20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/50

(1)

Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksymässä tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio kehotetaan perustamaan yksi yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua sekä korkeakoulutuksen globaaleja näkökohtia koskeva ohjelma, jolla yhdistettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1720/2006/EY perustettu elinikäisen oppimisen toimintaohjelma (4), jäljempänä 'elinikäinen oppimisen ohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1719/2006/EY perustettu nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action) (5), jäljempänä 'nuorisotoimintaohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1298/2008/EY perustettu Erasmus Mundus -toimintaohjelma (6), jäljempänä 'Erasmus Mundus -ohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1905/2006 (7) perustettu ALFA III -ohjelma, sekä TEMPUS- ja EDULINK-ohjelmat, jotta toiminnasta saadaan tehokkaampi, sen strateginen tavoite vahvistuu ja ohjelman eri osien välisiä yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää. Lisäksi ehdotetaan, että urheilusta tulisi osa tätä yhtenäistä ohjelmaa.

(2)

Nykyisten elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman väliarviointiraporteissa samoin kuin koulutus- ja nuorisoalalla sekä korkeakoulutuksen alalla toteutettavan unionin toiminnan tulevaisuutta käsitelleessä julkisessa kuulemisessa tuli esiin merkittävä ja joiltakin osin kasvava tarve jatkaa Euroopan tason yhteistyötä ja liikkuvuutta näillä aloilla. Arviointiraporteissa korostettiin, että alalla toteutettavien unionin ohjelmien ja koulutus- ja nuorisopolitiikan kehittämisen välille olisi luotava tiiviimpi yhteys, unionin toiminnan rakenteen olisi vastattava paremmin elinikäisen oppimisen mallia, toiminnan toteuttamistavoista olisi tehtävä yksinkertaisempia, käyttäjäystävällisempiä ja joustavampia ja korkeakoulujen globaalien yhteistyöohjelmien pirstaleisuus olisi poistettava.

(3)

Ohjelmassa olisi keskityttävä rahoituksen saatavuuteen sekä hallinnollisten ja rahoitusta koskevien menettelyjen avoimuuteen, myös hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologioita ja digitalisointia. Ohjelman onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää myös virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa sen organisaatiota ja hallinnointia sekä keskittyä edelleen sen hallinnollisten menojen karsimiseen.

(4)

Unionin urheilualalla saaman uuden toimivallan täytäntöönpanoa koskevista strategisista vaihtoehdoista järjestetty julkinen kuuleminen ja urheilun alalla toteutettujen valmistelevien toimien arviointiraportti antoivat hyödyllistä tietoa unionin toimien prioriteettialoista ja toivat esiin lisäarvon, jonka unioni voi tuoda tukemalla toimia, joiden tavoitteena on urheilukysymyksiä koskevien kokemusten ja tietojen tuottaminen, jakaminen ja levittäminen Euroopan tasolla, edellyttäen, että niissä keskitytään erityisesti ruohonjuuritasolle.

(5)

Eurooppalaisessa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassa (Eurooppa 2020 -strategia) määritellään tulevalle vuosikymmenelle unionin kasvustrategia, jolla tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, ja asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä; koulutusalalla tavoitteena on, että koulunkäynnin keskeyttävien määrää vähennetään alle 10 prosenttiin ja että vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on korkea-asteen tai vastaava tutkinto. Tämä käsittää myös strategian lippulaivahankkeet ja niistä erityisesti hankkeet "Nuoret liikkeellä" ja "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma".

(6)

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2009 antamissaan päätelmissä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020), joissa vahvistetaan neljä strategista tavoitetta, joiden kautta pyritään vastaamaan osaamiseen perustuvan Euroopan luomiseen vielä liittyviin haasteisiin ja tekemään elinikäisestä oppimisesta todellisuutta.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ja perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan mukaisesti ohjelmalla edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä toimenpiteitä, joilla torjutaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Ohjelman toteuttamisessa on tarpeen parantaa muita heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumismahdollisuuksia ja ottaa tehokkaasti huomioon vammaisten henkilöiden erityiset oppimistarpeet.

(8)

Ohjelmassa olisi oltava vahva globaali ulottuvuus erityisesti korkeakoulutuksen osalta, jotta edistetään eurooppalaisen korkeakoulutuksen laatua laajempien ET 2020 -tavoitteiden mukaisesti ja unionin vetovoimaa opiskelupaikkana sekä ihmisten keskinäistä ymmärtämystä ja korkeakoulutuksen kestävää kehittämistä kumppanimaissa ja jotta tuetaan kumppanimaiden laajempaa sosiaalis-taloudellista kehitystä muun muassa vilkastuttamalla "aivokiertoa" kumppanimaiden kansalaisten liikkuvuutta edistävillä toimilla. Tätä tarkoitusta varten olisi rahoitusta asetettava saataville kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä ja kumppanuusvälineestä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Euroopan kehitysrahastosta voitaisiin asettaa varoja saataville rahaston käyttöä säätelevien menettelyjen mukaisesti. Näiden varojen käyttöön olisi sovellettava tämän asetuksen säännöksiä varmistaen samalla, että näiden välineiden ja tämän rahaston perustamisesta annettuja asetuksia noudatetaan.

(9)

Neuvosto korosti 27 päivänä marraskuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) tarvetta pitää kaikkia nuoria yhteiskunnan arvokkaana voimavarana ja pyrkimystä helpottaa heidän osallistumistaan heihin itseensä vaikuttavien politiikkojen suunnitteluun päätöksentekijöiden, nuorten ja nuorisojärjestöjen välisen jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun kautta.

