Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32003L0110

    Neuvoston direktiivi 2003/110/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, avunannosta kauttakulkutilanteissa lentoteitse tapahtuvien palauttamistoimenpiteiden yhteydessä

    EUVL L 321, 6.12.2003, p. 26–31 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

    Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO, HR)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2003/110/oj

    32003L0110

    Neuvoston direktiivi 2003/110/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, avunannosta kauttakulkutilanteissa lentoteitse tapahtuvien palauttamistoimenpiteiden yhteydessä

    Virallinen lehti nro L 321 , 06/12/2003 s. 0026 - 0031


    Neuvoston direktiivi 2003/110/EY,

    annettu 25 päivänä marraskuuta 2003,

    avunannosta kauttakulkutilanteissa lentoteitse tapahtuvien palauttamistoimenpiteiden yhteydessä

    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan,

    ottaa huomioon Saksan liittotasavallan aloitteen,

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1) Keskinäisessä avunannossa palauttamistilanteessa otetaan huomioon yhteinen tavoite maastalähtövelvollisten kolmansien maiden kansalaisten luvattoman oleskelun lopettamisesta. Kaikkia jäsenvaltioita sitova menettely vaikuttaa sen lisäksi oikeusvarmuuteen ja menettelyjen yhdenmukaistamiseen.

    (2) Lentoteitse palauttamisella on kolmansien maiden kansalaisten oleskelun päättämisessä yhä enemmän merkitystä. Vaikka jäsenvaltiot pyrkivät käyttämään ensisijaisesti suoria lentoyhteyksiä, voi joskus taloudellisten syiden tai suorien lentojen tarjonnan riittämättömyyden takia olla tarpeen käyttää toisten jäsenvaltioiden lentokenttien kautta kulkevia lentoyhteyksiä.

    (3) Neuvoston 22 päivänä joulukuuta 1995 antamassa suosituksessa neuvottelusta ja yhteistyöstä karkotustoimenpiteiden täytäntöönpanossa(1) ja toimeenpanevan komitean 21 päivänä huhtikuuta 1998 tekemässä päätöksessä sopimuspuolten yhteistyöstä karkotettaessa ulkomaalaisia lentoteitse (SCH/Com-ex (98) 10)(2) otetaan jo huomioon jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tarve palautettaessa kolmansien maiden kansalaisia lentoteitse.

    (4) Jäsenvaltioiden suvereeneihin oikeuksiin ei tulisi puuttua, varsinkaan mitä tulee suorien pakkokeinojen käyttämiseen palauttamista vastustaviin kolmansien maiden kansalaisiin.

    (5) Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa 14 päivänä syyskuuta 1963 tehtyyn yleissopimukseen (Tokion yleissopimus), varsinkaan vastuullisen lentäjän ilma-alusta koskevan vallan ja vastuukysymyksien osalta.

    (6) Tiedotettaessa lentoyhtiöille saattajan kanssa tai ilman saattajaa tapahtuvasta palauttamistoimenpiteiden toteuttamisesta otetaan huomioon 7 päivänä joulukuuta 1944 tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (ICAO-yleissopimus) liite 9.

    (7) Jäsenvaltiot kunnioittavat ihmisoikeuksia ja perusvapauksia tätä direktiiviä soveltaessaan ja ottavat huomioon erityisesti 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen. Sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kauttakulkua lentoteitse ei olisi pyydettävä eikä myönnettävä, jos kolmannen maan kansalaista uhkaa kolmannessa määrä- tai kauttakulkumaassa epäinhimillinen tai nöyryyttävä kohtelu, kidutus tai kuolemanrangaistus taikka jos hänen rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, kuulumisensa johonkin tiettyyn sosiaaliseen ryhmään tai hänen poliittinen vakaumuksensa vaarantaa hänen henkensä tai vapautensa.

    (8) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(3) mukaisesti.

    (9) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä direktiivi perustuu Schengenin säännöstöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä lyhytaikaisen oleskelun edellytyksiä, joita sovelletaan jäsenvaltion alueella Schengenin säännöstön määräysten nojalla, edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti, Tanskan on päätettävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän direktiivin, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

    (10) Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan osalta tämä direktiivi koskee Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä 18 päivänä toukokuuta 1999 tehdyssä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(4) tarkoitettua Schengenin säännöstön kehittämistä, siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä lyhytaikaisen oleskelun edellytyksiä, joita sovelletaan jäsenvaltion alueella Schengenin säännöstön niiden määräysten nojalla, jotka kuuluvat kyseisen sopimuksen tietyistä yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY(5) 1 artiklan C kohdassa tarkoitettuun alaan.

