1.   Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan toistensa kanssa mahdollisesti solmimat muut kahdenväliset sopimukset ovat tätä sopimusta täydentäviä sopimuksia, ellei kyseisissä sopimuksissa toisin määrätä. Tällaiset täydentävät sopimukset ovat erottamaton osa tällä sopimuksella säänneltyjen kahdenvälisten suhteiden kokonaisuutta ja osa kokonaiskehystä.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös:

1.   Osapuolet auttavat täydellisen molemminpuolisen kunnioituksen ja vilpittömän mielen hengessä toisiaan hoitamaan tästä sopimuksesta ja mahdollisista täydentävistä sopimuksista aiheutuvat tehtävät.

2.   Ne toteuttavat kaikki aiheelliset yleiset ja erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta ja mahdollisista täydentävistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden täyttämisen ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa tämän sopimuksen tai mahdollisten täydentävien sopimusten tavoitteiden saavuttamisen.

1.   Tämän sopimuksen ja mahdollisten täydentävien sopimusten määräyksiä on tulkittava vilpittömin mielin siinä tavanomaisessa merkityksessä, jossa niitä käytetään asiayhteydessään ja sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän mukaan kansainvälisen julkisoikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen mukaisesti, mukaan lukien Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 tehdyn valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen kodifioidut tulkintasäännöt.

2.   Selkeyden vuoksi todetaan, että tällä sopimuksella tai mahdollisilla täydentävillä sopimuksilla ei luoda velvoitteita tulkita niiden määräyksiä kummankaan osapuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Selkeyden vuoksi todetaan, että tämän sopimuksen tai mahdollisten täydentävien sopimusten tulkinta jommankumman osapuolen tuomioistuimissa ei sido toisen osapuolen tuomioistuimia.

1.   Rajoittamatta sosiaaliturvan yhteensovittamisesta tehdyn pöytäkirjan SSC.67 artiklan soveltamista ja unionin osalta tämän sopimuksen kolmatta osaa lukuun ottamatta minkään tässä sopimuksessa tai mahdollisissa täydentävissä sopimuksissa ei voida tulkita luovan henkilöille muita oikeuksia tai velvollisuuksia kuin osapuolten välillä kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti luodut oikeudet ja velvollisuudet eikä sallivan sitä, että tähän sopimukseen tai mahdollisiin täydentäviin sopimuksiin vedotaan suoraan osapuolten kansallisissa oikeusjärjestelmissä.

2.   Osapuoli ei säädä omassa lainsäädännössään oikeudesta nostaa kanne toista osapuolta vastaan sillä perusteella, että toinen osapuoli on rikkonut tätä sopimusta tai mahdollista täydentävää sopimusta.

1.   Jollei toisin määrätä, tässä sopimuksessa ja mahdollisissa täydentävissä sopimuksissa tarkoitetaan

2.   Tässä sopimuksessa tai mahdollisissa täydentävissä sopimuksissa olevat viittaukset 'unioniin', 'osapuoleen' tai 'osapuoliin' eivät tarkoita Euroopan atomienergiayhteisöä, ellei toisin määrätä tai jollei asiayhteys muuta vaadi.

1.   Perustetaan kumppanuusneuvosto. Se koostuu unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajista. Kumppanuusneuvosto voi kokoontua eri kokoonpanoissa käsiteltävistä asioista riippuen.

2.   Kumppanuusneuvoston puheenjohtajina toimivat Euroopan komission jäsen ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ministeritason edustaja. Kumppanuusneuvosto kokoontuu unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan kutsusta ja joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa ja vahvistaa kokousaikataulunsa ja asialistansa yhteisellä suostumuksella.

3.   Kumppanuusneuvosto tarkkailee tämän sopimuksen ja mahdollisten täydentävien sopimusten tavoitteiden saavuttamista. Se valvoo ja edistää tämän sopimuksen ja mahdollisten täydentävien sopimusten täytäntöönpanoa ja soveltamista. Kumpikin osapuoli voi saattaa kumppanuusneuvoston käsiteltäväksi mitä tahansa tämän sopimuksen tai mahdollisten täydentävien sopimusten täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja tulkintaan liittyviä kysymyksiä.

4.   Kumppanuusneuvostolla on toimivalta

5.   Kumppanuusneuvoston työhön on sovellettava liitteessä 1 vahvistettua työjärjestystä. Kumppanuusneuvosto voi muuttaa kyseistä liitettä.

1.   Perustetaan seuraavat komiteat:

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla kauppakumppanuuskomitealla on toisen osan ensimmäisen otsakkeen I–VII osastoon, VIII osaston 4 lukuun ja IX–XII osastoon sekä toisen osan kuudenteen otsakkeeseen ja liitteeseen 27 liittyvien kysymysten osalta toimivalta

3.   Toimivaltaansa kuuluvien asioiden osalta erityiskauppakomiteoilla on toimivalta

4.   Toimivaltaansa kuuluvien asioiden osalta erityiskomiteoilla on toimivalta

5.   Komiteoiden jäseninä toimivat kummankin osapuolen edustajat. Kumpikin osapuoli varmistaa, että niitä komiteoissa edustavilla henkilöillä on käsiteltävien kysymysten kannalta tarvittava asiantuntemus.

6.   Kauppakumppanuuskomitean puheenjohtajina toimivat unionin ylemmän tason edustaja ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustaja, jotka vastaavat kauppaan liittyvistä asioista, tai heidän nimeämänsä henkilöt. Kauppakumppanuuskomitea kokoontuu unionin tai Yhdistyneen kuningaskunnan kutsusta ja joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa ja vahvistaa kokousaikataulunsa ja asialistansa yhteisellä suostumuksella.

7.   Erityiskauppakomiteoiden ja erityiskomiteoiden puheenjohtajina toimivat unionin edustaja ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustaja. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä tai jolleivät puheenjohtajat yhdessä toisin päätä, ne kokoontuvat vähintään kerran vuodessa.

8.   Komiteat vahvistavat oman kokousaikataulunsa ja asialistansa yhteisellä suostumuksella.

9.   Komiteoiden työhön on sovellettava liitteessä 1 vahvistettua työjärjestystä.

10.   Edellä olevasta 9 kohdasta poiketen komitea voi hyväksyä oman työjärjestyksensä, jota sovelletaan sen työhön, ja myöhemmin muuttaa sitä.

1.   Perustetaan seuraavat työryhmät:

2.   Työryhmät avustavat komiteoita niiden tehtävien suorittamisessa ja erityisesti valmistelevat komiteoiden työtä ja suorittavat kaikki komiteoiden niille osoittamat tehtävät komiteoiden alaisuudessa.

3.   Työryhmät muodostetaan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajista, ja niiden puheenjohtajina toimivat unionin edustaja ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustaja.

4.   Työryhmät vahvistavat oman työjärjestyksensä, kokousaikataulunsa ja asialistansa yhteisellä suostumuksella.

1.   Kumppanuusneuvoston tai mahdollisesti komitean tekemät päätökset sitovat osapuolia ja kaikkia tämän sopimuksen ja mahdollisten täydentävien sopimusten nojalla perustettuja elimiä, mukaan lukien kuudennen osan I osastossa tarkoitettu välimiesoikeus. Suositukset eivät ole sitovia.

2.   Kumppanuusneuvosto tai mahdollisesti komitea tekee päätöksiä ja antaa suosituksia yhteisellä suostumuksella.

1.   Euroopan parlamentti ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti voivat perustaa Euroopan parlamentin jäsenistä ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsenistä koostuvan parlamentaarisen kumppanuuskokouksen foorumiksi, jolla voidaan vaihtaa näkemyksiä kumppanuudesta.

2.   Perustamisensa jälkeen parlamentaarinen kumppanuuskokous

1.   Kumpikin osapuoli kuulee tämän sopimuksen ja mahdollisten täydentävien sopimusten soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä vasta perustettuja tai olemassa olevia sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiä tai ryhmiä, jotka muodostuvat riippumattomien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajista, mukaan lukien valtiosta riippumattomat järjestöt, yritys- ja työnantajajärjestöt sekä ammattiliitot, jotka toimivat talouden, kestävän kehityksen, sosiaaliasioiden, ihmisoikeuksien, ympäristön ja muiden asioiden alalla. Kumpikin osapuoli voi kutsua sisäisen neuvoa-antavan ryhmänsä tai sisäiset neuvoa-antavat ryhmänsä koolle eri kokoonpanoissa keskustelemaan tämän sopimuksen tai mahdollisten täydentävien sopimusten määräyksistä.

2.   Kumpikin osapuoli huomioi sisäisen neuvoa-antavan ryhmänsä tai sisäisten neuvoa-antavien ryhmiensä esittämät näkemykset tai suositukset. Kummankin osapuolen edustajien on pyrittävä kuulemaan sisäistä neuvoa-antavaa ryhmäänsä tai sisäisiä neuvoa-antavia ryhmiään vähintään kerran vuodessa. Kokouksia voidaan järjestää virtuaalisesti.

3.   Edistääkseen yleistä tietoisuutta sisäisistä neuvoa-antavista ryhmistä kumpikin osapuoli pyrkii julkaisemaan luettelon organisaatioista, jotka osallistuvat sen sisäiseen neuvoa-antavaan ryhmään tai sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin sekä kyseisen ryhmän tai kyseisten ryhmien yhteyspisteistä.

4.   Osapuolet edistävät vuorovaikutusta sisäisten neuvoa-antavien ryhmiensä välillä muun muassa vaihtamalla mahdollisuuksien mukaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmiensä jäsenten yhteystietoja.

1.   Osapuolet edistävät sellaisen kansalaisyhteiskuntafoorumin järjestämistä, jossa käydään vuoropuhelua toisen osan täytäntöönpanosta. Kumppanuusneuvosto hyväksyy foorumin toimintaa koskevat toimintaohjeet.

2.   Kansalaisyhteiskuntafoorumi kokoontuu vähintään kerran vuodessa, jolleivät osapuolet toisin sovi. Kansalaisyhteiskuntafoorumi voi järjestää kokouksia virtuaalisesti.

3.   Kansalaisyhteiskuntafoorumi on avoin osapuolten alueelle sijoittautuneille riippumattomille kansalaisyhteiskunnan järjestöille, mukaan lukien 13 artiklassa tarkoitettujen sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenet. Kummankin osapuolen on edistettävä tasapainoista edustusta, johon kuuluu muun muassa valtiosta riippumattomia järjestöjä, yritys- ja työnantajajärjestöjä sekä ammattiliittoja, jotka toimivat talouden, kestävän kehityksen, sosiaaliasioiden, ihmisoikeuksien, ympäristön ja muiden asioiden alalla.

1.   Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa mitään tulleja, veroja tai muita maksuja, joita kannetaan tavaroiden viennistä toisen osapuolen alueelle tai tällaisen viennin yhteydessä; tai mitään sisäisiä veroja tai muita maksuja, joita sovelletaan toisen osapuolen alueelle vietäviin tavaroihin ja jotka ovat suurempia kuin kotimaiseen kulutukseen tarkoitetuista samankaltaisista tavaroista kannettavat verot tai muut maksut.

2.   Tätä artiklaa sovellettaessa muut maksut eivät sisällä 23 artiklan nojalla sallittuja maksuja.

1.   Osapuolen toisen osapuolen tavaran tuonnista tai viennistä tai niiden yhteydessä kantamien maksujen määrä rajoitetaan tarjottujen palvelujen likimääräisiin kustannuksiin, eivätkä ne saa olla kotimarkkinoiden välillistä suojelua taikka tuonnin tai viennin verotusta. Osapuoli ei saa kantaa arvon perusteella laskettuja maksuja tuonnista tai viennistä tai niiden yhteydessä.

2.   Kumpikin osapuoli voi määrätä maksuja tai veloittaa kustannuksia vain tarjottaessa erityispalveluita, joita ovat erityisesti mutta eivät yksinomaan seuraavat:

3.   Kumpikin osapuoli julkaisee viipymättä kaikki tuonnin tai viennin yhteydessä kantamansa maksut virallisilla verkkosivustolla siten, että hallitukset, kaupan alan toimijat ja muut asianosaiset osapuolet voivat tutustua niihin. Näihin tietoihin on sisällytettävä tarjotusta palvelusta perittävän maksun peruste, vastuussa oleva viranomainen, sovellettavat maksut sekä maksun suoritusaika ja -tapa. Uusia tai muutettuja maksuja ei saa määrätä ennen kuin edellisen kohdan mukaiset tiedot on julkaistu ja saatettu helposti saataville.

4.   Osapuoli ei saa edellyttää konsulitoimia, mukaan lukien niihin liittyvät maksut, toisen osapuolen tavaroiden tuonnin yhteydessä.

1.   Osapuoli ei saa kantaa tullia sellaisesta tavarasta, sen alkuperästä riippumatta, joka palaa sen alueelle, kun kyseinen tavara on ensin tilapäisesti viety sen alueelta toisen osapuolen alueelle korjausta varten.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta tavaraan, joka on tuotu tullivarastoon, vapaakauppa-alueille tai vastaavaan asemaan ja joka tämän jälkeen viedään korjausta varten eikä tuoda uudelleen tullivarastoon, vapaakauppa-alueille tai vastaavaan asemaan.

3.   Tavaran alkuperästä riippumatta osapuoli ei saa kantaa tullia tavarasta, joka on tuotu tilapäisesti toisen osapuolen alueelta korjausta varten.

1.   Osapuoli ei saa kohdella toisen osapuolen uudelleenvalmistettuja tavaroita vähemmän suotuisasti kuin vastaavia uusia tavaroita.

2.   Uudelleenvalmistettujen tavaroiden tuonti- ja vientikieltoihin ja -rajoituksiin sovelletaan 26 artiklaa. Jos osapuoli ottaa käyttöön tai ylläpitää tuonti- ja vientikieltoja tai -rajoituksia käytetyille tavaroille, se ei saa soveltaa kyseisiä toimenpiteitä uudelleenvalmistettuihin tavaroihin.

3.   Osapuoli voi edellyttää, että uudelleenvalmistetut tavarat nimetään sellaisiksi sen alueella tapahtuvaa jakelua tai myyntiä varten ja että ne täyttävät kaikki soveltuvat, vastaavia uusia tavaroita koskevat tekniset vaatimukset.

1.   Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisen osapuolen jonkin tavaran tuontiin tai toisen osapuolen tullialueelle tarkoitettuun jonkin tavaran vientiin tai vientimyyntiin kieltoja tai rajoituksia paitsi, jos ne ovat GATT 1994 -sopimuksen XI artiklan, mukaan lukien sen huomautukset ja lisämääräykset, mukaisia. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen XI artikla ja sen huomautukset ja lisämääräykset sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan sen osaksi soveltuvin osin.