(10)

Yhdistämällä virallinen ja epävirallinen oppiminen sekä arkioppiminen samaan ohjelmaan olisi luotava synergioita ja edistettävä monialaista yhteistyötä eri koulutus- ja nuorisoalojen välillä. Ohjelman toteuttamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon eri alojen erityistarpeet sekä tarvittaessa paikallisille ja alueellisille viranomaisille kuuluvat tehtävät.

(11)

Liikkuvuuden, tasapuolisuuden ja opintojen laadun edistämiseksi unionin olisi perustettava pilottihankkeena opintolainojen takausjärjestelmä, jotta opiskelijat voisivat sosiaalisesta taustastaan riippumatta suorittaa maisterin tutkinnon toisessa maassa, jolle ohjelmaan osallistuminen on avoin, jäljempänä 'ohjelmamaa'. Opintolainojen takausjärjestelmän olisi oltava sellaisten rahoituslaitosten saatavilla, jotka tarjoavat opiskelijoille suotuisin ehdoin lainoja maisterin opintojen suorittamiseen muissa ohjelmamaissa. Tällä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta edistävällä innovatiivisella lisävälineellä ei saisi korvata nykyisiä avustus- ja lainajärjestelmiä, joilla tuetaan opiskelijoiden liikkuvuutta paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla, eikä sillä saisi estää tällaisten järjestelmien kehittämistä myöhemmässä vaiheessa. Opintolainojen takausjärjestelmää olisi valvottava ja arvioitava tarkasti erityisesti sen osalta, miten se on otettu käyttöön eri maiden markkinoilla. Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi annettava vuoden 2017 loppuun mennessä 21 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen kertomus, jossa ne saavat opintolainojen takausjärjestelmän jatkamista koskevaa poliittista ohjausta.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Tämä tarkoittaa myös sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaisemista mahdollisuuksien mukaan, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien ja oleskelulupien saannissa. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä neuvoston direktiivin 2004/114/EY (8) mukaisesti

(13)

Komission 20 päivänä syyskuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma" luodaan puitteet Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen yhteistyölle, jolla pyritään lisäämään tutkinnon suorittajien määrää, parantamaan koulutuksen laatua sekä saamaan korkeakoulutus ja tutkimus myötävaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti siihen, että jäsenvaltioiden taloudet ja yhteiskunnat nousevat maailmanlaajuisesta kriisistä entistä vahvempina.

(14)

Jotta voitaisiin puuttua paremmin unionin nuorisotyöttömyyteen, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä yritysten väliseen kansainväliseen yhteistyöhön, niin että voidaan parantaa opiskelijoiden työllistettävyyttä ja kehittää yrittäjyystaitoja.

(15)

Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaista opetusministeriä allekirjoitti 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen tähtäävä hallitustenvälinen prosessi, joka tarvitsee unionin jatkuvaa tukea.

(16)

Ammatillisen koulutuksen keskeinen asema joidenkin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan laajalti ja määritellään uudistetussa Kööpenhaminan prosessissa (2011–2020) ottaen erityisesti huomioon ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet vähentää Euroopan korkeaa työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, edistää elinikäisen oppimisen kulttuuria, torjua sosiaalista syrjäytymistä ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Koulutuksen avulla hankitun tiedon ja työelämässä vaadittujen taitojen ja pätevyyksien välisen aukon umpeen kurominen sekä nuorten työllistettävyyden parantaminen edellyttää laadukkaita harjoittelu- ja oppisopimusjaksoja, myös mikroyrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

(17)

Koulujen välisen eurooppalaisen yhteistyön intensiteettiä ja laajuutta samoin kuin koulujen henkilöstön ja oppijoiden liikkuvuutta on lisättävä, jotta voidaan paneutua uudelle vuosisadalle tähtäävässä yleissivistävän koulutuksen eurooppalaisessa yhteistyöohjelmassa asetettuihin painopisteisiin, joita ovat yleissivistävän koulutuksen laadun parantaminen unionissa lisäämällä taitojen kehittämistä ja parantamalla koulujärjestelmien ja oppilaitosten tasapuolisuutta ja osallistamista sekä opettajan ammatin ja koulujen johtamisen kehittäminen ja tukeminen. Tässä yhteydessä olisi pidettävä ensisijaisina strategisia tavoitteita, jotka koskevat koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä, perustaitojen osaamisen parantamista, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämistä ja varhaiskasvatuksen laadun parantamista, sekä tavoitteita, jotka liittyvät opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämiseen sekä maahanmuuttotaustaisten lasten ja sosioekonomisesti heikommista lähtökohdista olevien lasten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen.

(18)

Uudistetussa aikuiskoulutusohjelmassa, joka sisältyy 28 päivänä marraskuuta 2011 annettuun neuvoston päätöslauselmaan, tähdätään siihen, että jokainen aikuinen voi kehittää ja parantaa taitojaan ja osaamistaan koko elämänsä ajan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lukuisten vähän koulutettujen eurooppalaisten oppimismahdollisuuksien lisäämiseen erityisesti parantamalla heidän luku- ja kirjoitus- sekä laskutaitoaan ja edistämällä joustavia oppimisväyliä ja toisen mahdollisuuden antavia toimenpiteitä.

(19)

Euroopan nuorisofoorumin, tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten (NARIC), Eurydice-, Euroguidance- ja Eurodesk-verkostojen sekä kansallisten eTwinning-tukipalvelujen, kansallisten Europass-keskusten ja naapuruusmaiden kansallisten tiedotustoimistojen toiminta on olennaisen tärkeää ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta erityisesti siksi, että ne antavat komissiolle säännöllisesti ajantasaista tietoa toiminta-aloistaan ja tiedottavat ohjelman tuloksista unionissa ja ohjelmaan osallistuvissa kumppanimaissa.

