EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan 2 kohdan d alakohta

EU:N KEHITYSYHTEISTYÖPOLITIIKKA EUROOPAN UNIONIN PERUSTAMISSOPIMUKSISSA

SEUT-sopimuksen 4 artiklassa annetaan EU:lle toimivalta toteuttaa toimia ja harjoittaa yhteistä politiikkaa kehitysyhteistyön alalla. EU:n jäsenvaltiot voivat myös käyttää omaa toimivaltaansa alalla.

SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisesti EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijainen tavoite on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Lisäksi 208 artiklassa edellytetään, että EU ja EU:n jäsenvaltiot noudattavat niitä velvoitteita, jotka ne ovat hyväksyneet Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) ja muissa toimivaltaisissa kansainvälisissä järjestöissä

Lisäksi EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan avulla pyritään saavuttamaan EU:n ulkoisen toiminnan ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistetut tavoitteet, joiden mukaisesti EU pyrkii edistämään kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kestävää kehitystä ensisijaisena tarkoituksenaan poistaa köyhyys.

SEU-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti kehitysyhteistyöpolitiikalla edistetään myös muun muassa demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien noudattamista; rauhan säilyttämistä ja konfliktien ehkäisemistä; ympäristön laadun ja maapallon luonnonvarojen kestävän hallinnan parantamista; kansojen, maiden ja alueiden auttamista luonnon tai ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista selviämiseksi; sekä entistä tiiviimpään monenväliseen yhteistyöhön ja hyvään maailmanlaajuiseen hallintotapaan perustuvan kansainvälisen järjestelmän edistämistä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Maailmanlaajuiset sitoumukset

EU entistä vahvempana maailmanlaajuisena toimijana

EU pyrkii yhdistämään kaikki EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden käytettävissä olevat keinot, joiden avulla voidaan edetä kohti rauhanomaisempaa ja vauraampaa maailmaa. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaavan EU:n globaalistrategian (EUGS) täysimääräinen täytäntöönpano aloitettiin vuonna 2017. Strategiassa vahvistetaan EU:n sitoutumista koskevat keskeiset intressit ja periaatteet ja esitetään visio EU:sta entistä uskottavampana, vastuullisempana ja reagointikykyisempänä toimijana maailmassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) ovat läpileikkaavia tekijöitä EUGS:n täytäntöönpanossa.

EU ja EU:n jäsenvaltiot ovat yhdessä suurin virallisen kehitysavun antaja. Euroopan kehitysrahasto (EKR) on tärkein väline, jonka avulla EU tarjoaa kehitysapua 79:lle Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maalle (AKT-maat) sekä merentakaisille maille ja alueille Cotonoun sopimuksen mukaisesti.

EU pyrkii kehitysyhteistyön rahoitusvälineen avulla vähentämään köyhyyttä kehitysmaissa ja edistämään kestävää taloudellista, sosiaalista ja ympäristön kehitystä, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa.

Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 ja kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus

Kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 (Agenda 2030) ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka 193 YK:n jäsenvaltiota hyväksyi vuonna 2015, ovat uusi maailmanlaajuinen kehys köyhyyden poistamiseksi ja maailmanlaajuisen kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

EUGS:n mukaisesti vuoden 2017 uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistetaan EU:n toimielimiä ja EU:n jäsenvaltioita koskevat periaatteet kehitysmaiden kanssa tehtävälle yhteistyölle kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 ja YK:n vuonna 2015 hyväksymän Addis Abeban toimintaohjelman sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Konsensuksella EU:n kestävän kehityksen toimet sovitetaan kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja se rakentuu Agenda 2030:n viiden avainteeman (ihmiset, maapallo, vauraus, rauha ja kumppanuus) pohjalle.

Kestävän kehityksen rahoitus

EU on mukana Addis Abeban toimintaohjelmassa, joka on YK:n kolmannessa kansainvälisessä kehitysrahoituskonferenssissa tehty sopimus. Sopimuksen on allekirjoittanut 193 YK:n jäsenvaltiota. Addis Abeban toimintaohjelma on erottamaton osa Agenda 2030:tä. Siinä esitetään rahoitus- ja muiden keinojen tehokkaaseen käyttöön perustuva uusi täytäntöönpanomalli, jossa maan omat toimet ja järkevät politiikat ovat etualalla. Toimintaohjelman osa-alueet ovat

• kansalliset julkiset varat
• kansallinen ja kansainvälinen yksityinen liiketoiminta ja rahoitus
• kansainvälinen kehitysyhteistyö
• kansainvälinen kauppa kehityksen moottorina
• velka ja velan kestävyys
• järjestelmää koskevat kysymykset
• tiede, teknologia, innovaatio ja valmiuksien kehittäminen.

Ulkoinen investointiohjelma

EU perusti Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) ja EKKR-takauksen vuonna 2017 edistääkseen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja vauhdittaakseen julkisia ja yksityisiä investointeja. Nämä ovat osa EU:n ulkoista investointiohjelmaa, jonka kohteena ovat Saharan eteläpuolisen Afrikan kestävään kehitykseen liittyvät haasteet ja EU:n naapurialueiden siirtymävaiheen uudistukset.

EU–AKT-kumppanuus Cotonoun sopimuksen jälkeen

Euroopan komissio on käynnistänyt neuvottelut, jotka koskevat EU:n tulevia suhteita AKT-maihin. Suhteiden nykyinen perusta määritellään Cotonoun sopimuksessa, joka päättyy vuonna 2020. Sopimus on auttanut vähentämään köyhyyttä, lisäämään vakautta ja liittämään AKT-maat osaksi maailmantaloutta.

