LIITE I

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT HALLINNOLLISET ASIAKIRJAT

OSA 1

MALLI

Ilmastointijärjestelmän tai sen osan EY-tyyppihyväksyntää koskeva ilmoituslomake nro …

Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai tähän kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos osissa on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

0.   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.2.1   Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa): …

0.2.2   Osamateriaali: …

0.2.3   Piirustus tai kaavio osasta: …

0.2.4   Osan viite- tai osanumero: …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.7   EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: …

0.8   Kokoonpanotehtaan (-tehtaiden) osoite (osoitteet): …

9.   KORI

9.10.8.   Vuotoalttiin osan/ilmastointijärjestelmän vuoto g/vuosi (jos valmistajan testaama) (1):

OSA 2

MALLI

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

VIRANOMAISEN LEIMA

Ilmoitus

—	tyyppihyväksynnästä

—	tyyppihyväksynnän laajentamisesta (2)

—	tyyppihyväksynnän epäämisestä (2)

—	tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (2)

ajoneuvon / osan / erillisen teknisen yksikön (2) tyypin osalta direktiivin 2006/40/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella(EY) N:o 706/2007, mukaisesti. (2).

Tyyppihyväksyntänumero: …

Laajentamisperusteet: …

I   JAKSO

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.2.1   Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa): …

0.3   Tyypin tunnistustapa, jos se on merkitty ajoneuvoon / osaan / erilliseen tekniseen yksikköön (2) …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.7   Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: …

0.8   Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet): …

II   JAKSO

1.   Lisätietoja (soveltuvin osin): (ks. liitteen lisäys)

2.   Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

3.   Testausraportin päiväys: …

4.   Testausraportin numero: …

5.   Mahdolliset huomautukset: (ks. liitteen lisäys)

6.   Paikka: …

7.   Päivämäärä: …

8.   Allekirjoitus: …

9.   Tämän asiakirjan liitteenä on toimivaltaisilla hallintoviranomaisilla oleva tyyppihyväksyntäasiakirjojen hakemisto, jota saa pyynnöstä.

OSA 3

OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKKI

1.   YLEISTÄ

1.1   Osan EY-tyyppihyväksyntämerkki koostuu:

1.1.1   suorakaiteesta, jonka sisällä on pieni ”e”-kirjain ja osan EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumero tai -kirjain:

Saksa 1

Ranska 2

Italia 3

Alankomaat 4

Ruotsi 5

Belgia 6

Unkari 7

Tšekki 8

Espanja 9

Yhdistynyt kuningaskunta 11

Itävalta 12

Luxemburg 13

Suomi 17

Tanska 18

Romania 19

Puola 20

Portugali 21

Kreikka 23

Irlanti 24

Slovenia 26

Slovakia 27

Viro 29

Latvia 32

Bulgaria 34

Liettua 36

Kypros 49

Malta 50,

1.1.2.   suorakaiteen lähellä olevasta ”perushyväksyntänumerosta”, joka sisältyy direktiivin 70/156/ETY liitteessä VII tarkoitetun tyyppihyväksyntänumeron 4 jaksoon ja jonka edellä on kaksi numeroa, jotka ilmaisevat direktiiviin 2006/40/EY tai tähän asetukseen viimeksi tehdylle huomattavalle tekniselle tekniselle tarkistukselle annetun järjestysnumeron sinä päivänä, jolloin osan EY-tyyppihyväksyntä on myönnetty. Tämän asetuksen osalta järjestysnumero on 00.

1.2   Osan EY-tyyppihyväksyntämerkin on oltava helposti luettava ja pysyvä.

2.   ESIMERKKI OSAN EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKISTÄ

OSA 4

MALLI

Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää ilmastointijärjestelmän päästöjen osalta koskeva ilmoituslomake nro …

Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos osissa on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

0   YLEISTÄ

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.2.1   Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa): …

0.3   Tyypin tunnistustavat, jos se on merkitty ajoneuvoon / osaan / erilliseen tekniseen yksikköön (4): …

0.3.1   Tämän merkinnän sijainti: …

0.4   Ajoneuvoluokka: …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.7   Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: …

0.8   Kokoonpanotehtaan (-tehtaiden) osoite (osoitteet): …

9.   KORI

9.10.8.   Ilmastointijärjestelmä on suunniteltu käyttämään fluorattuja kasvihuonekaasuja, joiden lämmitysvaikutus on yli 150: KYLLÄ/EI (4)