(20)

Olisi vahvistettava ohjelman mukaista yhteistyötä koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien globaalien järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.

(21)

Jotta Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen korkeaa laatua kaikkialla maailmassa voidaan edistää sekä vastata Euroopan yhdentymisprosessia ja sen etenemistä koskevan tiedon ja vuoropuhelun kasvavaan tarpeeseen, on tärkeää edistää tämän alan opetuksen, tutkimuksen ja pohdinnan korkeaa tasoa tukemalla Euroopan yhdentymisprosessin tutkimukseen erikoistuneita korkeakouluja ja järjestöjä sekä eurooppalaista etua edistäviä järjestöjä Jean Monnet -toimen kautta.

(22)

Ohjelman mukainen yhteistyö kansallisella ja unionin tasolla koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä on erittäin tärkeää, jotta voidaan luoda laaja omistajuus elinikäisen oppimisen strategioiden ja politiikkojen alalle ja jotta sidosryhmien ajatukset ja huolenaiheet voidaan ottaa huomioon kaikilla tasoilla.

(23)

Tammikuun 18 päivänä 2011 annetussa komission tiedonannossa "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen" esitetään komission ajatuksia urheilualaa koskevasta unionin tason toiminnasta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja ehdotetaan komission ja jäsenvaltioiden toteutettavaksi konkreettisia toimia, joilla pyritään korostamaan urheilun eurooppalaista identiteettiä ja jotka jaetaan kolmeen laajaan ryhmään: urheilun yhteiskunnallinen merkitys, urheilun taloudellinen ulottuvuus ja urheilualan järjestäytyminen. On myös tarpeen ottaa huomioon urheilun, perinteiset urheilulajit mukaan luettuna, tuottama lisäarvo ja urheilun asema unionin kulttuuriperinnössä ja historiallisessa perinnössä.

(24)

Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua ja urheilualan vapaaehtoistoimintaa, sillä niillä on tärkeä osa sosiaalisen osallisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja terveyttä edistävän liikunnan edistämisessä.

(25)

Selkeyttämällä tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia ja tehostamalla niiden tunnustamista ja laajentamalla avoimuutta ja tunnustamista edistävien unionin välineiden hyväksyntää olisi edistettävä laadukkaan koulutuksen kehittämistä ja helpotettava sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvää että ammatillista liikkuvuutta Euroopassa eri maiden ja sektorien välillä. Kun nuoret pääsevät tutustumaan muissa maissa käytettäviin menetelmiin, toimintamalleihin ja teknologioihin, se parantaa heidän työllistyvyyttään.

(26)

Tämän vuoksi suositellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2241/2004/EY (9) käyttöön otettujen tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävien yhteisten puitteiden (Europass), Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/143/EY (10) nojalla käyttöön otettujen Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisterin (EQAR) ja eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen (ENQA), Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (11) nojalla käyttöön otettujen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (12) ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) ja 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (13) nojalla käyttöön otetun ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) sekä eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) käytön laajentamista.

(27)

Jotta varmistetaan tehokkaampi yleisölle suunnattu viestintä ja saadaan aikaan suurempia yhteisvaikutuksia komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välillä, tämän asetuksen nojalla viestintään kohdennetuilla resursseilla olisi lisäksi edistettävä Euroopan unionin poliittisten prioriteettien tunnetuksi tekemistä, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

(28)

On tarpeen varmistaa kaikkien tämän ohjelman puitteissa toteutettujen toimien eurooppalainen lisäarvo sekä täydentävyys jäsenvaltioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteuttamien toimien kanssa sekä muiden toimien kanssa erityisesti kulttuurin ja tiedonvälityksen, työllisyyden, tutkimuksen ja innovoinnin, teollisuus- ja yrityspolitiikan ja koheesio- ja kehitysyhteistyöpolitiikan sekä laajentumispolitiikan ja aluepolitiikkaan ja ulkosuhteisiin liittyvien aloitteiden, välineiden ja strategioiden aloilla.

(29)

Ohjelmalla on tarkoitus saada aikaan myönteinen ja kestävä vaikutus koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeviin politiikkoihin ja käytäntöihin. Nämä järjestelmiin kohdistuvat vaikutukset olisi saatava aikaan toteuttamalla ohjelmassa esitetyt toimet ja toiminnat, joilla pyritään edistämään muutoksia institutionaalisella tasolla ja tarvittaessa uudistuksia järjestelmän tasolla. Ohjelmalta rahoitustukea hakevilta yksittäisiltä hankkeilta ei edellytetä, että niillä on yksinään järjestelmiin kohdistuvia vaikutuksia. Tämän tavoitteen saavuttamista olisi edistettävä tällaisten hankkeiden kumulatiivisten tulosten avulla.

(30)

Jotta ohjelman toimivuutta voidaan hallinnoida, arvioida ja seurata tehokkaasti, on kehitettävä erityisiä mitattavissa olevia ja realistisia tulosindikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä ja joissa otetaan huomioon tukitoimien toteutustapa.

(31)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä tieto- ja viestintäteknologioita ja uusia tekniikoita mahdollisimman tehokkaasti hyväksi koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevien toimenpiteiden saavutettavuuden helpottamiseksi. Sovellettuihin teknologioihin olisi sisällyttävä virtuaaliliikkuvuus, jolla täydennetään oppimiseen liittyvää liikkuvuutta sitä korvaamatta.