2.   Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikkien tuontilisensiointimenettelyjen, joita sovelletaan osapuolten väliseen tavarakauppaan, soveltaminen on puolueetonta ja että kyseisiä tuontilisensiointimenettelyjä hallinnoidaan oikeudenmukaisella, tasapuolisella, syrjimättömällä ja läpinäkyvällä tavalla.

2.   Osapuoli saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa lisensointimenettelyjä sen alueelle toisen osapuolen alueelta tapahtuvan tuonnin edellytyksenä ainoastaan, jos muita asianmukaisia menettelyitä jonkin hallinnollisen päämäärän saavuttamiseksi ei ole kohtuudella käytettävissä.

3.   Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa mitään harkinnanvaraista tuontilisensiointimenettelyä, jollei se ole tarpeen tämän sopimuksen kanssa yhteensopivan toimenpiteen täytäntöön panemiseksi. Tällaisen harkinnanvaraisen tuontilisensiointimenettelyn käyttöön ottavan osapuolen on selkeästi ilmoitettava toimenpide, joka kyseisellä menettelyllä pannaan täytäntöön.

4.   Kumpikin osapuoli ottaa mahdollisen tuontilisensiointimenettelyn käyttöön ja hallinnoi sitä WTO:n tuontilisensiointisopimuksen, jäljempänä 'tuontilisensiointisopimus', 1–3 artiklan mukaisesti. Tätä varten tuontilisensiointisopimuksen 1–3 artikla sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan sen osaksi soveltuvin osin.

5.   Tuontilisensiointimenettelyn käyttöön ottava tai sitä muuttava osapuoli asettaa kaikki asiaankuuluvat tiedot saataville virallisella verkkosivustolla. Kyseiset tiedot on mahdollisuuksien mukaan asetettava saataville vähintään 21 päivää ennen uuden tai muutetun lisensiointimenettelyn soveltamisen aloittamispäivää ja joka tapauksessa viimeistään sen soveltamisen aloittamispäivänä. Kyseisten tietojen on sisällettävä tuontilisensiointisopimuksen 5 artiklan nojalla vaaditut tiedot.

6.   Osapuoli toimittaa toisen osapuolen pyynnöstä viipymättä asiaankuuluvat tiedot tuontilisensiointimenettelyistä, jotka se aikoo ottaa käyttöön tai joita se pitää voimassa, mukaan lukien tuontilisensiointisopimuksen 1–3 artiklassa tarkoitetut tiedot.

7.   Selkeyden vuoksi todetaan, että mikään tässä artiklassa ei edellytä osapuolelta tuontilisenssin myöntämistä tai estä osapuolta toteuttamasta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien tai monenvälisten asesulkujärjestelmien ja tuontivalvontajärjestelyjen mukaisia velvollisuuksiaan tai sitoumuksiaan.

1.   Kumpikin osapuoli julkistaa kaikki uudet vientilisensiointimenettelyt tai olemassa olevan vientilisensiointimenettelyn muutokset siten, että hallitukset, kaupan alan toimijat ja muut asianosaiset osapuolet voivat tutustua niihin. Kyseiset tiedot on julkistettava mahdollisuuksien mukaan 45 päivää ennen menettelyn tai muutoksen voimaantuloa ja joka tapauksessa viimeistään kyseisen menettelyn tai muutoksen voimaantulopäivänä, ja tiedot on mahdollisuuksien mukaan julkistettava asiaankuuluvilla valtionhallinnon verkkosivustoilla.

2.   Vientilisensiointimenettelyistä julkistettaviin tietoihin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

3.   Kumpikin osapuoli ilmoittaa olemassa olevat vientilisensiointimenettelynsä toiselle osapuolelle 45 päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Kumpikin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle mahdollisista uusista vientilisensiointimenettelyistä ja olemassa olevien vientilisensiointimenettelyiden muutoksista 60 päivän kuluessa niiden julkistamisesta. Ilmoituksessa on mainittava niiden lähteiden viitetiedot, joissa 2 kohdassa edellytetyt tiedot on julkaistu, ja siihen on soveltuvissa tapauksissa sisällyttävä asiaankuuluvien hallituksen verkkosivustojen osoite.

4.   Selkeyden vuoksi todetaan, että mikään tässä artiklassa ei edellytä osapuolelta vientilisenssin myöntämistä tai estä osapuolta toteuttamasta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien sekä monenvälisten asesulkujärjestelmien ja vientivalvontajärjestelyjen, mukaan lukien tavanomaisten aseiden, kaksikäyttötuotteiden ja niihin liittyvän tekniikan viennin valvontaa koskeva Wassenaarin järjestely, Australia-ryhmä, ydinalan viejämaiden ryhmä ja ohjusteknologian valvontajärjestely, mukaisia velvollisuuksiaan tai sitoumuksiaan tai ottamasta käyttöön, ylläpitämästä tai panemasta täytäntöön riippumattomia pakotejärjestelmiä.

1.   Osapuolet vaihtavat vuosittain kymmenen vuoden ajanjakson tuontitilastoja tämän sopimuksen toiminnan seurantaa sekä etuuksien käyttöasteiden laskentaa varten; ensimmäinen tällainen tiedonvaihto tapahtuu vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta. Ellei kauppakumppanuuskomitea toisin päätä, tätä ajanjaksoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä viidellä vuodella, minkä jälkeen kauppakumppanuuskomitea voi päättää sen jatkamisesta edelleen.

2.   Tuontitilastojen vaihto kattaa viimeisimmän saatavilla olevan vuoden tullinimiketason tiedot toisen osapuolen tavaroiden sellaisesta tuonnista, mukaan lukien arvo ja soveltuvissa tapauksissa määrä, johon on sovellettu tämän sopimuksen mukaista tullietuuskohtelua, sekä tuonnista, johon ei ole sovellettu etuuskohtelua.

1.   Osapuolet vahvistavat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan, polkumyynnin vastaisen sopimuksen, tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen, GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan, suojalausekkeita koskevan sopimuksen ja maataloussopimuksen 5 artiklan mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

2.   Tämän osaston 2 lukua ei sovelleta polkumyynnin vastaisiin, tasoitustulleihin liittyviin ja suojatulleihin liittyviin tutkintoihin ja toimenpiteisiin.

3.   Kumpikin osapuoli soveltaa polkumyynnin vastaisia ja tasoitustulleihin liittyviä toimenpiteitä polkumyynnin vastaisen sopimuksen ja tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen mukaisesti ja oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla.

4.   Sillä edellytyksellä, että tutkimuksen toteuttaminen ei tarpeettomasti lykkäänny, kullekin polkumyyntitutkimuksen tai tasoitustulleja koskevan tutkimuksen asianosaiselle osapuolelle (1) on tarjottava mahdollisuus puolustaa täysimittaisesti etujaan.

5.   Kummankin osapuolen tutkintaviranomainen voi osapuolen lainsäädännön mukaisesti harkita, olisiko määrättävän polkumyyntitullin suuruudeltaan vastattava koko polkumyyntimarginaalia vai vähäisempää määrää.

6.   Kummankin osapuolen tutkintaviranomaisen on otettava osapuolen lainsäädännön mukaisesti huomioon toimitetut tiedot siitä, olisiko polkumyynti- tai tasoitustullin määrääminen yleisen edun mukaista.

7.   Osapuoli ei saa soveltaa tai pitää voimassa saman tavaran osalta samaan aikaan:

8.   Kuudennen osan I osastoa ei sovelleta tämän artiklan 1–6 kohtaan.

1.   Yhden osapuolen alkuperätuotteet eivät ole tuotavissa toiseen osapuoleen 2 kohdassa määriteltyjen, WTO:n olemassa olevien tariffikiintiöiden mukaisesti. Tähän sisältyvät myös osapuolten välillä Euroopan unionin WTO:n asiakirjalla G/SECRET/42/Add.2 ja Yhdistyneen kuningaskunnan WTO-asiakirjalla G/SECRET/44 aloittamien GATT-neuvottelujen XXVIII artiklan mukaisesti jaetut ja kummankin osapuolen sisäisessä lainsäädännössä määritellyt tariffikiintiöt. Tätä artiklaa sovellettaessa tuotteiden alkuperäasema määritellään tuojaosapuolessa sovellettavien, muuhun kuin etuuskohteluun perustuvien alkuperäsääntöjen perusteella.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa 'WTO:n olemassa olevilla tariffikiintiöillä' tarkoitetaan WTO:n Euroopan unionille myöntämiä tariffikiintiöitä, jotka sisältyvät GATT 1994 -sopimuksen mukaisesti myönnytysten ja sitoumusten EU28-luettelon luonnokseen, joka on toimitettu WTO:lle asiakirjassa G/MA/TAR/RS/506 ja jota on muutettu asiakirjoilla G/MA/TAR/RS/506/Add.1 ja G/MA/TAR/RS/506/Add.2.

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä tullilainsäädännön rikkomisen tai kiertämisen estämisen, havaitsemisen ja torjunnan aloilla tämän osaston 2 luvun ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn pöytäkirjan mukaisten velvollisuuksiensa mukaisesti. Kumpikin osapuoli toteuttaa asianmukaisia ja vertailukelpoisia toimenpiteitä suojellakseen Yhdistyneen kuningaskunnan tai unionin tullialueille saapuvista tavaroista kannettavien tullien suhteen omia taloudellisia etujaan ja toisen osapuolen taloudellisia etuja.

2.   Jollei vaatimuksia noudattavien kaupan alan toimijoiden mahdollisuudesta saada 7 kohdan mukainen vapautus muuta johdu, osapuoli voi 3 ja 4 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti väliaikaisesti keskeyttää kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden asiaankuuluvan etuuskohtelun, jos

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun havainnon tehnyt osapuoli ilmoittaa tästä kauppakumppanuuskomitealle ja aloittaa toisen osapuolen kanssa neuvottelut kauppakumppanuuskomiteassa molemmille osapuolille hyväksyttävään ratkaisuun pääsemiseksi.

4.   Jos osapuolet eivät ole kolmen kuukauden kuluessa ilmoituspäivästä päässeet molemmille osapuolille hyväksyttävään ratkaisuun, havainnon tehnyt osapuoli voi päättää keskeyttää asiaankuuluvan etuuskohtelun väliaikaisesti kyseisen tuotteen tai kyseisten tuotteiden osalta. Tässä tapauksessa havainnon tehnyt osapuoli ilmoittaa väliaikaisesta keskeytyksestä ja siitä, kuinka kauan se aikoo sitä soveltaa, viipymättä kauppakumppanuuskomitealle.

5.   Väliaikainen keskeytys on voimassa ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen rikkomisen tai kiertämisen ehkäisemiseksi sekä asianomaisen osapuolen taloudellisten etujen suojelemiseksi, eikä milloinkaan pidempään kuin kuusi kuukautta. Asianomaisen osapuolen on seurattava tilanteen kehittymistä, ja jos se katsoo, että väliaikainen keskeytys ei ole enää tarpeen, sen on lopetettava keskeytys ennen kauppakumppanuuskomitealle ilmoitetun ajanjakson päättymistä. Jos keskeytyksen aiheuttaneet olosuhteet ovat edelleen olemassa kauppakumppanuuskomitealle ilmoitetun ajanjakson päättyessä, asianomainen osapuoli voi päättää jatkaa keskeytyksen voimassaoloa. Kaikista keskeytyksistä on neuvoteltava määräajoin kauppakumppanuuskomiteassa.

6.   Kummankin osapuolen on sisäisten menettelyidensä mukaisesti julkistettava tiedoksiannot tuojille kaikista päätöksistä, jotka koskevat 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja väliaikaisia keskeytyksiä.

7.   Sen estämättä, mitä 4 kohdassa määrätään, jos tuoja kykenee vakuuttamaan tuojaosapuolen tulliviranomaisen siitä, että kyseiset tuotteet ovat täysin tuojaosapuolen tullilainsäädännön, tämän sopimuksen vaatimusten ja tuojaosapuolen lakiensa ja määräystensä mukaisesti väliaikaiselle keskeytykselle mahdollisesti asettamien muiden asianmukaisten ehtojen mukaisia, tuojaosapuolen on annettava tuojan hakea etuuskohtelua taannehtivasti ja periä takaisin sovellettavan etuuskohteluun perustuvan tullimaksun ylittävä osa tuotteiden tuontihetkellä maksetuista tullimaksuista.

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä osapuolen alueelta laittomasti viedyn kulttuuriomaisuuden palauttamisen helpottamiseksi ottaen huomioon kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi tehdyssä, Pariisissa 17 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetussa UNESCOn yleissopimuksessa vahvistetut periaatteet.

2.   Tässä artiklassa tarkoitetaan

3.   Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset tekevät keskenään yhteistyötä erityisesti

4.   Kukin osapuoli ilmoittaa yhteysviranomaisen, joka vastaa yhteydenpidosta toisen osapuolen yhteysviranomaisen kanssa tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, mukaan lukien 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten ja pyyntöjen osalta.

5.   Kulttuuriomaisuuden vientimenettelyistä vastaavat osapuolten tulliviranomaiset osallistuvat osapuolten kaavailemaan yhteistyöhön tarvittaessa ja tarvittavassa määrin.

6.   Kuudennen osan I osastoa ei sovelleta tähän artiklaan.

1.   Jotta osapuoli voi soveltaa tullietuuskohtelua toisen osapuolen alkuperätavaraan tämän sopimuksen mukaisesti, seuraavia tuotteita on pidettävä toisen osapuolen alkuperätuotteina, edellyttäen että tuotteet täyttävät kaikki muut tämän luvun sovellettavat vaatimukset:

2.   Jos tuote on saanut alkuperäaseman, kyseisen tuotteen tuotannossa käytettyjä ei-alkuperäaineksia ei pidetä ei-alkuperäisinä, kun kyseistä tuotetta käytetään aineksena toiseen tuotteeseen.

3.   Alkuperäaseman saamista koskevien edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai unionissa.

1.   Osapuolen alkuperätuotteen katsotaan olevan toisen osapuolen alkuperätuote, jos kyseistä tuotetta käytetään aineksena jonkin muun tuotteen tuotannossa kyseisen toisen osapuolen alueella.

2.   Ei-alkuperäainekselle osapuolessa suoritetut tuotantotoimet voidaan ottaa huomioon määritettäessä, onko tuote toisen osapuolen alkuperätuote.