Jäähdytysaineena käytetty kaasu: …

Jos KYLLÄ, täyttäkää seuraavat kohdat:

9.10.8.1   Piirustus ja lyhyt kuvaus ilmastointijärjestelmästä, myös vuotoalttiiden osien viite- tai osanumerot sekä niiden materiaali: …

9.10.8.2   Ilmastointijärjestelmän vuoto g/vuosi: …

9.10.8.2.1   Jos kyseessä on vuotoalttiin osan testaus: vuotoalttiiden osien luettelo, myös viite- tai osanumerot ja niiden materiaali sekä kunkin vuotuinen vuoto ja testitiedot (esim. testiraportin numero, hyväksyntänumero jne.): …

9.10.8.2.2   Jos kyseessä on järjestelmän testaus: järjestelmän osien viite- tai osanumerot ja materiaalit sekä testitiedot (esim. testiraportin numero, hyväksyntänumero jne.): …

OSA 5

MALLI

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)

VIRANOMAISEN LEIMA

Ilmoitus

—	tyyppihyväksynnästä

—	tyyppihyväksynnän laajentamisesta (5)

—	tyyppihyväksynnän epäämisestä (5)

—	tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (5)

ajoneuvon / osan / erillisen teknisen yksikön (5) tyypin osalta direktiivin 2006/40/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 706/2007, mukaisesti.

Tyyppihyväksyntänumero: …

Laajentamisperusteet: …

I   JAKSO

0.1   Merkki (valmistajan toiminimi): …

0.2   Tyyppi: …

0.2.1   Kaupallinen nimi (kaupalliset nimet) (jos saatavissa): …

0.3   Tyypin tunnistustavat, jos se on merkitty ajoneuvoon / osaan / erilliseen tekniseen yksikköön (5): …

0.3.1   Tämän merkinnän sijainti: …

0.4   Ajoneuvoluokka: …

0.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

0.7   Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: …

0.8   Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet): …

II   JAKSO

1.   Lisätietoja (soveltuvin osin): (ks. liitteen lisäys)

2.   Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

3.   Testausraportin päiväys: …

4.   Testausraportin numero: …

5.   Mahdolliset huomautukset: (ks. liitteen lisäys)

6.   Paikka: …

7.   Päivämäärä: …

8.   Allekirjoitus: …

9.   Tämän asiakirjan liitteenä on toimivaltaisilla hallintoviranomaisilla oleva tyyppihyväksyntäasiakirjojen hakemisto, jota saa pyynnöstä.

---

(1)  Tarpeeton yliviivataan. Täytetään ainoastaan, jos osa/järjestelmä on suunniteltu käyttämään fluorattuja kasvihuonekaasuja, joiden lämmitysvaikutus on yli 150.

(2)  Tarpeeton yliviivataan.

(3)  Täytetään ainoastaan, jos järjestelmä on suunniteltu käyttämään fluorattuja kasvihuonekaasuja, joiden lämmitysvaikutus on yli 150.

(4)  Tarpeeton yliviivataan.

(5)  Tarpeeton yliviivataan.

LIITE II

TEKNISET VAATIMUKSET ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN VUOTOJEN MÄÄRITTÄMISTÄ VARTEN

1.   JOHDANTO

Tätä liitettä sovelletaan ajoneuvoihin, joiden ilmastointijärjestelmä sisältää fluorattuja kasvihuonekaasuja, joiden lämmitysvaikutus on yli 150. Tämän liitteen avulla arvioidaan jäähdytysnesteen vapautumista ilmakehään. Tässä liitteessä käsitellään seuraavia asioita:

1)	Laitevaatimukset

2)	Testiolosuhteet

3)	Testimenettely ja vaadittavat tiedot.

2.   Testin kuvaus

2.1   Ilmastointijärjestelmän vuototestillä on tarkoitus määrittää fluorihiilivetyjen (HFC-134a) määrä, joka vapautuu ilmakehään ajoneuvoista, joihin on asennettu ilmastointijärjestelmä, tällaisen järjestelmän tavanomaisen käytön seurauksena.