(32)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi … euron rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (14), jäljempänä 'toimielinten sopimus', 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(33)

Tämän ohjelman nojalla elinten toimintaan annetun rahoitustuen jatkuvuuden turvaamiseksi komission olisi ohjelman ensivaiheen aikana voitava pitää tuettavien toimien täytäntöönpanoon välittömästi liittyviä kuluja tukikelpoisina, vaikka ne olisivat aiheutuneet tuensaajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

(34)

On tarpeen laatia tuloskriteerit, joiden perusteella määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia varten.

(35)

Unionin ehdokasmaat ja Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) maat voivat osallistua unionin ohjelmiin puitesopimusten, assosiaationeuvoston päätösten tai vastaavien sopimusten mukaisesti.

(36)

Sveitsin valaliitto voi osallistua unionin ohjelmiin unionin ja tämän maan välillä tehtävän sopimuksen mukaisesti.

(37)

Luonnolliset henkilöt merentakaisista maista tai alueilta ja merentakaisen maan tai alueen toimivaltaiset julkiset tai yksityiset elimet ja laitokset voivat osallistua unionin ohjelmiin neuvoston päätöksen 2001/822/EY (15) mukaisesti. Unionin syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelman toteuttamisen yhteydessä.

(38)

Euroopan komissio ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja totesivat 25 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan yhteisessä tiedonannossa "Uusi strategia muutostilassa olevia naapuruusmaita varten", että tavoitteena on muun muassa helpottaa edelleen naapuruusmaiden osallistumista korkeakoulutuksen alan liikkuvuutta ja kapasiteetin vahvistamista koskeviin unionin toimiin ja mahdollistaa naapuruusmaiden osallistuminen tulevaan koulutusohjelmaan.

(39)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset. Samaan aikaan kun unionin ulkomaanavun rahoitustarpeet kasvavat, unionin taloudellinen tilanne ja rahoitusasema rajoittavat tällaiseen apuun käytettävissä olevia resursseja. Komission olisi siksi pyrittävä löytämään tehokkaimmat ja kestävimmät tavat käyttää saatavilla olevat resurssit ja käytettävä erityisesti sellaisia rahoitusvälineitä, joilla on vipuvaikutuksia.

(40)

Ohjelman saavutettavuuden parantamiseksi henkilöiden liikkuvuuden tukemiseen tarkoitettujen tukien suuruus pitäisi määrittää isäntämaan oleskelu- ja elinkustannusten perusteella. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset tuet veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin tahoihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

(41)

Vapaaehtoistyöhön käytetty aika voidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (16) mukaisesti hyväksyä luontoissuorituksena suoritettuna osarahoitusosuutena.

(42)

Komissio on 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytyssä tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostanut sitoutumistaan unionin rahoituksen yksinkertaistamiseen. Koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustamisen pitäisi johtaa huomattavaan yksinkertaistamiseen, rationalisointiin ja yhteisvaikutuksiin ohjelman hallinnoinnissa. Toteutusta pitäisi entisestään yksinkertaistaa käyttämällä kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta ja vähentämällä edunsaajiin ja jäsenvaltioihin sovellettavia muodollisia vaatimuksia ja byrokratiaa.

(43)

Toteuttamisen ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava johtavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.

(44)

On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelman toteuttaminen on mahdollisimman tehokasta ja käyttäjäystävällistä kuitenkin siten, että taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

(45)

Jotta muuttuviin tarpeisiin voitaisiin vastata nopeasti ohjelman koko keston ajan, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säännöksiä, jotka koskevat kansallisten toimistojen hallinnoimia lisätoimia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijoiden kuulemiset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että tarvittavat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(46)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(47)

Ohjelman olisi katettava kolme eri alaa, ja tällä asetuksella perustetun komitean olisi käsiteltävä sekä horisontaalisia että alakohtaisia kysymyksiä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne lähettävät komitean kokouksiin edustajat esityslistan aiheiden mukaisesti, ja komitean puheenjohtajan olisi varmistettava, että kussakin kokouksessa käsiteltävä ala tai alat sekä alakohtaiset aiheet käyvät selvästi ilmi kokouksen esityslistasta. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, olisi voitava komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan komitean kokouksiin tarkkailijoina.

(48)

On aiheellista varmistaa ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisten ohjelmien puitteissa vuoden 2013 loppuun mennessä vielä saatettu loppuun,

(49)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli perustaa ohjelmaa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteensaavuttamiseksi tarpeen.

(50)

Päätökset N:o 1719/2006/EY, N:o 1720/2006/EY ja N:o 1298/2008/EY olisi sen vuoksi kumottava,

(51)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014. Kiireellisyydestä johtuen tämän asetuksen olisi tultava voimaan niin pian kuin mahdollista sen jälkeen kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

a)

kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen näkökulmasta, mukaan lukien yleissivistävä koulutus (Comenius), korkeakoulutus (Erasmus), globaali korkeakoulutus (Erasmus Mundus), ammatillinen koulutus (Leonardo da Vinci) ja aikuiskoulutus (Grundtvig);

b)

nuoriso (Youth in Action), erityisesti epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteydessä;

c)

urheilu, erityisesti ruohonjuuritason urheilu.

