This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 22016D0122
Decision No 1/2016 of the Community/Switzerland Inland Transport Committee of 16 December 2015 amending Annexes 1, 3, 4 and 7 to the Agreement between the European Community and the Swiss Confederation on the carriage of goods and passengers by rail and road [2016/122]
Yhteisön ja Sveitsin maaliikennekomitean päätös N:o 1/2016, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen liitteiden 1, 3, 4 ja 7 muuttamisesta [2016/122]
Yhteisön ja Sveitsin maaliikennekomitean päätös N:o 1/2016, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen liitteiden 1, 3, 4 ja 7 muuttamisesta [2016/122]
EUVL L 23, 29.1.2016, p. 82–101
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
|
29.1.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 23/82 |
YHTEISÖN JA SVEITSIN MAALIIKENNEKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2016,
annettu 16 päivänä joulukuuta 2015,
rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen liitteiden 1, 3, 4 ja 7 muuttamisesta [2016/122]
KOMITEA, joka
ottaa huomioon rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 52 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Mainitun sopimuksen 52 artiklan 4 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan sekakomitea päättää liitteiden 1, 3, 4 ja 7 tarkistamisesta. |
|
(2) |
Liitettä 1 muutettiin viimeksi 6 päivänä joulukuuta 2013 annetulla sekakomitean päätöksellä N:o 1/2013 (1). |
|
(3) |
Sopimuksen kattamilla aloilla on annettu uusia Euroopan unionin säädöksiä. Liitteiden 1, 3, 4 ja 7 tekstiä olisi sen vuoksi muutettava asiaa koskevan Euroopan unionin lainsäädännön muutosten huomioon ottamiseksi. Oikeudellisen selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi on suotavaa korvata sopimuksen liitteet 1, 3, 4 ja 7 tämän päätöksen liitteillä, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
1. Korvataan sopimuksen liite 1 tämän päätöksen liitteellä 1.
2. Korvataan sopimuksen liite 3 tämän päätöksen liitteellä 2.
3. Korvataan sopimuksen liite 4 tämän päätöksen liitteellä 3.
4. Korvataan sopimuksen liite 7 tämän päätöksen liitteellä 4.
2 artikla
Tavarankuljetukseen Sveitsissä rekisteröidyillä moottoriajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 3,5–6 tonnia, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009 (2) 3 artiklassa säädettyä liikennelupavelvoitetta vasta 1 päivästä tammikuuta 2018.
3 artikla
Sopimuksen 9 artiklassa olevia viittauksia neuvoston asetukseen (ETY) N:o 881/92 (3) pidetään viittauksina asetukseen (EY) N:o 1072/2009, ja sopimuksen 17 artiklassa olevia viittauksia neuvoston asetukseen (ETY) N:o 684/92 (4) pidetään viittauksina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1073/2009 (5).
4 artikla
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2015.
Euroopan unionin puolesta
Puheenjohtaja
Fotis KARAMITSOS
Sveitsin valaliiton puolesta
Sveitsin valtuuskunnan johtaja
Peter FÜGLISTALER
(1) EUVL L 352, 24.12.2013, s. 79.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).
(3) EYVL L 95, 9.4.1992, s. 1.
(4) Neuvoston asetus (ETY) N:o 684/92, annettu 16 päivänä maaliskuuta 1992, yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla (EYVL L 74, 20.3.1992, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 88).
LIITE 1
”LIITE 1
SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET
Tämän sopimuksen 52 artiklan 6 kohdan mukaisesti Sveitsi soveltaa seuraavassa mainittuja säännöksiä vastaavia säännöksiä:
Kyseessä olevat unionin lainsäädännön säännökset
JAKSO 1 – AMMATTIIN PÄÄSY
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/1/EY, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttämisestä maanteiden tavaraliikenteessä (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 82). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 13 päivänä toukokuuta 2013 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 517/2013 (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 1). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 13 päivänä toukokuuta 2013 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 517/2013 (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 1). Tämän sopimuksen soveltamiseksi
|
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 88), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 13 päivänä toukokuuta 2013 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 517/2013 (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 1). Tämän sopimuksen soveltamiseksi (kabotaasia koskevia) asetuksen (EY) N:o 1073/2009 V luvun säännöksiä ei sovelleta. |
|
— |
Komission päätös 2009/992/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, maantiekuljetusyritysten kansalliseen sähköiseen rekisteriin tallennettavia tietoja koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 339, 22.12.2009, s. 36). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1213/2010, annettu 16 päivänä joulukuuta 2010, kansallisten sähköisten maantiekuljetusyritysrekisterien yhteenliittämistä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 335, 18.12.2010, s. 21). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä linja-autolla harjoitettavan kansainvälisen henkilöliikenteen asiakirjojen osalta ja komission asetuksen (EY) N:o 2121/98 kumoamisesta (EUVL L 107, 10.4.2014, s. 39). |
JAKSO 2 – SOSIAALISET NORMIT
|
— |
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3821/85, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, tieliikenteen valvontalaitteista (EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 30 päivänä lokakuuta 2014 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 1161/2014 (EUVL L 311, 31.10.2014, s. 19). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/15/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 ja neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 76/914/ETY kumoamisesta (EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä lokakuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1073/2009 (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 88). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 30 päivänä tammikuuta 2009 annetulla komission direktiivillä 2009/5/EY (EUVL L 29, 31.1.2009, s. 45). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 581/2010, annettu 1 päivänä heinäkuuta 2010, enimmäistiheydestä, jolla olennaiset tiedot on kopioitava ajoneuvoyksiköistä ja kuljettajakorteista (EUVL L 168, 2.7.2010, s. 16). |
JAKSO 3 – TEKNISET NORMIT
Moottoriajoneuvot
|
— |
Neuvoston direktiivi 70/157/ETY, annettu 6 päivänä helmikuuta 1970, moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 42, 23.2.1970, s. 16), sellaisena kuin se viimeksi muutettuna 14 päivänä kesäkuuta 2007 annetulla komission direktiivillä 2007/34/EY (EUVL L 155, 15.6.2007, s. 49). |
|
— |
Neuvoston direktiivi 88/77/ETY, annettu 3 päivänä joulukuuta 1987, ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 36, 9.2.1988, s. 33), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä huhtikuuta 2001 annetulla komission direktiivillä 2001/27/EY (EYVL L 107, 18.4.2001, s. 10). |
|
— |
Neuvoston direktiivi 91/671/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, vähemmän kuin 3,5 tonnia painavien ajoneuvojen turvavöiden pakollista käyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 373, 31.12.1991, s. 26), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 27 päivänä helmikuuta 2014 annetulla komission täytäntöönpanodirektiivillä 2014/37/EU (EUVL L 59, 28.2.2014, s. 32). |
