32003R1177

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2003,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2003,

yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotukset(1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Voidakseen suorittaa varsinkin maaliskuussa 2000 Lissabonissa, joulukuussa 2000 Nizzassa, maaliskuussa 2001 Tukholmassa ja joulukuussa 2001 Laekenissa pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten jälkeen sille osoitetut tehtävät komission on saatava tiedot tulojen jakautumisesta sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasosta ja rakenteesta jäsenvaltioissa.

(2) Sosiaalista osallisuutta koskevan uuden avoimen koordinointimenetelmän ja vuosittaista yhteenvetoraporttia varten laadittavien rakenneindikaattorien vuoksi tarvitaan entistä enemmän vertailukelpoisia ja ajan tasalla olevia tulonjakoa sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoa ja rakennetta koskevia poikittais- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvia tietoja, jotta voidaan tehdä jäsenvaltioiden välisiä luotettavia ja asianmukaisia vertailuja.

(3) Yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi 7 päivänä joulukuuta 2001 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 50/2002/EY(4) määritellään sosiaalisen syrjäytymisen analyysiä koskevassa toimintalinjassa 1 olevassa 1.2 kohdassa edellytykset vertailukelpoisten tilastojen keruuseen ja levittämiseen liittyvien toimenpiteiden rahoitukselle ja varsinkin köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevien tutkimusten ja analyysien parantamisen tukemiselle.

(4) Paras keino arvioida tilannetta tulojen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kannalta on tuottaa yhteisön tilastoja yhdenmukaisia menetelmiä ja määritelmiä käyttäen. Jotkin jäsenvaltiot saattavat tarvita lisäaikaa mukauttaakseen järjestelmänsä näihin yhdenmukaisiin menetelmiin ja määritelmiin.

(5) Tilastot on päivitettävä vuosittain, jotta ne kuvastaisivat tulonjaon sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tason ja rakenteen muutoksia.

(6) Jotta komissio voisi tutkia tärkeitä sosiaalisia ja varsinkin uusia erityistutkimusta edellyttäviä kysymyksiä, se tarvitsee poikittais- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvaa kotitalous- ja yksilötasoista aineistoa.

(7) Etusijalle on asetettava ajantasaisten ja vertailukelpoisten poikittaistutkimuksiin perustuvien tietojen tuottaminen vuosittain tuloista, köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä.

(8) Tietolähteiden joustavaa käyttöä, varsinkin olemassa olevien kansallisten tietolähteiden - sekä tutkimusten että rekistereiden käyttöä - ja kansallisten otantatutkimusten käyttöä olisi suosittava ja uusien lähteiden sisällyttämistä vakiintuneisiin kansallisiin tilastojärjestelmiin olisi edistettävä.

(9) Yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 täytäntöönpanosta tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen käyttöoikeuden osalta 17 päivänä toukokuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 831/2002(5) vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti voidaan sallia yhteisön viranomaiselle toimitettujen salassapidettävien tietojen käyttö tilastollisten päätelmien tekemiseksi tieteellisiä tarkoituksia varten.

(10) Yhteisön tilastojen laatimisesta säädetään yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97(6).

(11) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(7) mukaisesti.

(12) Tilasto-ohjelmakomiteaa on kuultu neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom(8) 3 artiklan mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

Tällä asetuksella on tarkoitus luoda yhteiset puitteet sellaisten yhteisön tulo- ja elinolotilastojen, jäljempänä "EU-SILC-tilastojen" (Community Statistics on Income and Living Conditions), järjestelmälliselle tuottamiselle, jotka sisältävät vertailukelpoiset ja ajantasaiset tulonjakoa sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoa ja rakennetta koskevat poikittais- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvat kansalliset ja Euroopan tason tiedot.