3.   Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos toisen osapuolen alueella suoritetuissa tuotantotoimissa ei mennä 43 artiklassa tarkoitettuja toimia pidemmälle.

4.   Jotta viejä voi laatia 54 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun alkuperävakuutuksen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle tuotteelle, viejän on saatava tavarantoimittajaltaan liitteessä 6 määrätty tavarantoimittajan ilmoitus tai muu vastaava samat tiedot sisältävä asiakirja, jossa asianomaiset ei-alkuperäainekset kuvataan riittävän tarkasti niiden yksilöimisen mahdollistamiseksi.

1.   Seuraavia tuotteita pidetään osapuolessa kokonaan tuotettuina:

2.   Edellä olevan 1 kohdan h ja i alakohdan käsitteillä 'osapuolen alus' ja 'osapuolen tehdasalus' tarkoitetaan alusta ja tehdasalusta, joka

1.   Jos tuote ei täytä liitteessä 3 vahvistettuja vaatimuksia sen tuotannossa käytetyn ei-alkuperäaineksen takia, kyseinen tuote katsotaan siitä huolimatta osapuolen alkuperätuotteeksi, edellyttäen että

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos tuotteen tuotannossa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo tai paino ylittää jonkin ei-alkuperäisainesten arvolle tai painolle liitteessä 3 vahvistettujen vaatimusten mukaisen enimmäisprosenttiosuuden.

3.   Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka on tuotettu kokonaan osapuolessa 41 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Jos liitteessä 3 edellytetään, että tuotteen tuotannossa käytetyt ainekset ovat kokonaan tuotettuja, sovelletaan tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa.

1.   Sen estämättä, mitä 39 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määrätään, tuotetta ei pidetä osapuolen alkuperätuotteena, jos tuotteen tuotanto osapuolessa koostuu ainoastaan yhdestä tai useammasta seuraavassa luetellusta ei-alkuperäaineksille suoritetusta toimesta:

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa toimia on pidettävä yksinkertaisina, jos niiden suorittamiseksi ei tarvita erityistaitoja eikä nimenomaisesti näitä toimia varten tuotettuja tai asennettuja koneita, laitteita tai välineitä.

1.   Tätä lukua sovellettaessa kelpuuttamisen yksikkö on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä luokiteltaessa tuote harmonoidun järjestelmän mukaan.

2.   Lähetyksen koostuessa useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, kukin yksittäinen tuote on otettava huomioon tämän luvun määräyksiä sovellettaessa.

1.   Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen sekä ohjeaineiston tai muun tiedotusaineiston katsotaan muodostavan yhden tuotteen kyseessä olevan laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jos ne

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tarvikkeita, varaosia ja työkaluja sekä ohjeaineistoa tai muuta tiedotusaineistoa ei oteta huomioon tuotteen alkuperää määritettäessä, paitsi laskettaessa ei-alkuperäainesten arvoa, jos tuotteeseen sovelletaan ei-alkuperäainesten enimmäisarvoa liitteen 3 mukaisesti.

1.   Keskenään korvattavissa olevat alkuperä- ja ei-alkuperäainekset tai keskenään korvattavissa olevat alkuperä- ja ei-alkuperätuotteet on fyysisesti eroteltava toisistaan varastoinnin aikana niiden alkuperä- ja ei-alkuperäaseman säilyttämiseksi.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa keskenään korvattavissa olevilla aineksilla tai keskenään korvattavissa olevilla tuotteilla tarkoitetaan saman lajin ja saman kauppalaadun aineksia tai tuotteita, joiden tekniset ja fyysiset ominaisuudet ovat samat ja joita ei voida erottaa toisistaan niiden alkuperän määrittämiseksi.

3.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperäaineksia voidaan käyttää tuotteen tuotannossa ilman, että ne erotellaan fyysisesti toisistaan varastoinnin aikana, jos käytetään kirjanpidollisen erottelun menetelmää.

4.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, harmonoidun järjestelmän 10, 15, 27, 28 ja 29 ryhmään, nimikkeisiin 32.01–32.07 tai nimikkeisiin 39.01–39.14 luokiteltuja keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperätuotteita voidaan varastoida osapuolessa ennen vientiä toiseen osapuoleen ilman fyysistä erottelua, jos käytetään kirjanpidollisen erottelun menetelmää.

5.   Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua kirjanpidollisen erottelun menetelmää sovelletaan osapuolessa yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisen varastonhallintamenetelmän vaatimuksia noudattaen.

6.   Kirjanpidollisen erottelun menetelmä on mikä tahansa menetelmä, jolla varmistetaan, että alkuperäaseman saaneiden ainesten tai tuotteiden lukumäärä on kaikkina aikoina enintään sama kuin jos ainekset tai tuotteet olisivat olleet fyysisesti erillään.

7.   Osapuoli voi vaatia laeissaan tai määräyksissään asetetuin edellytyksin, että kirjanpidollisen erottelun menetelmän käyttöön sovelletaan kyseisen osapuolen tulliviranomaisten ennakkolupaa. Osapuolen tulliviranomaiset valvovat tällaisten lupien käyttöä ja voivat peruuttaa luvan, jos luvanhaltija käyttää kirjanpidollisen erottelun menetelmää sääntöjenvastaisesti tai ei täytä jotain muuta tässä luvussa vahvistettua edellytystä.

1.   Tuojaosapuolen alueella kulutukseen luovutettua alkuperätuotetta ei saa viennin jälkeen ja ennen kulutukseen luovuttamista muuttaa tai muuntaa millään tavoin eikä siihen saa kohdistaa muita toimia kuin toimia sen kunnon säilyttämiseksi tai merkintöjen, etikettien, sinettien tai muun asiakirja-aineiston lisääminen tai kiinnittäminen tuojaosapuolen erityisten sisäisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

2.   Tuotteen varastointi tai esittely voi tapahtua kolmannessa maassa sillä edellytyksellä, että tuote pysyy tullivalvonnassa kyseisessä kolmannessa maassa.

3.   Lähetyksiä voidaan jakaa kolmannessa maassa, jos jakamisen toteuttaa viejä tai jakaminen tehdään viejän vastuulla ja sillä edellytyksellä, että lähetykset pysyvät tullivalvonnassa kyseisessä kolmannessa maassa.

4.   Jos esiintyy epävarmuutta siitä, onko 1–3 kohdassa määrättyjä vaatimuksia noudatettu, tuojaosapuolen tulliviranomainen voi pyytää tuojaa esittämään kyseisten vaatimusten noudattamisesta näyttöä, joka voidaan antaa millä tahansa tavalla, myös sopimusperusteisilla kuljetusasiakirjoilla, kuten konossementeilla, tai tosiasiallisella tai konkreettisella näytöllä, joka perustuu pakkausten merkitsemiseen tai numerointiin, tai jollakin varsinaiseen tuotteeseen liittyvällä näytöllä.

1.   Tuojaosapuolen on tuonnin yhteydessä myönnettävä tullietuuskohtelu tämän luvun mukaiselle toisen osapuolen alkuperätuotteelle tuojan esittämän tullietuuskohtelua koskevan vaatimuksen perusteella. Tuoja on vastuussa tullietuuskohtelua koskevan vaatimuksen oikeellisuudesta ja tässä luvussa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta.

2.   Tullietuuskohtelua koskevan vaatimuksen on perustuttava

3.   Tuojan, joka esittää tullietuuskohtelua koskevan vaatimuksen 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun alkuperävakuutuksen perusteella, on säilytettävä alkuperävakuutus ja tuojaosapuolen tulliviranomaisen pyynnöstä esitettävä kyseiselle tulliviranomaiselle tällaisen alkuperävakuutuksen jäljennös.

1.   Tullietuuskohtelua koskeva vaatimus ja sen 54 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu peruste on sisällytettävä tuonnin tulli-ilmoitukseen tuojaosapuolen lakien ja määräysten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, jos tuoja ei ole esittänyt tullietuuskohtelua koskevaa vaatimusta tuontihetkellä, tuojaosapuolen on myönnettävä tullietuuskohtelu ja palautettava tai peruutettava kaikki liikaa maksetut tullit sillä edellytyksellä, että

Tuojaan sovellettavat muut 54 artiklan mukaiset velvoitteet pysyvät muuttumattomina.

1.   Viejän on annettava tuotteen alkuperävakuutus sellaisten tietojen pohjalta, jotka osoittavat, että kyseessä on alkuperätuote, mukaan lukien tiedot tuotteen tuotannossa käytettyjen ainesten alkuperäasemasta. Viejä on vastuussa alkuperävakuutuksen ja annettujen tietojen oikeellisuudesta.

2.   Alkuperävakuutus on annettava käyttäen yhtä liitteessä 7 vahvistettua kielitoisintoa laskulla tai jollakin muulla asiakirjalla, jossa alkuperätuote kuvataan riittävän tarkasti sen yksilöimisen mahdollistamiseksi. Viejä on vastuussa riittävän yksityiskohtaisten tietojen antamisesta alkuperätuotteen yksilöimiseksi. Tuojaosapuoli ei vaadi tuojalta alkuperävakuutuksen käännöksen esittämistä.

3.   Alkuperävakuutus on voimassa 12 kuukautta siitä päivästä alkaen, jona se on laadittu, tai tuojaosapuolen määrittämän pidemmän ajan, joka saa olla enintään 24 kuukautta.

4.   Alkuperävakuutus voi koskea

5.   Jos harmonoidun järjestelmän XV–XXI jaksoon kuuluvat, harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 2 a alakohdassa tarkoitetut kokoamattomat tai osiinsa puretut tuotteet tuodaan tuojan pyynnöstä maahan osalähetyksinä, tällaisista tuotteista voidaan käyttää yhtä alkuperävakuutusta tuojaosapuolen tulliviranomaisten määräämien edellytysten mukaisesti.

1.   Edellä olevan 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla tehtävän tullietuuskohtelua koskevan vaatimuksen esittämistä varten tuojan tiedon siitä, että tuote on viejäosapuolen alkuperätuote, on perustuttava tietoihin, jotka osoittavat, että kyseessä on tässä luvussa määrätyt vaatimukset täyttävä alkuperätuote.

2.   Jos tuoja ei voi saada tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja sen vuoksi, että viejä pitää kyseisiä tietoja luottamuksellisina tietoina, tai mistä tahansa muusta syystä, viejä voi ennen etuuskohtelun hakemista antaa alkuperävakuutuksen, jotta tuoja voi hakea tullietuuskohtelua 54 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla.

1.   Tuojan, joka esittää tullietuuskohtelua koskevan vaatimuksen tuojaosapuolen alueelle tuodusta tuotteesta, on vähintään kolmen vuoden ajan tuotteen tuontipäivästä säilytettävä

2.   Viejän, joka on laatinut alkuperävakuutuksen, on vähintään neljän vuoden ajan alkuperävakuutuksen laatimisesta säilytettävä alkuperävakuutuksen jäljennös ja kaikki muut tiedot, jotka osoittavat, että tuote täyttää alkuperäaseman saamista koskevat vaatimukset.

3.   Tämän artiklan mukaisesti säilytettävät tiedot voidaan pitää sähköisessä muodossa.

1.   Poiketen siitä, mitä 54–58 artiklassa määrätään, ja edellyttäen että tuotteen on ilmoitettu täyttävän tämän luvun vaatimukset eikä tuojaosapuolen tulliviranomaisilla ole syytä epäillä kyseisen ilmoituksen todenmukaisuutta, tuojaosapuolen on myönnettävä tullietuuskohtelu

2.   Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin tuotteisiin:

3.   Tuoja on vastuussa ilmoituksen oikeellisuudesta ja tässä luvussa määrättyjen vaatimusten noudattamisesta. Edellä 59 artiklassa vahvistettuja tietojen säilyttämistä koskevia vaatimuksia ei sovelleta tämän artiklan mukaiseen tuojaan.

1.   Tuojaosapuolen tulliviranomainen voi tehdä tarkastuksen varmistaakseen, että tuote on alkuperätuote tai että muut tämän luvun vaatimukset täyttyvät, riskinarviointimenetelmien pohjalta, joihin voi sisältyä sattumanvarainen valinta. Tällaiset tarkastukset voidaan tehdä esittämällä tietopyyntö 54 artiklassa tarkoitetun vaatimuksen esittäneelle tuojalle tuonti-ilmoituksen esittämisen aikana, ennen tuotteiden luovutusta tai tuotteiden luovutuksen jälkeen.

2.   Edellä olevan 1 kohdan nojalla edellytettyjen tietojen on katettava ainoastaan seuraavat seikat:

3.   Toimittaessaan vaadittuja tietoja tuoja voi lisätä niihin muita tietoja, jotka se katsoo merkityksellisiksi tarkastuksen kannalta.

4.   Jos tullietuuskohtelua koskeva vaatimus perustuu alkuperävakuutukseen, tuojan on esitettävä kyseinen alkuperävakuutus, mutta tuoja voi vastata tuojaosapuolen tulliviranomaiselle, ettei tuoja voi toimittaa 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

5.   Jos tullietuuskohtelua koskeva vaatimus perustuu tuojan tietoon, tarkastuksen toteuttava tuojaosapuolen tulliviranomainen voi pyydettyään ensin tietoja 1 kohdan mukaisesti pyytää tuojalta lisätietoja, jos kyseinen tulliviranomainen katsoo, että lisätiedot ovat tarpeen tuotteen alkuperäaseman tai tämän luvun muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tuojaosapuolen tulliviranomainen voi tarvittaessa pyytää tuojalta erityisiä asiakirjoja ja tietoja.

6.   Jos tuojaosapuolen tulliviranomainen päättää keskeyttää tullietuuskohtelun myöntämisen asianomaiselle tuotteelle tarkastuksen tulosten saamiseen asti, sen on tarjottava tuojalle mahdollisuutta luovuttaa tuote, jos aiheelliset varotoimenpiteet, mukaan lukien vakuudet, toteutetaan. Tullietuuskohtelun keskeyttäminen on lopetettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tuojaosapuolen tulliviranomainen on varmentanut asianomaisten tuotteiden alkuperäaseman tai tämän luvun muiden vaatimusten täyttymisen.

1.   Tämän luvun asianmukaista soveltamista varten osapuolet tekevät kummankin osapuolen tulliviranomaisten välityksellä yhteistyötä varmistaessaan, että tuote on alkuperätuote ja muiden tässä luvussa vahvistettujen vaatimusten mukainen.

