja joka muodostuu yksinomaan vastaanottajan tai matkustajan henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, joiden luonteen ja määrän perusteella on ilmeistä, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.

Lisäksi näiden tuotteiden yhteisarvo ei saa olla suurempi kuin 215 ecua pikkulähetysten osalta eikä suurempi kuin 600 ecua matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

120 artikla

Pienten poikkeavuuksien toteaminen alkuperäselvityksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien suorittamiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä ei sinänsä tee tästä alkuperäselvityksestä mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa tullille esitettyjä tuotteita.

Alkuperäselvityksessä olevat selvät muotovirheet kuten lyöntivirheet eivät saa johtaa asiakirjan hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aiheen epäillä kyseisessä asiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuutta.

3 alajakso

Hallinnollisen yhteistyön menetelmät

121 artikla

1. Edunsaajatasavaltojen tai edunsaaja-alueiden on toimitettava komissiolle toimivaltaisten viranomaisten käyttämien leimasimien leimanäytteet sekä sellaisten viranomaisten nimet ja osoitteet, jotka ovat toimivaltaiset antamaan EUR.1-tavaratodistuksia sekä huolehtimaan kyseisten todistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastuksista. Leimat ovat voimassa siitä päivästä, jona komissio on ne saanut. Komissio toimittaa nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille. Kun tiedonannot on laadittu päivittämällä aiemmat tiedonannot, komissio ilmoittaa näiden uusien leimojen voimaantulopäivän etuuden saavan tasavallan tai alueen toimivaltaisten viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Nämä tiedot ovat luottamuksellisia, vapaaseen liikkeeseen laskettaessa kyseiset tulliviranomaiset kuitenkin sallivat niiden, joita asia koskee, tutustua tässä kohdassa mainittuihin leimanäytteisiin.

2. Komissio toimittaa edunsaajatasavalloille tai edunsaaja-alueille jäsenvaltioiden tulliviranomaisten EUR.1-tavaratodistuksissa käyttämien leimasimien leimanäytteet.

122 artikla

1. EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastus on suoritettava pistokokein tai aina, kun tuojajäsenvaltion tulliviranomaisilla tai edunsaajatasavaltojen taikka edunsaaja-alueiden toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteltua syytä epäillä asiakirjan aitoutta tai kyseisten tuotteiden tosiasiallisesta alkuperästä annettujen tietojen oikeellisuutta.

2. Edellä 1 kohdan säännösten soveltamiseksi tuovan jäsenvaltion tai edunsaajatasavallan taikka edunsaaja-alueen toimivaltaisten viranomaisten on palautettava EUR.1-tavaratodistus, kauppalaskuilmoitus tai näiden asiakirjojen jäljennös etuuden saavien tasavaltojen tai alueiden toimivaltaisille viranomaisille taikka viejäjäsenvaltion tulliviranomaisille ja esitettävä tarvittaessa tiedustelun sisältöä tai muotoa koskevat perusteet.

Tarkastusta pyytäneiden viranomaisten on liitettävä EUR.1-tavaratodistukseen tai alkuperää koskevaan kauppalaskuilmoitukseen tarvittavat kaupalliset asiakirjat tai niiden jäljennökset ja toimitettava jälkitarkastuspyynnön tueksi kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella mainitussa todistuksessa tai lomakkeessa olevat maininnat voidaan olettaa virheellisiksi.

Jos jäsenvaltion tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämistä, kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet, jos tarpeellisina pidetyt suojatoimenpiteet on toteutettu.

3. Tarkastuksen tulokset on annettava kuuden kuukauden kuluessa tiedoksi tarkastusta pyytäneille tuojajäsenvaltion tulliviranomaisille tai edunsaajatasavaltojen tai edunsaaja-alueiden toimivaltaisille viranomaisille. Niiden perusteella on voitava määrittää, koskevatko EUR.1-tavaratodistus ja kauppalaskuilmoitus maasta tosiasiallisesti vietyjä tuotteita ja voidaanko niiden perusteella tosiasiallisesti soveltaa 98 artiklassa säädettyä etuuskohtelua kyseisiin tuotteisiin.

4. EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastusta varten etuuden saavien tasavaltojen tai alueiden toimivaltaisten viranomaisten taikka viejäjäsenvaltion tulliviranomaisten on säilytettävä näiden asiakirjojen jäljennökset sekä niihin liittyvät mahdolliset vientiasiakirjat vähintään kolme vuotta.

5. Tapauksissa, joissa epäilyyn on perusteltua aihetta ja vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden määräajan kuluessa tai vastauksen sisältämät tiedot eivät ole riittävät kyseisen asiakirjan aitouden tai tuotteiden tosiasiallisen alkuperän määrittämiseksi, tarkastusta pyytäneiden viranomaisten on evättävä tullietuudet, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

4 alajakso

Ceuta ja Melilla

123 artikla

1. Ceuta ja Melilla eivät sisälly tässä jaksossa käytettyyn ilmaisuun `yhteisö`. Ceutan ja Melillan alkuperätuotteet eivät sisälly ilmaisuun `yhteisön alkuperätuotteet`.

2. Tämän jakson säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin määritettäessä, voidaanko tuotteita pitää etuuden saavan vievän tasavallan tai alueen alkuperätuotteina, joille myönnetään etuus tuotaessa niitä Ceutaan ja Melillaan, tai Ceutan ja Melillan alkuperätuotteina.

3. Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.

4. Tämän jakson EUR.1-tavaratodistuksen antamista, käyttöä ja jälkitarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan Ceutan ja Melillan alkuperätuotteisiin soveltuvin osin.

5. Espanjan tulliviranomaisten on vastattava näiden säännösten soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa."

3. Korvataan 220 artikla seuraavasti:

"220 artikla

1. Rajoittamatta mahdollisten erityissäännösten soveltamista on taloudellisesti vaikuttavaan tullimenettelyyn asettamista koskevaan ilmoitukseen liitettävä seuraavat asiakirjat:

a) tullivarastointimenettely:

- D-luokan varaston osalta: asiakirjat, joista säädetään 218 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa,

- muiden kuin D-luokan varaston osalta: ei asiakirjoja;

b) sisäinen jalostusmenettely:

- tullinpalautusjärjestelmän osalta: asiakirjat, joista säädetään 218 artiklan 1 kohdassa,

- suspensiojärjestelmän osalta: asiakirjat, joista säädetään 218 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa,

sekä tarvittaessa kyseiseen tullimenettelyyn tarvittava kirjallinen lupa tai 556 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa jäljennös sitä koskevasta hakemuksesta;

c) tullivalvonnassa tapahtuva valmistus: asiakirjat, joista säädetään 218 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä tarvittaessa kyseiseen tullimenettelyyn tarvittava kirjallinen lupa;

d) väliaikaisen maahantuonnin menettely:

- osittaisen tuontitullittomuuden osalta asiakirjat, joista säädetään 218 artiklan 1 kohdassa,

- täydellisen tuontitullittomuuden osalta asiakirjat, joista säädetään 218 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa,

sekä tarvittaessa kyseiseen tullimenettelyyn tarvittava kirjallinen lupa;

e) ulkoiset jalostusmenettelyt: asiakirjat, joista säädetään 221 artiklan 1 kohdassa, sekä tarvittaessa kyseiseen menettelyyn tarvittava kirjallinen lupa tai 751 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa jäljennös sitä koskevasta hakemuksesta.

2. Edellä 218 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kaikkiin taloudellisesti vaikuttaviin tullimenettelyiden asettamista koskeviin ilmoituksiin.

3. Tulliviranomaiset voivat sallia, että kyseessä olevaan menettelyyn tarvittava kirjallinen lupa tai jäljennös sitä koskevasta hakemuksesta pidetään niiden saatavilla ilmoitukseen liittämisen sijasta."

4. Lisätään 228 artiklaan seuraavat alakohdat:

"Kuitissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a) tavaroiden kuvaus, kuvauksen on oltava riittävän tarkka tavaroiden tunnistamiseksi, kuvausta voidaan tarvittaessa täydentää tariffinimikkeellä;

b) laskettu arvo ja/tai tapauksen mukaan tavaroiden määrä;

c) perityt maksut;

d) kuitin antamispäivä;

e) kuitin antaneen viranomaisen tunniste.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tämän artiklan soveltamiseksi käytettävien kuittien mallit. Komissio toimittaa nämä tiedot muille jäsenvaltioille."