2.2   Testi voidaan tehdä koko ajoneuvolle, ilmastointijärjestelmälle tai erillisille vuotoalttiille osille.

2.3   Vuotoalttiit osat on testattava ilman lisäöljyä. Valmistusprosessista peräisin olevat öljyjäämät voivat olla mukana. Kompressoreissa käytetään tavanomaista öljymäärää.

2.4   Erillisten osien ääripäiden on oltava metalliputken sisällä tai siihen liitettyinä. Putken leikkaukset on tiivistettävä tarkoin hitsaamalla tai juottamalla. Yksi osan ääripäistä voidaan tarvittaessa liittää tilavuudeltaan sopivaan metallisäilöön, jossa on kaksifaasista jäähdytysainetta.

2.5   HFC-134a-säiliö ja vuotoaltis osa on täytettävä kaksifaasisella (neste ja höyry) jäähdytys-HFC-134a:lla, jotta lämmityksen avulla voidaan pitää yllä vakiopaine vaaditussa lämpötilassa. Vakautettavana tai testattavana oleva vuotoaltis osa on asennettava tiivistettyyn mittaustilaan. Osan lämpötila pidetään vaaditussa vakautus- tai testauslämpötilassa, jotta osan sisällä olisi ainoastaan höyrymuodossa olevaa HFC-134a:ta. Kokonaisia ilmastointijärjestelmiä varten on käytettävä todellista nimelliskuormaa. Olisi käytettävä valmistajan suosittelemaa öljyn pitoisuutta ja tyyppiä.

2.6   Jokainen ilmastointijärjestelmän vuotoaltis osa on testattava, lukuun ottamatta niitä, jotka katsotaan vuotamattomiksi.

2.6.1   Seuraavat osat katsotaan vuotamattomiksi:

—	Höyrystin ilman liitäntöjä

—	Metalliputket ilman liitäntöjä

—	Lauhdutin ilman integroitua huollettavaa kuivainta ja ilman liitäntöjä

—	Vastaanotin/kuivain ilman liitäntöjä

—	Varaaja ilman liitäntöjä.

2.7   Testattavaksi valitaan ”huonoin mahdollinen” vuotoalttiin osan tai ilmastointijärjestelmän näyte.

2.8   Testin kokonaistulos saadaan laskemalla yhteen kaikista vuotoalttiista osista mahdollisesti vuotaneen jäähdytysaineen massa.

3.   TESTAUSLAITTEISTO

Testi on tehtävä tiivistetyssä mittaustilassa, johon sisältyy laitteisto, jolla varmistetaan kaasun homogeeninen pitoisuus sekä kaasun analysointimenetelmän käyttö.

Kaikki testissä käytettävät laitteet on kalibroitava viitelaitteistoon nähden.

3.1   Mittaustila

3.1.1   Vakauttamisvaihetta varten lämpötilan säätöjärjestelmän on pystyttävä säätelemään sisäilmaa koko tämän vaiheen ajan ± 3 K:n tarkkuudella.

3.1.2   Mittausvaiheessa vuodon mittaustilan on oltava kaasutiiviiksi tiivistetty mittaustila, johon mahtuu testattava järjestelmä tai osa. Tiivistetyn mittaustilan on oltava kaasutiivis lisäyksen mukaisesti. Mittaustilan sisäpinnan on oltava läpäisemätöntä materiaalia, joka ei reagoi ilmastointijärjestelmän jäähdytysnesteen kanssa. Lämpötilan säätelyjärjestelmän on koko testin ajan voitava ohjata mittaustilan lämpötilaa, josta sallittu keskimääräinen lämpötilapoikkeama on ± 1 K.

3.1.3   Mittaustila on rakennettava jäykistä paneeleista, jotka säilyttävät kiinteänä tilalle määritetyn tilavuuden.

3.1.4   Mittaustilan sisätilavuuden on oltava sellainen, että mitattavat osat tai järjestelmät voivat olla mittaustilassa ja testaus voidaan tehdä vaaditulla tarkkuudella.

3.1.5   Kaasun ja lämpötilan homogeenisuus mittaustilassa on varmistettava vähintään yhdellä kierrätystuulettimella tai vaihtoehtoisella menetelmällä, jonka voidaan osoittaa tarjoavan homogeenisen lämpötilan ja kaasunpitoisuuden.