|
— |
Neuvoston direktiivi 92/6/ETY, annettu 10 päivänä helmikuuta 1992, tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä (EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27), sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä marraskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/85/EY (EYVL L 327, 4.12.2002, s. 8). |
|
— |
Neuvoston direktiivi 92/24/ETY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 1992, tiettyihin moottoriajoneuvoluokkiin asennettavista nopeudenrajoittimista tai vastaavista nopeudenrajoitusjärjestelmistä (EYVL L 129, 14.5.1992, s. 154), sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä helmikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/11/EY (EYVL L 44, 14.2.2004, s. 19). |
|
— |
Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59), sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä helmikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/7/EY (EYVL L 67, 9.3.2002, s. 47). |
|
— |
Neuvoston asetus (EY) N:o 2411/98, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen rekisteröintijäsenvaltion tunnusmerkin tunnustamisesta yhteisön sisäisessä liikenteessä (EYVL L 299, 10.11.1998, s. 1). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/30/EY, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2000, Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista (EYVL L 203, 10.8.2000, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5 päivänä heinäkuuta 2010 annetulla komission direktiivillä 2010/47/EU (EUVL L 173, 8.7.2010, s. 33). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/55/EY, annettu 28 päivänä syyskuuta 2005, ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EUVL L 275, 20.10.2005, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla komission direktiivillä 2008/74/EY (EUVL L 192, 19.7.2008, s. 51). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 31 päivänä tammikuuta 2014 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 133/2014 (EUVL L 47, 18.2.2014, s. 1). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 582/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I ja III muuttamisesta (EUVL L 167, 25.6.2011, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 2014 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 627/2014 (EUVL L 174, 13.6.2014, s. 28). |
Vaarallisten aineiden kuljetus
|
— |
Neuvoston direktiivi 95/50/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1995, yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa (EYVL L 249, 17.10.1995, s. 35), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/54/EY (EUVL L 162, 21.6.2008, s. 11). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 21 päivänä marraskuuta 2014 annetulla komission direktiivillä 2014/103/EU (EUVL L 335, 22.11.2014, s. 15). Tämän sopimuksen soveltamiseksi direktiivin 2008/68/EY osalta sovelletaan Sveitsiin seuraavia poikkeuksia: 1. Sveitsiin vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla sovellettavat poikkeukset RO – a – CH – 1 Asia: Dieselöljyn ja lämmitysöljyn (YK-numero 1202) kuljetus säiliökonteissa. Viittaus tämän direktiivin liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6 ja 6.8. Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetusyksikössä kuljetettaviin määriin liittyvät poikkeukset, säiliöiden rakennetta koskevat määräykset. Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säiliökontteihin, joita ei ole rakennettu 6.8 kohdan mukaisesti vaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja joiden tilavuus on 1 210 litraa tai vähemmän ja joita käytetään lämmitysöljyn tai dieselöljyn (YK-numero 1202) kuljetukseen, voidaan soveltaa ADR-sopimuksen 1.1.3.6 kohdassa kuvattuja poikkeuksia. Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Appendix 1, paragraphs 1.1.3.6.3(b) and 6.14, of the Ordinance on the carriage of dangerous goods by road (SDR; RS 741.621). Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017. RO – a – CH – 2 Asia: Poikkeus vaatimuksesta, jonka mukaan 1.1.3.6 kohdassa määriteltyjen vaarallisten aineiden tiettyjen määrien mukana on oltava rahtikirja. Viittaus tämän direktiivin liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6 ja 5.4.1. Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja vaaditaan. Kansallisen lainsäädännön sisältö: 5.4.1 kohdan mukaista rahtikirjavaatimusta ei sovelleta kuljetettaessa puhdistamattomia ja tyhjiä, kuljetusluokkaan 4 kuuluvia säiliökontteja tai pelastuspalvelujen hengityslaitteissa tai sukellusvarusteena käytettäviä täytettyjä tai tyhjiä kaasupulloja, jos kuljetettavat määrät eivät ylitä 1.1.3.6 kohdassa asetettuja rajoja. Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Appendix 1, paragraph 1.1.3.6.3(c) of the Ordinance on the carriage of dangerous goods by road (SDR; RS 741.621). Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017. RO – a – CH – 3 Asia: Vesistöille vaarallisten nesteiden varastointisäiliöitä huoltavien yritysten harjoittama puhdistamattomien tyhjien säiliöiden kuljetus. Viittaus tämän direktiivin liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 6.5, 6.8, 8.2 ja 9. Direktiivin liitteen sisältö: Säiliöiden ja ajoneuvojen rakenne, varusteet ja tarkastus; kuljettajakoulutus. Kansallisen lainsäädännön sisältö: Ajoneuvoihin ja puhdistamattomiin tyhjiin säiliöihin/säiliökontteihin, joissa vesistöille vaarallisten nesteiden varastointisäiliöitä huoltavat yritykset säilyttävät nesteitä kiinteiden säiliöiden huollon aikana, ei sovelleta rakennetta, varusteita ja tarkastusta koskevia eikä varoituslipukkeita ja oranssikilpitunnuksia koskevia ADR-sopimuksen määräyksiä. Niihin sovelletaan varoituslipukkeiden ja tunnistamisen osalta erityisiä määräyksiä, eikä ajoneuvon kuljettajalta edellytetä 8.2 kohdassa kuvattua koulutusta. Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Appendix 1, paragraph 1.1.3.6.3.10, of the Ordinance on the carriage of dangerous goods by road (SDR; RS 741.621). Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017. Sveitsiin vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan nojalla sovellettavat poikkeukset. RO – bi – CH – 1 Asia: Vaarallisia aineita sisältävän kotitalousjätteen kuljetus ongelmajätelaitoksiin. Viittaus tämän direktiivin liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 2, 4.1.10, 5.2 ja 5.4. Direktiivin liitteen sisältö: Luokittelu, yhteenpakkaaminen, merkinnät ja varoituslipukkeet, asiakirjat. Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säännökset koskevat (kotitalouksien) vaarallisia aineita sisältävän kotitalousjätteen yksinkertaistettua luokittelua, jonka tekee toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija, tarkoituksenmukaisten astioiden käyttöä sekä kuljettajan koulutusta. Jos asiantuntija ei voi luokitella kotitalousjätettä, se voidaan kuljettaa käsittelykeskukseen pieninä määrinä kolleittain ja kuljetusyksiköittäin yksilöitynä. Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Appendix 1, paragraph 1.1.3.7, of the Ordinance on the carriage of dangerous goods by road (SDR; RS 741.621). Huomautuksia: Edellä esitettyjä sääntöjä voidaan soveltaa ainoastaan vaarallisia aineita sisältävän kotitalousjätteen kuljetukseen julkisten jäteasemien ja ongelmajätelaitosten välillä. Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017. RO – bi – CH – 2 Asia: Ilotulitteiden paluukuljetukset Viittaus tämän direktiivin liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 2.1.2, 5.4. Direktiivin liitteen sisältö: Luokittelu ja asiakirjat. Kansallisen lainsäädännön sisältö: Ilotulitteiden (YK-numerot 0335, 0336 ja 0337) paluukuljetusten helpottamiseksi vähittäiskauppiailta valmistajille, on tarkoitus ottaa käyttöön poikkeuksia rahtikirjassa ilmoitettavien, nettomassaa ja tuoteluokittelua koskevien tietojen osalta. Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Appendix 1, paragraph 1.1.3.8, of the Ordinance on the carriage of dangerous goods by road (SDR; RS 741.621). Huomautuksia: Kun on kyse vähittäiskauppaan tarkoitetuista tuotteista, on käytännössä mahdotonta tarkastaa yksityiskohtaisesti jokaisen kollin osalta kaikkien myymättä jääneiden tuotteiden tarkkaa sisältöä. Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017. RO – bi – CH – 3 Asia: ADR-koulutustodistus toteutuneista matkoista, joiden tarkoituksena on vahingoittuneiden ajoneuvojen kuljetus, matkoista korjausten suorittamiseksi tai matkoista säiliöajoneuvojen tai säiliöiden tutkimiseksi sekä matkoista, jotka kyseessä olevan ajoneuvon tutkimisesta vastaavat asiantuntijat tekevät säiliöajoneuvoilla. Viittaus tämän direktiivin liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.2.1. Direktiivin liitteen sisältö: Ajoneuvojen kuljettajien on osallistuttava koulutukseen. Kansallisen lainsäädännön sisältö: ADR-koulutusta ja -todistuksia ei vaadita matkoista, joiden tarkoituksena on vahingoittuneiden ajoneuvojen kuljetus tai korjauksiin liittyvät koeajot, säiliöajoneuvon tai sen säiliöiden tutkimiseksi säiliöajoneuvoilla tehdyistä matkoista eikä säiliöajoneuvojen tutkimisesta vastaavien asiantuntijoiden tekemistä matkoista. Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Instructions of 30 September 2008 of the Federal Department of Environment, Transport, Energy and Communication (DETEC) on the carriage of dangerous goods by road. Huomautuksia: Vahingoittuneissa tai korjattavana olevissa ajoneuvoissa sekä katsastusta varten valmisteltavissa tai katsastuksen aikana tarkastetuissa säiliöajoneuvoissa on joissakin tapauksissa edelleen vaarallisia aineita. 1.3 ja 8.2.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan edelleen. Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017. 2. Sveitsiin vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla sovellettavat poikkeukset RA – a – CH – 1 Asia: Dieselöljyn ja lämmitysöljyn (YK-numero 1202) kuljetus säiliökonteissa. Viittaus tämän direktiivin liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 6.8. Direktiivin liitteen sisältö: Säiliöiden rakennetta koskevat määräykset. Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säiliökontteja, joita ei ole rakennettu 6.8 kohdan mukaisesti vaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja joiden tilavuus on 1 210 litraa tai vähemmän ja joita käytetään lämmitysöljyn tai dieselöljyn (YK-numero 1202) kuljetukseen, saa käyttää. Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Annex to the DETEC Ordinance of 3 December 1996 relating to the transport of dangerous goods by rail and cableway installation (RSD, RS 742.401.6) and Appendix 1, Chapter 6.14, of the Ordinance relating to the carriage of dangerous goods by road (SDR, RS 741.621). Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017. RA – a – CH – 2 Asia: Rahtikirja. Viittaus tämän direktiivin liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.4.1.1.1. Direktiivin liitteen sisältö: Yleiset tiedot, joiden edellytetään olevan rahtikirjassa. Kansallisen lainsäädännön sisältö: Yhteisnimityksen käyttö rahtikirjassa, kun liitteenä on luettelo, jossa esitetään vaaditut tiedot edellä mainitun viittauksen mukaisesti. Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Annex to the DETEC Ordinance of 3 December 1996 relating to the transport of dangerous goods by rail and cableway installation (RSD, RS 742.401.6). Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017. |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/35/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, kuljetettavista painelaitteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 30.6.2010, s. 1). |
JAKSO 4 – RAUTATEIDEN KÄYTTÖ- JA KAUTTAKULKUOIKEUDET
|
— |
Neuvoston direktiivi 91/440/ETY, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1991, yhteisön rautateiden kehittämisestä (EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25). |
|
— |
Neuvoston direktiivi 95/18/EY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1995, rautatieyritysten toimiluvista (EYVL L 143, 27.6.1995, s. 70). |
|
— |
Neuvoston direktiivi 95/19/EY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1995, rautatieinfrastruktuurin kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja infrastruktuurimaksujen perimisestä (EYVL L 143, 27.6.1995, s. 75). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 2014 annetulla komission direktiivillä 2014/88/EU (EUVL L 201, 10.7.2014, s. 9). |
|
— |
Komission asetus (EY) N:o 653/2007, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2007, turvallisuustodistusten ja hakuasiakirjojen yhteisen eurooppalaisen mallin käytöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan mukaisesti sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY nojalla myönnettyjen turvallisuustodistusten pätevyydestä (EUVL L 153, 14.6.2007, s. 9), sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 445/2011 (EUVL L 122, 11.5.2011, s. 22). |
|
— |
Komission päätös 2007/756/EY, tehty 9 päivänä marraskuuta 2007, kansallista rekisteriä koskevasta direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetystä yhteisestä eritelmästä (EUVL L 305, 23.11.2007, s. 30), sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä helmikuuta 2011 annetulla komission päätöksellä 2011/107/EU (EUVL L 43, 17.2.2011, s. 33). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (uudelleen laadittu toisinto) (EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetulla komission direktiivillä 2014/38/EU (EUVL L 70, 11.3.2014, s. 20). |
|
— |
Komission asetus (EY) N:o 352/2009, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun riskien arviointia koskevan yhteisen turvallisuusmenetelmän hyväksymisestä (EUVL L 108, 29.4.2009, s. 4). |
|
— |
Komission päätös 2010/713/EU, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesti hyväksytyissä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä käytettävistä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyn moduuleista (EUVL L 319, 4.12.2010, s. 1). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1158/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuustodistusten saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 326, 10.12.2010, s. 11). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1169/2010, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuusluvan saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 327, 11.12.2010, s. 13). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 201/2011, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2011, hyväksyttyyn raideliikenteen kalustoyksikön tyyppiin viittaavan tyypinmukaisuusvakuutuksen mallista (EUVL L 57, 2.3.2011, s. 8). |
