(1)

Komission asetuksessa (EU) 2023/915 (2) vahvistetaan erinäisissä elintarvikkeissa olevan kadmiumin enimmäismäärät.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi 30 päivänä tammikuuta 2009 tieteellisen lausunnon elintarvikkeissa olevasta kadmiumista (3). Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että kadmium on myrkyllistä pääasiassa munuaisille ja erityisesti proksimaalisille tubulussoluille, joihin se kertyy ajan mittaan, ja voi aiheuttaa munuaisten toimintahäiriöitä. Koska kadmiumilla on toksisuusvaikutuksia munuaisiin, elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti kadmiumin siedettäväksi viikkosaanniksi 2,5 μg painokiloa kohti. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että aikuisten keskimääräinen altistuminen koko unionissa on lähellä siedettävää viikkosaantia tai hieman sitä suurempi. Se totesi myös, että tietyillä alaryhmillä, kuten kasvissyöjillä, lapsilla, tupakoijilla sekä erittäin saastuneilla alueilla asuvilla henkilöillä altistuminen saattaa olla noin kaksi kertaa suurempi kuin siedettävä viikkosaanti. Sen vuoksi elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmänä oli, että kadmiumille altistumista väestötasolla on tarpeen vähentää nykytasosta. Tämän tieteellisen lausunnon perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 17 päivänä tammikuuta 2012 tieteellisen raportin (4), jossa se vahvisti, että lapsilla ja aikuisilla 95. persentiilissä altistuminen saattaa ylittää terveyteen perustuvat ohjearvot.

(3)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisen lausunnon ja tieteellisen raportin perusteella komission asetuksessa (EU) N:o 488/2014 (5) vahvistettiin lastenruokia sekä kaakao- ja suklaatuotteita koskevat kadmiumin uudet enimmäismäärät. Komissio antoi suosituksen (EU) 2014/193/EU (6), jossa kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että saatavilla olevista kadmiumin vähentämismenetelmistä tiedotetaan viljelijöille ja että näitä menetelmiä markkinoidaan ja aletaan panna täytäntöön tai niiden täytäntöönpanoa jatketaan, seuraamaan toteutettujen vähentämistoimenpiteiden edistymistä säännöllisesti keräämällä tietoa kadmiumin esiintymismääristä elintarvikkeissa ja raportoimaan viimeistään helmikuussa 2018 tiedot erityisesti kadmiummääristä, jotka ovat lähellä enimmäismääriä tai niiden yli.

(4)

Vähentämistoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen kerättyjen esiintymistietojen perusteella kadmiumin enimmäismääriä alennettiin useissa eri elintarvikkeissa komission asetuksella (EU) 2021/1323 (7).

(5)

Asetuksen (EU) 2021/1323 julkaisemisen jälkeen on tullut saataville maakastanjoita ja erinäisiä vähemmän nautittuja viljeltyjä sieniä koskevia uusia esiintymistietoja.

(6)

Maakastanjoihin sovelletaan retiiseissä ja retikoissa olevan kadmiumin enimmäismäärää, jota alennettiin asetuksella (EU) 2021/1323 0,10 milligrammasta 0,020 milligrammaan kilogrammassa. Tätä enimmäismäärää alennettiin retiisien ja retikoiden hyödykeryhmän eniten nautitusta lajista (Raphanus sativus var. sativus) tuolloin saatavilla olleiden esiintymistietojen perusteella. Tällä välin on kuitenkin saatu tuoreempia erityisesti maakastanjoita koskevia tietoja, jotka osoittavat, että maakastanjoissa on muita retiisejä ja retikoita suuremmat kadmiumpitoisuudet. Sen vuoksi on käynyt selväksi, että kadmiumille maakastanjoissa vahvistettu enimmäismäärä ei ole ”niin alhainen kuin kohtuudella on mahdollista”-periaatteen (As Low As Reasonably Achievable, jäljempänä ’ALARA’) mukainen. Koska maakastanjoiden kulutus on vähäistä, ne lisäävät vain vähäisissä määrin kuluttajien altistumista kadmiumille.

(7)

Asetuksella (EU) 2021/1323 kadmiumin enimmäismääriä viljellyissä sienissä alennettiin 0,20 milligrammasta kilogrammassa lajien Agaricus bisporus, Lentinula edodes ja Pleurotus ostreatus osalta ja 1,0 milligrammasta kilogrammassa muiden viljeltyjen sienien osalta 0,15 milligrammaan kilogrammassa lajien Lentinula edodes ja Pleurotus ostreatus osalta ja 0,050 milligrammaan kilogrammassa kaikkien muiden viljeltyjen sienien, myös lajin Agaricus bisporus, osalta. Hyödykeryhmässä viljellyt sienet, muut kuin Lentinula edodes ja Pleurotus ostreatus, enimmäismäärää alennettiin tämän hyödykeryhmän eniten nautitusta lajista (Agaricus bisporus) tuolloin saatavilla olleiden esiintymistietojen perusteella. Tällä välin on kuitenkin saatu tuoreempia tietoja tietyistä viljellyistä sienistä, joita nautitaan vähemmän kuin lajeja Agaricus bisporus, Lentinula edodes ja Pleurotus ostreatus, ja nämä tiedot osoittavat, että kyseisissä lajeissa on suuremmat kadmiumpitoisuudet kuin lajissa Agaricus bisporus. Sen vuoksi on käynyt selväksi, että kadmiumille muissa viljellyissä sienissä kuin lajeissa Agaricus bisporus, Lentinula edodes ja Pleurotus ostreatus vahvistettu enimmäismäärä ei ole ALARA-periaatteen mukainen. Koska lajit Agaricus bisporus, Lentinula edodes ja Pleurotus ostreatus muodostavat suurimman osan unionissa nautittujen sienten kokonaismäärästä, muut viljellyt sienet lisäävät vain vähäisissä määrin kuluttajien altistumista kadmiumille.

(8)

Jotta voidaan noudattaa ALARA-periaatetta ja välttää suhteettomia määriä vaatimustenvastaisuuksia maakastanjoiden ja muiden viljeltyjen sienien kuin lajien Agaricus bisporus, Lentinula edodes ja Pleurotus ostreatus osalta sekä säilyttää samalla elintarviketurvallisuuden korkea taso, kadmiumin enimmäismääriä kyseisissä lajeissa olisi korotettava.

(9)

Sen vuoksi asetusta (EU) 2023/915 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,