3.2   Mittauslaite

3.2.1   Vapautuneen HFC-134a:n määrä on mitattava kaasukromatografian, infrapunaspektrofotometrian, massaspektrometrian, fotoakustisen infrapunaspektroskopian avulla (ks. tämän liitteen lisäys).

3.2.2   Jos käytettävä menetelmä ei ole jokin edellä mainituista, on osoitettava menetelmän vastaavuus ja laitteet on kalibroitava tämän liitteen lisäyksessä kuvattua menettelyä vastaavalla menettelyllä.

3.2.3   Mittauslaitteen tavoitetarkkuus koko ilmastointijärjestelmän osalta on ± 2 g/vuosi.

3.2.4   Mahdollisiin osatesteihin on käytettävä muihin laitteisiin mahdollisesti yhdistettyjä kaasuanalyysilaitteita, joiden avulla saavutetaan tarkkuus 0,2 g/vuosi.

3.2.5   Jos jonkin osan kohdalla on erittäin vaikeaa saavuttaa edellä mainittu tarkkuus, kussakin testissä otettavien näytteiden määrää voidaan lisätä.

3.2.6   Keskihajonnan avulla ilmaistun analysaattorin toistuvuuden on oltava parempi kuin 1 prosentti täydestä asteikosta asteikon nollakohdassa ja 80 ± 20 prosentin kohdassa täydestä asteikosta kaikilla käytettävillä alueilla.

3.2.7   Kaasuanalysaattori on kalibroitava valmistajan ohjeiden mukaisesti nolla- ja vertailukaasulla ennen testien tekemistä.

3.2.8   Analysaattorin käyttöalueet on valittava siten, että saadaan paras resoluutio mittauksessa, kalibroinnissa ja vuototarkastusmenettelyssä.

3.3   Kaasuanalysaattorin tietojen tallennusjärjestelmä

3.3.1   Kaasuanalysaattori on varustettava laitteella, joka tallentaa sähköistä signaalia joko kynäpiirturilla tai muulla tietojenkäsittelyjärjestelmällä ja jonka tallennustaajuus on vähintään kerran 60 minuutissa. Tallennusjärjestelmän on oltava käyttöominaisuuksiltaan vähintään tallennettavaa signaalia vastaava ja tulosten on tallennuttava pysyvästi. Tallenteessa on näyttävä selvä merkki testauksen alkamisesta ja päättymisestä (mukaan lukien näytteenottojaksojen alkaminen ja päättyminen sekä kunkin testin alkamisen ja päättymisen välinen aika).

3.4   Lisävarusteet

3.4.1   Lämpötilalukemien tallennus

3.4.1.1   Mittaustilassa vallitseva lämpötila tallennetaan yhdessä tai kahdessa pisteessä lämpötila-antureiden avulla, jotka on kytketty näyttämään keskimääräistä arvoa. Mittauspisteiden on oltava mittaustilan sisälämpötilaa edustavia.

3.4.1.2   Lämpötilatietoja on tallennettava tai syötettävä tietojenkäsittelyjärjestelmään vähintään kerran minuutissa HFC-134a-vuotojen mittausten koko keston ajan.

3.4.1.3   Lämpötilan tallennusjärjestelmän tarkkuuden on oltava ± 1,0 K.

3.4.2   Paineenmittauslaite

3.4.2.1   Painelukemien tallennusjärjestelmän tarkkuuden Pshed on oltava ± 2 hPa, ja paine on kyettävä lukemaan ± 0,2 hPa:n tarkkuudella.

3.4.3   Tuulettimet

3.4.3.1   Käyttämällä yhtä tai useampaa tuuletinta, puhallinta tai muuta sopivaa menetelmää, kuten N2-huuhtelua, on voitava laskea mittatilan HFC-134a-pitoisuus ympäristön tasolle.

3.4.3.2   Tilassa testattavaa vuotoaltista osaa tai järjestelmää ei saa altistaa suoralle tuulettimista tai puhaltimista tulevalle ilmavirralle, jos niitä käytetään.

3.4.4   Kaasut

3.4.4.1   Kaasunanalysaattorin toimittajan määrittelyiden mukaisesti seuraavien kaasujen on oltava saatavilla analysaattorin kalibrointia ja käyttöä varten:

—	puhdistettu synteettinen ilma, joka happipitoisuus on 18–21 tilavuusprosenttia,

—	HFC-134a, vähimmäispuhtaus 99,5 %.