1)

'elinikäisellä oppimisella' tarkoitetaan kaikkea sellaista ihmisen koko elinikänsä aikana hankkimaa koulutusta, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella annettavaa epävirallista oppimista ja arkioppimista, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot ja pätevyydet tai yhteiskunnallinen osallistuminen paranevat, neuvonta- ja ohjauspalvelut mukaan luettuina;

2)

'epävirallisella oppimisella' tarkoitetaan oppimista, joka tapahtuu (oppimistavoitteiden ja oppimiseen käytettävän ajan osalta) suunniteltujen toimintojen avulla ja johon sisältyy jonkintyyppistä oppimisen tukea (esimerkiksi oppilas-opettajasuhde) mutta joka ei ole osa virallista koulutusjärjestelmää;

3)

'arkioppimisella' tarkoitetaan oppimista arkipäivän toimissa, jotka liittyvät työhön, perhe-elämään tai vapaa-aikaan, joka ei ole tavoitteidensa, ajankäytön tai oppimisen tuen osalta organisoitua tai jäsenneltyä; se ei välttämättä ole oppijan näkökulmasta tarkoituksellista;

4)

'jäsennellyllä vuoropuhelulla' tarkoitetaan nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua, joka toimii yhtenä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopisteiden, toteuttamisen ja seurannan jatkuvan pohdinnan foorumina;

5)

'kansainvälisellä toiminnalla' tarkoitetaan, ellei toisin mainita, toimintaa, johon osallistuu vähintään kaksi 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ohjelmamaata;

6)

'globaalilla toiminnalla' tarkoitetaan toimintaa, johon osallistuu ainakin yksi ohjelmamaa ja ainakin yksi kolmas maa, jäljempänä 'kumppanimaa';

7)

'oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella' tarkoitetaan siirtymistä johonkin maahan oman asuinmaan ulkopuolelle tarkoituksena suorittaa opintoja, harjoitteluja tai epävirallista tai arkioppimista; tällainen liikkuvuus voi olla harjoittelua, oppisopimuskoulutusta, nuorisovaihtoa, vapaaehtoistoimintaa, opetuksen antamista tai osallistumista ammatilliseen kehittymiseen tähtäävään toimintaan ja siihen voi sisältyä valmistelevia toimia, kuten isäntämaan kieltä koskevaa koulutusta, sekä lähettämistä ja vastaanottamista koskevia toimia ja jatkotoimintoja;

8)

'innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävällä yhteistyöllä' tarkoitetaan eurooppalaisia ja globaaleja yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu koulutuksen ja/tai nuorisotoiminnan alalla toimivia organisaatioita ja joihin voi osallistua myös muita organisaatioita;

9)

'politiikan uudistamisen tuella' tarkoitetaan kaikentyyppistä toimintaa, jolla tuetaan ja edistetään koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista ja tuetaan eurooppalaisen nuorisopolitiikan kehittämistä jäsenvaltioiden välisen poliittisen yhteistyöprosessin kautta, erityisesti avointa koordinointimenetelmää, ja nuorten kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua;

10)

'virtuaaliliikkuvuudella' tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikalla tuettuja erilaisia toimintoja, mukaan luettuna verkko-oppiminen, joita järjestetään oppilaitostasolla ja jotka toteuttavat tai helpottavat kansainvälisiä ja/tai globaaleja, yhteistyöhön pohjautuvia kokemuksia opetuksessa ja/tai oppimisessa;

11)

'henkilöstöllä' tarkoitetaan henkilöitä, jotka joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan vuoksi osallistuvat koulutukseen tai nuorten epäviralliseen oppimiseen liittyvään toimintaan ja joilla voidaan tarkoittaa korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opettajia, kouluttajia, koulunjohtajia, nuorisotyöntekijöitä ja muuta kuin opetushenkilöstöä;

12)

'nuorisotyöntekijällä' tarkoitetaan henkilöä, joka ammattinsa tai vapaaehtoistoiminnan kautta on mukana epävirallisessa oppimisessa ja joka tukee nuorten sosiopedagogista ja ammatillista kehitystä;

13)

'nuorilla' tarkoitetaan 13–30-vuotiaita henkilöitä;

14)

'korkeakoululla' tarkoitetaan

15)

'yhteistutkinnolla' tarkoitetaan integroitua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa yhden tutkintotodistuksen, jonka kaikki integroituun koulutusohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät yhdessä ja joka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa osallistuvat oppilaitokset sijaitsevat;

16)

'kaksoistutkinnolla tai usean tutkinnon yhdistelmällä' tarkoitetaan koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa (kaksoistutkinto) tai useammassa (usean tutkinnon yhdistelmä) korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa erillisen tutkintotodistuksen kustakin osallistuvasta oppilaitoksesta;

17)

'nuorisotoiminnalla' tarkoitetaan koulun ulkopuolista toimintaa (kuten nuorisovaihtoja, vapaaehtoistoimintaa tai nuorison valmennusta), johon nuori osallistuu joko yksin tai ryhmässä, erityisesti nuorisojärjestöjen kautta, ja jolle on ominaista epävirallinen oppiminen;

18)

'kumppanuudella' tarkoitetaan eri ohjelmamaissa sijaitsevien oppilaitosten ja/tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on eurooppalaisten toimintojen toteuttaminen koulutuksen, nuorisotoiminnan tai urheilun alalla tai virallisen tai epävirallisen verkoston perustaminen jollakin asiaan liittyvällä alalla, kuten oppilaiden ja heidän opettajiensa yhteiset oppimishankkeet, jotka toteutetaan luokkien vaihto-ohjelmina ja henkilöiden pitkäkestoisena liikkuvuutena, korkeakoulujen intensiivikurssit ja alueellisten ja paikallisten viranomaisten välinen yhteistyö, jonka tarkoituksena on edistää alueiden välistä yhteistyötä, mukaan luettuna rajatylittävä alueellinen yhteistyö; se voidaan laajentaa kumppanimaiden oppilaitoksiin ja/tai organisaatioihin tarkoituksena vahvistaa kumppanuuden laatua;

19)

'avaintaidoilla' tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2006/962/EY (18) määriteltyjä perustietoja, -taitoja ja -asenteita, joita kaikki yksilöt tarvitsevat itsensä toteuttamista ja henkilökohtaista kehitystä, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja työtä varten;

20)

'avoimella koordinointimenetelmällä' tarkoitetaan hallitustenvälistä menetelmää, joka tarjoaa puitteet jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle, jonka avulla kansallisia politiikkoja voidaan suunnata tiettyjen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän ohjelman yhteydessä avointa koordinointimenetelmää sovelletaan koulutuksen sekä nuorisotoiminnan aloilla;

21)

'avoimuutta ja tunnustamista lisäävillä unionin välineillä' tarkoitetaan välineitä, joilla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnistamaan oppimistuloksia ja pätevyyttä kaikkialla unionissa;

22)

'naapuruusmailla' tarkoitetaan Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja alueita.