    (11) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti kyseiset jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä se siten sido niitä eikä sitä sovelleta niihin, jollei kyseisen pöytäkirjan 4 artiklasta muuta johdu.

    (12) Tämä direktiivi on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muutoin siihen liittyvä säädös,

    ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

    1 artikla

    Tämän direktiivin tarkoituksena on määritellä avunantoa koskevat toimivaltaisten viranomaisten väliset toimenpiteet, joita sovelletaan lentoteitse tapahtuviin palautuksiin saattajan kanssa ja ilman saattajaa jäsenvaltioiden kauttakulkulentokentillä.

    2 artikla

    Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

    a) "kolmannen maan kansalaisella" henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tasavallan eikä Norjan kuningaskunnan kansalainen;

    b) "pyynnön esittäneellä jäsenvaltiolla" jäsenvaltiota, joka panee täytäntöön kolmannen maan kansalaista koskevan palauttamispäätöksen ja joka pyytää kauttakulkua toisen jäsenvaltion lentokentän kautta;

    c) "pyynnön vastaanottaneella" tai "kauttakulkujäsenvaltiolla" jäsenvaltiota, jonka lentokentän kautta kauttakulun on määrä tapahtua;

    d) "saattajalla" pyynnön esittäneen jäsenvaltion henkilöä, jolle on annettu tehtäväksi kolmannen maan kansalaisen saattaminen, mukaan lukien terveydenhuollosta vastaavat henkilöt sekä tulkit;

    e) "lentoteitse tapahtuvalla kauttakululla" kolmannen maan kansalaisen ja tarvittaessa saattajien kulkua pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lentokentän alueen kautta lentoteitse tapahtuvaa palauttamista varten.

    3 artikla

    1. Jäsenvaltion, joka haluaa palauttaa kolmannen maan kansalaisen lentoteitse, on selvitettävä, onko palauttaminen määrämaahan mahdollista suoraa lentoyhteyttä käyttäen.

    2. Jos jäsenvaltio, joka haluaa palauttaa kolmannen maan kansalaisen, ei kohtuullisista käytännön syistä voi käyttää suoraa lentoyhteyttä määrämaahan, se voi pyytää lentoteitse tapahtuvaa kauttakulkua toisen jäsenvaltion kautta. Lentoteitse tapahtuvaa kauttakulkua ei periaatteessa pidä pyytää, jos palauttamistoimenpiteen toteuttaminen edellyttää lentokentän vaihtoa pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueella.

    3. Rajoittamatta 8 artiklan velvoitteiden soveltamista, pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi evätä lentoteitse tapahtuvan kauttakulun, jos

    a) kolmannen maan kansalainen on pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti asetettu syytteeseen rikoksesta tai jos hänet on etsintäkuulutettu tuomion täytäntöönpanoa varten;

    b) kauttakulku muiden valtioiden läpi tai takaisinotto kolmanteen määrämaahan ei ole mahdollinen;

    c) palauttamistoimenpide edellyttää lentokentän vaihtoa pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueella;

    d) pyydetty avunanto ei ole käytännön syistä mahdollinen tiettynä ajankohtana; tai

    e) kolmannen maan kansalaista pidetään uhkana pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle, kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille.

    4. Edellä 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian ajankohta, joka on mahdollisimman lähellä alun perin pyydettyä päivämäärää ja jolloin lentoteitse tapahtuvan kauttakulun tukeminen on mahdollista, sikäli kuin muut edellytykset täyttyvät.

    5. Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi peruuttaa jo myönnetyt lentoteitse tapahtuvaa kauttakulkua koskevat luvat, jos myöhemmin tulee tietoon 3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja, joiden vuoksi lentoteitse tapahtuvan kauttakulun epääminen on perusteltua.