Kehitystyön tuloksellisuus ja yhteinen ohjelmasuunnittelu – yhteistyön tehostaminen EU:n jäsenvaltioiden kanssa

EU on sitoutunut varmistamaan, että kehitysapu käytetään mahdollisimman tehokkaasti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän osalta EU on hyväksynyt useita kansainvälisiä sopimuksia, kuten

• Pariisin julistuksen (2005) ja Accran toimintasuunnitelman (2008);
• Busanin päätösasiakirjan (2011); ja
• Nairobin päätösasiakirjan (2016).

Kehitystyön tuloksellisuuden keskeiset periaatteet, jotka määriteltiin uudelleen Nairobin korkean tason kokouksessa vuonna 2016, ovat

• kehitysyhteistyön ensisijaisten tavoitteiden omistajuus kehitysmaissa;
• avoimuus ja keskinäinen vastuuvelvollisuus;
• kehitysyhteistyön tuloskeskeisyys; ja
• kaikkia sidosryhmiä osallistavat kehityskumppanuudet.

EU:n eri kehityskumppanit (EU ja EU-maat) toteuttavat näitä periaatteita ohjelmissa ja hankkeissa sekä yhteisen ohjelmasuunnittelun avulla silloin, kun ne toimivat kumppanimaassa ja suunnittelevat kehitysyhteistyötä.

Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus

EU pyrkii minimoimaan toimenpiteidensä kielteiset heijastusvaikutukset kehitysmaihin kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden avulla. Sen tavoitteena on

• edistää EU:n eri politiikkojen välisiä synergioita kumppanimaiden hyödyksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden tukemiseksi;
• lisätä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta.

Varmistaakseen, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudella on edelleen merkitystä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa, EU on sisällyttänyt sen tavoitteet Agenda 2030:n täytäntöönpanoa koskevaan komission työhön. EU:n jäsenvaltioilla on myös omat mekanisminsa, joilla ne varmistavat, että kansalliset politiikat tukevat kestävää kehitystä. Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevassa EU:n raportissa (2019) tarkastellaan EU:n toimielinten ja EU-maiden edistymistä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudessa vuosina 2015–2018.

Ihmiset

Köyhyys ja eriarvoisuuden vähentäminen

Kestävän kehityksen tavoite SDG 1, köyhyyden poistaminen, ja SDG 10, eriarvoisuuden ja syrjinnän vähentäminen, ovat keskeisiä painopisteitä EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa.

Komission vuonna 2017 käynnistämästä eriarvoisuutta käsittelevästä tutkimuksesta saatujen alustavien tulosten mukaan

• kehitysmaissa tuloerot ovat suuret ja keskimäärin suuremmat kuin 30 vuotta sitten;
• joissakin Latinalaisen Amerikan maissa (Brasilia, Peru, Meksiko) tuloerot näyttävät vähentyneen, kun taas joissakin Aasian maissa (Kiina ja Vietnam) ne ovat lisääntyneet; ja
• Latinalaisessa Amerikassa ja Saharan eteläisessä Afrikassa tuloerot ovat maailman suurimmat.

Eriarvoisuus kansallisella tasolla on yhä merkittävä nopean kasvun ja köyhyyden vähentämisen este. Vaikka äärimmäinen köyhyys vähenee koko maailmassa, se on edelleen yleistä Afrikassa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Inhimillinen kehitys

EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan painopisteitä ovat köyhyyden poistaminen (SDG 1), eriarvoisuuden ja syrjinnän vähentäminen (SDG 10) ja se, ettei ketään jätetä. Inhimillisen kehityksen lähestymistavassa keskitytään ihmisiin, heidän mahdollisuuksiinsa ja valintoihinsa. EU tukee kumppanimaiden yhteiskuntien ja talouksien osallistavaa ja kestävää kasvua siten, että kaikki hyötyvät kehityksestä eikä ketään jätetä.

Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Sukupuolten tasa-arvo on EU:n perusarvo (SEU-sopimuksen 2 artikla) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettu toimintapoliittinen tavoite (SEUT-sopimuksen 19 artikla). Tukemalla sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä EU edistää SDG 5:n ja Agenda 2030:n toteutumista. Näitä tavoitteita korostetaan myös kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa (2017).

Puolet maailman väestöstä on naisia ja tyttöjä. Näin ollen sukupuolten tasa-arvo on välttämätön edellytys tasavertaiselle ja osallistavalle kestävälle kehitykselle. EU:n tavoitteena on varmistaa, että naiset ja tytöt voivat osallistua täysimääräisesti ja tasapuolisesti sosiaaliseen, taloudelliseen, poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. EU tukee erityisesti sukupuolten tasa-arvon esteiden poistamista. Näitä ovat esimerkiksi syrjivät lait sekä naisten ja tyttöjen epätasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää palveluja ja oikeussuojakeinoja, päästä koulutukseen ja terveydenhuoltoon, saada työpaikkoja ja taloudellista vaikutusvaltaa ja osallistua politiikkaan. Lisäksi tavoitteena on seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan poistaminen muun muassa puuttumalla sosiaalisiin normeihin ja sukupuolistereotypioihin sekä tukemalla naisten ajamia liikkeitä ja kansalaisyhteiskuntaa.

Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa (2016–2020) vahvistetaan puitteet näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti EU:n ulkosuhdepolitiikan avulla. Euroopan komissio antoi vuonna 2017 ensimmäisen täytäntöönpanokertomuksensa EU:n toimintasuunnitelmasta 2016–2020 sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Yksi EU:n lippulaivahankkeista on 500 miljoonan euron Spotlight-aloite, joka on ainutlaatuinen kumppanuus YK:n kanssa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Aloitteessa ovat mukana Aasian, Saharan eteläpuolisen Afrikan, Latinalaisen Amerikan, Karibianmeren alueen ja Tyynenmeren alueen kumppanihallitukset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat.

Maahanmuutto, pakkomuutto ja turvapaikka

Maahanmuutto ja liikkuvuus eivät ole uusia aiheita. Kansainvälisten muuttajien määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina: vuonna 2017 maahanmuuttajia oli 258 miljoonaa (vuonna 2010 maahanmuuttajia oli 220 miljoonaa ja vuonna 2000 heitä oli 173 miljoonaa). Suurin osa maailman kansainvälisistä muuttajista on kehitysmaiden kansalaisia, ja kehitysmaissa on yli 85 prosenttia ihmisistä, jotka on pakotettu muuttamaan pois kotiseudultaan.

Muuttoliikkeen haasteisiin vastaaminen kuuluu yhä EU:n kärkitavoitteisiin. Vuonna 2017 Euroopan komissio jatkoi kehitysyhteistyön ja muuttoliikkeen välisten yhteyksien käsittelyä vuoden Agenda 2030:n ja kehitysyhteistyön konsensuksen mukaisesti. EU:n kehitysyhteistyöllä oli tärkeä rooli EU:n toimenpiteissä, joiden avulla se pyrki vastaamaan maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin. EU:n toimiin kuului esimerkiksi Euroopan muuttoliikeagendan, Vallettan julistuksen, muuttoliikettä koskevan kumppanuuskehyksen ja pakkomuuttoa koskevan EU:n uuden lähestymistavan puitteissa tehty työ, jota toteutetaan kehitystavoitteiden ja -periaatteiden mukaisesti.

Vastatakseen muuttoliikkeestä johtuviin lyhyen ja pitkän aikavälin haasteisiin ja mahdollisuuksiin Euroopan komissio on toteuttanut kumppanimaissa toimenpiteitä, jotka on rahoitettu erilaisten kehittämisvälineiden avulla. Näitä ovat esimerkiksi Afrikan hätärahasto ja EU:n alueellinen Syyria-rahasto sekä maantieteelliset rahoitusvälineet, jotka ovat osa säännöllistä yhteistyötä.

Erityisesti keskityttiin kolmeen tavoitteeseen:

• 1)

  laitonta maahanmuuttoa ja pakkomuuttoa ylläpitävät tekijät ja niiden perimmäisten syiden ratkaiseminen;

• 2)

  kumppaneiden valmiuksien parantaminen maahanmuutto- ja pakolaishallinnon kehittämisessä;

• 3)

  maahanmuuton myönteisten kehitysvaikutusten maksimointi.

Tämän kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta annettu tuki vuonna 2017 auttoi vahvistamaan maahanmuuttoa koskevaa vuoropuhelua ja kumppanuutta kumppanimaiden kanssa ja saavuttamaan konkreettisia tuloksia: maahanmuuton hallinta parantui, haavoittuvassa asemassa olevia maahanmuuttajia ja pakolaisia pystyttiin suojelemaan paremmin ja muuttoliikkeen myönteisiä kehitysvaikutukset pystyttiin hyödyntämään tehokkaammin.

Muiden saavutettujen tavoitteiden lisäksi vuonna 2017 EU

• osoitti 3 miljardia euroa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen; ja
• perusti 90 miljoonan euron ohjelman, jonka avulla tehostetaan apua tarvitsevien ihmisten suojelemista ja auttamista Libyassa sekä tuetaan isäntäyhteisöjen vakauttamista, ja keskittyi etenkin keskisen Välimeren reittiin;
• hyväksyi 31. joulukuuta 2017 yhteensä 143 EU:n Afrikka-hätärahastosta rahoitettavaa hanketta, joiden arvo on 2 388 miljoonaa euroa;
• hyväksyi syyskuussa 2017 komission kautta 196 miljoonan euron erityistoimenpiteen väestön pitkittyneiden pakkosiirtojen ja muuttoliikkeen aiheuttamien ongelmien selvittämiseksi Aasiassa ja Lähi-idässä; toimenpide kohdistui Afganistaniin, Bangladeshiin, Pakistaniin ja Irakiin.

Kulttuuri, koulutus ja terveys

EU tunnustaa kulttuurin merkityksen osana talouskasvua ja tärkeänä osatekijänä ja mahdollistajana, joka edistää

• sosiaalista osallisuutta
• sananvapautta
• identiteetin rakentumista
• kansalaisten vaikutusvallan lisäämistä
• konfliktien ehkäisyä.

Vuonna 2017 EU hyväksyi

• päätelmät EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin;
• useita ohjelmia, kuten Investointi kulttuuriin ja luovuuteen -ohjelma, jonka tavoitteena on
  • parantaa kulttuurihallintoa kumppanimaissa;
  • vauhdittaa työpaikkojen luomista; ja
  • vahvistaa kulttuuriperintöä.