Perustavoitteena on tietojen vertailukelpoisuus eri jäsenvaltioiden välillä. Siihen pyritään jäsenvaltioiden ja Eurostatin välisessä läheisessä yhteistyössä toteutettavilla metodologisilla tutkimuksilla, joita aletaan kehittää heti kun EU-SILC-tietoja on ryhdytty keräämään.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "yhteisön tilastoilla" samaa kuin asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklassa;

b) "tilastojen tuottamisella" samaa kuin asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklassa;

c) "tietojenkeruuvuodella" sitä vuotta, jonka aikana survey-menetelmällä kerättävät tiedot tai suurin osa niistä kerätään;

d) "kenttäjaksolla" ajanjaksoa, jonka aikana tutkimuksen survey-osan tietojenkeruu suoritetaan;

e) "viitejaksolla" ajanjaksoa, johon tietty tieto liittyy;

f) "yksityisellä kotitaloudella" yksin asuvaa henkilöä tai ryhmää henkilöitä, jotka asuvat yhdessä samassa yksityisessä asunnossa ja joilla on yhteisiä elinkustannuksia;

g) "poikkileikkaustiedoilla" tietoja, jotka liittyvät tiettyyn ajankohtaan tai tiettyyn ajanjaksoon. Poikkileikkaustiedot voidaan kerätä joko käyttämällä rotatoivaa tai rotatoimatonta poikkileikkausotosta tai puhdasta paneeliotosta (sillä edellytyksellä, että poikittaisedustavuus taataan). Nämä tiedot voidaan yhdistää rekisteritietoihin (henkilöitä, kotitalouksia tai asuntoja koskeviin tietoihin, jotka on saatu yksikkötason hallinnollisista tai tilastollisista rekistereistä);

h) "pitkittäisleikkaustiedoilla" tietoja, jotka koskevat yksilötasolla ajan mittaan tapahtuvia muutoksia, joita havainnoidaan säännöllisesti tietyn ajan kuluessa. Pitkittäisleikkaustietoja voidaan kerätä joko rotatoivalla poikkileikkaustutkimuksella, jossa kerran valittuja yksilöitä seurataan, tai puhtaalla paneelitutkimuksella; tiedot voidaan yhdistää rekisteritietoihin;

i) "otoshenkilöillä" henkilöitä, jotka on valittu otokseen pitkittäistutkimuspaneelin ensimmäisessä aallossa. Otoshenkilöitä ovat kotitalousotoksessa poimittujen kotitalouksien kaikki jäsenet tai mikäli tutkimus perustuu edustavaan henkilöotokseen, otokseen valitut henkilöt;

j) "ensisijaisilla tutkimuskohteilla" osa-alueita, joita varten tiedot kerätään vuosittain;

k) "toissijaisilla tutkimuskohteilla" osa-alueita, joita varten tiedot kerätään joka neljäs vuosi tai harvemmin;

l) "bruttotuloilla" kotitalouden rahatulojen ja muiden kuin rahatulojen kokonaismäärää määritellyn "tulojen viitejakson" aikana ennen tuloverojen, tavanomaisten omaisuusverojen, (tarvittaessa) itsenäisen ammatinharjoittajan ja työttömän pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen vähentämistä, mutta sen jälkeen kun saadut kotitalouksien väliset tulonsiirrot on otettu huomioon;

m) "käytettävissä olevilla tuloilla" bruttotuloja, joista on vähennetty tuloverot, tavanomaiset omaisuusverot, (tarvittaessa) itsenäisen ammatinharjoittajan ja työttömän pakolliset sosiaalivakuutusmaksut, työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ja maksetut kotitalouksien väliset siirrot.

3 artikla

Soveltamisala

EU-SILC-tilastot antavat poikkileikkaustiedot tuloista, köyhyydestä, sosiaalisesta syrjäytymisestä ja muista elinoloista sekä pitkittäisleikkaustiedot tuloista, työvoimasta ja rajallisesta määrästä sosiaalisen syrjäytymisen sellaisista indikaattoreista, joita ei voi mitata rahamääräisinä.