2.   Jos tullietuuskohtelua koskeva vaatimus on perustunut alkuperävakuutukseen, tarkastuksen toteuttava tuojaosapuolen tulliviranomainen voi tapauksen mukaan, pyydettyään ensin tietoja 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja tuojalta saadun vastauksen perusteella, myös pyytää tietoja viejäosapuolen tulliviranomaiselta kahden vuoden kuluessa tuotteiden tuonnista tai siitä hetkestä, jona vaatimus tehdään 55 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla, jos tarkastuksen toteuttava tuojaosapuolen tulliviranomainen katsoo, että tuotteen alkuperäaseman tai muiden tässä luvussa määrättyjen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi tarvitaan lisätietoja. Tietopyyntöön on sisällyttävä seuraavat seikat:

Lisäksi tuojaosapuolen tulliviranomainen voi tarvittaessa pyytää viejäosapuolen tulliviranomaiselta erityisiä asiakirjoja ja tietoja.

3.   Viejäosapuolen tulliviranomainen voi lakiensa ja määräystensä mukaisesti pyytää asiakirjoja tai tutkimusta pyytämällä mahdollisia todisteita tai käymällä viejän tiloissa tutustuakseen asiakirjoihin ja tuotteen tuotannossa käytettäviin laitteistoihin.

4.   Rajoittamatta 5 kohdan soveltamista viejäosapuolen tulliviranomaisen, joka saa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön, on toimitettava tuojaosapuolen tulliviranomaiselle seuraavat tiedot:

5.   Viejäosapuolen tulliviranomainen ei toimita 4 kohdan a, d ja f alakohdassa tarkoitettuja tietoja tuojaosapuolen tulliviranomaiselle, jos viejä katsoo kyseisten tietojen olevan luottamuksellisia.

6.   Kumpikin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle tulliviranomaisten yhteystiedot ja ilmoittaa toiselle osapuolelle kaikista tällaisten yhteystietojen muutoksista 30 päivän kuluessa muutoksesta.

1.   Rajoittamatta 3 kohdan soveltamista tuojaosapuolen tulliviranomainen voi evätä tullietuuskohtelun, jos

2.   Tuojaosapuolen tulliviranomainen voi evätä tullietuuskohtelun tuotteelta, jolle tuoja vaatii tullietuuskohtelua, jos tuoja ei noudata tämän luvun muita kuin tuotteiden alkuperäasemaan liittyviä vaatimuksia.

3.   Jos tuojaosapuolen tulliviranomaisella on riittävä peruste evätä tullietuuskohtelu tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tapauksissa, joissa viejäosapuolen tulliviranomainen on 62 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla antanut lausunnon, joka vahvistaa tuotteiden alkuperäaseman, tuojaosapuolen tulliviranomaisen on ilmoitettava viejäosapuolen tulliviranomaiselle aikeestaan evätä tullietuuskohtelu kahden kuukauden kuluessa mainitun lausunnon vastaanottopäivästä.

Jos tällainen ilmoitus annetaan, jommankumman osapuolen pyynnöstä järjestetään neuvottelut kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen päivämäärästä. Neuvottelujaksoa voidaan jatkaa tapauskohtaisesti osapuolten tulliviranomaisten yhteisellä sopimuksella. Neuvottelut voidaan käydä tulliyhteistyötä ja alkuperäsääntöjä käsittelevän erityiskauppakomitean vahvistaman menettelyn mukaisesti.

Jos tuojaosapuolen tulliviranomainen ei voi vahvistaa tuotetta alkuperätuotteeksi, tuojaosapuolen tulliviranomainen voi evätä tullietuuskohtelun neuvottelujakson päättyessä annettuaan tuojalle mahdollisuuden tulla kuulluksi, jos tuojaosapuolen tulliviranomaisella on epäämiseen riittävät perusteet. Kun viejäosapuolen tulliviranomainen vahvistaa tuotteiden alkuperäaseman ja perustelee tällaisen päätelmänsä, tuojaosapuolen tulliviranomainen ei saa kuitenkaan evätä tullietuuskohtelua tuotteelta yksinomaan sillä perusteella, että on sovellettu 62 artiklan 5 kohtaa.

4.   Tuojan ja tuojaosapuolen tulliviranomaisen väliset erimielisyydet on kaikissa tapauksissa ratkaistava tuojaosapuolen lainsäädännön mukaisesti.

1.   Kummankin osapuolen on säilytettävä lakiensa ja määräystensä mukaisesti toisen osapuolen tämän luvun nojalla sille toimittamien tietojen luottamuksellisuus ja suojattava kyseiset tiedot paljastamiselta.

2.   Sen estämättä, mitä 62 artiklan 5 kohdassa määrätään, jos viejäosapuolen tai tuojaosapuolen tulliviranomainen on saanut viejältä 61 ja 62 artiklan soveltamisen myötä liikesalaisuuksia, kyseisiä tietoja ei saa paljastaa.

3.   Kummankin osapuolen on varmistettava, että tämän luvun nojalla kerättyjä luottamuksellisia tietoja ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin alkuperän määrittämistä ja tulliasioita koskevien päätösten ja määrittelyjen hallinnointiin ja niiden täytäntöönpanon valvontaan, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tähän on saatu luottamukselliset tiedot toimittaneen henkilön tai osapuolen lupa.

4.   Sen estämättä, mitä 3 kohdassa määrätään, osapuoli voi sallia tämän luvun nojalla kerätyn tiedon käyttämisen hallinnollisessa menettelyssä, tuomioistuinmenettelyssä tai tuomioistuintyyppisessä menettelyssä, joka on käynnistetty tämän luvun täytäntöönpanemiseksi annetun tulliasioihin liittyvän lainsäädännön rikkomisen vuoksi. Osapuolen on ilmoitettava tietojen tällaisesta käytöstä etukäteen tiedot toimittaneelle henkilölle tai osapuolelle.

1.   Tätä lukua sovellettaessa unionin osalta käsitteeseen 'osapuoli' eivät sisälly Ceuta ja Melilla.

2.   Ceutaan ja Melillaan tuotaviin Yhdistyneen kuningaskunnan alkuperätuotteisiin sovelletaan kaikilta osin tämän sopimuksen nojalla samaa tullikohtelua, jota sovelletaan unionin tullialueen alkuperätuotteisiin Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan Euroopan unioniin liittymisestä tehdyn asiakirjan pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta myöntää sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien Ceutan ja Melillan alkuperätuotteiden tuonnille saman tullikohtelun kuin unionista tuotaville unionin alkuperätuotteille.

3.   Tässä luvussa tarkoitettuja alkuperäsääntöjä ja alkuperämenettelyjä sovelletaan soveltuvin osin Yhdistyneestä kuningaskunnasta Ceutaan ja Melillaan vietäviin tuotteisiin sekä Ceutasta ja Melillasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vietäviin tuotteisiin.

4.   Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.

5.   Unionin, Yhdistyneen kuningaskunnan sekä Ceutan ja Melillan väliseen tuotteiden tuontiin ja vientiin sovelletaan 40 artiklaa.

6.   Viejien on tehtävä alkuperävakuutuksen tekstin kenttään 3 merkintä "Yhdistynyt kuningaskunta" tai "Ceuta ja Melilla" tuotteen alkuperän mukaan.

7.   Espanjan kuningaskunnan tulliviranomainen vastaa tämän luvun soveltamisesta ja täytäntöönpanosta Ceutassa ja Melillassa.

1.   Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan.

2.   Lisäksi tässä luvussa vahvistetaan eläinten hyvinvointiin, mikrobilääkeresistenssiin ja kestäviin elintarvikejärjestelmiin liittyvää yhteistyötä koskevat erilliset määräykset.

1.   Tässä luvussa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.   Tässä luvussa tarkoitetaan

3.   Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä erityiskauppakomitea voi hyväksyä muita määritelmiä tämän luvun soveltamista varten ottaen huomioon sanastot ja määritelmät, joita ovat laatineet asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt, kuten Codex, OIE ja IPPC.

4.   Terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset määritelmät ovat etusijalla siltä osin kuin terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän erityiskauppakomitean hyväksymien määritelmien tai Codexissa, OIE:ssa ja IPPC:ssa hyväksyttyjen määritelmien ja terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaisten määritelmien välillä on ristiriitaa. Jos terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän erityiskauppakomitean hyväksymien määritelmien ja Codexissa, OIE:ssa tai IPPC:ssa vahvistettujen määritelmien välillä on ristiriita, sovelletaan Codexissa, OIE:ssa ja IPPC:ssa vahvistettuja määritelmiä.

1.   Osapuolet soveltavat suojelun asianmukaisen tasonsa saavuttamiseksi terveys- ja kasvinsuojelutoimia, jotka perustuvat asiaankuuluvien määräysten, myös terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen 5 artiklan, mukaiseen riskinarviointiin.

2.   Osapuolet eivät käytä terveys- ja kasvinsuojelutoimia luodakseen perusteettomia kaupan esteitä.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa tämän luvun mukaisesti vahvistettujen kauppaan liittyvien terveys- ja kasvinsuojelumenettelyjen ja -hyväksyntöjen osalta, että

4.   Osapuolet eivät ilman tieteellistä ja teknistä perustetta käytä 3 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä tai mitään lisätietopyyntöjä viivyttääkseen pääsyä markkinoilleen.

5.   Kumpikin osapuoli varmistaa, ettei mikään sen edellyttämä hallinnollinen menettely, joka liittyy elintarviketurvallisuutta, eläinten terveyttä tai kasvien terveyttä koskeviin tuontiedellytyksiin, aiheuta suurempaa rasitetta tai rajoita kauppaa enempää kuin on tarpeen, jotta tuojaosapuoli saa kohtuullisen varmuuden siitä, että kyseiset edellytykset täyttyvät. Kumpikin osapuoli varmistaa, että hallinnollisista menettelyistä kaupalle aiheutuvat kielteiset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja että selvitysprosessit pysyvät yksinkertaisina ja nopeina, samalla kun täytetään tuojaosapuolen asettamat edellytykset.

6.   Tuojaosapuoli ei saa ottaa käyttöön hallinnollista lisäjärjestelmää tai -menettelyä, joka haittaa tarpeettomasti kauppaa.

1.   Jos tuojaosapuoli edellyttää virallisia todistuksia, todistusmallien on oltava

2.   Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä erityiskauppakomitea voi sopia erityistapauksista, joissa 1 kohdassa tarkoitettuja todistusmalleja vahvistettaisiin vain viejäosapuolen alueen jollekin osalle tai joillekin osille. Osapuolet edistävät sähköisten todistusten ja muun kauppaa helpottavan tekniikan käyttöä.

1.   Rajoittamatta kummankaan osapuolen terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen ja tämän luvun mukaisia oikeuksia ja velvoitteita tuojaosapuolen tuontiedellytyksiä on sovellettava viejäosapuolen koko alueeseen johdonmukaisella tavalla.

2.   Viejäosapuolen on varmistettava, että toisen osapuolen alueelle vietävät tuotteet, kuten eläimet ja eläintuotteet, kasvit ja kasvituotteet tai muut vastaavat tavarat, täyttävät tuojaosapuolen terveys- ja kasvinsuojeluvaatimukset.

3.   Tuojaosapuoli voi vaatia, että tiettyjen tuotteiden tuonti edellyttää lupaa. Tällainen lupa myönnetään viejäosapuolen asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen tekemän pyynnön jälkeen, jos viejäosapuoli osoittaa tuojaosapuolta tyydyttävällä tavalla objektiivisesti, että tuojaosapuolen luvalle asettamat vaatimukset täyttyvät. Viejäosapuolen asianomainen toimivaltainen viranomainen voi hakea lupaa koko viejäosapuolen alueen osalta. Tuojaosapuoli hyväksyy tällaiset pyynnöt tällä perusteella, jos ne täyttävät tässä kohdassa esitetyt tuojaosapuolen lupavaatimukset.

4.   Tuojaosapuoli ei ota käyttöön muita lupavaatimuksia niiden vaatimusten lisäksi, joita sovelletaan siirtymäkauden päättyessä, paitsi jos tällaisten vaatimusten soveltaminen muihin tuotteisiin on perusteltua ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen kohdistuvien merkittävien riskien lieventämiseksi.

5.   Tuojaosapuolen on vahvistettava kaikille tuotteille tuontiedellytykset ja ilmoitettava ne toiselle osapuolelle. Tuojaosapuolen on varmistettava, että sen tuontiedellytyksiä sovelletaan oikeasuhteisesti ja syrjimättömästi.

6.   Rajoittamatta terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen 5 artiklan 7 kohdan mukaisten väliaikaisten toimien soveltamista on niiden tuotteiden tai muiden vastaavien tavaroiden, joihin liittyy kasvien terveyttä koskeva huolenaihe, tuontiedellytykset rajattava toimenpiteisiin, joilla suojaudutaan tuojaosapuolen säänneltyjä kasvintuhoojia vastaan, ja tuontiedellytyksiä sovelletaan viejäosapuolen koko alueeseen.

7.   Sen estämättä, mitä 1 ja 3 kohdassa määrätään, jos on kyse tiettyä tuotetta koskevista tuontilupapyynnöistä, joissa viejäosapuoli on pyytänyt, että vain osa tai tietyt osat sen alueesta tutkitaan (unionin tapauksessa yksittäiset jäsenvaltiot), tuojaosapuolen on viipymättä aloitettava kyseisen pyynnön tutkiminen. Jos tuojaosapuoli saa tiettyä tuotetta koskevia pyyntöjä useammalta kuin yhdeltä viejäosapuolen osalta tai jos saadaan uusia pyyntöjä, jotka koskevat jo aiemmin luvan saanutta tuotetta, tuojaosapuolen on nopeutettava lupamenettelyn päätökseen saattamista ottaen huomioon viejäosapuolen eri osissa sovellettavat samanlaiset tai samankaltaiset terveys- ja kasvinsuojelujärjestelmät.

8.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvät valvonta-, tarkastus- ja hyväksyntämenettelyt aloitetaan ja saatetaan päätökseen ilman aiheetonta viivytystä. Tiedonantovaatimukset on rajattava siihen, mikä on tarpeen, jotta hyväksymisprosessissa voidaan ottaa huomioon tiedot, jotka ovat jo tuojaosapuolen saatavilla, kuten viejäosapuolen lainsäädäntökehystä ja tarkastuskertomuksia koskevat tiedot.

9.   Muutoin kuin asianmukaisesti perustelluissa osapuolen suojelun tasoon liittyvissä tilanteissa kumpikin osapuoli tarjoaa hyväksymismenettelyihinsä tehtyjen muutosten julkaisemisen ja niiden soveltamisen välisen siirtymäkauden, jotta toinen osapuoli voi tutustua ja sopeutua tällaisiin muutoksiin. Kumpikaan osapuoli ei saa perusteettomasti pitkittää ennen muutosten julkaisemisesta toimitettujen hakemusten hyväksymisprosessia.