23)

'kaksoisuralla' tarkoitetaan huippu- urheilutason valmentautumisen yhdistämistä tavanomaiseen koulutukseen tai työskentelyyn;

24)

'ruohonjuuritason urheilulla' tarkoitetaan järjestettyä paikallistason amatööriurheilua ja harrasteliikuntaa.

a)

kansainvälisyys, erityisesti liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, jolla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen;

b)

täydentävyys ja yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja globaalilla tasolla;

c)

vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen.

a)

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, koulutusta koskeva yleistavoite mukaan luettuna;

b)

eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden, jäljempänä 'ET 2020', tavoitteet, vastaavat vertailuarvot mukaan lukien;

c)

korkeakoulutuksen kestävä kehittäminen kumppanimaissa;

d)

nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010–2018) yleiset tavoitteet;

e)

urheilun, erityisesti ruohonjuuritason urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen unionin urheilualan työsuunnitelman mukaisesti; sekä

f)

eurooppalaisten arvojen edistäminen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

a)

parannetaan avaintaitojen ja osaamisen tasoa erityisesti ajatellen niiden merkitystä työmarkkinoille ja vaikutusta yhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen lisäämällä erityisesti mahdollisuuksia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja vahvistamalla yhteistyötä koulutus- ja työelämän välillä;

b)

edistetään laadun kehittämistä, innovointia, huippuosaamista ja kansainvälistymistä oppilaitoksissa erityisesti lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien välillä;

c)

edistetään elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä ja sitä koskevaa tietoisuutta, täydennetään kansallisen tason poliittisia uudistuksia ja tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista erityisesti tehostamalla poliittista yhteistyötä, hyödyntämällä paremmin avoimuutta ja tunnustamista lisääviä unionin välineitä ja levittämällä hyviä käytänteitä;

d)

kehitetään koulutuksen globaalia ulottuvuutta erityisesti tekemällä unionin ja kumppanimaiden oppilaitosten välillä yhteistyötä ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa, lisäämällä eurooppalaisten korkeakoulujen vetovoimaa ja tukemalla unionin ulkoista toimintaa sen kehitysyhteistyötavoitteet mukaan luettuina, edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä unionin ja kumppanimaiden korkeakoulujen välillä ja kohdennettua valmiuksien kehittämistä kumppanimaissa;

e)

parannetaan kielten opetusta ja oppimista ja edistetään unionin laajaa kielellistä monimuotoisuutta ja muiden kulttuurien tuntemusta;

f)

edistetään huippuosaamista Euroopan yhdentymistä käsittelevässä opetus- ja tutkimustoiminnassa 10 artiklassa tarkoitettujen maailmanlaajuisten Jean Monnet -toimintojen kautta.

a)

oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus;

b)

innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö;

c)

politiikan uudistamisen tuki.

a)

Korkeakoulutuksen kaikilla koulutustasoilla olevien opiskelijoiden sekä ammattiin opiskelevien ja harjoittelijoiden liikkuvuus. Tällainen liikkuvuus voi olla opintojen suorittamista kumppanioppilaitoksessa, harjoittelun suorittamista tai kokemuksen hankkimista oppisopimuksella tai avustajana tai harjoittelijana ulkomailla. Liikkuvuutta maisterin tutkintoon johtavien opintojen aikana voidaan tukea 20 artiklassa tarkoitetusta opintolainojen takausjärjestelmästä, jäljempänä 'järjestelmä'.

b)

Henkilöstön liikkuvuus 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa ohjelmamaissa. Tällainen liikkuvuus voi olla opettamista tai avustajana toimimista tai osallistumista ammatilliseen kehittämiseen tähtäävään toimintaan ulkomailla.

a)

koulutusalalla tai muilla asiaankuuluvilla aloilla toimivien organisaatioiden ja/tai oppilaitosten strategiset kumppanuudet, joiden tarkoituksena on yhteisten aloitteiden kehittäminen ja toteuttaminen sekä vertaisoppimisen ja kokemusten vaihdon edistäminen;

b)

työelämän ja oppilaitosten väliset seuraavantyyppiset kumppanuudet:

c)

kaikki koulutusalat kattavat tietotekniset tukijärjestelmät, erityisesti ystävyyskoulutoiminta e-Twinning, jotka mahdollistavat vertaisoppimisen, virtuaaliliikkuvuuden ja hyvien käytänteiden vaihdot sekä tarjoavat osallistumismahdollisuuden naapuruusmaiden osallistujille.