|
— |
Komission päätös 2011/275/EU, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2011, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 126, 14.5.2011, s. 53), sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänä heinäkuuta 2012 annetulla komission päätöksellä 2012/464/EU (EUVL L 217, 14.8.2012, s. 20). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 445/2011, annettu 10 päivänä toukokuuta 2011, tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 653/2007 muuttamisesta (EUVL L 122, 11.5.2011, s. 22). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 454/2011, annettu 5 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ’henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset’ koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 25 päivänä helmikuuta 2015 annetulla komission asetuksella (EU) 2015/302 (EUVL L 55, 26.2.2015, s. 2). |
|
— |
Komission täytäntöönpanopäätös 2011/633/EU, annettu 15 päivänä syyskuuta 2011, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä (EUVL L 256, 1.10.2011, s. 1). |
|
— |
Komission täytäntöönpanopäätös 2011/665/EU, annettu 4 päivänä lokakuuta 2011, hyväksyttyjen raideliikenteen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaisesta rekisteristä (EUVL L 264, 8.10.2011, s. 32). |
|
— |
Komission päätös 2012/88/EU, annettu 25 päivänä tammikuuta 2012, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 51, 23.2.2012, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5 päivänä tammikuuta 2015 annetulla komission päätöksellä (EU) 2015/14 (EUVL L 3, 7.1.2015, s. 44). |
|
— |
Komission päätös 2012/757/EU, annettu 14 päivänä marraskuuta 2012, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ’käyttötoiminta ja liikenteen hallinta’ koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja päätöksen 2007/756/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 15.12.2012, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta 2013 annetulla komission päätöksellä 2013/710/EU (EUVL L 323, 4.12.2013, s. 35). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1077/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä kansallisten turvallisuusviranomaisten turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan myöntämisen jälkeen harjoittamaa valvontaa varten (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 3). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1078/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, rautatieyritysten, turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan saaneiden infrastruktuurin haltijoiden sekä kunnossapidosta vastaavien yksiköiden soveltamasta omavalvontaa koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 8). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 321/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ’liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut’ koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja komission päätöksen 2006/861/EY kumoamisesta (EUVL L 104, 12.4.2013, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 1236/2013 (EUVL L 322, 3.12.2013, s. 23). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1301/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 179). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1302/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ’veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto’ koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1303/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän rautatietunneleiden turvallisuutta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 394). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1304/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ’liikkuva kalusto – melu’ koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä, päätöksen 2008/232/EY muuttamisesta ja päätöksen 2011/229/EU kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 421). |
|
— |
Komission asetus (EU) N:o 1305/2014, annettu 11 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EY) N:o 62/2006 kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 438). |
JAKSO 5 – MUUT ALAT
|
— |
Neuvoston direktiivi 92/82/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, kivennäisöljyjen valmisteverojen määrien lähentämisestä (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 19). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/54/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 39). |
|
— |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).” |
LIITE 2
”LIITE 3
EUROOPAN YHTEISÖ
(a) (Väri Pantone vaaleansininen 290, tai mahdollisimman lähellä tätä väriä, selluloosapaperi, koko DIN A4, vähintään 100 g/m2)(Liikenneluvan ensimmäinen sivu)
(Laadittava liikenneluvan antavan jäsenvaltion yhdellä tai useammalla virallisella kielellä)
|
Liikenneluvan antavan jäsenvaltion tunnus (1) |
|
Toimivaltaisen viranomaisen tai elimen nimi |
LIIKENNELUPA N:o …
tai
OIKEAKSI TODISTETTU JÄLJENNÖS N:o …
toisen lukuun harjoitettavaa maanteiden kansainvälistä tavaraliikennettä varten
Tämän liikenneluvan haltija (2) …
…
…
saa harjoittaa toisen lukuun kansainvälistä tavaraliikennettä maantiellä, toisen lukuun tehdyillä matkoilla tai matkojen osilla yhteisön alueella, siten kuin maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21 päivänä lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 säädetään ja tämän liikenneluvan yleisten edellytysten mukaisesti.
|
Erityisiä huomautuksia: … |
|
|
… |
|
|
Tämä liikennelupa on voimassa …päivästä …kuuta … |
…päivään …kuuta … |
|
Annettu …(paikka) |
…päivänä ….kuuta … |
|
… (3) |
|
(Laadittava liikenneluvan antavan jäsenvaltion yhdellä tai useammalla virallisella kielellä)
YLEISET MÄÄRÄYKSET
Tämä liikennelupa annetaan asetuksen (EY) N:o 1072/2009 mukaisesti.
Se oikeuttaa haltijansa harjoittamaan maanteiden kansainvälistä tavaraliikennettä toisen lukuun matkoilla tai niiden osilla yhteisön alueella seuraavien edellytysten mukaisesti:
|
— |
jos lähtö- ja saapumispaikka sijaitsevat kahdessa eri jäsenvaltiossa, ja matka voi tapahtua yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan kautta, |
|
— |
jos matka alkaa jäsenvaltiosta ja päättyy kolmannessa maassa tai päinvastoin, ja matka voi tapahtua yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan kautta, |
|
— |
matka tapahtuu kolmansien maiden välillä yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta, |
ja tyhjänä tehdyt matkat tällaisella kalustolla.
Kun kuljetus alkaa jäsenvaltiosta ja päättyy kolmanteen maahan tai päinvastoin, tämä liikennelupa on voimassa yhteisön alueella tapahtuvan matkan osalta. Liikennelupa on voimassa sen jäsenvaltion alueella, jossa kuormaus tai purkaminen tapahtuu, vasta sen jälkeen kun yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä on tehty tarvittava sopimus asetuksen (EY) N:o 1072/2009 mukaisesti.
Liikennelupa on henkilökohtainen, eikä sitä saa siirtää toiselle.
Liikenneluvan antaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa sen, erityisesti jos luvan haltija:
|
— |
ei ole noudattanut kaikkia liikenneluvan käytön edellytyksiä, |
|
— |
on antanut vääriä tietoja liikenneluvan myöntämistä tai uusimista varten. |
Liikenteenharjoittajan on säilytettävä liikenneluvan alkuperäiskappale.