    6. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle, jos kauttakulkulupa evätään tai peruutetaan 3 tai 5 kohdan mukaisesti tai jos lentoteitse tapahtuva kauttakulku ei jostain muusta syystä ole mahdollinen, ja esitettävä perusteet.

    4 artikla

    1. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on esitettävä lentoteitse saattajan kanssa tai ilman saattajaa tapahtuvaa kauttakulkua ja siihen liittyviä, 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukitoimia koskeva pyyntö kirjallisesti. Pyyntö on toimitettava pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman varhain, kuitenkin vähintään kaksi päivää ennen kauttakulkua. Tämä määräaika voi erityisen kiireellisissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa olla lyhyempi.

    2. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle päätöksensä viipymättä kahden päivän kuluessa. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa korkeintaan 48 tunnilla. Lentoteitse tapahtuvaa kauttakulkua ei saa aloittaa ilman pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion suostumusta.

    Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio ei anna vastausta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, kauttakulkutoimet voidaan aloittaa pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoituksesta.

    Jäsenvaltiot voivat määrätä kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen perusteella, että kauttakulkutoimet voidaan aloittaa pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoituksesta.

    Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kolmannessa alakohdassa tarkoitetuista sopimuksista tai järjestelyistä. Komissio antaa näistä sopimuksista tai järjestelyistä säännöllisesti kertomuksia neuvostolle.

    3. Pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle on annettava 1 kohdassa tarkoitetun kauttakulkupyynnön käsittelyä varten liitteenä olevassa, tarkoitetun lentoteitse tapahtuvan kauttakulun pyytämistä ja myöntämistä varten laaditussa lomakkeessa luetellut tiedot.

    Liitteessä esitetyn kauttakulkupyynnön ajantasaistamiseksi ja mukauttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä sen toimittamismenetelmät vahvistetaan 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

    4. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle liitteessä luetellut tiedot kaikkien kauttakulkupyyntöjen osalta.

    5. Kukin jäsenvaltio nimeää keskusviranomaisen, jolle 1 kohdan mukaiset pyynnöt lähetetään.

    Keskusviranomaiset nimeävät kaikille asiaankuuluville kauttakulkulentokentille yhteyshenkilöt, jotka ovat tavoitettavissa koko kauttakulun ajan.

    5 artikla

    1. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio toteuttaa asianmukaiset järjestelyt sen varmistamiseksi, että kauttakulku tapahtuu mahdollisimman nopeasti.

    Kauttakulku saa kestää enintään 24 tuntia.

    2. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tukitoimet, jotka ovat tarpeen lentokoneen laskeutumisesta ja lentokoneen ovien avaamisesta lähtien kolmannen maan kansalaisen maastalähdön varmistamiseen saakka, käytettävissä olevin keinoin ja asianmukaisia kansainvälisiä vaatimuksia noudattaen, jollei pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa käydyistä keskinäisistä neuvotteluista muuta johdu. Keskinäisiä neuvotteluja ei kuitenkaan vaadita b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

    Kysymykseen tulevat erityisesti seuraavat tukitoimet:

    a) kolmannen maan kansalaisen hakeminen lentokoneelta sekä hänen saattamisensa kauttakulkulentokentän alueella erityisesti jatkolennolle;

    b) kolmannen maan kansalaisen ja tarvittaessa saattajien kiireellisestä lääkärinhoidosta huolehtiminen;

    c) kolmannen maan kansalaisen ja tarvittaessa saattajien ylläpidosta huolehtiminen;

    d) matkustusasiakirjojen vastaanottaminen, säilyttäminen ja välittäminen edelleen, erityisesti jos kolmannen maan kansalainen matkustaa ilman saattajaa;

    e) ilman saattajaa matkustavan kolmannen maan kansalaisen ollessa kyseessä ilmoitus pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle paikasta ja ajankohdasta, jossa ja jolloin kolmannen maan kansalainen poistui kyseisen jäsenvaltion alueelta;

    f) ilmoitus pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle mahdollisista kolmannen maan kansalaisen kauttakulun aikana esiintyneistä vakavista tilanteista.

    3. Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti:

    a) sijoittaa ja majoittaa kolmannen maan kansalaiset turvasäilöön;

    b) käyttää laillisia keinoja estääkseen tai lopettaakseen kolmannen maan kansalaisen pyrkimykset vastustaa kauttakulkua.