SDG 4:n tavoitteena on varmistaa, että koulutus on laadukasta, osallistavaa ja oikeudenmukaista, ja lisätä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia vuoteen 2030 mennessä. Koulutus on perusoikeus ja julkinen hyödyke. Lisäksi oppiminen, osaaminen ja tietoisuuden lisääminen edistävät myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Vuonna 2017 EU

• antoi koulutusjärjestelmien vahvistamiseen tarkoitettua tukea yli 45 maalle;
• toimi peruskoulutusta tukevan koulutusalan maailmanlaajuisen kumppanuuden puitteissa ja keskittyi etenkin köyhimpiin maihin ja/tai epävakaassa tilanteessa oleviin maihin;
• hyväksyi 21 miljoonan euron ohjelman, jonka tavoitteena on tukea koulutustarpeita pitkittyneissä kriisitilanteissa, ja keskittyi etenkin parantamaan koulutuksen laatua turvallisissa oppimisympäristöissä ja rakentamaan maailmanlaajuista näyttöpohjaa tulevasta tuesta tiedottamista varten.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan SDG 3:n tavoitteiden saavuttamiseksi EU jatkoi terveyden alalla tekemäänsä työtä tukemalla maailmanlaajuista rahastoa ja Maailmanlaajuista liittymää rokotusten ja vastustuskyvyn lisäämiseksi (GAVI) sekä toteuttamalla tutkimusta, jonka tarkoituksena on torjua köyhyyteen liittyviä ja vähälle huomiolle jääneitä tartuntatauteja. Se tuki myös alueellisia aloitteita, kuten toista kliinisiä tutkimuksia varten perustettua Euroopan ja kehitysmaiden välistä kumppanuusohjelmaa sekä muita monikansallisia aloitteita.

EU tukee yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien väestörahaston kanssa pyrkimyksiä parantaa laadukkaiden lisääntymisterveys- ja äitiysterveyspalvelujen saatavuutta.

Elintarvike- ja ravitsemusturva ja kestävä maatalous

Joka yhdeksäs ihminen kärsii puutteellisesta elintarvike- ja ravitsemusturvasta. SDG 2:n tavoitteena on lopettaa nälkä, saavuttaa elintarviketurva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta vuoteen 2030 mennessä.

Kestävä maatalous, kestävän kalastuksen ja vesiviljelyn ohella, on välttämätöntä nälän poistamiseksi ja elintarviketurvan varmistamiseksi. Sillä on myös merkittävä rooli köyhyyden poistamisessa ja kestävän kehityksen saavuttamisessa. Sekä maatalous että elintarviketurva ovat oleellisen tärkeitä tekijöitä, jotta hyvä ravitsemustaso voidaan saavuttaa.

EU oli yksi vuonna 2017 julkaistun elintarvikekriisejä koskevan maailmanlaajuisen raportin (Global Report on Food Crises) suurimmista laatijoista. Raportin mukaan lähes 108 miljoonaa ihmistä oli elintarvikekriisissä tai hätätilanteessa, ja siinä määritettiin tarve

• analysoida merkittävimmät elintarviketurvaa vaarantavat tekijät; ja
• ryhtyä toimenpiteisiin haasteisiin vastaamiseksi.

EU:lla on useita aloitteita, joiden tavoitteena on vähentää kasvun hidastumisesta kärsivien alle 5-vuotiaiden lasten määrää vähintään 7 miljoonalla vuoteen 2025 mennessä. EU myöntää tavoitteen saavuttamiseksi 3,5 miljardia euroa vuosina 2014–2020.

Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä maatalous on keskeinen aihe EU:n ja sen kumppanimaiden kehitysyhteistyöohjelmassa. EU keskittyy tämän alan tavoitteissaan seuraaviin:

• investoidaan pieniin maatiloihin;
• tuetaan maatalouden kestävyyttä ja innovointia edistäviä hallitusaloitteita ja -ohjelmia;
• edistetään veden, maaperän ja ekosysteemien sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävien ja maaseudun tulotasoa nostavien maatalouskäytäntöjen ja -tekniikoiden käyttöönottoa;
• parannetaan viljelijöiden mahdollisuuksia käyttää tuotantohyödykkeitä, kuten maata ja pääomaa, erityisesti tukemalla paikallista yhteistyötä ja viljelijöiden välisiä kumppanuuksia;
• lisätään yksityisiä investointeja maatalousalalla;
• lisätään naisten vaikutusmahdollisuuksia maatalousalalla.

Maapallo

Ilmastonmuutos

EU on sitoutunut maailmanlaajuiseen ilmastonmuutoksen torjuntaan vuoden 2015 Pariisin sopimuksen ja SDG 13:n mukaisesti. Kansallisesti määriteltyjen panosten toimeenpano on kumppanimaidemme kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun ytimessä. Tavoitteena on sisällyttää ilmastonmuutoksen torjuminen politiikkoihin, strategioihin, investointisuunnitelmiin ja hankkeisiin siten, että ne edistävät täysimääräisesti Pariisin sopimuksen ja SDG 13:n tavoitteita. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn ja Agenda 2030:n on oltava linjassa.

