(1)

Talous- ja rahaliiton, jäljempänä ’EMU’, kolmas vaihe alkoi 1 päivänä tammikuuta 1999. Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 1998 valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontunut neuvosto päätti, että Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi täyttivät euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 1999 vaadittavat edellytykset (5).

(2)

Neuvosto päätti päätöksellä 2000/427/EY (6), että Kreikka täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2001. Neuvosto päätti päätöksellä 2006/495/EY (7), että Slovenia täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2007. Neuvosto päätti päätöksillä 2007/503/EY (8) ja 2007/504/EY (9), että Kypros ja Malta täyttivät vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2008. Neuvosto päätti päätöksellä 2008/608/EY (10) että Slovakia täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi. Neuvosto päätti päätöksellä 2010/416/EU (11), että Viro täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi. Neuvosto päätti päätöksellä 2013/387/EU (12), että Latvia täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi. Neuvosto päätti päätöksellä 2014/509/EU (13), että Liettua täytti vaadittavat edellytykset euron käyttöönottamiseksi.

(3)

Tanska on ilmoittanut neuvostolle eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä tehdyssä, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 16 olevan 1 kohdan ja valtion- tai hallitusten päämiesten Edinburghissa joulukuussa 1992 tekemän päätöksen mukaisesti, että se ei osallistu EMUn kolmanteen vaiheeseen. Tanska ei ole pyytänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 140 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamista.

(4)

Päätöksen 98/317/EY nojalla Ruotsi on SEUT 139 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio, jota koskee poikkeus. Vuoden 2003 liittymisasiakirjan (14) 4 artiklan mukaisesti Tšekin tasavalta, Unkari ja Puola ovat SEUT 139 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus. Vuoden 2005 liittymisasiakirjan (15) 5 artiklan mukaisesti Bulgaria ja Romania ovat SEUT 139 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus. Vuoden 2012 liittymisasiakirjan (16) 5 artiklan mukaisesti Kroatia on SEUT 139 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio, jota koskee poikkeus.

(5)

Euroopan keskuspankki, jäljempänä ’EKP’, perustettiin 1 päivänä heinäkuuta 1998. Euroopan valuuttajärjestelmän on korvannut valuuttakurssijärjestelmä, jonka perustamisesta sovittiin valuuttakurssimekanismin perustamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa 16 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla Eurooppa-neuvoston päätöslauselmalla (17). Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia (ERM II) koskevista toimintamenettelyistä määrätään talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia koskevista toimintamenettelyistä 16 päivänä maaliskuuta 2006 tehdyssä Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien välisessä sopimuksessa (18).

(6)

SEUT 140 artiklan 2 kohdassa määrätään menettelyistä poikkeusten kumoamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden osalta. Ainakin kerran kahdessa vuodessa tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus, komissio ja EKP antavat neuvostolle kertomuksen SEUT 140 artiklan 1 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

(7)

Jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien kansallisten keskuspankkien perussäännöt, on tarpeen mukaan muutettava, jotta varmistetaan yhteensopivuus SEUT 130 ja 131 artiklan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön, jäljempänä ’EKPJ:n ja EKP:n perussääntö’, kanssa. Komission ja EKP:n kertomuksissa arvioidaan yksityiskohtaisesti Kroatian lainsäädännön yhteensopivuutta perussopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

(8)

SEUT:iin liitetyssä lähentymisperusteista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 13 olevan 1 artiklan mukaisesti SEUT 140 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alenemisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan asteen. Hintavakautta arvioitaessa inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), joka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/792 (19). Hintatason vakautta koskevan perusteen arvioimiseksi jäsenvaltion inflaatiota mitataan kahdentoista kuukausi-indeksin aritmeettisen keskiarvon prosentuaalisena muutoksena verrattuna edellisen jakson kahdentoista kuukausi-indeksin aritmeettiseen keskiarvoon. Komission ja EKP:n kertomuksissa on käytetty viitearvoa, joka on saatu laskemalla kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion inflaatioasteen yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo, johon on lisätty 1,5 prosenttiyksikköä. Huhtikuussa 2022 päättyneen vuoden aikana inflaation viitearvoksi laskettiin 4,9 %, kun hintavakaudessa parhaiten suoriutuneet jäsenvaltiot olivat Ranska, jonka inflaatioaste oli 3,2 %, Suomi, jonka inflaatioaste oli 3,3 %, ja Kreikka, jonka inflaatioaste oli 3,6 %. On perusteltua poislukea parhaiten suoriutuneista maista ne, joiden inflaatioasteita ei voida pitää tarkoituksenmukaisena vertailuarvona muiden jäsenvaltioiden osalta. Tällaiset selvästi poikkeavat maat mainittiin vuosien 2004, 2010, 2013, 2014 ja 2016 lähentymiskertomuksissa. Tällä hetkellä on perusteltua poislukea parhaista suoriutujista Malta ja Portugali – huhtikuussa 2022 12 kuukauden keskimääräinen inflaatioaste oli Maltalla 2,1 % ja Portugalissa 2,6 % sekä euroalueella 4,4 %. Malta ja Portugali korvataan viitearvoa laskettaessa Suomella ja Kreikalla, joilla on jäsenvaltioista seuraavaksi alhaisimmat keskimääräiset inflaatioasteet.

