Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31968L0089

    Neuvoston direktiivi 68/89/ETY, annettu 23 päivänä tammikuuta 1968, raakapuun luokitusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

    EYVL L 32, 6.2.1968, p. 12–16 (DE, FR, IT, NL)
    Englannink. erityispainos: Sarja I Nide 1968(I) s. 6 - 9

    Muut erityispainokset (DA, EL, ES, PT, FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 30/12/2008; Kumoaja 32007D0714

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1968/89/oj

    31968L0089

    Neuvoston direktiivi 68/89/ETY, annettu 23 päivänä tammikuuta 1968, raakapuun luokitusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

    Virallinen lehti nro L 032 , 06/02/1968 s. 0012 - 0015
    Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 1 s. 0103
    Ruotsink. erityispainos Alue 13 Nide 1 s. 0103
    Tanskank. erityispainos: Sarja I Alue 1968(I) s. 0006
    Englannink. erityispainos: Sarja I Alue 1968(I) s. 0006
    Kreikank. erityispainos: Luku 03 Nide 3 s. 0013
    Espanjank. erityispainos: Luku 03 Nide 2 s. 0078
    Portugalink. erityispainos: Luku 03 Nide 2 s. 0078


    NEUVOSTON DIREKTIIVI,

    annettu 23 päivänä tammikuuta 1968,

    raakapuun luokitusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (68/89/ETY)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 100 artiklan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen,

    ottaa huomioon edustajakokouksen lausunnon(1)

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2)

    sekä katsoo, että

    yhteismarkkinoiden myötä kasvaa yhteisön sisäinen raakapuun kauppa, joka on jo vuosittain useita miljoonia kuutiometrejä,

    raakapuun mittauksessa ja luokituksessa jäsenmaissa käytetyt järjestelmät poikkeavat toisistaan ja niillä on suora vaikutus yhteismarkkinoiden toimintaan,

    Brysselin metsäalan konferenssissa kesäkuussa 1959 esitetyn toivomuksen mukainen tämän alan lainsäädäntöjen yhteensovittaminen sekä helpottaisi yhteisön sisäistä kauppaa että tekisi myös mahdolliseksi laatia yhteisössä vertailukelpoiset tilastot raakapuun tuotannosta, kaupasta, kulutuksesta sekä hinnoista,

    nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, jos jäsenvaltiot luopuvat muista maista lähtöisin olevan raakapuun luokitusmääräyksistä ja antavat asianomaisille laillisen mahdollisuuden käyttää mittaus- ja luokitusjärjestelmää, joka olisi sama koko yhteisössä,

    raakapuuta ei saisi pitää kaupan yhteisön sisällä `ETY-luokiteltuna` raakapuuna kuin siinä tapauksessa, että se on säädetyn luokittelun mukaista, ja

    yhteisön sisäiselle raakapuun kaupalle ei saa olla mitään luokitukseen perustuvaa estettä viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin tiedoksiantamisesta,

    ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

    1 artikla

    Tämä direktiivi koskee yhteisön sisällä `ETY-luokiteltuna` raakapuuna kaupan pidettävää raakapuuta.

    2 artikla

    Raakapuu on kaadettua, latvottua ja karsittua myös kuorittua tai tukeiksi sahattua tai halkaistua puuta.

    3 artikla

    1. Jäsenvaltiot määräävät, että raakapuusta ei käytetä nimitystä `ETY-luokiteltu` kuin jos se on luokiteltu ja tarvittaessa merkitty liitteen määräysten mukaisesti.

    2. Jäsenvaltiot määräävät, että liitteessä lueteltujen luokkien nimityksiä ei voi soveltaa kuin raakapuuhun, joka on luokiteltu liitteen vastaavien määräysten mukaisesti.

    3. Jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niiden päättämiä määräyksiä noudatetaan ja 1 ja 2 kohtaa sovelletaan.