EU on lisännyt pyrkimyksiään hallita riskejä ja kehittää joustavuutta ja sopeutumiskykyä muutoksiin katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen mukaisesti. EU tukee myös siirtymistä vähäpäästöiseen, ilmastonmuutoksen kestävään ja vihreään talouteen kasvua koskevan SDG 8:n ja kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevan SDG 12:n mukaisesti. Ilmastonmuutoksen torjunta liittyy lähes kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Vuosina 2014–2018 EU tuki ilmastotoimia 8,2 miljardilla eurolla. Suurin osa EU:n ilmastorahoituksesta ohjattiin ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin toimiin (41 %). Toiseksi suurin rahoituskohde olivat synergiatoimet, jotka koskevat sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen hillitsemistä (31 %), ja kolmanneksi suurin kohde olivat hillitsemiseen liittyvät toimet (28 %). EU:n tavoitteena on tukea toimia, jotka edistävät sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen hillitsemistä.

Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hallinta

Ympäristö ja luonnonvarat, kuten maa, vesivarat, metsät, kalakannat ja biologinen monimuotoisuus, ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä kehitysmaiden talouksien ja niiden kansalaisten toimeentulon kannalta. Niiden suojelu ja kestävä hallinta on välttämätöntä, jotta voidaan saavuttaa kestävää kehitystä koskevan Agenda 2030:n tavoitteet (mukaan lukien SDG 6, 12, 14 ja 15) ja poistaa köyhyys ja nälkä sekä varmistaa terveys, hyvinvointi, puhtaan veden ja jätevesihuollon saatavuus sekä kestävä kasvu, samalla kun pyritään säilyttämään ekosysteemit ja torjumaan ilmastonmuutosta. EU tukee kumppanimaita ympäristön ja luonnonvarojen hallinnan parantamisessa, maan, veden, metsien ja muiden luonnonvarojen kestävässä hoidossa, luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa, saastumisen torjunnassa ja osallistavan vihreän talouden edistämisessä.

Kestävä energia

Nykyaikaisten ja kestävien energiapalvelujen saatavuus on yksi EU:n kehitysavun keskeisistä kohdealueista. Komissio julkaisi vuonna 2017 asiakirjan, joka osoittaa, että kestävää energiaa koskeva yhteistyö edistää kehityspolitiikan eurooppalaisen konsensuksen täytäntöönpanoa.

Vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen puitteissa kestävää energiaa koskevaan kehitysyhteistyöhön on osoitettu 3,7 miljardia euroa, joiden avulla edistetään seuraavia kolmea tavoitetta vuoteen 2020 mennessä: varmistetaan energiansaanti noin 40 miljoonalle ihmiselle, lisätään uusiutuvan energian tuotantoa noin 6,5 gigawatilla ja torjutaan ilmastonmuutosta säästämällä noin 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

EU:n tavoitteena on esimerkiksi edistää Afrikan uusiutuvaa energiaa koskevan aloitteen tavoitteita sekä saavuttaa 5 GW:n uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena on tuoda kestävää energiaa 30 miljoonan ihmisen käyttöön Afrikassa ja säästää 11 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Vauraus

Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa

Koska kumppanimaiden investointitarpeet ovat merkittäviä eivätkä hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen lahjoittamat varat riitä niiden täyttämiseen, EU käyttää yhdistämistä, jossa EU:n avustukset yhdistetään julkisilta ja yksityisiltä rahoittajilta saataviin lainoihin tai pääomaan. Tällä tavoin edistetään SDG 17:n tavoitteita (kestävän kehityksen toimeenpanon ja globaalin kumppanuuden tukeminen). EU:n yhdistämisjärjestelmä koostuu seuraavista alueellisista yhdistämisvälineistä:

• Latinalaisen Amerikan investointiväline;
• Aasian investointiväline;
• Keski-Aasian investointikehys;
• Karibian investointiväline;
• Tyynenmeren investointiväline;
• EU–Afrikka-infrastruktuurirahasto;
• Afrikan investointijärjestely ja naapuruuspolitiikan investointijärjestely (jota hallinnoi Euroopan komission naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto (NEAR)) on molemmat integroitu kestävän kehityksen rahastoon osana EIP:n ensimmäistä pilaria (katso ulkoista investointiohjelmaa koskevat kohta edellä).

Merkittävänä innovaationa EKKR-takuu käyttää rajallisia julkisia varoja lisäämään etenkin yksityisiä investointeja sellaisiin toteuttamiskelpoisiin hankkeisiin, jotka eivät muutoin pääsisi vauhtiin tai laajentumaan, samalla kun huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet kumppanimaissa. Euroopan investointiohjelma keskittyy kestävien yksityisten investointien esteiden poistamiseen ja ensisijaisten uudistusten tukemiseen vahvistamalla vuoropuhelua yksityisen sektorin ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Kestävien investointien ja työpaikkojen luomisen edistäminen (SDG 8) on myös yksi syyskuussa 2018 perustetun Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin tavoitteista.

EU hyväksyi yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa marraskuussa 2017 uuden kauppaa tukevan avun strategian, jonka tavoitteena on saavuttaa vaurautta kaupan ja investointien avulla. Strategialla pyritään edistämään EU:n kauppaa tukevan avun käyttöönottoa, jotta kehitysmaat pystyisivät hyödyntämään täysimääräisesti EU:n politiikan välineitä, erityisesti EU:n kauppasopimuksia ja etuusmenettelyitä (mukaan lukien talouskumppanuussopimukset ja yleinen tullietuusjärjestelmä), kestävällä ja osallistavalla tavalla.

Maatalouden kasvu

Kaksi kolmasosaa maailman köyhistä saa elinkeinonsa maataloudesta, ja monet kehitysmaat ovat edelleen erittäin riippuvaisia vain muutamien hyödykkeiden kaupasta.

