EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31975R1365

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1365/75, annettu 26 päivänä toukokuuta 1975, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta

EYVL L 139, 30.5.1975, p. 1–4 (DA, DE, EN, FR, IT, NL)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (EL, ES, PT, FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 19/02/2019; Kumoaja 32019R0127

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1975/1365/oj

31975R1365

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1365/75, annettu 26 päivänä toukokuuta 1975, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta

Virallinen lehti nro L 139 , 30/05/1975 s. 0001 - 0004
Kreikank. erityispainos: Luku 05 Nide 2 s. 0046
Espanjank. erityispainos: Luku 15 Nide 1 s. 0081
Portugalink. erityispainos: Luku 15 Nide 1 s. 0081
Suomenk. erityispainos Alue 15 Nide 1 s. 0221
Ruotsink. erityispainos Alue 15 Nide 1 s. 0221


NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1365/75,

annettu 26 päivänä toukokuuta 1975,

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo, että

nyky-yhteiskunnan elin- ja työolojen kehittymisestä johtuvia ongelmia on yhä enemmän ja ne ovat yhä monimutkaisempia; on tärkeää, että toimet, joihin yhteisössä tällä alalla ryhdytään, rakentuisivat tieteiden väliselle perustalle ja samalla olisi tärkeää ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan näihin toimiin,

yhteisö ei vielä kykene suorittamaan analyyseja, tutkimuksia ja pohdintaa, joiden avulla näitä ongelmia voitaisiin käsitellä järjestelmällisesti ja tieteellisesti,

Euroopan yhteisöjen ympäristöalan toimintaohjelmassa(3) säädetään, että yhteisön toimielinten olisi perustettava itselleen toimielin, joka kykenee erityisesti tarkastelemaan elin- ja työympäristöön vaikuttavia tekijöitä sekä tekemään tulevaisuudentutkimusta tekijöistä, jotka voivat uhata olemassaolon edellytyksiä ja tekijöistä, jotka voivat parantaa näitä edellytyksiä,

neuvoston sosiaalisesta toimintaohjelmasta 21 päivänä tammikuuta 1974 antamassa päätöslauselmassa(4) säädetään muun muassa työntekijöiden etujen mukaisesta toimintaohjelmasta, jonka tarkoituksena on tehdä elin- ja työolot inhimillisiksi,

säätiön perustaminen on tarpeellista, jotta yhteisön tavoitteet elin- ja työolojen parantamiseksi saavutettaisiin,

perustamissopimuksessa ei ole määräyksiä tämän säätiön perustamiseen tarvittavista erityisvaltuuksista, ja

säätiö perustetaan osaksi Euroopan yhteisöjen järjestelmää, ja se noudattaa yhteisön oikeutta; on tarkoituksenmukaista määritellä tiettyjen yleisten säännösten soveltamisehdot,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustetaan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, jäljempänä "säätiö".

2 artikla

1. Säätiön päämääränä on edistää parempien elin- ja työolojen suunnittelua ja luomista toimilla, joilla on tarkoitus kehittää ja levittää tätä kehitystä tukevaa tietämystä.

2. Tässä tarkoituksessa säätiön tehtävinä on käytännön kokemusten perusteella kehittää ja syventää pohdintaa elinympäristön ja työolojen keskipitkän ja pitkän aikavälin parantamisesta sekä tunnistaa muutokseen johtavat tekijät. Säätiö ottaa tehtäviään suorittaessaan huomioon yhteisön politiikan näillä aloilla ja tiedottaa yhteisön toimielimille suunnitteilla olevista tavoitteista ja suuntaviivoista toimittamalla niille etenkin tieteellisiä ja teknisiä tietoja.

3. Elinympäristön ja työolojen kehittämisessä se käsittelee erityisesti seuraavia kysymyksiä ja pyrkii selvittämään niiden tärkeysjärjestyksen:

- ihmisten olot työpaikalla,

- työn järjestäminen ja erityisesti työntekijöiden keskinäisen sijoittautumisen suunnittelu työpaikalla,

- tietyille työntekijäryhmille erityisesti ominaiset ongelmat,

- ympäristön kehittämisen merkitys pitkällä aikavälillä,

- ihmisten toimintojen paikallinen ja ajallinen jakautuminen.

3 artikla

1. Saavuttaakseen päämääränsä säätiö edistää tietojen ja kokemusten vaihtoa näillä aloilla ja perustaa tarvittaessa tieto- ja asiakirjajärjestelmän. Se voi esimerkiksi:

a) helpottaa yliopistojen, tutkimuslaitosten, hallintoviranomaisten sekä talous- ja sosiaalialan järjestöjen välisiä yhteyksiä, sekä tukea yhteistoimintaa,

b) perustaa työryhmiä,

c) tehdä tutkimussopimuksia, osallistua tutkimuksiin, edistää ja tukea koeprojektien toteuttamista sekä tarvittaessa suorittaa itse tiettyjä tutkimuksia,

d) järjestää kursseja, kokouksia ja seminaareja.