4 artikla

Ajanjakso

1. Poikkileikkaus- ja pitkittäisleikkaustiedot tuotetaan vuosittain alkaen vuodesta 2004. Kunkin jäsenvaltion on pidettävä keruuajankohta mahdollisimman samana vuodesta toiseen.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, Saksan, Alankomaiden sekä Yhdistyneen kuningaskunnan sallitaan aloittaa vuotuinen poikkileikkaus- ja pitkittäisleikkaustietojen kerääminen vuodesta 2005. Tämä edellyttää, että nämä jäsenvaltiot toimittavat vertailukelpoiset tiedot vuodelta 2004 niitä Euroopan unionin yhteisiä poikkileikkausindikaattoreita, jotka voidaan määritellä EU-SILC-välineen perusteella, varten ja jotka neuvosto hyväksyy 1 päivään tammikuuta 2003 mennessä osana avointa koordinointimenetelmää.

3. Tulojen viitejakson pituus on 12 kuukautta. Jakso voi olla kiinteä 12 kuukauden jakso (kuten edellinen kalenteri- tai verovuosi) tai siirtyvä 12 kuukauden jakso (kuten haastattelua edeltävä 12 kuukauden jakso) tai perustua johonkin vastaavaan mittaukseen.

4. Jos käytetään kiinteää tulojen viitejaksoa, tietojenkeruuvaiheen kenttätyö on tehtävä lyhyehkön ajan kuluessa mahdollisimman lähellä tulojen viitejaksoa tai verovuotta, jotta viive tulojen viitejakson muuttujien ja tutkimushetkeä koskevien muuttujien välillä olisi mahdollisimman pieni.

5 artikla

Aineiston ominaisuudet

1. Jotta voitaisiin tehdä moniulotteinen analyysi kotitalouksien ja yksilöiden tasolla ja varsinkin tutkia uusia, merkittäviä, erityistutkimusta edellyttäviä sosiaalisia ongelmia, kaikkien kotitalouksia ja yksilöitä koskevien tietojen on oltava yhdistettävissä poikkileikkausosiossa.

Samoin kaikki kotitalouksia ja henkilöitä koskevat tiedot on voitava yhdistää pitkittäisosiossa.

Pitkittäistutkimuksen mikrotason tietojen ei tarvitse olla yhdistettävissä poikittaistutkimuksen mikrotason tietoihin.

Pitkittäisosion on katettava vähintään neljä vuotta.

2. Vastaustaakan pienentämiseksi, tulojen laskentamenettelyjen helpottamiseksi ja tietojen laadun testaamiseksi kansallisten viranomaisten on voitava käyttää tarvittavia hallinnollisia tietolähteitä asetuksen (EY) N:o 322/97 mukaisesti.

6 artikla

Vaadittavat tiedot

1. Ensisijaiset tutkimuskohteet ja vastaavat poikittais- ja pitkittäisosioiden viitejaksot on määritelty liitteessä I.

2. Toissijaiset tutkimuskohteet otetaan mukaan vuosittain vuodesta 2005 alkaen vain poikittaisosiossa. Nämä alueet määritellään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Kunakin vuonna katetaan yksi toissijainen tutkimuskohde.

7 artikla

Havaintoyksikkö

1. EU-SILC-tilastojen perusjoukon muodostavat kaikki yksityiset kotitaloudet ja niiden nykyiset jäsenet, jotka asuvat jäsenvaltion alueella tietojenkeruuhetkellä.

2. Tärkeimmät kerättävät tiedot koskevat

a) yksityisiä kotitalouksia, muun muassa niiden kokoa, koostumusta ja senhetkisten jäsenten perusominaisuuksia; ja

b) henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 16 vuotta.

3. Havaintoyksikkö ja kotitalouksia ja yksittäisiä henkilöitä koskevien tietojen keruutapa määritellään liitteessä I.

8 artikla

Otanta- ja seurantasäännöt

1. Poikkileikkaus- ja pitkittäisleikkaustietojen on perustuttava kansallisesti edustavaan todennäköisyysotantaan.

2. Edellä 1 kohdassa esitetystä poiketen Saksa toimittaa kansallisesti edustavaan todennäköisyysotantaan perustuvat poikkileikkaustiedot ensimmäisen kerran vuodelta 2008. Saksan toimittamista vuoden 2005 poikkileikkaustiedoista 25 prosenttia perustuu todennäköisyysotantaan ja 75 prosenttia kiintiöpoimintaan. Kiintiöpoiminta korvataan asteittain satunnaisotannalla siten, että tiedot perustuvat täysin todennäköisyysotantaan vuoteen 2008 mennessä.