10.   Edellä 3–8 kohdassa esitettyjen prosessien osalta on toteutettava seuraavat toimet:

11.   Tuojaosapuolen on hyväksyttävä lähetykset edellyttämättä, että tuojaosapuoli varmistaa ennen lähetysten lähtemistä viejämaan alueelta, että kyseiset lähetykset ovat vaatimusten mukaisia.

12.   Osapuoli voi kerätä maksuja kustannuksista, joita koituu erityisten terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyvien rajatarkastusten toteuttamisesta, eivätkä tällaiset maksut saisi ylittää kustannuksia, jotka niillä katetaan.

13.   Tuojaosapuolella on oikeus tehdä tuontitarkastuksia viejäosapuolen alueelta tuoduille tuotteille tuontiin liittyvien terveys- ja kasvinsuojeluvaatimustensa noudattamisen varmistamiseksi.

14.   Viejäosapuolen alueelta tuoduille tuotteille tehtyjen tuontitarkastusten on perustuttava tällaiseen tuontiin liittyvään terveys- ja kasvinsuojeluriskiin. Tuontitarkastuksia on tehtävä vain siinä määrin kuin on tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän ja terveyden suojelemiseksi, ja tarkastukset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja siten, että niiden vaikutus osapuolten väliseen kauppaan on mahdollisimman vähäinen.

15.   Tuojaosapuolen on asetettava viejäosapuolen pyynnöstä saataville tiedot siitä, mikä osuus viejäosapuolen tuotteista on tarkastettu.

16.   Jos tuontitarkastuksissa ilmenee asiaankuuluvien tuontiedellytysten vastaisuuksia, tuojaosapuolen toteuttamien toimien on perustuttava riskinarviointiin eikä niillä saa rajoittaa kauppaa enempää kuin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaisen tason saavuttaminen edellyttää.

1.   Tuojaosapuoli voi perustelluissa tapauksissa pitää yllä luetteloa hyväksytyistä laitoksista, jotka täyttävät sen tuontivaatimukset, edellytyksenä eläintuotteiden tuonnin sallimiselle näistä laitoksista.

2.   Hyväksyttyjen laitosten luetteloja saa edellyttää vain sellaisten tuotteiden osalta, joiden osalta niitä edellytettiin siirtymäkauden päättyessä, paitsi jos niiden edellyttäminen on perusteltua ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvien merkittävien riskien lieventämiseksi.

3.   Viejäosapuoli antaa tuojaosapuolelle tiedoksi luettelon laitoksista, jotka täyttävät viejäosapuolen antamiin takeisiin perustuvat tuojaosapuolen edellytykset.

4.   Tuojaosapuoli hyväksyy viejäosapuolen pyynnöstä laitokset, jotka sijaitsevat viejäosapuolen alueella, viejäosapuolen antamien takeiden perusteella ilman yksittäisten laitosten ennakkotarkastusta.

5.   Jollei tuojaosapuoli pyydä lisätietoja ja jos viejäosapuoli on antanut takeet, tuojaosapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset tai hallinnolliset toimenpiteet sovellettavien oikeudellisten menettelyjensä mukaisesti tuonnin sallimiseksi kyseisistä laitoksista ilman aiheetonta viivytystä.

6.   Tuojaosapuoli saattaa hyväksyttyjen laitosten luettelon julkisesti saataville.

7.   Jos tuojaosapuoli päättää hylätä viejäosapuolen pyynnön, joka koskee laitoksen lisäämisen hyväksymistä hyväksyttyjen laitosten luetteloon, tuojaosapuolen on ilmoitettava asiasta viejäosapuolelle viipymättä ja toimitettava vastaus, mukaan lukien tiedot niistä vaatimustenvastaisuuksista, jotka johtivat laitoksen hyväksynnän hylkäämiseen.

1.   Kumpikin osapuoli pyrkii kauppaan sovellettavien terveys- ja kasvinsuojelutoimien avoimuuteen ja toteuttaa sitä varten seuraavat toimet:

2.   Kun osapuoli on asettanut 1 kohdan mukaiset tiedot saataville antamalla ilmoituksen WTO:n ilmoitusten keskusrekisterille tai asiaankuuluvalle kansainväliselle standardointielimelle sen asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti, 1 kohdan mukaiset vaatimukset, jotka koskevat näitä tietoja, on täytetty.

1.   Osapuolet tunnustavat vyöhykejaon käsitteen, joka kattaa "taudeista tai kasvintuhoojista vapaat alueet", "suoja-alueet" sekä "alueet, joilla esiintyy vain vähän tauteja tai kasvintuhoojia", ja soveltavat sitä osapuolten väliseen kauppaan terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaisesti, mukaan lukien terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen 6 artiklan käytännön toteutuksen edistämistä koskevat ohjeet (terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän WTO-komitean päätös G/SPS/48) sekä asiaa koskevat OIE:n ja IPPC:n suositukset, standardit ja ohjeet. Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä erityiskauppakomitea voi määritellä tarkemmin näihin menettelyihin liittyviä yksityiskohtia ottaen huomioon asiaa koskevat terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen, OIE:n ja IPPC:n standardit, ohjeet tai suositukset.

2.   Osapuolet voivat myös sopia OIE:n maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön 4.4 ja 4.5 luvussa ja OIE:n vesieläinten terveyttä koskevan säännöstön 4.1 ja 4.2 luvussa tarkoitettuun lokerointikäsitteeseen liittyvästä yhteistyöstä.

3.   Vahvistaessaan tai ylläpitäessään 1 kohdassa tarkoitettuja alueita osapuolten on otettava huomioon esimerkiksi sellaiset tekijät kuin maantieteellinen sijainti, ekosysteemit, epidemiologinen seuranta sekä terveys- ja kasvinsuojelutarkastusten tehokkuus.

4.   Vahvistettaessa tai ylläpidettäessä tuontiedellytyksiä eläinten ja eläintuotteiden osalta viejäosapuolen pyynnöstä tuojaosapuoli tunnustaa viejäosapuolen vahvistamat taudeista vapaat alueet perustaksi harkittaessa tuonnin sallimisesta tai ylläpitämisestä tehtävää päätöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 ja 9 kohdan soveltamista.

5.   Viejäosapuoli nimeää 4 kohdassa tarkoitetut alueensa osat ja antaa pyynnöstä täydellisen selityksen ja asiaa tukevat tiedot, jotka perustuvat OIE:n standardeihin, tai muilla terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän erityiskauppakomitean vahvistamilla tavoilla viejäosapuolen asiaankuuluvien viranomaisten kokemuksen kautta hankittujen tietojen pohjalta.

6.   Vahvistettaessa tai ylläpidettäessä kasvinsuojelua koskevia tuontiedellytyksiä kasvien, kasvituotteiden tai muiden vastaavien tavaroiden osalta viejäosapuolen pyynnöstä tuojaosapuoli tunnustaa viejäosapuolen vahvistamat kasvintuhoojista vapaat alueet, kasvintuhoojista vapaat tuotantopaikat, alueet, joilla esiintyy vain vähän kasvintuhoojia, ja suoja-alueet perustaksi harkittaessa tuonnin sallimisesta tai ylläpitämisestä tehtävää päätöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 ja 9 kohdan soveltamista.

7.   Viejäosapuoli nimeää sen kasvintuhoojista vapaat alueet, kasvintuhoojista vapaat tuotantopaikat, alueet, joilla esiintyy vain vähän kasvintuhoojia, tai suoja-alueet. Tuojaosapuolen pyynnöstä viejäosapuoli antaa täydellisen selityksen ja asiaa tukevat tiedot, jotka perustuvat IPPC:n alaisuudessa laadittuihin kasvinsuojelutoimenpiteitä koskeviin kansainvälisiin standardeihin, tai muilla terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän erityiskauppakomitean vahvistamilla tavoilla viejäosapuolen kasvinsuojeluviranomaisten kokemuksen kautta hankittujen tietojen pohjalta.

8.   Osapuolet tunnustavat taudeista vapaat alueet ja suoja-alueet, jotka ovat voimassa siirtymäkauden päättyessä.

9.   Edellä olevaa 8 kohtaa sovelletaan myös taudeista vapaiden alueiden ja suoja-alueiden (Yhdistyneen kuningaskunnan osalta kasvintuhoojista vapaiden alueiden) myöhempiin muutoksiin, paitsi tauti- tai kasvintuhoojatilanteen merkittävien muutosten tapauksessa.

10.   Osapuolet voivat suorittaa auditointeja ja tarkastuksia 79 artiklan nojalla tämän artiklan 4–9 kohdan täytäntöönpanoa varten.

11.   Minimoidakseen kaupan häiriöt osapuolet aloittavat tiiviin yhteistyön tavoitteenaan ylläpitää luottamusta menettelyihin, joilla vahvistetaan taudeista tai kasvintuhoojista vapaat alueet, kasvintuhoojista vapaat tuotantopaikat, alueet, joilla esiintyy vain vähän kasvintuhoojia tai tauteja, sekä suoja-alueet.

12.   Tuojaosapuolen on käytettävä oman määrityksensä pohjana viejäosapuolen toimittamia tietoja viejäosapuolta tai sen osia koskevasta eläinten tai kasvien terveystilanteesta terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen, OIE:n ja IPPC:n standardien mukaisesti ja otettava huomioon mahdollinen viejäosapuolen tekemä määritys.

13.   Jos tuojaosapuoli ei hyväksy tämän artiklan 12 kohdassa tarkoitettua viejäosapuolen tekemää määritystä, tuojaosapuolen on perusteltava hylkääminen objektiivisesti ja ilmoitettava sen syyt viejäosapuolelle sekä järjestettävä pyynnöstä neuvotteluja 80 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

14.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että 4–9 kohdassa sekä 12 ja 13 kohdassa vahvistetut velvoitteet toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä. Tuojaosapuoli nopeuttaa tauti- tai kasvintuhoojatilanteen tunnustamista, kun tilanne on tautien tai kasvintuhoojien esiintymän jälkeen palautunut.

15.   Jos osapuoli katsoo, että tietyllä alueella vallitsee tietyn taudin suhteen erityistilanne, joka täyttää OIE:n maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön 1.2 luvussa tai OIE:n vesieläinten terveyttä koskevan säännöstön 1.2 luvussa esitetyt kriteerit, se voi pyytää tämän tilanteen tunnustamista. Tuojaosapuoli voi pyytää elävien eläinten ja eläintuotteiden tuonnin osalta lisätakeita, jotka ovat tunnustetun tilanteen kannalta asianmukaisia.

1.   Tuojaosapuoli voi suorittaa seuraavien auditointeja ja varmennuksia:

2.   Osapuolet toteuttavat nämä auditoinnit ja varmennukset terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen määräysten mukaisesti ottaen huomioon asiaa koskevat Codexin, OIE:n tai IPPC:n kansainväliset standardit, ohjeet tai suositukset.

3.   Tällaisten auditointien ja varmennusten toteuttamiseksi tuojaosapuoli voi tietoja viejäosapuolelta pyytämällä tai tarkastuskäyntejä viejäosapuoleen tekemällä suorittaa auditointeja ja varmennuksia, joihin voi kuulua

4.   Tuojaosapuolen on jaettava viejäosapuolen kanssa 1 kohdan nojalla tehtyjen auditointien ja varmennusten tulokset ja päätelmät. Tuojaosapuoli voi julkaista tällaiset tulokset.

5.   Ennen auditoinnin tai varmennuksen aloittamista osapuolten on keskusteltava auditoinnin tai varmennuksen tavoitteista ja soveltamisalasta, viejäosapuolen arvioinnissa käytettävistä kriteereistä tai vaatimuksista sekä auditoinnin tai varmennuksen toteuttamisen etenemisestä ja menettelyistä, jotka on kirjattava auditointi- tai varmennussuunnitelmaan. Jolleivät osapuolet toisin sovi, tuojaosapuolen on toimitettava viejäosapuolelle auditointi- tai varmennussuunnitelma viimeistään 30 päivää ennen auditoinnin tai varmennuksen aloittamista.

6.   Tuojaosapuoli tarjoaa viejäosapuolelle tilaisuuden esittää kirjallisia huomautuksia auditointi- tai varmennusraportin luonnoksesta. Tuojaosapuoli toimittaa viejäosapuolelle kirjallisen loppuraportin tavallisissa tapauksissa kahden kuukauden kuluessa kyseisten huomautusten vastaanottamisesta.

7.   Kumpikin osapuoli vastaa tällaiseen auditointiin tai varmennukseen liittyvistä omista kustannuksistaan.

1.   Osapuoli ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä toiselle osapuolelle

2.   Jos osapuolella on merkittävä huoli elintarviketurvallisuudesta, kasvien tai eläinten terveydestä taikka terveys- ja kasvinsuojelutoimesta, jota toinen osapuoli on ehdottanut tai jonka se on toteuttanut, osapuoli voi pyytää teknisiä neuvotteluja toisen osapuolen kanssa. Pyynnön vastaanottavan osapuolen olisi vastattava pyyntöön ilman aiheetonta viivytystä. Kumpikin osapuoli pyrkii tarjoamaan tarvittavat tiedot, jotta vältetään kaupan häiriöt ja, tapauksen mukaan, päästään molemmille osapuolille hyväksyttävään ratkaisuun.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut neuvottelut voidaan järjestää puhelin- tai videoneuvotteluna taikka muulla osapuolten yhteisesti sopimalla viestintätavalla.

1.   Jos tuojaosapuoli katsoo, että ihmisten, eläinten tai kasvien elämään ja terveyteen kohdistuu vakava riski, tuojaosapuoli voi toteuttaa ihmisten, eläinten tai kasvien elämän ja terveyden suojelun kannalta välttämättömät toimenpiteet ilmoittamatta asiasta ennakkoon. Osapuolten välisessä kuljetuksessa olevien lähetysten osalta tuojaosapuoli harkitsee sopivinta ja kohtuullisinta ratkaisua kaupan tarpeettomien häiriöiden välttämiseksi.

2.   Toimenpiteet toteuttava osapuoli ilmoittaa kiireellisestä terveys- ja kasvinsuojelutoimesta toiselle osapuolelle mahdollisimman pian tehtyään toimen toteuttamista koskevan päätöksensä ja viimeistään 24 tunnin kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos osapuoli pyytää teknisiä neuvotteluja kiireellisen terveys- ja kasvinsuojelutoimen käsittelemiseksi, tekniset neuvottelut on pidettävä 10 päivän kuluessa kiireellisen terveys- ja kasvinsuojelutoimen ilmoittamisesta. Osapuolet ottavat huomioon kaikki teknisten neuvottelujen yhteydessä toimitetut tiedot. Neuvottelut käydään kaupan tarpeettomien häiriöiden välttämiseksi. Osapuolet voivat harkita erilaisia vaihtoehtoja toimenpiteiden toteuttamisen helpottamiseksi tai niiden korvaamiseksi.