Liikenneluvan oikeaksi todistettu jäljennös on pidettävä mukana ajoneuvossa (4). Ajoneuvoyhdistelmissä sen on oltava moottoriajoneuvossa. Se käsittää ajoneuvoyhdistelmän, vaikka perävaunua tai puoliperävaunua ei ole rekisteröity tai sille ei ole annettu lupaa liikenneluvan haltijan nimissä tapahtuvaan tieliikenteessä käyttöön tai se on rekisteröity tai sille on annettu lupa tieliikenteessä käyttöön toisessa valtiossa.
Liikennelupa on vaadittaessa esitettävä mille hyvänsä toimivaltaiselle tarkastusviranomaiselle.
Luvan haltijan on kunkin jäsenvaltion alueella noudatettava kyseisen valtion lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, erityisesti niitä, jotka koskevat kuljetuksia ja liikennettä.”
(1) Jäsenvaltioiden tunnukset ovat: (B) Belgia, (BG) Bulgaria, (CZ) Tšekki, (DK) Tanska, (D) Saksa, (EST) Viro, (IRL) Irlanti, (GR) Kreikka, (E) Espanja, (F) Ranska, (HR) Kroatia, (I) Italia, (CY) Kypros, (LV) Latvia, (LT) Liettua, (L) Luxemburg, (H) Unkari, (MT) Malta, (NL) Alankomaat, (A) Itävalta, (PL) Puola, (P) Portugali, (RO) Romania, (SLO) Slovenia, (SK) Slovakia, (FIN) Suomi, (S) Ruotsi, (UK) Yhdistynyt kuningaskunta.
(2) Liikenteenharjoittajan nimi tai toiminimi ja täydellinen osoite.
(3) Liikenneluvan antavan toimivaltaisen viranomaisen tai elimen allekirjoitus ja leima.
(4) ”Ajoneuvolla” tarkoitetaan yksinomaan tavaroiden kuljetukseen käytettävää moottoriajoneuvoa, joka on rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa, tai ajoneuvojen yhdistelmää, josta ainakin moottoriajoneuvo on rekisteröity jäsenvaltiossa.
LIITE 3
”LIITE 4
KULJETUKSET JA NIIHIN LIITTYVÄ AJONEUVOJEN KULJETTAMINEN TYHJÄNÄ, JOTKA ON VAPAUTETTU KAIKISTA LIIKENNELUPAMENETTELYISTÄ JA KULJETUSLUVISTA
|
1. |
Osana yleispalvelua harjoitettava postinkuljetus. |
|
2. |
Vahingoittuneiden tai rikkoutuneiden ajoneuvojen kuljetus. |
|
3. |
Tavarankuljetus moottoriajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on enintään 3,5 tonnia. |
|
4. |
Tavarakuljetukset moottoriajoneuvolla seuraavin edellytyksin:
|
|
5. |
Lääkkeiden, lääkinnällisten välineiden ja laitteiden sekä muiden kiireiseen lääkinnälliseen apuun tarvittavien välineiden kuljetus, erityisesti luonnonmullistusten yhteydessä.” |
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/1/EY, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttämisestä maanteiden tavaraliikenteessä (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 82).
LIITE 4
”LIITE 7
LINJA-AUTOILLA HARJOITETTAVA KANSAINVÄLINEN HENKILÖLIIKENNE
1 artikla
Määritelmät
Tässä sopimuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1.
1.1 Säännöllinen liikenne on liikennettä, jolla huolehditaan henkilöliikenteestä määrätyin väliajoin määrätyllä reitillä ja jolla matkustajia otetaan kyytiin ja jätetään kyydistä ennalta vahvistetuissa pysähdyspaikoissa. Säännöllinen liikenne on kaikkien käytettävissä ja siihen voi tarvittaessa liittyä pakollinen paikanvaraus.
Liikenteen harjoittamisen edellytysten mukauttaminen ei vaikuta siihen, onko liikenne säännöllistä.
1.2 Säännölliseksi liikenteeksi katsotaan samoin järjestäjästä riippumatta liikenne, jolla huolehditaan vain tiettyjen matkustajaryhmien kuljetuksesta ilman muita matkustajia, jos tällainen liikenne tapahtuu 1.1. kohdan mukaisissa olosuhteissa. Tällaista liikennettä kutsutaan jäljempänä ’säännölliseksi erityisliikenteeksi’.
Säännölliseen erityisliikenteeseen sisältyvät:
|
a) |
työntekijöiden kuljettaminen kodin ja työpaikan välillä; |
|
b) |
koululaisten ja opiskelijoiden kuljettaminen kodin ja oppilaitoksen välillä. |
Se seikka, että liikennejärjestelyjä voidaan muunnella käyttäjien vaihtelevien tarpeiden mukaan, ei vaikuta siihen, onko kyse säännöllisestä erityisliikenteestä.
1.3 Sellaisen väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen järjestämistä, joka palvelee samaa yleisöä kuin säännöllinen liikenne, tiettyjen pysähdyspaikkojen käytön lopettamista ja säännöllistä liikennettä palvelevien lisäpysähdysten käyttöönottoa koskevat samat säännöt kuin säännöllistä liikennettä.
2.
2.1 Satunnaisliikenne on liikennettä, joka ei vastaa säännöllisen liikenteen määritelmää, säännöllinen erityisliikenne mukaan luettuna, ja jolle on erityisesti ominaista, että siinä on kyse asiakkaan tai liikenteenharjoittajan omasta aloitteesta muodostetun ryhmän kuljettamisesta.
Sellaisen rinnakkaisen tai väliaikaisen liikenteen järjestäminen, joka on verrattavissa olemassa olevaan säännölliseen liikenteeseen ja joka palvelee sen kanssa samaa asiakaskuntaa, edellyttää kuitenkin I jaksossa säädetyn menettelyn mukaisesti myönnettävää lupaa.
2.2 Tässä 2 kohdassa tarkoitettu liikenne voi olla aika ajoin tarjottavaa olematta sen vuoksi muuta kuin satunnaisliikennettä.
2.3 Liikenteenharjoittajaryhmä, joka toimii saman sopimuskumppanin lukuun, voi harjoittaa satunnaisliikennettä.
Tällaisten liikenteenharjoittajien nimet ja tarvittaessa matkan varrella olevat jatkoyhteyspaikat on ilmoitettava asianomaisten Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Sveitsin toimivaltaisille viranomaisille sekakomitean määrittämien menettelyjen mukaisesti.
3.