Pitkittäisosion osalta Saksan toimittamista vuoden 2006 pitkittäisleikkaustiedoista (vuosilta 2005 ja 2006) yksi kolmasosa perustuu todennäköisyysotantaan ja kaksi kolmasosaa kiintiöpoimintaan. Vuoden 2007 osalta puolet vuosia 2005, 2006 ja 2007 koskevista pitkittäisleikkaustiedoista perustuu todennäköisyysotantaan ja puolet kiintiöpoimintaan. Vuoden 2007 jälkeen kaikkien pitkittäisleikkaustietojen on perustuttava todennäköisyysotantaan.

3. Pitkittäisosiossa ensimmäiseen otokseen sisältyneitä yksilöitä eli otoshenkilöitä seurataan koko paneelin kestoajan. Jokaista otoshenkilöä, joka on muuttanut yksityiseen kotitalouteen kansallisten rajojen sisällä, seurataan uuteen asuinpaikkaan seurantasääntöjen mukaisesti, jotka määritellään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

9 artikla

Otoskoko

1. Otosten vähimmäiskoko perustuu erilaisiin tilastollisiin ja käytännön näkökohtiin sekä tärkeimpiä muuttujia koskeviin tarkkuusvaatimuksiin, ja se vahvistetaan liitteessä II olevassa taulukossa.

2. Pitkittäisosion otoskoko kahden peräkkäisen vuoden osalta on niiden haastateltujen kotitalouksien määrä, joita on haastateltu onnistuneesti ensimmäisenä vuonna ja joissa kaikki tai suurin osa 16 vuotta täyttäneistä kotitalouden jäsenistä on haastateltu onnistuneesti molempina vuosina.

3. Ne jäsenvaltiot, jotka käyttävät rekistereitä tuloja koskevien ja muiden tietojen keräämiseen, voivat haastattelututkimuksessa käyttää otoksena yksittäisiä henkilöitä kokonaisten kotitalouksien sijaan. Otoksen vähimmäiskoko yksityiskohtaisesti haastateltavien 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta on poikkileikkausosiossa 75 prosenttia liitteessä II olevan taulukon 3 sarakkeeseen merkitystä luvusta ja pitkittäisleikkausosiossa 75 prosenttia kyseisen taulukon 4 sarakkeeseen merkitystä luvusta.

Tulo- ja muut tiedot kerätään myös kunkin otoshenkilön kotitalouden ja kaikkien sen jäsenten osalta.

10 artikla

Tietojen toimittaminen

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) mikrotason tiedot sisältävinä tiedostoina painotetut poikkileikkaus- ja pitkittäisleikkaustiedot, jotka on kokonaan tarkastettu, käsitelty ja imputoimalla täydennetty puuttuvien tulotietojen osalta.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot sähköisesti 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyttävässä teknisessä muodossa.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) tietojenkeruuvuotta N koskevat poikkileikkausosiossa kerätyt mikrotason tiedot sisältävät tiedostot mieluiten yhdentoista kuukauden kuluessa tietojenkeruun päättymisestä. Mikrotason tietojen Eurostatille toimittamisen viimeinen määräaika on 30 päivä marraskuuta (N+1) niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa tiedot kerätään vuoden N lopussa tai jatkuvalla tutkimuksella tai rekistereistä, ja 1 päivä lokakuuta (N+1) muiden jäsenvaltioiden osalta.

Mikrotason tiedot sisältävien tiedostojen lisäksi jäsenvaltioiden on toimitettava vuoden N poikkileikkausotokseen perustuvat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden indikaattorit, jotka otetaan mukaan Eurooppa-neuvostolle keväisin annettavaan vuosittaiseen kertomukseen vuodelta N+2.