3.   Tuojaosapuoli ottaa kohtuullisessa ajassa huomioon tiedot, jotka viejäosapuoli on toimittanut, tehdessään päätöstä lähetyksistä, joita kiireellisen terveys- ja kasvinsuojelutoimen hyväksymishetkellä kuljetetaan osapuolten välillä, jotta voidaan välttää kaupan tarpeettomat häiriöt.

4.   Tuojaosapuoli varmistaa, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden nojalla mahdollisesti toteutettuja hätätoimenpiteitä ei pidetä voimassa ilman tieteellistä näyttöä tai että ne hyväksytään terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen 5 artiklan 7 kohdan mukaisesti, jos tieteellinen näyttö on riittämätöntä.

1.   Tämän luvun täytäntöönpanemiseksi kummankin osapuolen on otettava huomioon kaikki seuraavat:

2.   Osapuolet antavat toisilleen viipymättä kuvauksen tämän luvun täytäntöönpanon osalta toimivaltaisista viranomaisistaan. Osapuolet ilmoittavat toisilleen kaikista näiden toimivaltaisten viranomaisten merkittävistä muutoksista.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sen toimivaltaisilla viranomaisilla on tarvittavat resurssit tämän luvun tehokasta täytäntöönpanoa varten.

1.   Osapuolet tunnustavat, että eläimet ovat tuntevia olentoja. Osapuolet tunnustavat myös eläinten hyvinvoinnin parantamisen ja elintarvikkeiden kestävien tuotantojärjestelmien välisen yhteyden.

2.   Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla edistääkseen eläinten hyvinvointia koskevien parhaiden mahdollisten käytäntöjen kehittämistä ja niiden täytäntöönpanoa. Osapuolet tekevät yhteistyötä erityisesti vahvistaakseen ja laajentaakseen eläinten hyvinvointia koskevien OIE:n standardien soveltamisalaa sekä niiden täytäntöönpanoa kiinnittäen erityistä huomiota tuotantoeläimiin.

3.   Osapuolet vaihtavat eläinten hyvinvoinnin alalla tietoja, asiantuntemusta ja kokemuksia, jotka koskevat erityisesti elintarviketuotantoon tarkoitettujen eläinten jalostusta, pitämistä, käsittelyä, kuljetusta ja teurastusta.

4.   Osapuolet vahvistavat eläinten hyvinvoinnin alalla tutkimusyhteistyötään, joka liittyy eläinten jalostukseen sekä siihen, miten eläimiä kohdellaan maatiloilla, kuljetuksen aikana ja teurastuksen yhteydessä.

1.   Osapuolet luovat vuoropuhelun ja yhteistyön puitteet vahvistaakseen mikrobilääkeresistenssin kehittymisen torjuntaa.

2.   Osapuolet tunnustavat, että mikrobilääkeresistenssi on vakava uhka ihmisten ja eläinten terveydelle. Mikrobilääkkeiden virheellinen käyttö eläintuotannossa, mukaan lukien käyttö muihin kuin hoitotarkoituksiin, voi edistää mikrobilääkeresistenssiä, josta voi aiheutua riski ihmisten elämälle. Osapuolet tunnustavat, että uhan luonne edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteinen terveys -lähestymistapaa.

3.   Osapuolet pyrkivät mikrobilääkeresistenssiä torjuakseen tekemään kansainvälistä yhteistyötä sellaisten alueellisten tai monenvälisten työohjelmien kanssa, joilla pyritään vähentämään tarpeetonta antibioottien käyttöä eläintuotannossa ja kieltämään kansainvälisesti niiden käyttö kasvua edistävinä aineina tavoitteena torjua mikrobilääkeresistenssiä yhteinen terveys -lähestymistavan ja maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

4.   Osapuolet tekevät asiaankuuluvissa kansainvälisissä järjestöissä yhteistyötä sellaisten kansainvälisten ohjeiden, standardien, suositusten ja toimien kehittämiseksi, joilla pyritään edistämään antibioottien maltillista ja vastuullista käyttöä kotieläintalouden ja eläinlääkinnän käytännöissä.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vuoropuhelun on katettava muun muassa seuraavat:

1.   Tätä lukua sovelletaan kaikkien sellaisten standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden valmisteluun, hyväksymiseen ja soveltamiseen, jotka voivat vaikuttaa osapuolten väliseen tavarakauppaan.

2.   Tätä lukua ei sovelleta

3.   Tämän luvun liitteitä sovelletaan tämän luvun lisäksi kyseisten liitteiden soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin. Mikä tahansa tämän luvun liitteessä oleva määräys, jonka mukaan kansainvälistä standardia, elintä tai organisaatiota on pidettävä merkityksellisenä tai tunnustettava sellaiseksi, ei estä pitämästä jonkin muun elimen tai organisaation kehittämää standardia asiaankuuluvana kansainvälisenä standardina 91 artiklan 4 ja 5 kohdan nojalla.

1.   Kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2–9 artiklat ja liitteet 1 ja 3 sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan sen osaksi soveltuvin osin.

2.   Tässä luvussa ja sen liitteissä käytetyillä termeillä tarkoitetaan samaa kuin kaupan teknisiä esteitä koskevassa sopimuksessa.

1.   Kumpikin osapuoli suorittaa suunniteltujen teknisten määräysten vaikutustenarvioinnin sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti. Tässä kohdassa ja 8 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä ja menettelyissä voidaan määrätä poikkeuksista.

2.   Kumpikin osapuoli arvioi ehdotetun teknisen määräyksen sellaiset käytettävissä olevat sääntelylliset ja muut vaihtoehdot, joilla voidaan saavuttaa osapuolen oikeutetut tavoitteet, kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2.2 artiklan mukaisesti.

3.   Kumpikin osapuoli käyttää asiaankuuluvia kansainvälisiä standardeja perustana omille teknisille määräyksilleen, lukuun ottamatta tilanteita, joissa osapuoli voi osoittaa, että tällaiset kansainväliset standardit olisivat tehoton tai epäasianmukainen keino oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.   Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO), sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC), kansainvälisen teleliiton (ITU) ja Codex Alimentariuksen, jäljempänä 'Codex', laatimia kansainvälisiä standardeja pidetään kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 ja 5 artiklassa ja liitteessä 3 tarkoitettuina kansainvälisinä standardeina.

5.   Myös muiden kansainvälisten järjestöjen laatimaa standardia voidaan pitää kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 ja 5 artiklassa ja liitteessä 3 tarkoitettuna kansainvälisenä standardina edellyttäen, että:

6.   Jos osapuoli ei käytä kansainvälisiä standardeja perustana tekniselle määräykselle, kyseinen osapuoli nimeää toisen osapuolen pyynnöstä mahdolliset merkittävät poikkeamat asiaankuuluvasta kansainvälisestä standardista, selittää syyt, joiden vuoksi tällaiset standardit on katsottu epäasianmukaisiksi tai tehottomiksi tavoitteen kannalta, ja antaa tieteellisen tai teknisen näytön, johon kyseinen arvio on perustunut.

7.   Kumpikin osapuoli tarkastelee teknisiä määräyksiään lähentääkseen niitä asiaankuuluviin kansainvälisiin standardeihin ottaen huomioon muun muassa asiaankuuluvien kansainvälisten standardien tuoreet muutokset ja mahdolliset muutokset niissä olosuhteissa, joiden vuoksi asiaankuuluvasta kansainvälisestä standardista on poikettu.

8.   Rajoittamatta tämän otsakkeen X osaston määräysten soveltamista kumpikin osapuoli varmistaa laatiessaan merkittävää teknistä määräystä, jolla voi olla huomattava vaikutus kauppaan, omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti, että käytössä on menettelyjä, joilla henkilöt voivat ilmaista mielipiteensä julkisessa kuulemismenettelyssä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa esiintyy tai uhkaa esiintyä kiireellisiä turvallisuuteen, terveyteen, ympäristöön tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Kumpikin osapuoli mahdollistaa toisen osapuolen henkilöiden osallistumisen tällaisiin kuulemisiin ehdoin, jotka ovat yhtä suotuisat kuin sen omille kansalaisille myönnetyt ehdot, ja julkistaa kyseisten kuulemismenettelyjen tulokset.

1.   Kumpikin osapuoli kannustaa alueelleen sijoittautuneita standardointielimiä sekä alueellisia standardointielimiä, joissa osapuoli tai sen alueelle sijoittautuneet standardointielimet ovat jäseniä,

2.   Osapuolet vaihtavat tietoja

3.   Jos standardeista tehdään pakollisia liittämällä ne osaksi teknisen määräyksen luonnosta tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä tai viittaamalla niihin, 94 artiklassa sekä kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 tai 5 artiklassa vahvistettuja avoimuutta koskevia velvoitteita sovelletaan.

1.   Teknisten määräysten valmistelua, hyväksymistä ja soveltamista koskevaa 91 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin myös vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyihin.

2.   Jos osapuoli edellyttää vaatimustenmukaisuuden arviointia erityisenä varmennuksena siitä, että tuote on teknisen määräyksen mukainen, osapuoli

3.   Jos osapuoli edellyttää kolmannen osapuolen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia erityisenä varmennuksena siitä, että tuote on teknisen määräyksen mukainen, eikä osapuoli ole varannut tätä tehtävää 4 kohdassa tarkoitetulle valtion viranomaiselle, osapuoli

4.   Mikään tässä artiklassa ei estä osapuolta edellyttämästä, että tiettyjä tuotteita koskevan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suorittavat osapuolen määrittelemät valtion viranomaiset. Jos osapuoli edellyttää, että sen erityinen valtion viranomainen suorittaa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, osapuoli

5.   Sen estämättä, mitä 2–4 kohdassa määrätään, kumpikin osapuoli hyväksyy tavarantoimittajan vaatimustenmukaisuutta koskevan ilmoituksen todisteeksi teknisten määräystensä noudattamisesta niillä tuotealoilla, joilla osapuoli tekee niin tämän sopimuksen tullessa voimaan.

6.   Kumpikin osapuoli julkaisee tiedotustarkoituksessa luettelon 5 kohdassa tarkoitetuista tuotealoista sekä viittaukset sovellettaviin teknisiin määräyksiin ja ylläpitää kyseistä luetteloa.

7.   Sen estämättä, mitä 5 kohdassa määrätään, kumpi tahansa osapuoli voi ottaa käyttöön kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin sovellettavia pakollista kolmannen osapuolen suorittamaa testausta tai sertifiointia koskevia vaatimuksia sillä edellytyksellä, että kyseiset vaatimukset ovat perusteltuja oikeutettujen tavoitteiden kannalta ja oikeassa suhteessa siihen, että tuojaosapuoli saa kohtuullisen varmuuden siitä, että tuotteet ovat sovellettavien teknisten määräysten tai standardien mukaisia, ottaen huomioon riskit, joita vaatimustenvastaisuudesta aiheutuisi.

8.   Osapuoli, joka ehdottaa 7 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen käyttöönottoa, ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle varhaisessa vaiheessa ja ottaa toisen osapuolen esittämät huomautukset huomioon kaikkien tällaisten vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen laatimisessa.

1.   Lukuun ottamatta tapauksia, joissa esiintyy tai uhkaa esiintyä kiireellisiä turvallisuuteen, terveyteen, ympäristön suojeluun tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä ongelmia, kumpikin osapuoli antaa toiselle osapuolelle mahdollisuuden toimittaa kirjallisia huomautuksia ilmoitetuista ehdotetuista teknisistä määräyksistä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä vähintään 60 päivän ajanjakson ajan siitä päivästä, jona ilmoitus kyseisistä määräyksistä tai menettelyistä on toimitettu WTO:n ilmoitusten keskusrekisteriin. Osapuoli tarkastelee myönteisesti kohtuullista pyyntöä, joka koskee huomautusten esittämiseen varatun ajan jatkamista.

2.   Kumpikin osapuoli toimittaa sähköisen version ilmoituksen koko tekstistä ilmoituksen yhteydessä. Ilmoittava osapuoli antaa yksityiskohtaisen ja kattavan kuvauksen toimenpiteen sisällöstä WTO:n ilmoitusmallissa, jos ilmoitettu teksti ei ole laadittu jollakin WTO:n virallisista kielistä.

3.   Jos osapuoli saa toiselta osapuolelta kirjallisia huomautuksia ehdottamastaan teknisestä määräyksestä tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä, osapuoli

4.   Kumpikin osapuoli pyrkii julkaisemaan verkkosivustolla vastauksensa huomautuksiin, jotka se saa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen, viimeistään hyväksytyn teknisen määräyksen tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn julkaisupäivänä.

5.   Kumpikin osapuoli antaa toisen osapuolen pyynnöstä tietoja sellaisen teknisen määräyksen tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn tavoitteista, oikeusperustasta ja perusteista, jotka osapuoli on hyväksynyt tai aikoo hyväksyä.

6.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sen hyväksymät tekniset määräykset ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt julkaistaan verkkosivustolla, joka on maksutta saatavilla.

7.   Kumpikin osapuoli antaa tietoja teknisten määräysten tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen hyväksymisestä ja voimaantulosta sekä hyväksytyistä lopullisista teksteistä WTO:lle toimitettuun alkuperäiseen ilmoitukseen tehdyllä lisäyksellä.

8.   Kumpikin osapuoli varaa riittävästi aikaa teknisten määräysten julkaisun ja niiden voimaantulon välille, jotta toisen osapuolen talouden toimijoilla on aikaa sopeutua määräyksiin. 'Riittävällä ajalla' tarkoitetaan vähintään kuutta kuukautta, ellei tämä tekisi oikeutettujen tavoitteiden saavuttamista tehottomaksi.

9.   Osapuoli tarkastelee myönteisesti toisen osapuolen esittämää kohtuullista pyyntöä, joka on saatu ennen 1 kohdassa tarkoitetun huomautusten esittämistä varten varatun jakson päättymistä ja joka koskee teknisen määräyksen hyväksymisen ja voimaantulon välisen ajanjakson pidentämistä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa viivästys tekisi oikeutettujen tavoitteiden saavuttamisen tehottomaksi.