3.4.4.2   Käytettävissä on oltava HFC-134a:n ja puhdistetun synteettisen ilman tai muun sopivan inertin kaasun seoksia sisältäviä kalibrointi- ja vertailukaasuja. Kalibrointikaasun todellisten pitoisuuksien on oltava kahden prosentin sisällä annetuista arvoista.

4.   VAKAUTTAMINEN

4.1   Yleinen vaatimus

4.1.1   Ennen kuin vakauttaminen ja vuototestaus tehdään, ilmastointijärjestelmä on tyhjennettävä ja siihen on täytettävä täsmennetty määrä HFC-134a:ta.

4.1.2   Jotta voitaisiin varmistaa kylläiset olosuhteet koko testin ajaksi vakauttamisvaihe mukaan luettuna, kukin vuotoaltis osa, johon voi liittyä lisäsäiliö, on tyhjennettävä ja täytettävä riittävällä määrällä HFC-134a:ta mutta enintään 0,65 g:lla vuotoalttiin osan tai säiliön kokonaissisätilavuuden kutakin cm3:ä kohden

4.2   Vakauttamisolosuhteet

4.2.1   Hyväksynnän hakija voi valita joko yksivaiheisen vakauttamisen 40 °C:n lämpötilassa tai kaksivaiheisen vakauttamisen, joka on kestoltaan lyhyempi. Kaksivaiheisessa vakauttamisessa on kaksi vaiheittaista osaa, joista ensimmäinen toteutetaan 50 °C:ssa ja toinen välittömästi sen jälkeen 40 °C:ssä. Vakauttamisen kesto on osoitettu jäljempänä.

	Vaihtoehto 1	Vaihtoehto 2
Järjestelmän osa	40 °C Aika [h]	Vaihe 1 – 50 °C Aika [h]	Vaihe 2 – 40 °C Aika [h]
Koko järjestelmä	480	240	24
Kompressori	144	72	24
Letkuasennelmat	480	240	24
Kaikki muut vuotoalttiit osat	96	48	24

Lyhyempiä vakauttamisaikoja voidaan käyttää, jos voidaan osoittaa, että läpäisyhävikissä on saavutettu vakaa tila (tasainen hävikki).

4.2.2   Vakauttamisen jälkeen vuotoalttiit osat tai järjestelmä on neljän tunnin kuluessa laitettava vuototestiä varten mittaustilaan.

4.3   Kompressori

4.3.1   Kompressoria voidaan ajaa sisään vakauttamisen ja testin välillä vähintään yhden minuutin ajan vähimmäisnopeudella 200 rpm, jos tämä on tarpeen voitelun ja tiivisteiden sisään ajamiseksi.

4.3.2   Vuotoalttiiseen osaan tai ilmastointijärjestelmään täytetyn HFC-134a:n on pysyttävä koskemattomana vakauttamisen ja mittauksen välillä, jotta vakauttamisen vaikutukset eivät häviäisi. Tämän vuoksi vakauttamiseen ja mittaukseen on toimitettava sama kokoonpano ilman välillä tapahtuvaa pukamista ja uudelleen kokoamista.

5.   TESTIN SUORITUS

5.1   Yleiset vaatimukset

Kuvassa esitetty testin kulku osoittaa vaiheet, joita on noudatettava testejä toteutettaessa.

5.2   Vuototesti

5.2.1   Testi on tehtävä staattisissa ja vakaissa oloissa lämpötilassa 313 K (40 °C). Testin aikana havaittuja HFC-134a-pitoisuuden muutoksia käytettään vuotuisen hävikin laskemiseen.

5.2.2   Mittaustilaa on puhdistettava useiden minuuttien ajan, kunnes saavutetaan vakaa tausta.

5.2.3   Ennen testiä on mitattava mittaustilan taustataso, ja kaasunanalysaattori on nollattava ja sen toiminta-alue on määritettävä.

5.2.4   Jos kokoonpano siirretään vakauttamisen jälkeen toiseen mittaustilaan, mittausjakso voi alkaa aikaisintaan neljä tuntia sen jälkeen, kun mittaustila on suljettu, tiivistetty ja testilämpötila on asetettu.