2. Säätiö toimii mahdollisimman kiinteässä yhteistyössä jäsenvaltioissa tai kansainvälisellä tasolla toimivien erikoislaitosten, -säätiöiden ja -toimielinten kanssa.

4 artikla

1. Säätiö ei ole voittoa tavoitteleva toimielin. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus.

2. Säätiön kotipaikka on Irlannissa.

5 artikla

Säätiössä on:

- hallintoneuvosto,

- johtaja ja apulaisjohtaja,

- asiantuntijakomitea.

6 artikla

1. Hallintoneuvostossa on 30 jäsentä, joista:

a) yhdeksän jäsentä edustaa jäsenvaltioiden hallituksia,

b) yhdeksän jäsentä edustaa työnantajajärjestöjä,

c) yhdeksän jäsentä edustaa työntekijäjärjestöjä,

d) kolme jäsentä edustaa komissiota.

2. Neuvosto nimittää a, b ja c kohdassa tarkoitetut jäsenet siten, että jokaisessa edellä mainitussa ryhmässä on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta. Samalla ja samoin ehdoin kuin varsinaisen jäsenen neuvosto nimittää varajäsenen, joka osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin vain varsinaisen jäsenen ollessa poissa. Komissio nimeää sitä edustavat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet.

3. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai jäsen eroaa tai erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimetty uusi jäsen.

4. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajansa ja kolme varapuheenjohtajaa yhdeksi vuodeksi.

5. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle vähintään kahdesti vuodessa ja kun vähintään kolmasosa sen jäsenistä sitä pyytää.

6. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä äänten ehdottomalla enemmistöllä.

7 artikla

1. Hallintoneuvosto johtaa säätiötä, jonka suuntaviivoista se säätää asiantuntijakomitean lausunnon saatuaan. Hallintoneuvosto hyväksyy johtajan tekemän ehdotuksen perusteella toimintasuunnitelman yksimielisesti komission kanssa.

2. Se hyväksyy työjärjestyksen, joka tulee voimaan sen jälkeen kun neuvosto on komission lausunnon saatuaan sen hyväksynyt.

3. Se päättää sellaisten perintöjen, lahjoitusten ja avustusten hyväksymisestä, jotka eivät ole peräisin yhteisöltä.

8 artikla

1. Komissio nimeää säätiön johtajan ja apulaisjohtajan hallintoneuvoston esittämän ehdokasluettelon perusteella.

2. Johtaja ja apulaisjohtaja valitaan heidän pätevyytensä perusteella, ja heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton.

3. Johtaja ja apulaisjohtaja nimetään enintään viideksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.

9 artikla

1. Johtaja johtaa säätiötä ja panee täytäntöön hallintoneuvoston päätökset. Hän edustaa säätiötä oikeudellisesti.

2. Henkilöstöön sovellettavien säännösten osalta johtaja on säätiön henkilöstön esimies, ja hän määrää henkilöstön palvelukseen ottamisesta, erottamisesta ja siltä vaadittavasta pätevyydestä.

3. Johtaja valmistelee hallintoneuvoston työt. Johtaja tai apulaisjohtaja tai kummatkin osallistuvat hallintoneuvoston kokouksiin.

4. Johtaja antaa tehtävänsä suorittamisesta hallintoneuvostolle selvityksen.

10 artikla

1. Asiantuntijakomiteassa on 12 jäsentä, jotka neuvosto nimeää komission ehdotuksesta ja jotka valitaan tieteellisten ja muiden säätiön toimintaan liittyvien alojen huomattavimpien henkilöiden keskuudesta.

2. Komissio ottaa ehdotustaan laatiessaan huomioon seuraavat näkökohdat:

- tasapainon säilyttäminen säätiön kahden toisiaan täydentävän näkökohdan välillä, toisin sanoen elin- ja työolojen välillä,

- parhaan mahdollisen tieteellisen ja teknisen neuvonnan saavuttaminen,

- vähintään yhden kunkin jäsenvaltion kansalaisen osallistuminen.

3. Asiantuntijakomitean jäsenten toimikausi on kolme vuotta; sama jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.

11 artikla

1. Asiantuntijakomitean tehtävänä on antaa joko johtajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja muille säätiön toimielimille kaikilla säätiön toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Kaikki sen lausunnot, mukaan lukien 12 artiklassa tarkoitettu, johtajalle toimintasuunnitelman laatimista varten annettu lausunto, on toimitettava samanaikaisesti johtajalle ja hallintoneuvostolle.

2. Komitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja laatii työjärjestyksensä.

3. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle yhteisymmärryksessä johtajan kanssa. Kokouksia pidetään vähintään kahdesti vuodessa ja kun vähintään seitsemän sen jäsenistä sitä pyytää.

12 artikla

1. Johtaja laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää 7 artiklassa tarkoitettujensuuntaviivojen perusteella. Vuosittainen toimintasuunnitelma on osa nelivuotista "juoksevaa" ohjelmaa. Vuosittaisen toimintasuunnitelman hankkeisiin on liityttävä arvio välttämättömistä kuluista.