(9)

Pöytäkirjassa N:o 13 olevan 2 artiklan mukaisesti SEUT 140 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu julkistalouden tilannetta koskeva arviointiperuste edellyttää, ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske SEUT 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa.

(10)

Pöytäkirjassa N:o 13 olevan 3 artiklan mukaisesti SEUT 140 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste edellyttää, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä (ERM) määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Erityisesti jäsenvaltio ei ole omasta aloitteestaan alentanut valuutan kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa euroon samana aikana. Valuuttakurssia koskevan perusteen täyttymistä on arvioitu 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen ERM II:n puitteissa. Arvioidessaan tämän perusteen täyttymistä kertomuksissaan komissio ja EKP ovat tarkastelleet 18 päivänä toukokuuta 2022 päättynyttä kahden vuoden jaksoa.

(11)

Pöytäkirjassa N:o 13 olevan 4 artiklan mukaisesti SEUT 140 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettu korkokantojen lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena merkitsee, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso ylittää enintään kahdella prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan tason. Korkokantojen lähentymisen tarkastelussa on käytetty perusteena vertailukelpoisia valtion kymmenen vuoden viitelainan korkokantoja. Korkokantoja koskevan perusteen täyttymisen arvioimiseksi komission ja EKP:n kertomuksissa on otettu huomioon viitearvo, joka on saatu laskemalla kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion pitkäaikaisten nimelliskorkojen yksinkertainen aritmeettinen keskiarvo, johon on lisätty kaksi prosenttiyksikköä. Viitearvo perustuu pitkäaikaisiin korkoihin Ranskassa (0,3 %), Suomessa (0,2 %) ja Kreikassa (1,4 %), ja se oli 2,6 % huhtikuussa 2022 päättyneen yhden vuoden jakson aikana.

(12)

Pöytäkirjassa N:o 13 olevan 5 artiklan mukaisesti komissio toimittaa lähentymisperusteiden täyttymisen arvioinnissa käytettävät tiedot. Komissio on toimittanut julkista taloutta koskevat tiedot jäsenvaltioiden ilmoitettua ne ennen 1 päivää huhtikuuta 2022 neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (20) mukaisesti.

(13)

Niiden kertomusten perusteella, jotka komissio ja EKP ovat laatineet Kroatian edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisessä, katsotaan, että Kroatiassa kansallinen lainsäädäntö, mukaan lukien kansallisen keskuspankin perussääntö, on sopusoinnussa perussopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa.

(14)

Niiden kertomusten perusteella, jotka komissio ja EKP ovat laatineet Kroatian edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisessä, katsotaan, että sen osalta, täyttääkö Kroatia SEUT 140 artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainitut lähentymisperusteet, Kroatian keskimääräinen inflaatioaste oli huhtikuussa 2022 päättyneen vuoden aikana 4,7 %, joka on viitearvon alapuolella, ja inflaatioaste todennäköisesti pysyy lähikuukausina viitearvon alapuolella; neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Kroatiassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä; Kroatia on ollut ERM II:n jäsen 10 päivästä heinäkuuta 2020 ja arviointia edeltäneiden kahden vuoden aikana kunan (HRK) valuuttakurssiin ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Kroatia ole omasta aloitteestaan alentanut HRK:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa euroon; ja huhtikuussa 2022 päättyneen vuoden aikana Kroatian pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 0,8 %, mikä alittaa selvästi viitearvon.

(15)

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymisperusteiden täyttymisestä tehdyn arvion sekä muiden tekijöiden perusteella Kroatia täyttää vaadittavat euron käyttöönoton edellytykset,