    4. Jos kauttakulun saattamista päätökseen ei voida varmistaa huolimatta 1 ja 2 kohdan mukaisesti annetusta tuesta, pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi pyynnön esittäneen jäsenvaltion pyynnöstä ja sen kanssa neuvoteltuaan toteuttaa kaikki tarvittavat tukitoimet kauttakulun jatkamiseksi, rajoittamatta kuitenkaan 6 artiklan 1 kohdan soveltamista.

    Tällaisissa tapauksissa 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa voidaan pidentää enintään 48 tunnilla.

    5. Edellä 2, 3 ja 4 kohdan mukaisten tukitoimien laadusta ja laajuudesta päättävät pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, joilla on vastuu toteutetusta toimesta.

    6. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio vastaa 2 kohdan b ja c alakohdan mukaisten toimenpiteiden kustannuksista.

    Pyynnön esittänyt jäsenvaltio vastaa myös muista kustannuksista siltä osin kuin ne ovat tosiasiallisia ja laskettavissa.

    Jäsenvaltiot antavat asianmukaiset tiedot toisessa alakohdassa tarkoitettujen kustannusten laskemisperusteista.

    6 artikla

    1. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio sitoutuu ottamaan kolmannen maan kansalaisen välittömästi takaisin, jos:

    a) lentoteitse tapahtuvaa kauttakulkua koskeva lupa on 3 artiklan 3 tai 5 kohdan nojalla evätty tai peruutettu;

    b) kolmannen maan kansalainen on kauttakulun aikana laittomasti saapunut pyynnön vastaanottaneeseen valtioon;

    c) kolmannen maan kansalaisen palauttaminen johonkin toiseen kauttakulku- tai määrämaahan taikka jatkolennolle siirtyminen on epäonnistunut; tai

    d) lentoteitse tapahtuva kauttakulku ei muusta syystä ole mahdollinen.

    2. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa autettava kolmannen maan kansalaisen takaisinluovuttamisessa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle. Pyynnön esittänyt jäsenvaltio vastaa kolmannen maan kansalaisen paluumatkan kustannuksista.

    7 artikla

    1. Saattajien toimivalta rajoittuu itsepuolustukseen heidän toteuttaessaan kauttakulun. Jos kauttakulkujäsenvaltion lainvalvontaviranomaiset eivät osallistu kauttakulkuun tai lainvalvontaviranomaisten avustamistarkoituksessa saattajat saavat lisäksi käyttää kohtuullisia ja oikeasuhteisia toimia välittömän ja vakavan vaaran ilmetessä estääkseen kolmannen maan kansalaista pakenemasta, vahingoittamasta itseään tai kolmansia osapuolia taikka vahingoittamasta omaisuutta.

    Saattajien on kaikissa olosuhteissa noudatettava pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

    2. Saattajat eivät kanna lentoteitse tapahtuvan kauttakulun aikana asetta ja heillä on siviiliasu. Heidän on esitettävä asianmukainen henkilötodistus sekä kauttakulkujäsenvaltion myöntämä kauttakulkulupa tai tarvittaessa 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion pyynnöstä.

    8 artikla

    Tämä direktiivi ei vaikuta velvoitteisiin, jotka johtuvat pakolaisten oikeusasemaa koskevasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 Genevessä tehdystä yleissopimuksesta, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 New Yorkissa tehdyllä pöytäkirjalla, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista eikä rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista.

    9 artikla

    1. Komissiota avustaa komitea.

    2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

    Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

    3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

    10 artikla

    1. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 6 päivään joulukuuta 2005 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

    Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

    2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

    11 artikla

    Kumotaan toimeenpanevan komitean 21 päivänä huhtikuuta 1998 tekemä päätös sopimuspuolten yhteistyöstä karkotettaessa ulkomaalaisia lentoteitse (SCH/Com-ex (98) 10).

    12 artikla

    Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    13 artikla

    Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

    Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2003.

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    G. Tremonti

    (1) EYVL C 5, 10.1.1996, s. 3.

    (2) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 193.

    (3) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

    (4) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

    (5) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

    LIITE

    >PIC FILE= "L_2003321FI.003002.TIF">

    >PIC FILE= "L_2003321FI.003101.TIF">

    Top