5. Korvataan 455 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3. Edellä 2 kohdassa todiste on esitettävä tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla

a) tulliviranomaisten oikeaksi todistamalla tulli- tai kaupallisella asiakirjalla, jossa vahvistetaan, että kyseiset tavarat on esitetty määrätoimipaikassa. Tässä asiakirjassa on oltava kyseisten tavaroiden tunnistetiedot;

tai

b) kolmannessa maassa annetulla tavaran asettamista tullimenettelyyn koskevalla tulliasiakirjalla tai sen jäljennöksellä taikka valojäljennöksellä, jäljennöksen tai valojäljennöksen on oltava joko alkuperäisen asiakirjan vahvistaneen toimielimen tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten taikka jonkin jäsenvaltion viranomaisten oikeaksi todistama. Tässä asiakirjassa on oltava kyseisten tavaroiden tunnistetiedot,

tai

c) ATA-yleissopimuksen osalta mainitun yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyillä todistamiskeinoilla."

6. Lisätään 2 jaksoon 457 b artikla seuraavasti:

"457 b artikla

1. Kun TIR-kuljetus koskee 362 artiklan säännöksissä tarkoitettuja tavaroita, tai kun tulliviranomaiset pitävät sitä tarpeellisena, voi lähtötoimipaikka/määrätoimipaikka määrätä reitin kyseisille tavaroille. Ainoastaan sen jäsenvaltion viranomaiset, jossa tavarat ovat määrätyn reitin varrella, voivat muuttaa reittiä TIR carnet'n haltijan pyynnöstä. Tulliviranomaiset tekevät aiheelliset merkinnät TIR carnet'een ja ilmoittavat asiasta viipymättä lähtötoimipaikan/määrätoimipaikan tulliviranomaisille.

Jäsenvaltioiden on toteutettava rikkomusten tai säännönvastaisuuksien torjumiseksi ja tehokkaiden rangaistusten määräämiseksi niistä tarvittavat toimenpiteet.

2. Kuljettaja voi poiketa määrätystä reitistä ylivoimaisen esteen vuoksi. Tavarat ja TIR carnet on esitettävä viipymättä sen jäsenvaltion tulliviranomaisille, jota lähinnä tavarat ovat. Tulliviranomaisten on viipymättä ilmoitettava lähtötoimipaikan/määrätoimipaikan viranomaisille reittiä koskevista muutoksista ja tehtävä aiheelliset merkinnät TIR carnet'een."

7. Korvataan 629 artikla seuraavasti:

"629 artikla

Ilmoituksen, jolla jalostetuille tuotteille tai tarvittaessa samassa tilassa olevalle tavaralle osoitetaan jokin koodeksin 128 artiklassa tarkoitetuista tulliselvitysmuodoista, on sisällettävä kaikki tullinpalautusta koskevan hakemuksen perusteluiksi tarvittavat tiedot."

8. Korvataan 630 artikla seuraavasti:

"630 artikla

Rajoittamatta yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamista kaikki jalostetut tuotteet, tai tarvittaessa samassa tilassa oleva tavara, joille on tarkoitus osoittaa jokin koodeksin 128 artiklassa tarkoitetusta tulliselvitysmuodoista, on esitettävä menettelyn päättävässä toimipaikassa ja niille on suoritettava kyseisen tulliselvitysmuodon osalta säädetyt tullimuodollisuudet niitä koskevien yleisten säännösten mukaisesti."

9. Korvataan 631 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Muissa tapauksissa kuin 568 artiklaa sovellettaessa on ilmoitus jonkin koodeksin 128 artiklassa tarkoitetuista tulliselvitysmuodoista osoittamiseksi jalostetuille tuotteille tai tarvittaessa samassa tilassa olevalle tavaralle tehtävä johonkin luvassa määrätyistä menettelyn päättävistä toimipaikoista."