Liikenne omaan lukuun on liikennettä, jota harjoittaa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voittoa tai kaupallista hyötyä tavoittelematta, kun:
|
— |
liikenne on vain kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavanomaisen toiminnan liitännäistoiminto; |
|
— |
liikenteeseen käytetyt ajoneuvot ovat kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutta tai tämä on hankkinut ne lykkäävin ehdoin tai ne on hankittu pitkäaikaisella leasingsopimuksella, ja kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilökuntaan kuuluva taikka luonnollinen henkilö itse tai yrityksen palvelukseen ottama tai sen käyttöön sopimuksen perusteella asetettu henkilöstö kuljettaa niitä. |
I jakso
LUVANVARAINEN SÄÄNNÖLLINEN LIIKENNE
2 artikla
Luvan laatu
1. Liikennelupa myönnetään liikenteenharjoittajan nimellä; sitä ei saa siirtää toiselle. Luvan saanut liikenteenharjoittaja voi kuitenkin tämän liitteen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen suostumuksella hoitaa liikennettä alihankkijan välityksellä. Tässä tapauksessa luvassa on mainittava viimeksi mainitun nimi ja tämän asema alihankkijana. Alihankkijan on täytettävä sopimuksen 17 artiklassa vahvistetut ehdot.
Jos yritykset toimivat yhdessä harjoittaakseen säännöllistä liikennettä, lupa on annettava kaikkien yritysten nimellä. Lupa on annettava vastuulliselle yritykselle ja jäljennös siitä muille yrityksille. Luvassa on mainittava kaikkien liikenteenharjoittajien nimet.
2. Lupa on voimassa enintään viisi vuotta.
3. Luvassa on eriteltävä seuraavat seikat:
|
a) |
liikennelaji; |
|
b) |
matkareitti, erityisesti on mainittava lähtö- ja saapumispaikka; |
|
c) |
luvan voimassaoloaika; |
|
d) |
pysähdykset ja aikataulut. |
4. Luvan on oltava komission asetuksessa (EU) N:o 361/2014 (1) annetun mallin mukainen.
5. Lupa oikeuttaa sen haltijan tai haltijat harjoittamaan säännöllistä liikennettä sopimuspuolien alueilla.
6. Säännöllistä liikennettä harjoittava liikenteenharjoittaja voi käyttää lisäajoneuvoja selviytyäkseen väliaikaisista ja poikkeuksellisista tilanteista.
Tällöin liikenteenharjoittajan on varmistettava, että ajoneuvoissa on seuraavat asiakirjat:
|
— |
jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittamiseen oikeuttavasta luvasta; |
|
— |
jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittajan ja sen yrityksen välisestä sopimuksesta, joka antaa lisäajoneuvot käyttöön, tai vastaava asiakirja; |
|
— |
oikeaksi todistettu jäljennös lisäajoneuvot käyttöön antaneelle liikenteen harjoittajalle myönnetystä yhteisön liikenneluvasta Euroopan unionin liikenteenharjoittajien osalta tai vastaavasta sveitsiläisestä liikenneluvasta sveitsiläisten liikenteenharjoittajien osalta. |
3 artikla
Lupahakemusten toimittaminen
1. Euroopan unionin liikenteenharjoittajien on toimitettava lupahakemukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 (2) 7 artiklan säännösten mukaisesti, ja sveitsiläisten liikenteenharjoittajien on toimitettava lupahakemukset OTV:n (3) (henkilöliikenteestä 4 päivänä marraskuuta 2009 annetun määräyksen) 3 luvun mukaisesti. Sellaisen liikenteen osalta, joka on vapautettu lupamenettelyistä Sveitsissä mutta joka on lupamenettelyn alaista Euroopan unionissa, sveitsiläisten liikenteenharjoittajien on toimitettava lupahakemukset Sveitsin toimivaltaisille viranomaisille, jos liikenteen lähtöpaikka on Sveitsissä.
2. Lupahakemuksen on oltava asetuksessa (EU) N:o 361/2014 annetun mallin mukainen.
3. Luvan hakijan on toimitettava lupahakemuksensa tueksi kaikki tarpeellisiksi katsomansa tai lupaviranomaisen pyytämät täydentävät tiedot ja erityisesti säännöllinen ajosuunnitelma, jonka avulla voidaan valvoa ajo- ja lepoaikoja koskevan lainsäädännön noudattamista, sekä jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittajille myönnetystä yhteisön liikenneluvasta toisen lukuun harjoitettavaa kansainvälistä maanteiden henkilöliikennettä varten Euroopan unionin liikenteenharjoittajien osalta tai vastaavasta sveitsiläisestä liikenneluvasta sveitsiläisten liikenteenharjoittajien osalta.
4 artikla
Lupamenettely
1. Lupa annetaan niiden sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten yhteisellä suostumuksella, joiden alueella matkustajia otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä. Lupaviranomaisen on toimitettava yhdessä oman arvionsa kanssa hakemuksen jäljennös ja jäljennökset kaikista muista tarpeellisista asiakirjoista mainituille viranomaisille sekä niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joiden alueet ylitetään ottamatta matkustajia kyytiin tai jättämättä matkustajia kyydistä.
2. Sveitsin ja niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joilta on pyydetty suostumusta, on ilmoitettava hakemusta koskeva päätöksensä lupaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa. Tämä määräaika lasketaan vastaanottotodistuksesta ilmenevästä suostumuspyynnön vastaanottopäivästä. Jos lupaviranomainen ei ole saanut vastausta tämän määräajan kuluessa, katsotaan viranomaisten, joilta on pyydetty lausuntoa, antaneen suostumuksensa, ja lupaviranomainen voi myöntää luvan. Jos niiden sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten antama päätös, joilta on pyydetty suostumusta, on kielteinen, siinä on oltava asianmukaiset perustelut.
3. Jollei 7 ja 8 kohdasta muuta johdu, lupaviranomaisen on tehtävä päätös hakemuksen johdosta neljän kuukauden kuluessa siitä, kun liikenteenharjoittaja on toimittanut hakemuksen.