Tietojen toimittamisen määräajat koskevat EU:n yhteisiä poikkileikkausindikaattoreita varten toimitettavien vertailukelpoisten tietojen osalta myös niitä jäsenvaltioita, jotka aloittavat vuotuisen tietojenkeruun 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuoden 2004 jälkeen.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) pitkittäisleikkausosiota koskevat tiedostot, jotka sisältävät mikrotason tiedot vuoteen N asti, mieluiten viidentoista kuukauden kuluessa kenttätyön päättymisestä. Mikrotason tietojen Eurostatille toimittamisen pakollinen määräaika on kunkin vuoden (N+2) maaliskuun loppu EU-SILC-menettelyn toisesta vuodesta alkaen.

Ensimmäisen kerran tiedot, jotka kattavat pitkittäisesti yhdistetyt tiedot, on toimitettava:

- tietojenkeruuvuosilta 2004 ja 2005 vuotuisen tietojenkeruun vuonna 2004 aloittavien jäsenvaltioiden osalta vuoden 2007 maaliskuun loppuun mennessä, ja

- tietojenkeruuvuosilta 2005 ja 2006 vuotuisen tietojenkeruun vuonna 2005 aloittavien jäsenvaltioiden osalta vuoden 2008 maaliskuun loppuun mennessä.

Seuraavan toimituksen on katettava ensimmäiset kolme tietojenkeruuvuotta 2004-2006 (2005-2007) ja tiedot on toimitettava vastaavasti vuoden 2008 ja 2009 maaliskuun loppuun mennessä.

Sen jälkeen vuosittain on toimitettava pitkittäistutkimuksiin perustuvat tiedot, jotka kattavat edelliset neljä tietojenkeruuvuotta (tarvittaessa tarkistettuina aikaisemmista toimituksista).

11 artikla

Julkaiseminen

Komissio (Eurostat) julkaisee vuosittain vuoden N+2 kesäkuun loppuun mennessä poikkileikkaustietojen perusteella laaditun yhteisön tason kertomuksen, joka perustuu vuonna N kerättyihin tietoihin.

Vuoden 2004 poikkileikkauskertomukseen sisällytetään EU:n yhteiset poikkileikkausindikaattorit niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka aloittavat vuotuisen tietojenkeruun 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuoden 2004 jälkeen.

Vuodesta 2006 alkaen poikkileikkauskertomukseen sisällytetään saatavilla olevat tulokset 16 artiklassa mainituista metodologisista tutkimuksista.

12 artikla

Salassapidettävien EU-SILC-tietojen käyttö tieteellisiin tarkoituksiin

1. Yhteisön viranomainen (Eurostat) voi antaa luvan salassapidettävien tietojen käyttöön yhteisön tiloissa tai luovuttaa mikrotason tietoja EU-SILC-lähteestä tunnistetiedoista puhdistettuina tieteelliseen käyttöön asetuksessa (EY) N:o 831/2002 vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

2. Poikkileikkaustietojen osalta tiedostot, jotka sisältävät vuonna N kerätyt mikrotason tiedot yhteisön tasolla, saatetaan käytettäväksi tieteellisiin tarkoituksiin vuoden N+2 helmikuun loppuun mennessä.

3. Pitkittäisleikkaustietojen osalta tiedostot, jotka sisältävät vuoteen N mennessä kerätyt mikrotason tiedot yhteisön tasolla, saatetaan käytettäväksi tieteellisiin tarkoituksiin vuoden N+2 heinäkuun loppuun mennessä.

Ensimmäiset käyttöön luovutettavat mikrotason pitkittäisleikkaustiedot sisältävät tiedostot kattavat vuodet 2004 ja 2005 tietojenkeruun vuonna 2004 aloittavien jäsenvaltioiden osalta, ja niiden käyttöön luovuttaminen tapahtuu vuoden 2007 heinäkuun lopussa.