10. Korvataan 640 artiklan 1 kohdan j alakohta seuraavasti:

"j) viittaukset ilmoituksiin, joilla jalostetuille tuotteille tai tarvittaessa samassa tilassa olevalle tavaralle on osoitettu jokin koodeksin 128 artiklassa tarkoitettu tulliselvitysmuoto;"

11. Muutetaan osa IV III osasto seuraavasti:

a) Korvataan otsake seuraavasti:

"TULLIVELAN KANTAMINEN"

b) Lisätään 871 artiklan ensimmäiseen kohtaan virke seuraavasti:

"Niiden on sisällettävä lisäksi sen henkilön allekirjoittama selvitys, jota komissiolle ratkaistavaksi annettava tapaus koskee, kyseisessä selvityksessä on vahvistettava, että asianomainen henkilö on voinut tutustua asiakirjoihin, ja siitä on käytävä ilmi, joko että tällä ei ole mitään lisättävää tai kaikki tämän tärkeiksi katsomat seikat, jotka on lisättävä asiakirjoihin."

c) Lisätään 876 a artikla seuraavasti:

"876 a artikla

1. Tulliviranomaisten on lykättävä pyynnön tai hakemuksen johdosta tehtävään päätökseen asti velallisen velvollisuutta maksaa tullit, edellyttäen, että kun tavarat eivät enää ole tullivalvonnan alaisia, tullien määrästä on annettu vakuus, ja

a) jos on esitetty ilmoituksen mitätöintiä koskeva pyyntö ja jos kyseiseen pyyntöön voidaan todennäköisesti suostua;

b) jos on esitetty peruuttamista koskeva hakemus koodeksin 236 artiklan mukaisesti yhdessä koodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohdan kanssa taikka sen 238 tai 239 artiklan mukaisesti ja jos tulliviranomaiset arvioivat, että asianmukaisen säännöksen edellytysten voidaan katsoa tulleen täytetyiksi;

c) muissa kuin b alakohdassa mainituissa tapauksissa peruuttamista koskeva hakemus on esitetty koodeksin 236 artiklan mukaisesti ja koodeksin 244 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetut edellytykset ovat tulleet täytetyiksi.

Vakuutta ei kuitenkaan tarvitse vaatia, jos kyseinen vaatimus olisi omiaan, velallisen tilanne huomioon ottaen, aiheuttamaan vakavia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia.

2. Jos koodeksin 233 artiklan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa tai d alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa olevia tavaroita on takavarikoitu, tulliviranomaisten on lykättävä takavarikoinnin ajaksi velallisen velvollisuutta maksaa tullit, jos ne arvioivat, että valtiolle menetetyksi julistamisen edellytysten voidaan katsoa tulleen täytetyiksi."

12. Lisätään 905 artiklan toisen kohdan ensimmäiseen alakohtaan seuraava virke:

"Niiden on sisällettävä muun muassa palautuksen tai peruutuksen hakijan allekirjoittama selvitys, jossa vahvistetaan, että tämä on voinut tutustua asiakirjoihin, ja josta ilmenee, joko että tällä ei ole mitään lisättävää tai kaikki tämän tärkeiksi katsomat seikat, jotka on lisättävä asiakirjoihin."

13. Lisätään tämän asetuksen I liite 1 a liitteeksi.

14. Muutetaan liite 11 tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

15. Muutetaan liite 14 tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

16. Korvataan liite 15 tämän asetuksen liitteellä IV.

17. Korvataan liite 17 tämän asetuksen liitteellä V.

18. Korvataan liite 18 tämän asetuksen liitteellä VI.

19. Korvataan liite 19 tämän asetuksen liitteellä VII.

20. Korvataan liite 20 tämän asetuksen liitteellä VIII.

21. Korvataan liite 22 tämän asetuksen liitteellä IX.

22. Muutetaan liite 38 tämän asetuksen liitteen X mukaisesti.

23. Muutetaan liite 87 tämän asetuksen liitteen XI mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 1996.

Komission puolesta

Mario MONTI

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 302, 19.10.1992, s. 1

(2) EYVL N:o L 253, 11.10.1993, s. 1

(3) EYVL N:o L 289, 12.11.1996, s. 1

(4) EYVL N:o L 336, 23.12.1994, s. 1

(5) EYVL N:o L 70, 20.3.1996, s. 4

(6) EYVL N:o L 42, 19.2.1993, s. 34

(7) EYVL N:o L 184, 24.7.1996, s. 35

LIITE I

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE II

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 liite 11 seuraavasti:

Lisätään liitteeseen 11 nimikkeitä ex 8520 ja ex 8527 koskevien sääntöjen väliin sääntö seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

Muutetaan liite 14 seuraavasti:

Johdanto ja 2.1 huomautus:

Muutetaan: ". . . 69 artiklan 1 kohdassa, 100 artiklan 1 kohdassa ja 122 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua nimikkeenmuutossääntöä",

seuraavasti: ". . . 69 artiklan 1 kohdassa ja 100 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua nimikkeenmuutossääntöä";

2.5 huomautus:

Muutetaan: ". . . 70 artiklan, 100 artiklan 3 kohdan ja 122 artiklan 3 kohdan mukaisesti",

seuraavasti: ". . . 70 ja 101 artiklan mukaisesti".

Korvataan ilmaisu "miehitetyt alueet" ilmaisulla "Länsiranta ja Gazan alue".

LIITE IV

"LIITE 15

>TAULUKON PAIKKA>

"

LIITE V

"LIITE 17

A-ALKUPERÄTODISTUS

1. Todistuksen on oltava tässä liitteessä olevan mallin mukainen. Kääntöpuolella olevia huomautuksia ei välttämättä tarvitse laatia englannin tai ranskan kielellä. Todistus on laadittava englannin tai ranskan kielellä. Jos se laaditaan käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin.

2. Todistuksen koon on oltava 210 × 297 millimetriä; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 8 millimetriä määrämittaa pienempi tai enintään 5 millimetriä sitä suurempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 25 grammaa neliömetriä kohti. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennökset havaittaviksi.

Jos todistus muodostuu useasta kappaleesta, vain ensimmäinen lehti, joka muodostaa alkuperäiskappaleen, on varustettava vihreällä painetulla aaltomaisella taustakuviolla.

3. Jokaisessa todistuksessa on oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

4. Todistukset, joiden mallit esitetään tässä liitteessä, hyväksytään 1 päivästä tammikuuta 1996; kuitenkin aiemman, vuodelta 1992 peräisin olevan mallin mukaan laadittuja todistuksia voidaan käyttää 31 päivään joulukuuta 1997.

>KAAVION ALKU>

1. Goods consigned from (exporter's business name, address, country)

2. Goods consigned to (consignee's name, address, country)

3. Means of transport and route (as far as known)

Reference No

A

GENERALIZED SYSTEM OF PREFERENCES

CERTIFICATE OF ORIGIN

(Combined declaration and certificate)

FORM A

Issued in ..........

(country)

See notes overleaf

4. For official use

5. Item number

6. Marks and numbers of packages

7. Number and kind of packages, description of goods

8. Origin criterion

(see notes overleaf)

9. Gross weight or other quantity

10. Number

and date of invoices

11. Certification

It is hereby certified, on the basis of control carried out, that the declaration by the exporter is correct.

..........

Place and date, signature and stamp of certifying authority

12. Declaration by the exporter

The undersigned hereby declares that the above details and statements are correct; that all the goods were

produced in ..........

(country)

and that they comply with the origin requirements specified for those goods in the generalized system of preferences for goods exported to

..........

(importing country)

..........

Place and date, signature of authorized signatory

NOTES (1996)

I. Countries which accept Form A for the purposes of the generalized system of preferences (GSP):

Australia*

Canada

Japan

New Zealand**

Norway

Switzerland

United States of America***

Republic of Belarus

Republic of Bulgaria

Czech Republic

Republic of Hungary

Republic of Poland

Russian Federation

Slovakia

European Union:

Austria

Belgium

Denmark

Finland

France

Germany

Greece

Ireland

Italy

Luxembourg

Netherlands

Portugal

Spain

Sweden

United Kingdom

Full details of the conditions covering admission to the GSP in these countries are obtainable from the designated authorities in the exporting preference-receiving countries or from the customs authorities of the preference-giving countries listed above. An information note is also obtainable from the UNCTAD secretariat.