10.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 10 artiklan mukaisesti perustettu tiedotuskeskus tarjoaa tietoa ja vastauksia jollakin WTO:n virallisella kielellä toisen osapuolen tai toisen osapuolen asianomaisten henkilöiden kohtuullisiin kyselyihin, jotka koskevat hyväksyttyjä teknisiä määräyksiä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä.

1.   Osapuolen tekniset määräykset voivat sisältää tai niissä voidaan käsitellä yksinomaan pakollisia merkintävaatimuksia. Tällaisissa tapauksissa näihin teknisiin määräyksiin sovelletaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2.2 artiklan periaatteita.

2.   Jos osapuoli vaatii tuotteiden pakollista merkitsemistä, sovelletaan kaikkia seuraavia edellytyksiä:

1.   Osapuolet tunnustavat markkinavalvontaa sekä muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta koskevan yhteistyön merkityksen kaupan helpottamiselle ja kuluttajien ja muiden käyttäjien suojelemiselle sekä tiedonjakoon perustuvan vastavuoroisen luottamuksen rakentamisen tärkeyden.

2.   Markkinavalvonnan riippumattoman ja puolueettoman toiminnan takaamiseksi osapuolet varmistavat

3.   Osapuolet tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden alalla, mihin voivat sisältyä erityisesti seuraavat:

4.   Kumppanuusneuvosto pyrkii parhaansa mukaan vahvistamaan liitteessä 16 mahdollisimman pian ja mieluiten kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta järjestelyn, joka koskee säännöllistä tietojenvaihtoa muita tuotteita kuin elintarvikkeita koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RAPEX) tai sen seuraajan ja General Product Safety Regulations 2005 -asetuksen (yleistä tuoteturvallisuutta koskeva vuoden 2005 asetus) nojalla perustetun markkinavalvontaa ja tuoteturvallisuutta käsittelevän tietokannan tai sen seuraajan välillä muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siihen liittyvistä ennalta ehkäisevistä, rajoittavista ja korjaavista toimista.

Järjestelylle on määritettävä yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti

5.   Kumppanuusneuvosto voi vahvistaa liitteessä 17 järjestelyn muiden vaatimustenvastaisten tuotteiden kuin elintarvikkeiden osalta toteutettuja toimia koskevaa säännöllistä, muuta kuin 4 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa varten, sähköinen tietojenvaihto mukaan lukien.

6.   Kumpikin osapuoli käyttää 3, 4 ja 5 kohdan nojalla saatuja tietoja yksinomaan kuluttajien, terveyden, turvallisuuden tai ympäristön suojelun tarkoituksiin.

7.   Kumpikin osapuoli käsittelee 3, 4 ja 5 kohdan nojalla saatuja tietoja luottamuksellisina.

8.   Edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa järjestelyissä on täsmennettävä vaihdettavien tietojen laji, vaihtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen soveltaminen. Kumppanuusneuvostolla on toimivalta tehdä päätöksiä liitteissä 16 ja 17 esitettyjen järjestelyjen määrittämiseksi tai muuttamiseksi.

9.   Tässä artiklassa 'markkinavalvonnalla' tarkoitetaan markkinavalvonta- ja lainvalvontaviranomaisten osapuolen menettelyiden pohjalta harjoittamaa toimintaa ja toteuttamia toimenpiteitä, yhteistyössä talouden toimijoiden kanssa harjoitettu toiminta ja toteutetut toimet mukaan lukien, jotta kyseinen osapuoli voi valvoa, että tuotteet ovat turvallisia ja sen laeissa ja määräyksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisia, tai puuttua näihin seikkoihin.

10.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki sen markkinavalvonta- ja lainvalvontaviranomaisten toteuttamat toimenpiteet, joilla toisen osapuolen alueelta tuotu tuote vedetään pois sen markkinoilta tai kielletään sen saattaminen sen markkinoille tai rajoitetaan tällaista markkinoille saattamista sovellettavan lainsäädännön noudattamatta jättämiseen liittyvistä syistä, ovat oikeasuhteisia ja että niissä todetaan tarkat perusteet, joihin toimenpiteet perustuvat, ja että ne annetaan viipymättä tiedoksi asianomaiselle talouden toimijalle.

1.   Jos osapuoli katsoo, että toisen osapuolen ehdotus tai luonnos tekniseksi määräykseksi tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyksi saattaa vaikuttaa merkittävästi osapuolten väliseen kauppaan, se voi pyytää teknisten keskustelujen käymistä asiasta. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti toiselle osapuolelle, ja siinä on yksilöitävä

2.   Osapuoli toimittaa pyyntönsä 99 artiklan mukaisesti nimettyyn toisen osapuolen yhteyspisteeseen.

3.   Osapuolet tapaavat jommankumman osapuolen pyynnöstä keskustellakseen pyynnössä esitetyistä huolenaiheista henkilökohtaisesti taikka video- tai teleneuvotteluna 60 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä ja pyrkivät ratkaisemaan asian mahdollisimman nopeasti. Jos pyynnön esittävä osapuoli pitää asiaa kiireellisenä, se voi pyytää, että tapaaminen järjestetään lyhyemmässä määräajassa. Tällaisissa tapauksissa pyynnön vastaanottanut osapuoli tarkastelee tällaista pyyntöä myönteisesti.

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen alalla, kun se on niiden yhteisten etujen mukaista ja oman päätöksentekonsa riippumattomuutta ja omaa oikeusjärjestystään rajoittamatta. Kaupan teknisiä esteitä käsittelevä erityiskauppakomitea voi vaihtaa näkemyksiä tämän artiklan tai tämän luvun liitteiden nojalla toteutettavista yhteistyötoimista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi osapuolet pyrkivät määrittämään, kehittämään ja edistämään yhteistä etua koskevia yhteistyötoimia. Nämä toimet voivat liittyä erityisesti seuraaviin:

3.   Tämän artiklan ja tämän luvun liitteissä olevien yhteistyötä koskevien määräysten soveltamiseksi Euroopan komissio toimii unionin puolesta.

1.   Kumpikin osapuoli nimeää tämän sopimuksen voimaan tullessa yhteyspisteen tämän luvun täytäntöönpanemiseksi ja ilmoittaa toiselle osapuolelle yhteyspisteen yhteystiedot, mukaan lukien tiedot asiaankuuluvista virkamiehistä. Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista kyseisten yhteystietojen muutoksista.

2.   Yhteyspiste toimittaa toisen osapuolen yhteyspisteen pyytämät, tämän luvun täytäntöönpanoa koskevat tiedot tai selitykset kohtuullisessa ajassa ja mahdollisuuksien mukaan 60 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

1.   Osapuolten asiaankuuluvat viranomaiset tekevät yhteistyötä tulliasioissa 101 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden tukemiseksi viranomaistensa resurssit huomioon ottaen. Tätä osastoa sovellettaessa sovelletaan tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamisesta 20 päivänä toukokuuta 1987 tehtyä yleissopimusta.

2.   Osapuolet kehittävät yhteistyötä, myös seuraavilla alueilla:

3.   Osapuolten tulliviranomaiset antavat keskinäistä hallinnollista apua tämän luvun soveltamisalaan kuuluvissa asioissa keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn pöytäkirjan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tämän sopimuksen mukaisia yhteistyömuotoja.

4.   Kaikkeen tämän luvun nojalla tapahtuvaan osapuolten väliseen tietojenvaihtoon sovelletaan soveltuvin osin keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn pöytäkirjan 12 artiklassa määrättyä luottamuksellisuutta ja tietosuojaa samoin kuin osapuolten lainsäädännössä asetettuja luottamuksellisuutta ja yksityisyyttä koskevia vaatimuksia.

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sen tullimääräykset ja -menettelyt

Osapuolten olisi tarkasteltava lainsäädäntöään ja tullimenettelyjään uudelleen säännöllisesti. Tullimenettelyjä olisi myös sovellettava tavalla, joka on ennakoitavissa, johdonmukainen ja läpinäkyvä.

2.   Työskentelytapojen parantamiseksi sekä toiminnan syrjimättömyyden, läpinäkyvyyden, tehokkuuden, yhtenäisyyden ja vastuullisuuden takaamiseksi osapuolet

1.   Kumpikin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa tullimenettelyjä, joilla

2.   Tavaroiden luovutuksen edellytyksenä kumpikin osapuoli voi vaatia vielä määrittämättömään summaan kohdistuvan vakuuden, takauksen, talletuksen tai muun sen laeissa ja määräyksissä säädetyn asianmukaisen välineen muodossa. Tällainen vakuus ei saa olla suurempi kuin määrä, jonka osapuoli vaatii varmistaakseen lopullistentullien, verojen ja maksujen maksamisen tavaroista, jotka kuuluvat vakuuden piiriin. Vakuus on vapautettava, kun sitä ei enää vaadita.

3.   Osapuolet varmistavat, että tulliviranomaiset ja muut rajavalvonnasta sekä tavaroiden tuonnista, viennistä ja kauttakuljetuksesta vastaavat viranomaiset tekevät keskenään yhteistyötä ja koordinoivat toimiaan kaupan helpottamiseksi ja tavaroiden luovutuksen nopeuttamiseksi.

1.   Kumpikin osapuoli pyrkii yksinkertaistamaan tullimenettelyjä koskevia vaatimuksiaan ja muodollisuuksiaan, jotta voidaan vähentää niihin liittyviä kaupan alan toimijoiden tai toimijoiden aikaa ja kustannuksia, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset.

2.   Kumpikin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä, joiden ansiosta kaupan alan toimijat tai toimijat, jotka täyttävät sen laeissa ja määräyksissä vahvistetut vaatimukset, voivat hyötyä tullimenettelyjen pidemmälle menevästä yksinkertaistamisesta. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa muun muassa

3.   Kun osapuoli päättää hyväksyä jonkin tällaisen toimenpiteen, se tarjoaa tällaiset yksinkertaistukset kaikille kaupan alan toimijoille, jotka täyttävät asianmukaiset kriteerit, jos se katsoo tämän olevan tarkoituksenmukaista ja lakiensa ja määräystensä mukaista.

1.   Edellä olevaa 20 artiklaa sovellettaessa sovelletaan yhteistä passitusmenettelyä koskevaa yleissopimusta.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa uudelleenlastaustoimintojen ja kauttakuljetustapahtumien helpottamisen ja tehokkaan valvonnan alueellaan.

3.   Kumpikin osapuoli edistää ja panee täytäntöön alueellisia kauttakuljetusjärjestelyjä, joiden tarkoituksena on kaupan helpottaminen yhteistä passitusmenettelyä koskevaa yleissopimusta noudattaen.

4.   Kumpikin osapuoli varmistaa kaikkien asianomaisten viranomaisten ja virastojen välisen yhteistyön ja koordinoinnin alueillaan tarkoituksenaan helpottaa kauttakuljetusliikennettä.

5.   Kumpikin osapuoli mahdollistaa tuontiin tarkoitettujen tavaroiden siirtämisen alueellaan tullivalvonnassa maahantulopaikan tullitoimipaikasta alueellaan olevaan toiseen tullitoimipaikkaan, josta tavarat luovutetaan tai jossa ne tulliselvitetään.

1.   Kumpikin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa riskienhallintajärjestelmän tullivalvontaa varten sellaisen tapahtuman todennäköisyyden ja vaikutuksen vähentämiseksi, joka estäisi tullilainsäädännön asianmukaisen soveltamisen, vaarantaisi osapuolten taloudellisen edun tai muodostaisi uhan osapuolten ja niiden alueella asuvien turvallisuudelle, ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, ympäristölle tai kuluttajille.

2.   Muiden tullitarkastusten kuin satunnaistarkastusten on pääasiallisesti perustuttava riskianalyysiin, jossa käytetään sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä.

3.   Kumpikin osapuoli suunnittelee riskienhallintaa ja soveltaa sitä niin, että vältetään mielivaltainen tai perusteeton syrjintä taikka kansainvälisen kaupan peitelty rajoittaminen.

4.   Kumpikin osapuoli keskittää tullivalvonnan ja muun asiaankuuluvan rajavalvonnan korkean riskin lähetyksiin ja nopeuttaa matalan riskin lähetysten luovuttamista. Kumpikin osapuoli voi myös valita satunnaisesti lähetyksiä tällaiseen valvontaan osana riskienhallintaansa.

5.   Kummankin osapuolen riskienhallinnan on perustuttava riskien arviointiin asianmukaisten poimintaehtojen perusteella.

1.   Voidakseen nopeuttaa tavaroiden luovutusta kumpikin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa jälkitarkastuksen, jotta varmistetaan tullilakien ja -määräysten sekä muiden asiaan liittyvien lakien ja määräysten mukaisuus.

2.   Kumpikin osapuoli valitsee henkilöt tai lähetykset jälkitarkastuksiin riskien perusteella, missä voidaan ottaa huomioon asianmukaiset poimintaehdot. Kumpikin osapuoli tekee jälkitarkastukset läpinäkyvällä tavalla. Jos henkilö on osallisena tarkastusprosessissa, josta on saatu ratkaisevia tuloksia, osapuoli ilmoittaa viipymättä tarkastuksen kohteena olleelle henkilölle tarkastuksen tulokset, henkilön oikeudet ja velvoitteet sekä tulosten syyt.

3.   Jälkitarkastuksista saatuja tietoja voidaan käyttää myöhemmissä hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä.

4.   Osapuolet käyttävät jälkitarkastuksen tulosta riskienhallinnan tarkoituksiin aina kun se on tarkoituksenmukaista.

1.   Kumpikin osapuoli pitää voimassa kumppanuusohjelman toimijoille, jotka täyttävät liitteessä 18 määritetyt kriteerit.

2.   Osapuolet tunnustavat kummankin valtuutettuja talouden toimijoita koskevat ohjelmat liitteen 18 mukaisesti.

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sen tullilainsäädäntö ja muut kauppaan liittyvät lait ja määräykset sekä kauppaan liittyvät yleiset hallinnolliset menettelyt ja yleisesti sovellettavat merkitykselliset tiedot julkaistaan ja asetetaan helposti kaikkien asianomaisten henkilöiden saataville tarvittaessa myös internetin välityksellä.

2.   Kumpikin osapuoli julkaisee viipymättä tullikysymyksiin ja kaupan helpottamiseen liittyvän uuden lainsäädännön ja yleiset menettelyt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen tällaisen uuden lainsäädännön tai tällaisten uusien menettelyjen voimaantuloa samoin kuin tällaiseen lainsäädäntöön ja tällaisiin menettelyihin tehtävät muutokset ja niitä koskevat tulkinnat. Tällaisen julkaisemisen on käsitettävä

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että uusien tai muutettujen lainsäädännön, menettelyjen, palkkioiden ja maksujen julkaisemisen ja voimaantulon välillä on riittävän pitkä ajanjakso.