5.2.5   Vuotoaltis osa tai järjestelmä on tämän jälkeen tuotava mittaustilaan.

5.2.6   Mittaustilan on oltava suljettu ja kaasutiiviiksi tiivistetty. Testikammio on täytettävä kokonaan ilmakehän paineisella vertailukaasulla (esim. puhtaalla ilmalla).

Kuva

5.2.7   Testijakso alkaa, kun mittaustila on tiivistetty ja mittaustilan lämpötila saavuttaa 313 K (40 °C). Lämpötila pidetään tässä arvossa testijakson loppuun asti. Mitataan HFC-134a:n pitoisuus, lämpötila ja ilmanpaine, jotta saadaan ensimmäiset lukemat CHFC-134ai; Pshed ja Tshed testijaksolta, kuitenkin aikaisintaan neljän tunnin kuluttua mittaustilan sulkemisesta ja lämpötilan asettamisesta 5.2.4 kohdan mukaisesti. Näitä arvoja käytetään 5.3 kohdan mukaisessa vuodon laskemisessa.

5.2.8   Nimellinen mittausjakso on 24 tuntia. Lyhyempi jakso sallitaan, jos riittävä tarkkuus voidaan osoittaa.

5.2.9   Kaasuanalysaattori nollataan ja mittausalue tarkastetaan välittömästi testin päättymisen jälkeen.

5.2.10   Testijakson lopuksi mitataan HFC-134a:n pitoisuus, lämpötila ja ilmanpaine. Nämä ovat lopulliset lukemat CHFC134af, Pshed ja Tshed 5.3 kohdan mukaista vuodon laskemista varten.

5.3   Laskutapa

5.3.1   Kohdassa 5.2 kuvatun testin avulla voidaan laskea HFC-134a-päästöt. Vuoto lasketaan käyttämällä mittaustilan ensimmäisiä ja lopullisia HFC-134a-pitoisuuksia, lämpötiloja ja ilmanpaineita sekä mittaustilan tilavuuden nettoarvoa.

HFC-134a:n kokonaisvuotomassa lasketaan kaavalla:

jossa

HFC-134a	= HFC-134a:n vuotovirtausmäärä	[kg/s]
nHFC-134a	= HFC-134a:n moolimäärä	[mol]
Vshed	= SHED-kammion nettotilavuus	[m3]
VAC	= Ilmastointijärjestelmän tai osan bruttotilavuus	[m3]
Tshed	= SHED:in lämpötila	[K]
Pshed	= SHED:in paine	[kPa]
CHFC-134ae	= HFC-134a:n lopullinen pitoisuus	[ppmv]
CHFC-134ai	= HFC-134a:n ensimmäinen pitoisuus	[ppmv]
te	= Loppuaika	[s]
ti	= Alkuaika	[s]
MHFC-134a	= HFC-134a:n moolimassa (= 102 kg/kmol)	[kg/kmol]
R	= Kaasuvakio (= 8,314 kJ/(kmol*K))	[kJ/(kmol*K)]

Huom. CHFC-134a määritellään HFC-134a:n moolimääräksi (nHFC-134a) ilmamoolia (nair+HFC-134a) kohden

ppmv: tilavuuden miljoonasosa/moolitilavuus/mooli

5.3.2   Massa grammoina, joka saadaan ajan funktiona, muunnetaan grammoiksi vuodessa (g/y).

5.4   Testin kokonaistulos

Ilmastointijärjestelmän kokonaisvuoto lasketaan laskemalla yhteen kaikkien testattujen vuotoalttiiden osien osa-arvot.

1)	Järjestelmätestaus Ilmastointijärjestelmän vuoto, L(g/y) = CF * HFC-134a (g/y).

2)	Osatestaus Ilmastointijärjestelmän vuoto, L(g/y) = CF * Σ HFC-134a (g/y) jossa CF (korrelaatiokerroin) = 0,277.

6.   HYVÄKSYNTÄ

1.	Testattu ilmastointijärjestelmä hyväksytään, jos arvo L (g/y) on pienempi kuin seuraavassa taulukossa ilmaistut, direktiivin 2006/40/EY mukaiset arvot. L (g/y) Ilmastointijärjestelmän jäähdytysaine 40/60 (1) HFC-134a

2.	Vuotoaltis osa hyväksytään, jos se on testattu kohtien 2–5.3 vaatimusten mukaisesti.

---

(1)  Kun kyseessä on kaksinkertainen höyrystysjärjestelmä.