a)

koulutusalaa koskevan unionin poliittisen ohjelman toteuttaminen avointa koordinointimenetelmää noudattaen sekä Bolognan ja Kööpenhaminan prosessit;

b)

avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden – erityisesti Europass-järjestelyn, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET), ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET), Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisterin (EQAR) ja eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen (ENQA) – käyttäminen ohjelmamaissa ja tuki unionin laajuisille verkostoille sekä eurooppalaisille koulutusalan kansalaisjärjestöille;

c)

poliittinen vuoropuhelu koulutusalan eurooppalaisten sidosryhmien kanssa;

d)

tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset (NARIC), Eurydice- ja Euroguidance- verkostot sekä kansalliset Europass-keskukset.

a)

edistetään Euroopan yhdentymistä käsittelevää opetusta ja tutkimusta alaan erikoistuneiden tutkijoiden, oppijoiden ja kansalaisten keskuudessa kaikkialla maailmassa erityisesti perustamalla Jean Monnet -oppituoleja ja toteuttamalla muuta akateemista toimintaa sekä antamalla apua muuhun tietämyksen syventämiseen korkeakouluissa;

b)

tuetaan Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen alalla toimivien akateemisten laitosten tai yhdistysten toimintaa ja tuetaan Jean Monnet –laatuleiman käyttöä;

c)

tuetaan seuraavia laitoksia, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen:

d)

edistetään unionin poliittisia prioriteetteja käsittelevää poliittista keskustelua ja näkemysten vaihtoa tiedemaailman ja poliittisten päättäjien välillä.

a)

parannetaan nuorten avaintaitojen ja osaamisen tasoa, mukaan lukien muita heikommassa asemassa olevat nuoret, sekä edistetään heidän osallistumistaan Euroopan demokraattiseen toimintaan ja työmarkkinoille sekä aktiivista kansalaisuutta, kulttuurien välistä vuoropuhelua, sosiaalista osallisuutta ja yhteisvastuuta, erityisesti lisäämällä nuorten, nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä aktiivisten henkilöiden ja nuorisotoiminnan ohjaajien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia sekä vahvistamalla yhteyksiä nuorisoalan ja työmarkkinoiden välillä;

b)

edistetään nuorisotyön laadun kehittämistä erityisesti lisäämällä yhteistyötä nuorisoalan järjestöjen ja/tai muiden sidosryhmien välillä;

c)

täydennetään paikallis-, alue- ja kansallisen tason poliittisia uudistuksia ja tuetaan tietoon ja näyttöön perustuvan nuorisopolitiikan kehittämistä ja epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista erityisesti tehostamalla politiikkayhteistyötä, parantamalla avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden käyttöä ja levittämällä hyviä käytäntöjä;

d)

lisätään nuorisoalan toiminnan globaalia ulottuvuutta ja parannetaan nuorisotyöntekijöiden ja -organisaatioiden asemaa nuorten tukijärjestelminä täydentäen unionin ulkoista toimintaa erityisesti edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä unionin ja kumppanimaiden sidosryhmien ja globaalien järjestöjen välillä ja parantamalla kohdennetusti valmiuksia kumppanimaissa.

a)

oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus;

b)

innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö;

c)

politiikan uudistamisen tuki.

a)

nuorten liikkuvuus epäviralliseen oppimiseen tai arkioppimiseen liittyvässä toiminnassa ohjelmamaiden välillä; tällainen liikkuvuus voi olla nuorisovaihtoa ja vapaaehtoistoimintaa Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta sekä olemassa oleviin liikkuvuutta koskeviin järjestelyihin perustuvaa innovatiivista toimintaa;

b)

nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä aktiivisten henkilöiden ja nuorisotoiminnan ohjaajien liikkuvuus; tällainen liikkuvuus voi olla koulutusta ja verkostoitumistoimintaa.

a)

strategiset kumppanuudet yhteisten aloitteiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi, mukaan luettuna nuorisoaloitteet ja kansalaisuushankkeet, joilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia innovaatioita sekä osallistumista demokraattiseen toimintaan ja yrittäjyyteen vertaisoppimisen ja kokemusten vaihdon avulla;

b)

tietotekniset tukijärjestelmät, jotka mahdollistavat vertaisoppimisen, tietoon perustuvan nuorisotyön, virtuaalisen liikkuvuuden ja hyvien käytänteiden vaihdot.

a)

nuorisoa koskevan unionin poliittisen ohjelman toteuttaminen avointa koordinointimenetelmää käyttäen;

b)

avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden, erityisesti Youthpassin, täytäntöönpano ohjelmamaissa ja tuki unionin laajuisille verkostoille sekä eurooppalaisille nuorisoalan kansalaisjärjestöille;

c)

poliittinen vuoropuhelu asianmukaisten eurooppalaisten sidosryhmien kanssa ja jäsennelty vuoropuhelu nuorten kanssa;

d)

Euroopan nuorisofoorumi, nuorisotyön resurssikeskukset nuorisotyön kehittämiseksi ja Eurodesk-verkosto.

a)

torjutaan urheilun integriteettiin kohdistuvia rajatylittäviä uhkia, kuten dopingia, urheilutulosten manipulointia ja väkivaltaa sekä kaikenlaista suvaitsemattomuutta ja syrjintää;

b)

edistetään ja tuetaan urheilun hyvää hallintoa ja urheilijoiden kaksoisuria;

c)

edistetään urheilun vapaaehtoistoimintaa sekä sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tietoisuutta terveyttä edistävän liikunnan merkityksestä lisäämällä osallistumista urheilutoimintaan ja varmistamalla kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet urheiluun.

a)

tuki yhteistyökumppanuuksille;

b)

tuki voittoa tavoittelemattomille eurooppalaisille urheilutapahtumille, joihin osallistuu useita ohjelmamaita ja joilla edistetään 16 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita;

c)

tuki päätöksenteon tietopohjan vahvistamiseksi;

d)

vuoropuhelu asiaankuuluvien eurooppalaisten sidosryhmien kanssa.