    4 artikla

    Jäsenvaltiot voivat määrätä tässä direktiivissä säädetyn luokituksen käytön raakapuunsa kaupan pitämisessä pakolliseksi joko koko tuotannolle tai osalle sitä.

    5 artikla

    Tässä direktiivissä säädettyyn mittaan tai laatuun perustuvan luokituksen kanssa voidaan käyttää alaluokituksia, joita sovelletaan kaupan pitämisessä. Alaluokitus ei kuitenkaan saa asettaa esteitä yhteisön sisäiselle kaupalle.

    6 artikla

    Jäsenvaltiot kumoavat kaikki toisesta jäsenmaasta lähtöisin olevien raakapuiden luokitusta koskevat määräykset.

    7 artikla

    Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin ja sen liitteen noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan kahden vuoden kuluessa sen tiedoksiantamisesta, ja ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle.

    8 artikla

    Tämä direktiivi on lähetetty jäsenmaille.

    Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 1991.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    M. COUVE DE MURVILLE

    (1) EYVL N:o 156, 15.7.1967, s. 59

    (2) EYVL N:o 17, 28.1.1967, s. 282/67

    13

    1

    1995

    104

    2

    LIITE

    1. MITTAUS

    1.1.Yleistä

    1.1.1 Mittaus suoritetaan määrän (kiinto- tai pinokuutiometri) tai painon mukaan.

    1.1.2 Mittauksessa käytetään yksinomaan metrijärjestelmää.

    1.1.3 Mittausvälineet tarkastetaan virallisesti ja pidetään hyvässä kunnossa.

    1.2 Tukit

    1.2.1 Raakapuuta, jonka määrä tavallisesti ilmaistaan kiintokuutiometreinä, kutsutaan tukeiksi.

    1.2.2 Tukit mitataan tavallisesti jokainen erikseen. Epäsäännöllisen muotoiset tukit mitataan katkottuina.

    1.2.3 Yksittäisen tukin määrä perustuu pituuteen ja kuoren päältä tai kuoren alta otettuun läpimittaan.

    Se lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella käyttäen tavallista kuutiointitaulukkoa.

    1.2.4 Paksuus pyöristetään alaspäin täysiksi senttimetreiksi. Jos mittaus tapahtuu kuoren päältä, tehdään tasoittava vähennys. Tehty vähennys on ilmoitettava.

    1.2.5 Kuoren alta otettu, 19 cm:ä pienempi mitta otetaan vain kerran mittasaksilla tukista sellaisena kuin se on metsässä (vaakasuora paksuus). Sitä vastoin kuoren alta tehdään 20 cm:stä lähtien kaksi toisiinsa nähden kohtisuoraa mittausta (jos mahdollista otetaan lyhyin ja pisin paksuus). Jos mittauskohta sattuu oksapahkaan tai rungon muuhun epäsäännölliseen kohtaan, paksuus saadaan oksankohdan molemmilta, yhtä etäältä mittauskohdasta olevilta puolilta mitattujen paksuuksien keskiarvosta.

    1.2.6 Saatu pituus pyöristetään lähimpään pienempään desimetriin. Puiden, joiden kuoren alta mitattu keskipaksuus on pienempi tai yhtä suuri kuin 20 cm, pituus voidaan pyöristää lähimpään pienempään metriin. Jos puussa on katkaisulovi, pituus mitataan tämän loven keskeltä.

    1.3 Pinotavara

    1.3.1 Raakapuuta, jonka määrä tavallisesti ilmaistaan pinokuutioina, kutsutaan pinotavaraksi.

    1.3.2 Pinotavaroiden korkeuteen tulee pinottaessa aina vähintään 3 prosenttia ylimittaa.

    2. LUOKITUS

    2.1 Yleistä

    2.1.1 Raakapuu voidaan luokitella:

    i) lajin ja käytettävän nimityksen mukaan

    ii) mittojen mukaan

    iii) laadun mukaan

    2.2 Luokitus mittojen mukaan

    2.2.1 Luokitusta varten tehtävässä paksuuden ja pituuden mittauksessa sovelletaan 1.2.4, 1.2.5 ja 1.2.6 kohtaa.

    2.2.2 Mittojen mukainen luokitus suoritetaan pituudesta riippumatta kuoren alta, puun keskeltä otetun paksuusluokan mukaisesti käyttäen seuraavia nimityksiä:

    >TAULUKON PAIKKA>

    2.2.3 Muita luokkia voidaan muodostaa luokan 6 lisäksi, jos sama porrastus säilytetään. Alaluokitus a ja b voidaan jättää pois tai ottaa käyttöön kaikissa luokissa.

    2.2.4 Tukit voidaan myös luokitella vähimmäispituuden ja tätä pituutta vastaavan kuoren alta mitatun latvan vähimmäispaksuuden mukaan ja käyttää seuraavia luokkia:

    >TAULUKON PAIKKA>

    Kohdan 1.2.5 määräyksistä poiketen latvan paksuudesta otetaan vain yksi mitta.

    2.2.5 Tietyt tukkipuulajit (pylväät, paalut jne.) jaetaan luokkiin kuoren päältä, 1 m tyvestä mitatun läpimitan mukaan ja niistä käytetään seuraavia luokkanimityksiä:

    >TAULUKON PAIKKA>

    2.2.6 Pinotavara luokitellaan kuoren päältä, 1 m puun päästä mitatun paksuuden mukaan seuraaviin luokkiin:

    >TAULUKON PAIKKA>

    Jos pinotavara on kuorittua, vähennetään ilmoitetuista paksuuksista 1 cm.

    2.3 Luokitus laadun mukaan

    2.3.1 Laatuluokituksessa käytetään seuraavia perusteita:

    - Lenkous: lenkousmitta saadaan ottamalla kohtisuora kokonaispituus, joka pyöristetään lähimpään cm:iin, ja jakamalla se kieroonvetäytymän kahden uloimman pään välisellä etäisyydellä yhden desimaalin tarkkuudella ilmaistuna.

    Lenkous ilmaistaan senttimetreinä metriä kohti.

    - Kierteisyys: tämän vian suuruus saadaan mittaamalla kuitujen suunnan poikkeama pituuden metriä kohti tukin akselin kanssa kohtisuorassa olevasta linjasta senttimetreinä, jotka pyöristetään lähimpään senttimetriin.

    Kierous ilmaistaan senttimetreinä metriä kohti.

    - Kapeneminen: kapeneminen mitataan jakamalla 1 m:n etäisyydeltä tukin molemmista päistä otettujen paksuuksien senttimetreinä mitattu erotus näiden poikkileikkauskohtien välisellä pituudella, joka ilmaistaan metreinä yhden desimaalin tarkkuudella.

    Kapeneminen ilmaistaan senttimetreinä metriä kohtia yhden desimaalin tarkkuudella.

    - Oksat, jotka eivät ole ylikasvaneet (tai vaaleat), vioittuneet (tai mustat),

    Oksien läpimitta mitataan millimetreinä pienimmältä kohdaltaan.

    - Ylikasvaneet oksat, kuhmut.

    - Epäkeskinen sydän

    - Reaktiopuu, lehtipuissa vetopuu, havupuissa lyly

    - Ääriviivojen epäsäännöllisyydet

    - Rengashalkeamat, sydänraot ja halkeamat, routavauriot.

    - Halot tyvestä kuivaneista puista ja kuivuudesta johtuvat pienet repeämät

    - Värimuutokset

    - Muut tuhoeliöiden aiheuttamat vauriot.

    2.3.2 Kun luokitus suoritetaan laadun perusteella, raakapuu jaetaan seuraaviin laatuluokkiin:

    >TAULUKON PAIKKA>

    2.3.3 Luokkien A/ETY ja C/ETY tukkeihin on luokka merkittävä lähtemättömästi. Luokan B/ETY tukeissa luokan merkitseminen ei ole tarpeen.

    Top