II. General conditions

To qualify for preference, products must:

(a) fall within a description of products eligible for preference in the country of destination. The description entered on the form must be sufficiently detailed to enable the products to be identified by the customs officer examining them;

(b) comply with the rules of origin of the country of destination. Each article in a consignment must qualify separately in its own right; and,

(c) comply with the consignment conditions specified by the country of destination. In general, products must be consigned direct from the country of exportation to the country of destination but most preference-giving countries accept passage through intermediate countries subject to certain conditions. (For Australia, direct consignment is not necessary.)

III. Entries to be made in Box 8

Preference products must either be wholly obtained in accordance with the rules of the country of destination or sufficiently worked or processed to fulfil the requirements of that country's origin rules.

(a) Products wholly obtained: for export to all countries listed in Section I, enter the letter ''P'' in Box 8 (for Australia and New Zealand Box 8 may be left blank).

(b) Products sufficiently worked or processed: for export to the countries specified below, the entry in Box 8 should be as follows:

(1) United States of America: for single country shipments, enter the letter ''Y'' in Box 8, for shipments from recognized associations of countries, enter the letter ''Z'', followed by the sum of the cost or value of the domestic materials and the direct cost of processing, expressed as a percentage of the ex-factory price of the exported products; (example ''Y'' 35 % or ''Z'' 35 %).

(2) Canada: for products which meet origin criteria from working or processing in more than one eligible least developed country, enter letter ''G'' in Box 8; otherwise ''F''.

(3) Japan, Norway, Switzerland and the European Union: enter the letter ''W'' in box 8 followed by the Harmonized Commodity Description and coding System (Harmonized System) heading at the 4-digit level of the exported product (example ''W'' 96.18).

(4) Bulgaria, Czech Republic, Hungary, Poland, the Russian Federation and Slovakia: for products which include value added in the exporting preference-receiving country, enter the letter ''Y'' in Box 8 followed by the value of imported materials and components expressed as a percentage of the fob price of the exported products (example ''Y'' 45 %); for products obtained in a preference-receiving country and worked or processed in one or more other such countries, enter ''Pk''.

(5) Australia and New Zealand: completion of Box 8 is not required. It is sufficient that a declaration be properly made in Box 12.

* For Australia, the main requirement is the exporter's declaration on the normal commercial invoice. Form A, accompanied by the normal commercial invoice, is an acceptable alternative, but official certification is not required.

** Official certification is not required.

*** The United States does not require GSP Form A. A declaration setting forth all pertinent detailed information concerning the production or manufacture of the merchandise is considered sufficient only if requested by the district collector of Customs.

>KAAVION LOOPU>

>KAAVION ALKU>

1. Expéditeur (nom, adresse, pays de l'exportateur)

2. Destinataire (nom, adresse, pays)

3. Moyen de transport et itinéraire (si connus)

Référence no

SYSTÈME GÉNÉRALISÉ DE PRÉFÉRENCES

CERTIFICAT D'ORIGINE

(Déclaration et certificat)

FORMULE A

Délivré en ..........

(pays)

Voir notes au verso

4. Pour usage officiel

5. No

d'ordre

6. Marques et numéros des colis

7. Nombre et type de colis; description des marchandises

8. Critère d'origine

(voir notes

au verso)

9. Poids brut

ou quantité

10. No et date de la facture

11. Certificat

Il est certifié, sur la base du contrôle effectué, que la déclaration de l'exportateur est exacte.

..........

Lieu et date, signature et timbre de l'autorité délivrant le certificat

12. Déclaration de l'exportateur

Le soussigné déclare que les mentions et indications cidessus sont exactes, que toutes ces marchandises ont été produites en ..........

et qu'elles remplissent les conditions d'origine requises par le système généralisé de préférences pour être exportées à destination de

..........

(nom du pays importateur)

..........