a)

77,5 prosenttia koulutukseen siten, että seuraavat vähimmäisosuudet toteutuvat:

b)

10 prosenttia nuorisotoiminnalle;

c)

3,5 prosenttia opintolainojen takausjärjestelmälle;

d)

1,9 prosenttia Jean Monnet -toiminnoille;

e)

1,8 prosenttia urheilulle siten, että 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitun toiminnon osuus on enintään 10 prosenttia;

f)

3,4 prosenttia kansallisten toimistojen toimintatuelle; sekä

g)

1,9 prosenttia hallintomenojen kattamista varten.

a)

vuotuisten toteutuneiden tuotosten määrä;

b)

vuotuinen toteutuneiden maksujen määrä.

a)

3 artiklassa tarkoitettu eurooppalainen lisäarvo;

b)

varojen jakautuminen koulutus- ja nuorisoaloihin nähden, jotta rahoituksen jakautumisella varmistetaan, että ohjelman loppuun mennessä saadaan aikaan kestäviä järjestelmään kohdistuvia vaikutuksia;

c)

edellä 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista ulkoisista välineistä osoitettujen varojen käyttö ja niiden vaikutus asianomaisten ulkoisten välineiden tavoitteisiin ja periaatteisiin.

—

"Comenius" yleissivistävän opetuksen yhteydessä;

—

"Erasmus" kaikentyyppisen korkeakoulutuksen yhteydessä ohjelmamaissa;

—

"Erasmus Mundus" kaikentyyppisen korkeakoulutuksen yhteydessä ohjelmamaiden ja kumppanimaiden välillä;

—

"Leonardo da Vinci" ammatillisen koulutuksen yhteydessä;

—

"Grundtvig" aikuiskoulutuksen yhteydessä;

—

"Youth in Action" nuorisoalan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteydessä;

—

"Urheilu" urheilualan toimintojen yhteydessä.

a)

jäsenvaltiot;

b)

liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, joista on säädetty asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa;

c)

ETA-sopimukseen kuuluvat EFTA-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

d)

Sveitsin valaliitto tämän maan kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen perusteella;

e)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksia niiden mahdollisuudesta osallistua unionin ohjelmiin, edellyttäen, että unionin kanssa tehdään kahdenvälinen sopimus maiden ohjelmaan osallistumista koskevista ehdoista.

a)

asiaankuuluvat politiikat ja ohjelmat, erityisesti kulttuurin ja median, työllisyyden, tutkimuksen ja innovoinnin, teollisuuden ja yritystoiminnan, kehitysyhteistyön ja koheesiopolitiikan ja laajentumispolitiikan aloilla sekä aluepolitiikkaan ja ulkosuhteisiin liittyvät aloitteet, välineet ja strategiat;

b)

muut asiaankuuluvat unionin rahoituslähteet koulutus-, nuoriso- ja urheilupolitiikkaa varten, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto ja muut työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät rahoitusvälineet, Euroopan aluekehitysrahasto, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma "Horisontti 2020" sekä rahoitusvälineet, jotka liittyvät oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, terveyteen, ulkoisen yhteistyön ohjelmiin ja liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen.

a)

komissio unionin tasolla;

b)

kansalliset toimistot kansallisella tasolla ohjelmamaissa.

a)

se on oltava oikeushenkilö tai osa yhteisöä, joka on oikeushenkilö, ja sen on kuuluttava kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan. Kansalliseksi toimistoksi ei voida nimetä ministeriötä;

b)

sillä on oltava riittävät hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri tehtäviensä suorittamiseen tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan ohjelman tehokas ja tuloksellinen hallinnointi ja unionin varojen moitteeton varainhoito;

c)

sillä on oltava toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

d)

sen on annettava riittävät, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa;

e)

se on nimettävä ohjelman keston ajaksi.

a)

kaikki ohjelman avaintoimeen "Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus" sisältyvät toimet lukuun ottamatta liikkuvuutta, joka järjestetään yhteistutkintojen, kaksoistutkintojen tai usean tutkinnon yhdistelmän, laajamittaisten vapaaehtoistyöhankkeiden sekä opintolainojen takausjärjestelmän pohjalta;

b)

ohjelman avaintoimeen "Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö" sisältyvä "Strategiset kumppanuudet" -toimi;

c)

nuorisoalan jäsenneltyä vuoropuhelua tukevien pienimuotoisten toimien hallinnointi avaintoimen "Politiikan uudistamisen tuki" yhteydessä.

a)

vahvistettava kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset ja tukea varten kansallisille toimistoille siirrettävien unionin varojen hallinnointia koskevat säännöt;

b)

esitettävä kansallisen toimiston työohjelma, joka sisältää kansallisen toimiston hallinnointitehtävät, joihin myönnetään EU-tukea;

c)

tarkennettava kansalliseen toimistoon sovellettavat raportointivaatimukset.

a)

varat tukien myöntämiseksi ohjelman toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa;

b)

rahoitustuki kansallisen toimiston suorittamiin ohjelman hallinnointitehtäviin. Tuki annetaan kiinteämääräisenä osuutena kansallisen toimiston toimintakustannuksista ja määritellään kansallisen toimiston hallinnoitavaksi annettujen, tukien myöntämiseen tarkoitettujen unionin varojen määrän perusteella.

a)

sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)

sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon globaalisti hyväksytyt tarkastusstandardit;

c)

sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeudelliseen yksikköön nähden, johon kansallinen toimisto kuuluu. Erityisesti sen on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeudellisesta yksiköstä, johon kansallinen toimisto kuuluu.