3.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 326/5

—

7.–9. joulukuuta 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmiin liitetty julkilausuma, jonka mukaan urheilu on inhimillistä toimintaa, joka perustuu yhteiskunnallisiin, kasvatuksellisiin ja kulttuurillisiin perusarvoihin ja joka edistää osallisuutta, yhteiskuntaelämään osallistumista, suvaitsevaisuutta, erojen hyväksymistä ja sääntöjen noudattamista (1),

—

Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuodesta 2004 6. helmikuuta 2003 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 291/2003/EY (2),

—

köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuodesta (2010) 22. lokakuuta 2008 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1098/2008/EY (3);

—

siihen, että Lissabonin sopimuksen (4) tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 urheilusta on tullut Euroopan unionin toimivaltaan kuuluva ala ja että sen vuoksi urheilun eurooppalaista ulottuvuutta on kehitettävä edelleen ottaen erityisesti huomioon urheilun sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä,

—

Euroopan komission aikomukseen antaa vuoden 2010 loppuun mennessä tiedonanto Lissabonin sopimuksesta ja urheilusta;

1.

Yleiset ensisijaiset tavoitteet, kuten parantunut työllisyys, sosiaalinen osallisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo, liikuntapaikkojen ja -palvelujen yhtäläinen saavutettavuus, sukupolvien välinen solidaarisuus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu, tarvitsevat enemmän tukea koko Euroopan unionin alueella, myös liikunnan alalla.

2.

Liikunnalla on tärkeä asema monen EU-kansalaisen elämässä ja huomattava sosiaalinen tehtävä, johon liittyy suuria mahdollisuuksia edistää sosiaalista osallisuutta liikunnassa ja liikunnan avulla, mikä tarkoittaa sitä, että urheiluun ja liikuntaan osallistuminen edistää monin eri tavoin osallisuutta yhteiskuntaan. Osallisuus liikunnassa muodostuu seuraavien tekijöiden yhdistelmästä: liikunta kuuluu kaikille, liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus, yhtäläiset mahdollisuudet liikunnassa ja vaihtelevat kysynnän mukaiset liikuntamahdollisuudet ja -paikat. Sosiaaliseen osallistamiseen liikunnan avulla kuuluu aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan, yhteisön kehittäminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.

3.

Liikuntatoiminnalla voidaan merkittävästi myötävaikuttaa yleistä etua koskeviin asioihin, kuten sosiaaliseen osallisuuteen. Ammattiurheilijat ja liikunnan harrastajat sekä urheiluseurat ovat tässä yhteydessä esikuvia yhteiskunnalle ja erityisesti nuorille, ja muut urheilujärjestöt ja liikunnan alalla toimivat kansalaisjärjestöt voivat myös edistää sosiaalista osallisuutta liikunnassa ja liikunnan avulla.

4.

Liikunnan eri muotojen saavutettavuudella ja niihin osallistumisella on suurta merkitystä yksilön henkilökohtaisen kehityksen, identiteetin ja yhteisöön kuulumisen tunteen sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin, omanarvontunnon, sosiaalisten taitojen ja verkostojen, kulttuurien välisen viestinnän ja työllistyvyyden kannalta.

5.

Leuvenissä Belgiassa 13. ja 14. lokakuuta pidettiin Euroopan konferenssi ”paikallistason liikuntaan osallistuminen: sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjuminen”, joka osoitti, että liikunnalla on keskeinen vähäosaisten ryhmien sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä rooli, erityisesti paikallistasolla;

4.1

Tuetaan liikunta kaikille -periaatetta, joka perustuu yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin

4.2

Hyödynnetään paremmin liikunnan mahdollisuuksia yhteisöllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallistuvan kasvun edistämisessä:

4.3

Tuetaan valtioiden välistä tiedonvaihtoa strategioista ja menetelmistä, joilla hyödynnetään paremmin liikunnan mahdollisuuksia lisätä sosiaalista osallisuutta kansallisella ja Euroopan tasolla

1.

edistämään liikunta-alan yhteistyötä yhdenvertaiseen saavutettavuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin perustuvan liikunta kuuluu kaikille -periaatteen pohjalta ja ottaen erityisesti huomioon liikunnallisesti passiiviset henkilöt ja pyrkien ensisijaisesti sosiaaliseen osallistamiseen liikunnassa ja liikunnan avulla;

2.

kannustamaan toimintaa, joka edellyttää vahvan kytköksen vallitsevan liikunnan ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä kysymyksiä käsittelevien alojen välillä, ja lisäämään kiinnostusta liikuntaan liikunnallisesti passiivisten henkilöiden keskuudessa;

3.