Lieu et date, signature du signataire habilité

NOTES (1996)

I. Pays qui acceptent la formule A aux fins du système généralisé de préférences (SGP):

Australie*

Canada

États-Unis d'Amérique***

Japon

Norvège

Nouvelle-Zélande**

Suisse

Fédération de Russie

République de Bélarus

République de Bulgarie

République de Hongrie

République de Pologne

République tchèque

Slovaquie

Union européenne:

Allemagne

Autriche

Belgique

Danemark

Espagne

Finlande

France

Grèce

Irlande

Italie

Luxembourg

Pays-Bas

Portugal

Royaume-Uni

Suède

Des détails complets sur les conditions régissant l'admission au bénéfice du SGP dans ces pays peuvent être obtenus des autorités désignées par les pays exportateurs bénéficiaires ou de l'administration des douanes des pays donneurs qui figurent dans la liste ci-dessus. Une note d'information peut également être obtenue du secrétariat de la CNUCED.

II. Conditions générales

Pour être admis au bénéfice des préférences, les produits doivent:

a) correspondre à la définition établie des produits pouvant bénéficier du régime de préférences dans le pays de destination. La description figurant sur la formule doit être suffisamment détaillée pour que les produits puissent être identifiés par l'agent des douanes qui les examine;

b) satisfaire aux règles d'origine du pays de destination. Chacun des articles d'une même expédition doit répondre aux conditions prescrites

et

c) satisfaire aux conditions d'expédition spécifiées par le pays de destination. En général, les produits doivent être expédiés directement du pays d'exportation au pays de destination; toutefois, la plupart des pays donneurs de préférences acceptent sous certaines conditions le passage par des pays intermédiaires (pour l'Australie, l'expédition directe n'est pas nécessaire).

III. Indications à porter dans la case 8

Pour bénéficier des préférences, les produits doivent avoir été, soit entièrement obtenus, soit suffisamment ouvrés ou transformés conformément aux règles d'origine des pays de destination.

a) Produits entièrement obtenus: pour l'exportation vers tous les pays figurant dans la liste de la section I, il y a lieu d'inscrire la lettre ''P'' dans la case 8 (pour l'Australie et la Nouvelle-Zélande, la case 8 peut être laissée en blanc).

b) Produits suffisamment ouvrés ou transformés: pour l'exportation vers les pays figurant ci-après, les indications à porter dans la case 8 doivent être les suivantes:

1. États-Unis d'Amérique: dans le cas d'expédition provenant d'un seul pays, inscrire la lettre ''Y'' ou, dans le cas d'expéditions provenant d'un groupe de pays reconnu comme un seul, la lettre ''Z'', suivie de la somme du coût ou de la valeur des matières et du coût direct de la transformation, exprimée en pourcentage du prix départ usine des marchandises exportées (exemple: ''Y'' 35 % ou ''Z'' 35 %);

2. Canada: il y a lieu d'inscrire dans la case 8 la lettre ''G'' pour les produits qui satisfont aux critères d'origine après ouvraison ou transformation dans plusieurs des pays les moins avancés; sinon, inscrire la lettre ''F'';

3. Japon, Norvège, Suisse et Union européenne: inscrire dans la case 8 la lettre ''W'' suivie de la position tarifaire à quatre chiffres occupée par le produit exporté dans le Système harmonisé de désignation et de codification des marchandises (Système harmonisé) (exemple ''W'' 96.18);

4. Bulgarie, Hongrie, Pologne, République tchèque, Fédération de Russie et Slovaquie: pour les produits avec valeur ajoutée dans le pays exportateur bénéficiaire de préférences, il y a lieu d'inscrire la lettre ''Y'' dans la case 8, en la faisant suivre de la valeur des matières et des composants importés, exprimée en pourcentage du prix fob des marchandises exportées (exemple: ''Y'' 45 %); pour les produits obtenus dans un pays bénéficiaire de préférences et ouvrés ou transformés dans un ou plusieurs autres pays bénéficiaires, il y a lieu d'inscrire les lettres ''Pk'' dans la case 8;

5. Australie et Nouvelle-Zélande: il n'est pas nécessaire de remplir la case 8. Il suffit de faire une déclaration appropriée dans la case 12.

* Pour l'Australie, l'exigence de base est une attestation de l'exportateur sur la facture habituelle. La formule A, accompagnée de la facture habituelle, peut être acceptée en remplacement, mais une certification officielle n'est pas exigée.