Johtaja ottaa edellä mainittua suunnitelmaa laatiessaan huomioon asiantuntijakomitean lausunnot sekä yhteisön toimielinten ja talous- ja sosiaalikomitean lausunnot.

Tätä varten ja välttääkseen toistuvaa työtä yhteisön toimielimet ja talous- ja sosiaalikomitea ilmoittavat säätiölle tarpeistaan samoin kuin, mikäli mahdollista, niistä tutkimuksista ja töistä, jotka kuuluvat niiden toimintaan.

2. Johtaja toimittaa toimintasuunnitelman hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

13 artikla

1. Viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä johtaja laatii yleiskertomuksen säätiön toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä ja antaa sen hallin- toneuvostolle.

2. Hallintoneuvoston hyväksyttyä yleiskertomuksen johtaja ilmoittaa siitä yhteisön toimielimille ja talous- ja sosiaalikomitealle.

14 artikla

Hallintoneuvosto laatii kunakin varainhoitovuonna, joka on sama kuin kalenterivuosi, arvion tuloista ja menoista, joiden on oltava tasapainossa.

15 artikla

1. Hallintoneuvosto toimittaa komissiolle vuosittain viimeistään maaliskuun 31 päivänä ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan. Komissio toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstön määrää kuvaava taulukko, neuvostolle yhdessä Euroopan yhteisöjen alustavan talousarvioesityksen kanssa.

2. Euroopan yhteisöjen talousarvioon merkitään joka vuosi säätiölle osoitettu määräraha erityisen budjettikohdan alle. Tämän määrärahan siirtämiseen sovelletaan voimassa olevaa menettelyä määrärahojen siirtämisestä luvusta toiseen.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa säätiön henkilöstön määrää kuvaavan taulukon.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy ennen varainhoitovuoden alkua tulo- ja menoarvion mukauttaen sen budjettivallan käyttäjän myöntämään määrärahaan. Komissio toimittaa näin hyväksytyn arvion budjettivallan käyttäjälle.

16 artikla

1. Säätiöön sovellettavat, varainhoitoa koskevat määräykset annetaan perustamissopimuksen 209 artiklan nojalla.

2. Hallintoneuvosto lähettää viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä komissiolle ja tilintarkastuslautakunnalle tiliselvityksen kaikista säätiön edellisen varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Tilintarkastuslautakunta tarkastaa ne perustamissopimuksen 206 artiklan toisessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

3. Komissio jättää tiliselvityksen ja tilintarkastuslautakunnan kertomuksen samoin kuin komission huomautukset neuvostolle ja Euroopan parlamentille viimeistään 31 päivänä lokakuuta. Neuvosto ja Euroopan parlamentti myöntävät säätiön hallintoneuvostolle vastuuvapauden perustamissopimuksen 206 artiklan neljännessä kohdassa määrätyn menettelyn mukaan.

4. Komission varaihoidonvalvoja vastaa säätiön menoja koskevien maksusitoumusten ja maksujen valvomisesta, sekä tulojen toteamisen ja perinnän valvomisesta.

17 artikla

Neuvosto antaa komission ehdotuksesta säätiön henkilöstöä koskevat määräykset.

18 artikla

Hallintoneuvoston jäsen, johtaja, apulaisjohtaja, henkilökunta tai muu säätiön toimintaan osallistuva henkilö ei saa tehtävänsä päätyttyäkään ilmaista ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

19 artikla

Säätiöön sovelletaan Euroopan yhteisössä käytettäviä kieliä koskevaa järjestelyä.

20 artikla

Säätiöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

21 artikla

1. Säätiön vastuu sopimuksen perusteella määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia säätiön tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella säätiö korvaa säätiön ja työntekijöidensä tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisen vahingon korvaamiseen liittyvät kiistat.

3. Säätiön työntekijöiden henkilökohtaisesta vastuusta säätiötä kohtaan määrätään säätiön henkilöstöä koskevissa määräyksissä.

22 artikla

Jäsenvaltiot, hallintoneuvoston jäsenet sekä ne kolmannet osapuolet, joita asia välittömästi ja henkilökohtaisesti koskee, voivat saattaa minkä tahansa säätiön toimen laillisuuden komission tutkittavaksi riippumatta siitä, onko kyse nimenomaisesta vai hiljaisesta toimesta.

Asia on jätettävä komission päätettäväksi 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin asianosainen sai kyseisestä toimesta tiedon.

Komissio tekee päätöksen kuukauden kuluessa. Jos päätöstä ei ole tehty tämän määräajan kuluessa, asian katsotaan tulleen hylätyksi hiljaisella päätöksellä.

23 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä toukokuuta 1975.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. A. CLINTON

(1) EYVL N:o C 76, 3.7.1974, s. 33

(2) EYVL N:o C 109, 19.9.1974, s. 37

(3) EYVL N:o C 112, 20.12.1973, s. 3

(4) EYVL N:o C 13, 12.2.1974, s. 1

Top