rohkaisemaan ja edistämään vähäosaisista ryhmistä tulevien osallistumista liikuntaan huolehtimalla samalla heidän yhteiskuntaan osallistamisestaan liikunnan avulla sekä tutustuttamalla heidät uusiin sosiaalisiin verkostoihin ja varustamalla heidät uusilla taidoilla;

4.

edistämään kulttuurien välistä vuoropuhelua siten, että kulttuuritaustaltaan erilaiset henkilöt saadaan liikunnan avulla mukaan yhteiskuntaan;

5.

edistämään toimia, jotka liittyvät vammaisten sosiaaliseen osallistamiseen liikunnassa ja liikunnan avulla ja joilla parannetaan infrastruktuuria ja helpotetaan liikuntapaikkoihin ja -tapahtumiin pääsyä, sekä tukemaan tutkimustoimintaa, joka liittyy erityisiin urheiluvälineisiin, ja ottamaan liikunta yhdeksi painopisteeksi;

6.

edistämään tasa-arvokysymysten huomioon ottamista liikuntaan liittyvässä toiminnassa, erityisesti sukupuolten yhtäläistä pääsyä päättävään asemaan, ja käsittelemään liikuntaa naisten ja miesten tasa-arvostrategian (2010–2015) (5) mukaisten sukupuoliroolien yhteydessä;

7.

suunnittelemaan viestintä- ja yhteistyökanavia muiden asiaankuuluvien politiikan alojen ja hallintoelinten kanssa sekä EU:n eri toimielimissä ja niiden välisesti että jäsenvaltioissa kiinnittäen erityistä huomiota liikunnan myönteiseen vaikutukseen sosiaalisessa osallistamisessa ja sisällyttämään liikunta asiaan liittyviin toimintasuunnitelmiin, joita ovat esimerkiksi sosiaalista osallisuutta koskevat toimintasuunnitelmat ja köyhyyden torjumista koskevat toimintasuunnitelmat;

8.

kannustamaan kestävän ja osallistuvan kasvun yhteydessä liikunnan avulla tapahtuvan epävirallisen oppimisen tunnustamista virallista oppimista täydentävänä oppimisena, jossa saadaan rakentavia taitoja ja pätevyyttä, jotka ovat tarpeen työllistyvyyden kannalta;

9.

lisäämään aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuoden (2011) yhteydessä valistusta ja tuomaan esille liikunnan alalla tehtävän vapaaehtoistyön merkitys sekä sosiaalista osallisuutta edistävänä välineenä että keinona hankkia taitoja, joilla parannetaan työllistyvyyttä ja lisätään yhteenkuuluvuutta;

10.

edistämään ja tukemaan keskinäisen oppimisen välineitä, poikkitieteellistä tutkimusta tavoitteena näyttöön perustuva analyyttinen kehys ja tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa esimerkiksi korkean tason seminaareissa tai asiantuntijakokouksissa, joissa käsitellään liikuntaan ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä kysymyksiä, sekä varmistamaan, että tällaisen toiminnan tuloksista tiedotetaan tehokkaasti ja niitä hyödynnetään käytännössä;

11.

maksimoimaan liikunnan myötävaikutus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen erityisesti kyseisen strategian lippulaiva-aloitteiden avulla, joihin kuuluu Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi;

12.

rohkaisemaan yhteistyössä kaikkien merkittävien sidosryhmien kanssa sosiaalisen osallisuuden esikuvana toimimista siten, että kytketään liikunta sosiaalisen osallisuuden hankkeisiin; erityisesti olisi keskityttävä kansalaisia lähellä oleviin paikallisiin hankkeisiin;

13.

kannustamaan yhteistyössä kaikkien merkittävien sidosryhmien kanssa EU:ssa erityisesti urheiluohjelmien puitteissa tulevaisuudessa mahdollisesti saatavilla olevien varojen tehokasta käyttöä sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi liikunnassa ja liikunnan avulla;

1.

sisällyttämään sosiaalisen osallisuuden liikunnassa ja liikunnan avulla keskeisenä painopistealana liikunta-alan yhteistyöhön, ennen kaikkea Lissabonin sopimusta ja urheilua käsittelevään Euroopan komission tiedonantoon;

2.

varmistamaan, että sosiaalisen osallisuuden edistämistä liikunnassa ja liikunnan avulla pidetään yhtenä painopistealana EU:n urheiluohjelmista tulevaisuudessa mahdollisesti annettavissa ehdotuksissa, ja tutkimaan, onko mahdollista käyttää olemassa olevia rahastoja, kuten Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa ja nuorisotoimintaohjelman ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelman kaltaisia ohjelmia liikunta-alalla toteutettavien toimien tukemiseen;

3.

arvioimaan sen EU-tason toiminnan tehokkuutta, jota tuetaan sosiaalisen osallisuuden alan valmistelutoimilla.