4. Lupa myönnetään, paitsi jos:
|
a) |
hakija on kykenemätön harjoittamaan hakemuksen mukaista liikennettä niillä välineillä, jotka sillä on käytössään; |
|
b) |
hakija on aikaisemmin jättänyt noudattamatta kansallisia tai kansainvälisiä tieliikennesäännöksiä ja erityisesti kansainvälisen henkilöliikenteen lupaehtoja ja -vaatimuksia tai on vakavasti rikkonut tieliikennesäännöksiä, erityisesti ajoneuvoja koskevien vaatimusten ja kuljettajien ajo- ja lepoaikojen osalta; |
|
c) |
lupaehtoja ei ole noudatettu, kun kyse on luvan uusimista koskevasta hakemuksesta; |
|
d) |
sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen katsoo yksityiskohtaisen selvityksen perusteella, että kyseinen liikenne aiheuttaisi vakavaa haittaa sellaisen vertailukelpoisen liikenteen kannattavuudelle kyseisillä suorilla osuuksilla, joka kuuluu yhden tai useamman, sopimuspuolen voimassa olevan oikeuden mukaisen julkisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen soveltamisalaan. Toimivaltaisen viranomaisen on tällöin asetettava syrjimättömyysperiaatetta noudattaen arviointiperusteet sen määrittämiseksi, aiheuttaisiko se liikenne, jota varten lupaa haetaan, vakavaa haittaa edellä mainitun vertailukelpoisen liikenteen kannattavuudelle, ja ilmoitettava ne sekakomitean pyynnöstä sille. |
|
e) |
sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen katsoo yksityiskohtaisen selvityksen perusteella, että palvelun pääasiallisena tarkoituksena ei ole kuljettaa matkustajia sopimuspuolissa sijaitsevien pysähdyspaikkojen välillä. |
Jos olemassa oleva kansainvälinen linja-autoilla harjoitettava liikenne aiheuttaa vakavaa haittaa sellaisen vertailukelpoisen liikenteen kannattavuudelle kyseisillä suorilla osuuksilla, joka kuuluu yhden tai useamman, sopimuspuolen oikeuden mukaisen julkisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen soveltamisalaan, sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen voi poikkeuksellisista syistä, joita ei voitu ennakoida luvan myöntämisajankohtana, ja sekakomitean suostumuksella peruuttaa määräajaksi tai kokonaan luvan harjoittaa kyseistä kansainvälistä liikennettä annettuaan kuusi kuukautta tätä ennen kyseiselle liikenteenharjoittajalle asiaa koskevan ennakkoilmoituksen.
Liikenteenharjoittajan tarjoamat muiden maantieliikenteen harjoittajien hintoja alemmat hinnat tai se, että joku muu maantieliikenteen harjoittaja jo harjoittaa liikennettä kyseisellä yhteydellä, ei saa olla yksin peruste hakemuksen hylkäämiselle.
5. Lupaviranomainen voi hylätä hakemukset vain tämän sopimuksen mukaisin perustein.
6. Jos 1 kohdassa tarkoitetussa sopimukseen pääsyä koskevassa menettelyssä ei saavuteta tulosta, asia voidaan saattaa sekakomitean käsiteltäväksi.
7. Sekakomitea tekee mahdollisimman pian asiasta päätöksen, joka tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun päätöksestä on ilmoitettu Sveitsille ja asianomaisille Euroopan unionin jäsenvaltioille.
8. Kun tässä artiklassa määrätty menettely on saatettu päätökseen, lupaviranomaisen on ilmoitettava päätöksestään kaikille 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja lähetettävä näille tarvittaessa jäljennös luvasta.
5 artikla
Luvan antaminen ja uusiminen
1. Kun tämän liitteen 4 artiklassa tarkoitettu menettely on saatettu päätökseen, lupaviranomaisen on myönnettävä lupa tai virallisesti hylättävä hakemus.
2. Päätös hakemuksen hylkäämisestä on perusteltava. Sopimuspuolten on taattava, että liikenteenharjoittajille annetaan siinä tapauksessa, että niiden hakemus hylätään, tilaisuus esittää huomautuksia.
3. Tämän liitteen 4 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin luvan uusimista tai luvanvaraisen liikenteen ehtojen muutoksia koskeviin hakemuksiin.
Jos liikenteen harjoittamisen edellytykset muuttuvat vain vähän, erityisesti jos ajojaksoja, maksuja ja aikatauluja tarkistetaan, lupaviranomaisen on toimitettava ainoastaan muutosta koskevat tiedot toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille.
6 artikla
Luvan raukeaminen
Luvan raukeamiseen liittyvä menettely on asetuksen (EY) N:o 1073/2009 10 artiklan säännösten ja OTV:n 46 artiklan määräysten mukainen.
7 artikla
Liikenteenharjoittajien velvollisuudet
1. Muutoin kuin ylivoimaisen esteen sattuessa säännöllistä liikennettä harjoittavan liikenteenharjoittajan on luvan raukeamiseen asti toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liikenne täyttää jatkuvuutta, säännöllisyyttä ja kuljetuskapasiteettia koskevat vaatimukset ja on muiden toimivaltaisen viranomaisen tämän liitteen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti asettamien edellytysten mukaista.
2. Liikenteenharjoittajan on esitettävä matkareitti, linja-auton pysähdykset, aikataulut, kuljetusmaksut ja -ehdot tavalla, jolla varmistetaan tällaisen tiedon olevan helposti kaikkien käyttäjien saatavilla.
3. Sveitsi ja asianomaiset Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat yhteisellä sopimuksella ja luvanhaltijan suostumuksella muuttaa säännöllisen liikenteen harjoittamisedellytyksiä.
II jakso
SATUNNAISLIIKENNE JA MUU LIIKENNE, JOKA EI OLE LUVANVARAISTA
8 artikla
Valvonta-asiakirja
1. Sopimuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun liikenteen harjoittamista varten vaaditaan valvonta-asiakirja (kuljetuskirja).
2. Liikenteenharjoittajan, joka harjoittaa satunnaisliikennettä, on täytettävä kuljetuskirja ennen jokaista matkaa.
3. Sveitsin ja sen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, tai kyseisten viranomaisten nimeämät elimet toimittavat kuljetuskirjavihot.
4. Valvonta-asiakirjan mallista ja sen käyttöön liittyvistä yksityiskohtaisista säännöistä säädetään asetuksessa (EU) N:o 361/2014.
5. Sopimuksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun liikenteen osalta sopimus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös katsotaan valvonta-asiakirjaksi.
9 artikla
Todistus
Sopimuksen 18 artiklan 6 kohdassa määrätyn todistuksen antaa Sveitsin tai Euroopan unionin sen jäsenvaltion, jossa ajoneuvo on rekisteröity, toimivaltainen viranomainen.
Todistuksen on oltava asetuksessa (EU) N:o 361/2014 säädetyn mallin mukainen.
III jakso
VALVONTA JA SEURAAMUKSET
10 artikla
Matkaliput
1. Säännöllistä erityisliikennettä lukuun ottamatta säännöllisen liikenteen harjoittajien on käytettävä joko henkilökohtaisia tai ryhmämatkalippuja, joista käyvät ilmi:
|
— |
lähtö- ja saapumispaikka sekä tarpeen vaatiessa paluumatka; |
|
— |
lipun voimassaoloaika; |
|
— |
kuljetuksen hinta. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu matkalippu on esitettävä toimivaltaisen tarkastusviranomaisen pyynnöstä.