** Un visa officiel n'est pas exigé.

*** Les États-Unis n'exigent pas de certificat SGP Formule A. Une déclaration reprenant toute information appropriée et détaillée concernant la production ou la fabrication de la marchandise est considérée comme suffisante, et doit être présentée uniquement à la demande du receveur des douanes du district (District Collector of Customs).

>KAAVION LOOPU>

"

LIITE VI

"LIITE 18

Kauppalaskuilmoitus

>KAAVION ALKU>

Kauppalaskuilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava ottamalla huomioon alaviitteet. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

Ranskankielinen toisinto

L'exportateur des produits couverts par le présent document (authorisation douanière no . . . (1)) déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l'origine préférentielle . . . (2) au sens des règles d'origine du Système des préférences tarifaires généralisées de la Communauté européenne.

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorization No . . . (1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of . . . preferential origin (2) according to rules of origin of the Generalized System of Preferences of the European Community.

..........

(Paikka ja päiväys) (3)

..........

(Viejän allekirjoitus; lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä) (4)

(1) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii 90 a artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(2) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain 96 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella `CM` asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(3) Nämä merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan.

(4) Katso tämän pöytäkirjan 90 artiklan 5 kohtaa. Tapauksissa, joissa ei vaadita viejän allekirjoitusta, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä."

>KAAVION LOOPU>

LIITE VII

"LIITE 19

>TAULUKON PAIKKA>

"

LIITE VIII

"LIITE 20

>TAULUKON PAIKKA>

"

LIITE IX

"LIITE 22

Kauppalaskuilmoitus

>KAAVION ALKU>

Kauppalaskuilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava ottaen huomioon alaviitteet. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

Espanjankielinen toisinto

El exportador de los productos incluidos en el presente documento (autorización aduanera no . . . (1)) declara que, salvo indicación en sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial . . . (2).

Tanskankielinen toisinto

Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument (toldmyndighedernes tilladelse nr. . . . (1)), erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i . . . (2).

Saksankielinen toisinto

Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. . . . (1)) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, daß diese Waren, soweit nicht anderes angegeben, präferenzbegünstigte . . . Ursprungserzeugnisse sind (2).

Kreikankielinen toisinto

Ï åîáãùãÝáò ôùí ðñïúüíôùí ðïõ êáëýðôïíôáé áðü ôï ðáñüí Ýããñáöï (Üäåéá ôåëùíåßïõ õð' áñéè. . . . (1)) äçëþíåé üôé, åêôüò åÜí äçëþíåôáé óáöþò Üëëùò, ôá ðñïúüíôá áõôÜ åßíáé ðñïôéìçóéáêÞò êáôáãùãÞò . . . (2).

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorization No . . . (1)) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of . . . preferential origin (2).

Ranskankielinen toisinto

L'exportateur des produits couverts par le présent document (autorisation douanière no . . . (1)) déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l'origine préférentielle . . . (2).

Italiankielinen toisinto

L'esportatore delle merci contemplate nel presente documento (autorizzazione doganale n. . . . (1)) dichiara che, salvo indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale . . . (2).

Hollanninkielinen toisinto

De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. . . . (1)), verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële . . . oorsprong zijn (2).

Portugalinkielinen toisinto

O abaixo assinado, exportador dos produtos cobertos pelo presente documento (autorização aduaneira nº . . . (1)), declara que, salvo expressamente indicado em contrário, estes produtos são de origem preferencial . . . (2).

Suomenkielinen toisinto

Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupan:o . . . (1)) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja . . . alkuperätuotteita (2).

Ruotsinkielinen toisinto

Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr. . . . (1)) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande . . . ursprung (2).

..........

(Paikka ja päiväys) (3)

..........

(Viejän allekirjoitus; lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä) (4)

(1) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

(2) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella `CM` asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

(3) Nämä merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan.

(4) Katso 117 artiklan 5 kohtaa. Tapauksissa, joissa ei vaadita viejän allekirjoitusta, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä."

>KAAVION LOOPU>

LIITE X

Muutetaan liite 38 seuraavasti:

Täydennetään 51 kohdan koodiluetteloa seuraavasti:

">TAULUKON PAIKKA>

"

LIITE XI

Lisätään liitteeseen 87 uusi 16 kohta seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>