EU on vakuuttunut siitä, että maatalouteen ja maatalousliiketoimintaan on tehtävä nykyistä enemmän vastuullisia kansainvälisiä, julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta kehitysmaiden maaseutualueiden kestävälle kasvulle ja sopeutumiskyvylle voidaan luoda tarvittava pohja. Tähän lähestymistapaan liittyen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti syyskuussa 2018 uuden Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin perustamisesta.

Yksityisen sektorin investointeja on kannustettava luomalla hyvin säännelty ja palveluiltaan kattava liiketoimintaympäristö, ja julkisella sektorilla on keskeinen asema tämän tavoitteen saavuttamisessa. Tuotantoon, rahoitukseen ja markkinariskeihin liittyvät kohonneet riskitasot ovat kuitenkin edelleen merkittävin este yksityisen sektorin investointien lisäämiselle. EU auttaa vähentämään näitä riskejä Euroopan investointiohjelman avulla. EU tukee maanhallintatoimia noin 40 maassa lähes 240 miljoonan euron kokonaisbudjetilla. Perussa ja Hondurasissa EU:n rahoittamilla toimilla suojellaan alkuperäiskansojen maanoikeuksia ja turvataan heidän tärkeimmät voimavaransa (ja tällä tavoin edistetään SDG 2:n tavoitteita).

Infrastruktuuri, kaupungit ja digitalisointi

Edistyminen kohti Agenda 2030:n tavoitteita edellyttää seuraavia:

• rakennetaan joustava infrastruktuuri;
• edistetään osallistavaa ja kestävää teollistumista; ja
• edistetään innovointia (SDG 9).

Meneillään oleva digitalisoituminen tuo mukanaan mahdollisuuksia lisätä työpaikkoja ja nopeuttaa laadukkaiden peruspalvelujen saatavuutta, parantaa hallitusten avoimuutta ja vastuullisuutta sekä edistää demokratiaa. Hyvät yhteydet ja mukautettu sääntely tukevat SDG 9:n saavuttamista.

EU auttaa koordinoimaan EU:n ja Afrikan infrastruktuurikumppanuutta ja osallistuu Afrikan liikennepoliittisen ohjelman johtamiseen ja tukee näin Afrikan hallitusten ja alueellisten talousyhteisöjen politiikkaa ja strategiaa.

Nopea kaupungistuminen erityisesti Aasiassa ja Afrikassa aiheuttaa suuria kehityshaasteita. Vuonna 2017 kehitettiin kansainvälinen kaupunkiyhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on jakaa parhaita urbaaneja käytäntöjä EU:n kaupunkien ja strategisten kumppanimaiden, kuten Intian ja Kiinan, kaupunkien välillä. Lisäksi Euroopan investointiohjelmaan sisällytettiin erityinen investointi-ikkuna ”kestäviä kaupunkeja” varten (SDG 11).

Rauha

Demokratia, ihmisoikeudet, hyvä hallintotapa

EU:n perustana olevat arvot ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen (SEU-sopimuksen 2 artikla). Näiden arvojen edistäminen on ulkosuhteiden tärkein tavoite (SEU-sopimuksen 21 artikla) ja EU:n globaalistrategian (EUGS) perusta. EU tukee kumppanimaita demokratiaa, oikeussuojan saatavuutta, korruption torjuntaa, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa koskevan SDG 16:n täytäntöönpanossa kehitysapua koskevan ohjelmasuunnittelun avulla. Kolmansien maiden hallitusten kanssa yhteistyössä toteutettaviin toimiin kuuluvat vaaliapu ja demokratian tukeminen, oikeutta ja korruption torjuntaa koskevat uudistukset sekä tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja perusvapauksien edistäminen.

Lisäksi EU:lla on johtava maailmanlaajuinen rooli demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusvälineen käyttäjänä. Välineen painopisteiden määrittelyssä on hyödynnetty EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa (2014–2019). Välineen tavoitteena on vahvistaa ihmisoikeuksia edistävien kansainvälisten elimien ja tuomioistuimien toimintaa, ja se on pääasiassa tarkoitettu kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja riippumattomille valvontaelimille ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisen ja suojelun varmistamiseksi.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä voidaan rahoittaa esimerkiksi hätätoimenpiteitä ja luottamuksellisia hankkeita kaikkein vaikeimmissa ympäristöissä toimivien ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeusaktivistien suojelemiseksi.

EU:n edustustoille myönnetään kohdennettua tukea ihmisoikeuksien edistämistä koskevien valmiuksien vahvistamiseksi. Esimerkiksi sananvapauden osalta tämä tapahtuu kahden ohjelman kautta. Nämä ovat

• Supporting Democracy; ja
• Media4Democracy.

Hauraus ja selviytymiskyky

Vuonna 2017 EU hyväksyi monialaisen sitoutumisen selviytymiskyvyn parantamiseen. Kuudessa maassa (Tšadissa, Irakissa, Myanmarissa, Nigeriassa, Sudanissa ja Ugandassa) käynnistettiin pilottiprosessi, jossa testataan humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhantyön yhdistävää laajaa lähestymistapaa hauraissa ympäristöissä.