Heinäkuussa 2008 tapahtuva toinen luovutus kattaa vuodet 2004-2006 tietojenkeruun vuonna 2004 aloittavien jäsenvaltioiden osalta ja vuodet 2005-2006 tietojenkeruun vuonna 2005 aloittavien jäsenvaltioiden osalta.

Heinäkuussa 2009 tapahtuva kolmas luovutus kattaa vuodet 2004-2007 tietojenkeruun vuonna 2004 aloittavien jäsenvaltioiden osalta ja vuodet 2005-2007 tietojenkeruun vuonna 2005 aloittavien jäsenvaltioiden osalta.

Tämän jälkeen kukin heinäkuussa tapahtuva luovutus kattaa yhteisön pitkittäisleikkaustiedot viimeisimmiltä neljältä vuodelta, joilta tiedot ovat saatavissa.

4. Tiedeyhteisön laatimia raportteja, jotka perustuvat tietojenkeruuvuonna N kerätyt poikkileikkaustiedot sisältäviin tiedostoihin, ei levitetä ennen vuoden N+2 heinäkuuta.

Tiedeyhteisön laatimia raportteja, jotka perustuvat tietojenkeruuvuonna N kerätyt pitkittäisleikkaustiedot sisältäviin tiedostoihin, ei levitetä ennen vuoden N+3 heinäkuuta.

13 artikla

Rahoitus

1. Kussakin jäsenvaltiossa tapahtuvan tietojen keruun neljän ensimmäisen vuoden osalta kyseinen jäsenvaltio saa yhteisöltä rahoitusta työstä aiheutuviin kuluihin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun rahoitukseen vuosittain osoitettavat määrärahat vahvistetaan osana vuosittaista talousarviomenettelyä.

3. Budjettivallan käyttäjä myöntää kunakin vuonna käytettävissä olevat määrärahat.

14 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa päätöksellä 89/382/ETY, Euratom perustettu tilasto-ohjelmakomitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

15 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet, myös taloudellisten ja teknisten muutosten huomioon ottamiseksi tarvittavat toimenpiteet, toteutetaan viimeistään kaksitoista kuukautta ennen tietojenkeruuvuoden alkamista 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Kyseiset toimenpiteet koskevat:

a) poikittaisleikkausosion kuhunkin osa-alueeseen sisällytettävien ensisijaisten tavoitemuuttujien luettelon määrittelemistä, pitkittäisleikkausosioon sisältyvien tavoitemuuttujien luettelon määrittämistä sekä muuttujakoodien ja Eurostatille tietoja toimitettaessa käytettävän teknisen muodon määrittämistä;

b) väliaikaisen ja lopullisen laatukertomuksen yksityiskohtaista sisältöä;

c) määritelmiä ja määritelmien päivittämistä ja varsinkin 2 artiklan l ja m alakohdassa olevien tulomääritelmien ottamista käytäntöön (mukaan luettuna aikataulu eri osioiden mukaan ottamiselle);

d) otannan ominaisuuksia, myös seurantasääntöjä;

e) kenttätyöhön liittyviä kysymyksiä ja laskentamenettelyjä;

f) toissijaisten tutkimuskohteiden ja -tavoitemuuttujien luetteloa.

3. Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet vuonna 2004 toteutettavan tietojenkeruun osalta, mukaan luettuna taloudellisten ja teknisten muutosten huomioon ottamiseksi tarvittavat toimenpiteet, koskevat poikkeuksellisesti vain 2 kohdan a-e alakohtaa, ja ne toteutetaan vähintään kuusi kuukautta ennen tietojenkeruuvuoden alkua.

4. Kussakin jäsenvaltiossa poikittaisleikkausosion ensisijaisiin ja toissijaisiin tavoitemuuttujiin liittyvien haastattelujen, myös kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden haastattelujen, kokonaiskesto on keskimäärin korkeintaan yksi tunti.