11 artikla
Tienvarsi- ja yritystarkastukset
1. Toisen lukuun harjoitettavan liikenteen yhteydessä on pidettävä ajoneuvossa ja esitettävä toimivaltaisen tarkastusviranomaisen pyynnöstä oikeaksi todistettu jäljennös yhteisön liikenneluvasta Euroopan unionin liikenteenharjoittajien osalta tai vastaavasta sveitsiläisestä liikenneluvasta sveitsiläisten liikenteenharjoittajien osalta sekä liikenteen luonteen mukainen lupa (tai sen oikeaksi todistettu jäljennös) tai kuljetuskirja.
Omaan lukuun harjoitettavan liikenteen yhteydessä todistus (tai oikeaksi todistettu jäljennös todistuksesta) on pidettävä ajoneuvossa ja esitettävä toimivaltaisen tarkastusviranomaisen pyynnöstä.
2. Kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autolla harjoittavien liikenteenharjoittajien on sallittava kaikki ja erityisesti ajo- ja lepoaikoja koskevat tarkastukset, jotka tehdään liikenteen asianmukaisen hoitamisen varmistamiseksi.
12 artikla
Keskinäinen avunanto ja seuraamukset
1. Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on avustettava toisiaan varmistaakseen tämän liitteen määräysten soveltamisen ja valvonnan. Niiden on vaihdettava tietoja asetuksen (EY) N:o 1071/2009 (4) 18 artiklan mukaisesti perustettujen kansallisten yhteyspisteiden välityksellä.
2. Sen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, on peruutettava Euroopan unionin liikenteenharjoittajien yhteisön liikennelupa tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaava sveitsiläinen lupa, jos luvanhaltija
|
a) |
ei enää täytä sopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa määrättyjä edellytyksiä; tai |
|
b) |
on antanut vääriä tietoja niistä seikoista, jotka olivat tarpeen Euroopan unionin liikenteenharjoittajien yhteisön liikenneluvan tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaavan sveitsiläisen luvan myöntämistä varten. |
3. Lupaviranomaisen on peruutettava lupa, jos luvanhaltija ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella tämän sopimuksen mukainen lupa on annettu, ja erityisesti jos sen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, sitä pyytävät. Viranomaisen on välittömästi ilmoitettava tästä toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille.
4. Jos on kyse tieliikenne- ja tieturvallisuussäännösten vakavasta rikkomisesta, erityisesti ajoneuvoja koskevien vaatimusten, kuljettajien ajo- ja lepoaikojen sekä 1 artiklan 2.1 kohdassa tarkoitetun väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen luvattoman harjoittamisen osalta, voivat sen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset, johon rikkomuksen tehnyt liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, peruuttaa yhteisön liikenneluvan Euroopan unionin liikenteenharjoittajilta tai vastaavan sveitsiläisen luvan sveitsiläisiltä liikenteenharjoittajilta tai peruuttaa määräajaksi ja/tai osittain oikeaksi todistetut jäljennökset yhteisön liikenneluvasta Euroopan unionin liikenteenharjoittajilta tai vastaavasta sveitsiläisestä luvasta sveitsiläisiltä liikenteenharjoittajilta.
Nämä seuraamukset on määriteltävä ottamalla huomioon Euroopan unionin liikenteenharjoittajien yhteisön liikenneluvan tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaavan sveitsiläisen luvan haltijan tekemän rikkomuksen vakavuus sekä tämän hallussa olevan kansainvälistä liikennettä koskevan luvan oikeaksi todistettujen jäljennösten kokonaismäärä.
Sijoittautumissopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava sen sopimuspuolen, jonka alueella rikkomus todettiin, toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden viikon kuluessa niiden asiaa koskevasta lopullisesta päätöksestä, onko edellä säädettyjä seuraamuksia määrätty, ja jos on, mitä niistä. Jos tällaisia seuraamuksia ei ole määrätty, sijoittautumissopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava ratkaisun syyt.
5. Jos sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten tietoon tulee tämän liitteen tai tieliikennelainsäädännön vakava rikkomus, jonka tekijäksi voidaan osoittaa muu kuin sopimuspuolen alueelta oleva liikenteenharjoittaja, sopimuspuolen, jonka alueella rikkomus on todettu, on toimitettava liikenteenharjoittajan sijoittautumissopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden viikon kuluessa siitä, kun ne tekivät asiassa lopullisen päätöksen:
|
a) |
kuvaus rikkomustapauksesta sekä rikkomuksen tekoaika ja -paikka; |
|
b) |
rikkomuksen luokka, tyyppi ja vakavuusaste; ja |
|
c) |
määrätyt ja toteutetut seuraamukset. |
Vastaanottavan sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää, että sijoittautumissopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset määräävät hallinnollisia seuraamuksia 4 kohdan mukaisesti.
6. Sopimuspuolten on varmistettava, että liikenteenharjoittajilla on oikeus hakea muutosta hallinnollisiin seuraamuksiin, joita niille on määrätty tämän artiklan nojalla.
13 artikla
Merkitseminen kansalliseen sähköiseen rekisteriin
Sopimuspuolten on varmistettava, että tieliikennelainsäädännön vakavat rikkomukset, joihin niiden alueelle sijoittautuneet liikenteenharjoittajat ovat syyllistyneet ja jotka ovat johtaneet jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten määräämään seuraamukseen, sekä Euroopan unionin liikenteenharjoittajien yhteisön liikenneluvan tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaavan sveitsiläisen luvan tai yhteisön liikenneluvan tai vastaavan sveitsiläisen luvan oikeaksi todistetun jäljennöksen peruuttaminen määräajaksi tai kokonaan, merkitään maantiekuljetusyritysten kansalliseen sähköiseen rekisteriin. Rekisteriin tehdyt merkinnät, jotka koskevat Euroopan unionin liikenteenharjoittajien yhteisön liikenneluvan tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaavan sveitsiläisen luvan peruuttamista määräajaksi tai kokonaan, on säilytettävä tietokannassa ainakin kahden vuoden ajan peruuttamisajan päättymisestä, kun kyse on määräajaksi peruuttamisesta, tai peruuttamispäivästä, kun on kyse pysyvästä peruuttamisesta.”
(1) Komission asetus (EU) N:o 361/2014, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 yksityiskohtaisten soveltamissääntöjen säätämisestä linja-autolla harjoitettavan kansainvälisen henkilöliikenteen asiakirjojen osalta ja komission asetuksen (EY) N:o 2121/98 kumoamisesta (EUVL L 107, 10.4.2014, s. 39).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 88).
(3) RS/SR/745.11.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).