Vuonna 2017 selviytymiskykyä koskeva työ ja hauraisiin kohteisiin puuttuminen edistyivät myös seuraavilla neljällä alueella:

• Selviytymiskykyä koskevaa toimintakehystä vahvistettiin etenkin hyväksymällä yhteinen tiedonanto ”Strateginen lähestymistapa selviytymiskykyyn EU:n ulkoisissa toimissa”.
• Kehitettiin ja pantiin täytäntöön yhdennetty lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin. Yhdennetty lähestymistapa yhdistää asiaankuuluvat EU:n toimielimet ja välineet sekä EU:n jäsenvaltiot, jotta voidaan lisätä ulkoisen toiminnan koordinointia ja johdonmukaisuutta. Yleistavoitteena on vahvistaa EU:n vaikutusta konfliktien ja kriisien ehkäisemisessä, hallinnassa ja ratkaisemisessa.
• Lisättiin selviytymiskyvyn merkitystä konflikteissa ja kriiseissä, esimerkiksi uudistamalla valtiorakenteiden ja selviytymiskyvyn kehittämistä koskevia sopimuksia osana EU:n budjettitukitoimia.
• Tuettiin hauraiden maiden hallitusten ja kansalaisjärjestöjen johtamaa rauhan ja valtiorakenteiden rakentamista koskevaa kansainvälistä vuoropuhelua.

Turvallisuus

Vakautta ja rauhaa koskevaa sääntelyä edistävä väline (IcSP) on komission tärkein rahoitusväline, jolla pyritään parantamaan vakautta, rauhaa ja selviytymiskykyä kumppanimaissa. IcSP:n maailmanlaajuisen soveltamisalan ja turvallisuustavoitteen vuoksi sitä käytetään täydentämään muita rahoitusvälineitä, erityisesti silloin, kun virallisiin kehitysapuperusteisiin sidottuja maantieteellisiä tai aihekohtaisia välineitä ei voida käyttää tai kun on tarve puuttua valtioiden rajat ylittäviin tai maailmanlaajuisiin ongelmatilanteisiin. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston (DEVCO) hallinnoimassa IcSP:n ohjelmoitavassa osassa on käynnissä yli 260 hanketta, jotka hyödyttävät 70:tä maata. Kumppanimaiden ja EU-maiden virastot toteuttavat näitä hankkeita yhdessä.

Hankkeiden avulla puututaan monenlaisiin ongelmiin ja annetaan apua muun muassa seuraavilla aloilla: väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunta; tekninen apu lainvalvontayhteisöille terrorismin sekä kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien, järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan tai rahanpesun torjumiseksi; valmiuksien kehittäminen oikeusjärjestelmien parantamiseksi; ja kriittisten infrastruktuurien suojelu. Tukityökaluja voivat olla kouluttajien kouluttaminen, paikan päällä annettava apu, skenaario- ja rajat ylittävät kenttäharjoitukset sekä tarpeisiin ja riskinarviointeihin perustuvien kansallisten toimintasuunnitelmien kehittäminen. EU on tukenut valmiuksien parantamista turvallisuuden ja kehityksen aloilla (CBSD) tammikuusta 2018 alkaen. Kumppanimaiden sotilaille voidaan antaa koulutusta ja laitteita, jotta kehitystavoitteita voidaan tukea myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.

IcSP on moniulotteinen lähestymistapa, jonka avulla puututaan sekä tarkoituksellisiin turvallisuusuhkiin (terrorismi, rikollisuus) että tahattomiin (Seveso, Fukushima) ja ympäristön turvallisuutta vaarantaviin uhkiin (Ebola). Tällä tavoin IcSP edistää useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen keskeisiä aloja, mukaan lukien EU:n naapurimaiden ensisijaiset toimenpiteet.

Ydinturvallisuus

Euroopan komissio ei edistä ydinenergian käyttöä, joka on yksinomaan valtioiden hallitusten vastuulla. Sen sijaan komissio edistää ydinturvallisuutta. Ydinonnettomuudet vaikuttavat yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti, joten ydinturvallisuusyhteistyö on erittäin tärkeää, jotta Euroopan kansalaisten ja ympäristön turvallisuus voidaan varmistaa.

Ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten perustettu väline on moniulotteinen lähestymistapa ydinturvallisuutta, terveyttä ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin, ja sen avulla edistetään kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen monia keskeisiä aloja, mukaan lukien ensisijaiset toimenpiteet EU:n naapurialueilla, Keski-Aasiassa ja Iranissa.

EU:n naapurimaissa on haasteita. Nämä haasteet liittyvät pääasiassa maihin, joissa päädytään käyttämään ydinenergiaa, kuten Valko-Venäjä ja Turkki, laajennetaan reaktorien elinkaaria, kuten Armenia ja Ukraina, ja joissa poistetaan ydinlaitoksia käytöstä ja huolehditaan radioaktiivisesta jätteestä.

Kumppanuudet

SDG 17:n tavoitteet liittyvät kestävää kehitystä edistäviin kumppanuuksiin, ja se korostaa osallistavien sidosryhmäfoorumien merkitystä Agenda 2030:n tehokkaan täytäntöönpanon keinona. EU on sitoutunut saavuttamaan SDG 17:n tavoitteet sekä omien ulkoisten toimiensa ja resurssiensa avulla että helpottamalla muiden työtä sen tavoitteiden saavuttamisessa. EU on edelleen mukana YK:n kehitysyhteistyöprosesseissa, erityisesti tuloksellista kehitysyhteistyötä ajavassa maailmanlaajuisessa kumppanuudessa (Global Partnership for Effective Development Co-operation, GPEDC). Tällä hetkellä sen avulla seurataan kehitysyhteistyön tehokkuutta kansallisella tasolla.

Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa

Hyväksyessään vuoden 2012 tiedonannon Euroopan komissio tunnusti kansalaisjärjestöt hallinnon alan toimijoina, eikä niitä näin ollen nähdä pelkästään palveluntarjoajina. EU noudattaa myös osallistavaa, koko yhteiskuntaa koskevaa lähestymistapaa kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa tekemällä yhteistyötä monenlaisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, kuten säätiöiden, maahanmuuttajayhteisöjen, ammattiyhdistysten ja yritysjärjestöjen kanssa. Erityisesti säätiöillä on kasvava ja vaikutusvaltainen rooli.

Euroopan komissio on edistänyt vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa ja niiden kuulemista erityisesti kehitysyhteistyöpolitiikan foorumin kautta, jossa eri sidosryhmät voivat vaihtaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevaa tietoa. Se on allekirjoittanut 25 yhteistyötä koskevaa puitesopimusta kansalaisyhteiskunnan kansainvälisten ja alueellisten verkostojen kanssa tukeakseen kansalaisjärjestöjä, jotta ne voisivat vaikuttaa alueelliseen ja maailmanlaajuiseen politiikkaan, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

EU on laatinut 107 kansallisen tason etenemissuunnitelmaa, jotka koskevat sitoutumista kansalaisyhteiskuntaan. Etenemissuunnitelmat ovat maan strateginen ja kokonaisvaltainen kehys, joka kattaa kaikki EU:n, EU:n edustustot ja jäsenvaltiot mukaan lukien, tukimuodot kansalaisyhteiskunnalle. Etenemissuunnitelmat on laadittu Euroopan unionin ja sen maiden yhteisaloitteesta, ja niiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan sitoutumista kansalaisyhteiskuntaan.

Vuosina 2014–2020 EU on myöntänyt kansalaisyhteiskunnan tukemiseen 1,4 miljardia euroa. EU tukee kansalaisjärjestöjä maailmanlaajuisesti ja kansallisesti kansalaisyhteisjärjestöjen paikallisviranomaisiin kohdistetun ohjelmalla kautta. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa osallistumista, kumppanuutta ja sidosryhmien välistä vuoropuhelua Agenda 2030:n keskeisten arvojen toteutumiseksi.

EU:n ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä koskevassa raportissa (2017) esitellään EU:n antaman tuen muotoja ja annetaan esimerkkejä siitä, miten tuki toteutetaan ja millä tavoin EU vahvistaa yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Yhteistyö avunantajayhteisön kanssa

Euroopan unioni ja siihen kuuluvat maat yhdessä ovat maailman suurin virallisen kehitysavun antaja. Eurooppalaisen kehitysavun osuus on lähes 57 prosenttia OECD:n kehitysapukomiteaan (DAC) kuuluvien avunantajien antamasta maailmanlaajuisesta kehitysavusta. Lisäksi EU käyttää yhteisiä lähestymistapoja ja tekee yhteistyötä yhteisissä politiikoissa ja kansallisen tason toimissa, yhteinen ohjelmasuunnittelu mukaan lukien.

Agenda 2030:n ja Addis Abeban toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevan loogisen kumppanuuden puitteissa, sekä vahvistaakseen monenvälistä yhteistyötä, Euroopan komissio käy myös säännöllistä kehitysyhteistyötä koskevaa vuoropuhelua EU:n ulkopuolisten kumppaneiden, kuten Australian, Kanadan, Japanin, Korean ja Yhdysvaltojen, kanssa. EU:n kumppanuuspiiri laajenee jatkuvasti uusien tai nopeasti kehittyvistä maista, kuten arabimaista, tulevien avunantajien kanssa tehtävän yhteistyön myötä.

Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa

EU tekee strategista yhteistyötä myös YK:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Näiden organisaatioiden ja laitosten kautta antamansa merkittävän avun lisäksi EU käy säännöllisesti korkean tason strategista vuoropuhelua. EU on aktiivisesti mukana erityisesti

• kehitysyhteistyöhön liittyvissä YK:n prosesseissa, mukaan lukien korkean tason poliittinen foorumi ja kehitysrahoitusfoorumi, sekä YK:n tukemisessa, erityisesti uudistetun EU:n ja YK:n välisen kehitysyhteistyökumppanuuden (2018) kautta;
• Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n keskusteluissa ja päätöksissä osallistumalla kehitysyhteistyövaliokunnan (DAC) toimintaan;
• G20:ssä ja G7:ssä, joissa se korostaa sitoutumistaan Agenda 2030:een ja sen kestävän kehityksen tavoitteisiin;
• vahvistamalla kumppanuuksiaan kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankkiryhmän (WBG) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), kanssa sekä muiden kansainvälisten ja eurooppalaisten rahoituslaitosten ja alueellisten kehityspankkien kanssa.

Maailmanlaajuinen kattavuus

Luettelo EU:n kehitysapuun oikeutetuista maista

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Ensimmäinen osa – Periaatteet – I osasto – Unionin toimivallan jaottelu ja toimivallan alat – 4 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 51-52)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Viides osa – Unionin ulkoinen toiminta –III osasto – Yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja humanitaarinen apu – 1 luku – Kehitysyhteistyö – 208 artikla (aiempi EY-sopimuksen 177 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 141)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – V osasto – Yleiset määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta ja erityismääräykset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – 1 luku – Yleiset määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta – 21 artiklan 2 kohdan d alakohta (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 28–29)

Viimeisin päivitys: 09.07.2019