16 artikla

Kertomukset ja tutkimukset

1. Jäsenvaltioiden on laadittava vuoden N+1 loppuun mennessä tietojenkeruuvuoden N poikkileikkausosioon perustuvien EU:n yhteisten poikkileikkausindikaattoreiden laatua kuvaava välikertomus.

Jäsenvaltioiden on laadittava vuoden N+2 loppuun mennessä lopulliset laatukertomukset, jotka kattavat sekä poikki- että pitkittäisleikkausosiot tietojenkeruuvuoden N osalta ja joissa painotetaan sisäistä tarkkuutta. Vuotta 2004 koskeva kertomus (vuonna 2004 tietojenkeruun aloittavien jäsenvaltioiden osalta) ja vuotta 2005 koskeva kertomus (vuonna 2005 tietojenkeruun aloittavien jäsenvaltioiden osalta) kattavat poikkeuksellisesti vain poikkileikkausosion.

Pienet poikkeamat yhteisistä määritelmistä, kuten yksityisen kotitalouden määritelmästä ja tulojen viitejaksosta, sallitaan, kunhan niiden vaikutus vertailukelpoisuuteen on hyvin pieni. Vaikutusta vertailukelpoisuuteen on käsiteltävä laatukertomuksissa.

2. Komissio (Eurostat) laatii vuoden N+2 kesäkuun loppuun mennessä vertailevan väliaikaisen laatukertomuksen, joka koskee EU:n yhteisiä poikkileikkausindikaattoreja vuodelta N.

Komissio (Eurostat) laatii vuoden N+3 kesäkuun 30 päivään mennessä vertailevan lopullisen laatukertomuksen, joka kattaa sekä poikki- että pitkittäisleikkausosion tietojenkeruuvuoden N osalta. Vuotta 2004 koskeva kertomus (vuonna 2004 tietojenkeruun aloittavien jäsenvaltioiden osalta) ja vuotta 2005 koskeva kertomus (vuonna 2005 tietojenkeruun aloittavien jäsenvaltioiden osalta) kattavat poikkeuksellisesti vain poikkileikkausosion.

3. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisesti tehdystä työstä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007.

4. Komissio (Eurostat) toteuttaa vuodesta 2004 alkaen metodologisia tutkimuksia, joissa arvioidaan käytettyjen kansallisten tietolähteiden vaikutus vertailukelpoisuuteen ja määritetään parhaat käytännöt, joita olisi noudatettava. Näiden tutkimusten tulokset sisällytetään 3 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä kesäkuuta 2003.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. Cox

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. Papandreou

(1) EYVL C 103 E, 30.4.2002, s. 198 ja muutettu ehdotus 15 päivältä marraskuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL C 149, 21.6.2002, s. 24.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 14. toukokuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 6. maaliskuuta 2003 (EYVL C 107 E, 6.5.2003, s. 26) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 13. toukokuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 1.

(5) EYVL L 133, 18.5.2002, s. 7.

(6) EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1.

(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

LIITE I

POIKKILEIKKAUSOSION KATTAMAT ENSISIJAISET ALUEET JA PITKITTÄISLEIKKAUSOSION KATTAMAT ALUEET

1. Kotitalouksia koskevat tiedot

>TAULUKON PAIKKA>

2. Henkilökohtaiset tiedot

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

Otosten vähimmäiskoot

>TAULUKON PAIKKA>

Huomautus:

Tässä tarkoitetaan otoskokoa, joka vaaditaan, jos tutkimus perustuu yksinkertaiseen satunnaisotantaan (tutkimusasetelman vaikutus suhteessa "köyhyysriskiastetta kuvaavaan muuttujaan" = 1,0). Todellisen otoskoon on oltava suurempi niin, että tutkimusasetelman vaikutus on yli 1,0, ja kaikenlaisen vastauskadon kompensoimiseksi. Lisäksi otoskoko tarkoittaa tutkimukseen kelpaavien kotitalouksien määrää, eli sellaisia kotitalouksia, joiden osalta ja joiden kaikkien jäsenten osalta kaikki tai lähes kaikki tarvittavat tiedot on saatu.