4.   Kumpikin osapuoli saattaa seuraavat tiedot saataville internetin kautta:

Kumpikin osapuoli varmistaa, että ensimmäisen kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut kuvaukset, lomakkeet, asiakirjat ja tiedot pidetään ajan tasalla.

5.   Kumpikin osapuoli perustaa yhden tai useamman tiedotuskeskuksen tai pitää yllä niiden toimintaa, jotta ne voivat vastata hallitusten, kaupan alan toimijoiden ja muiden asianosaisten osapuolten tulliasioissa ja muissa kauppaan liittyvissä asioissa esittämiin tiedusteluihin kohtuullisessa ajassa. Osapuolet eivät saa periä maksua tiedusteluihin vastaamisesta.

1.   Kumpikin osapuoli antaa tulliviranomaistensa välityksellä talouden toimijoiden hakemuksesta ennakkopäätöksiä, joissa määritetään kyseisiin tavaroihin sovellettava kohtelu. Tällaiset päätökset on annettava kirjallisessa tai sähköisessä muodossa määräajassa, ja niiden on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot päätöksen antavan osapuolen lainsäädännön mukaisesti.

2.   Ennakkopäätökset ovat voimassa vähintään kolme vuotta niiden voimassaolon alkamispäivästä, paitsi jos päätös ei ole enää lainsäädännön mukainen tai alkuperäistä päätöstä tukevat tosiseikat tai olosuhteet ovat muuttuneet.

3.   Osapuoli voi kieltäytyä antamasta ennakkopäätöstä, jos hakemuksessa esitetty kysymys on hallinnollisen tai oikeudellisen muutoksenhaun kohteena tai jos hakemus ei liity mihinkään ennakkopäätöksen käyttötarkoitukseen tai tullimenettelyn käyttötarkoitukseen. Jos osapuoli kieltäytyy antamasta ennakkopäätöstä, sen on ilmoitettava tästä viipymättä hakijalle kirjallisesti ja esitettävä asiaan vaikuttavat seikat sekä päätöksensä perusteet.

4.   Kumpikin osapuoli julkaisee vähintään seuraavat:

5.   Jos osapuoli kumoaa ennakkopäätöksen, muuttaa sitä, julistaa sen pätemättömäksi tai peruuttaa sen, sen on toimitettava hakijalle kirjallinen ilmoitus, jossa esitetään asiaan liittyvät tosiseikat ja päätöksen perustelut. Osapuoli voi kumota ennakkopäätöksen, muuttaa sitä, julistaa sen pätemättömäksi tai peruuttaa sen taannehtivasti vain siinä tapauksessa, että ratkaisu perustui puutteellisiin, virheellisiin, vääriin tai harhaanjohtaviin tietoihin.

6.   Osapuolen antama ennakkopäätös sitoo kyseistä osapuolta päätöstä pyytäneeseen hakijaan nähden. Osapuoli voi määrätä, että ennakkopäätös sitoo hakijaa.

7.   Kumpikin osapuoli tarkastelee päätöksen haltijan kirjallisesta pyynnöstä uudelleen ennakkopäätöstä tai ennakkopäätöksen kumoamista, muuttamista tai pätemättömäksi julistamista koskevaa päätöstä.

8.   Kumpikin osapuoli asettaa julkisesti saataville ennakkopäätöksiä koskevat tiedot ottaen huomioon tarpeen suojata henkilötietoja ja kaupallisesti luottamuksellisia tietoja.

9.   Ennakkopäätöksiä on annettava

1.   Kumpikin osapuoli tarjoaa tehokkaat, nopeat, syrjimättömät ja helposti käytettävissä olevat menettelyt, joilla turvataan muutoksenhakuoikeus sellaisiin tullin tai muiden toimivaltaisten viranomaisten hallinnollisiin toimiin, ratkaisuihin ja päätöksiin, jotka vaikuttavat tavaroiden tuontiin, vientiin tai kauttakuljetukseen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin kuuluvat seuraavat:

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että tapauksissa, joissa 2 kohdan a alakohdan mukaista muutoksenhakua tai uudelleentarkastelua koskevaa päätöstä ei anneta sen laeissa ja määräyksissä säädetyissä määräajoissa tai ilman aiheetonta viivästystä, valituksen tekijällä on oikeus uuteen hallinnolliseen tai oikeudelliseen muutoksenhakuun tai hallinnollisen tai oikeudellisen viranomaisen suorittamaan uudelleentarkasteluun tai mihin tahansa muuhun oikeudellisen viranomaisen tarjoamaan oikeussuojakeinoon kyseisen osapuolen lakien ja määräysten mukaisesti.

4.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että valituksen tekijälle annetaan hallinnollisen päätöksen perusteet, jotta tämä voi tarvittaessa käyttää muutoksenhakua tai uudelleentarkastelua koskevia menettelyjä.

1.   Kumpikin osapuoli neuvottelee hyvissä ajoin ja säännöllisesti kaupan alan edustajien kanssa lainsäädäntöehdotuksista ja yleisistä menettelyistä, jotka liittyvät tullia ja kaupan helpottamista koskeviin kysymyksiin. Tätä varten kumpikin osapuoli järjestää asianmukaisia kuulemisia hallintoviranomaisten ja liike-elämän toimijoiden välillä;

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sen tullia ja siihen liittyviä seikkoja koskevat vaatimukset ja menettelyt ovat edelleen liike-elämän tarpeiden ja parhaiden toimintatapojen mukaisia ja rajoittavat kauppaa mahdollisimman vähän.

1.   Tätä artiklaa sovellettaessa 'väliaikaisella maahantuonnilla' tarkoitetaan tullimenettelyä, jossa sallitaan tiettyjen tavaroiden, mukaan lukien kulkuneuvot, tuonti tullialueelle niin, että ne vapautetaan ehdollisesti tuontitullien ja -verojen maksamisesta ja soveltamatta niihin taloudellisia tuontikieltoja ja -rajoituksia, edellyttäen että tavarat on tuotu maahan tiettyä tarkoitusta varten ja ne on tarkoitettu jälleenvietäviksi tietyssä määräajassa niitä mitenkään muuttamatta, kyseisten tavaroiden käytöstä johtuvaa tavanomaista arvon alenemista lukuun ottamatta.

2.   Kumpikin osapuoli myöntää väliaikaisen maahantuonnin niin, että tavarat vapautetaan kokonaan ehdollisesti tuontitullien ja -verojen maksamisesta ja soveltamatta niihin taloudellisia tuontikieltoja ja -rajoituksia, sellaisina kuin niistä säädetään sen laeissa ja määräyksissä, seuraaville tavaroille:

3.   Kumpikin osapuoli hyväksyy 2 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden väliaikaista maahantuontia varten, tavaroiden alkuperästä riippumatta, toisessa osapuolessa annetut ja vahvistetut, ATA-yleissopimuksen ja Istanbulin yleissopimuksen mukaiset carnet't, jotka kansainväliseen takausketjuun kuuluva toimija on taannut, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja jotka ovat voimassa tuojaosapuolen tullialueella.

1.   Osapuolet tunnustavat merimatkojen ja erityisesti ro-ro-liikenteen suuren määrän tullialueidensa välillä ja sopivat tekevänsä yhteistyötä helpottaakseen tällaista liikennettä sekä muita, vaihtoehtoisia liikennemuotoja.

2.   Osapuolet tunnustavat:

3.   Tätä varten osapuolet

4.   Osapuolet sopivat kannustavansa tulliviranomaisiaan tekemään yhteistyötä kahdenvälisten merireittien osalta ja vaihtamaan tietoja niiden keskinäistä liikennettä käsittelevien satamien toiminnasta sekä sovellettavista säännöistä ja menettelyistä. Ne julkistavat tiedot käytössä olevista toimenpiteistään ja satamien vahvistamista menettelyistä tällaisen liikenteen helpottamiseksi ja edistävät toimijoiden keskuudessa tietoisuutta näistä.

1.   Tulliyhteistyötä ja alkuperäsääntöjä käsittelevä erityiskauppakomitea

2.   Tulliyhteistyötä ja alkuperäsääntöjä käsittelevä erityiskauppakomitea voi tehdä päätöksiä tai antaa suosituksia, jotka koskevat

1.   Kumppanuusneuvosto voi muuttaa

2.   Arvonlisäveroja sekä veroihin ja maksuihin liittyvien saatavien perintää koskevaa hallinnollista yhteistyötä käsittelevä erityiskauppakomitea voi muuttaa hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla sekä veroihin ja tulleihin liittyvien saatavien perinnässä annettavasta keskinäisestä avunannosta tehdyn pöytäkirjan 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua arvoa.

1.   Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa luoda suotuisan ilmapiirin osapuolten välisten kaupan ja sijoitusten kehitykselle.

2.   Osapuolet vahvistavat oikeutensa toteuttaa alueillaan sääntelyä oikeutettujen yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, joita ovat muun muassa: kansanterveyden suojelu; sosiaalipalvelut; julkinen koulutus; turvallisuus; ympäristö, mukaan lukien ilmastonmuutos; yleinen moraali; sosiaalinen suojelu ja kuluttajansuoja; yksityisyyden suoja ja tietosuoja sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja suojelu.

3.   Tätä osastoa ei sovelleta toisen osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä osapuolen luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä kansallisuutta tai kansalaisuutta taikka pysyvää asumista tai työskentelyä koskeviin toimenpiteisiin.

4.   Tämän osaston määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta toimenpiteitä, joilla säädellään luonnollisten henkilöiden pääsyä sen alueelle tai heidän väliaikaista oleskeluaan sen alueella, mukaan luettuina ne toimenpiteet, joita tarvitaan sen rajojen koskemattomuuden suojelemiseksi ja joilla varmistetaan luonnollisten henkilöiden asianmukainen liikkuvuus sen rajojen yli, sillä edellytyksellä, että tällaisia toimenpiteitä ei sovelleta siten, että ne tekisivät tyhjiksi ne edut, joita toinen osapuoli saa tämän osaston ehtojen nojalla, tai heikentäisivät näitä etuja. Pelkästään sen seikan, että vain tiettyjen maiden luonnollisilta henkilöiltä vaaditaan viisumi, ei katsota tekevän tyhjäksi tämän osaston mukaisia etuja tai heikentävän niitä.

5.   Tätä osastoa ei sovelleta seuraaviin:

6.   Tätä osastoa ei sovelleta sellaisiin osapuolten toimenpiteisiin, jotka koskevat tavaran tai palvelun julkisia hankintoja valtion tarpeisiin eivätkä kaupalliseen jälleenmyyntiin tai käytettäväksi tavaroiden tuotannossa tai palvelujen tarjonnassa kaupallista myyntiä varten, riippumatta siitä, onko kyseinen hankinta 277 artiklassa tarkoitettu 'soveltamisalaan kuuluva hankinta'.

7.   Jäljempänä olevaa 132 artiklaa lukuun ottamatta tätä osastoa ei sovelleta osapuolten myöntämiin tukiin tai avustuksiin, valtion tukemat lainat, takaukset ja vakuutukset mukaan lukien.

1.   Osapuoli voi evätä tämän osaston ja tämän otsakkeen IV osaston mukaiset edut toisen osapuolen sijoittajalta tai palveluntarjoajalta tai sopimuksen soveltamisalaan kuuluvalta yritykseltä, jos epäävä osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä, jotka liittyvät kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen, ihmisoikeuksien suojelu mukaan luettuna, ja

2.   Selkeyden vuoksi todetaan, että 1 kohtaa sovelletaan tämän otsakkeen IV osastoon siltä osin kuin se liittyy niihin palveluihin tai investointeihin, joiden osalta osapuoli on evännyt tämän osaston mukaiset edut.

1.   Jotta tämän osaston määräyksiin voitaisiin tehdä mahdollisia parannuksia osapuolia kansainvälisten sopimusten nojalla koskevien sitoumusten mukaisesti, osapuolet tarkastelevat uudelleen palvelukauppaa ja sijoituksia koskevia oikeudellisia puitteitaan, tämä sopimus mukaan lukien, 776 artiklan mukaisesti.

2.   Osapuolet pyrkivät tarvittaessa tarkastelemaan uudelleen liitteissä 19, 20, 21 ja 22 vahvistettuja poikkeavia toimenpiteitä ja varaumia sekä liitteessä 21 esitettyjä, lyhytaikaisia liikematkustajia koskevia toimia, sopiakseen mahdollisista yhteisten etujen mukaisista parannuksista.

3.   Tätä artiklaa ei sovelleta rahoituspalvelujen osalta.

1.   Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluville yrityksille sen alueelle sijoittautumisen ja sen alueella tapahtuvan toiminnan yhteydessä kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin kohtelu, jonka se myöntää samanlaisissa tilanteissa omille sijoittajilleen ja niiden yrityksille.

2.   Osapuolen 1 kohdan nojalla myöntämällä kohtelulla tarkoitetaan:

1.   Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluville yrityksille sen alueelle tapahtuvan sijoittautumisen yhteydessä kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin kohtelu, jonka se myöntää samanlaisissa tilanteissa kolmannen maan sijoittajille ja niiden yrityksille.

2.   Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluville yrityksille sen alueella tapahtuvan toiminnan yhteydessä kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin kohtelu, jonka se myöntää samanlaisissa tilanteissa kolmannen maan sijoittajille ja niiden yrityksille.

3.   Edellä olevien 1 ja 2 kohdan ei saa tulkita velvoittavan osapuolta myöntämään toisen osapuolen sijoittajille tai sopimuksen soveltamisalaan kuuluville yrityksille etuuskohtelua, joka on seurausta seuraavista:

4.   Selkeyden vuoksi todetaan, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun 'kohteluun' eivät sisälly muissa kansainvälisissä sopimuksissa määrätyt sijoittajien ja valtion väliset riitojenratkaisumenettelyt.

5.   Selkeyden vuoksi todetaan, että osapuolen kolmannen maan kanssa tekemien muiden kansainvälisten sopimusten aineellisten määräysten olemassaolo tai pelkkä näiden määräysten muodollinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, siltä osin kuin se on tarpeen niiden sisällyttämiseksi kansalliseen oikeusjärjestykseen, eivät itsessään ole 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua 'kohtelua'. Kyseisten määräysten mukaiset osapuolen toimet voivat olla tällaista kohtelua ja näin ollen merkitä tämän artiklan rikkomista.

1.   Osapuoli ei saa määrätä tai panna täytäntöön mitään vaatimuksia taikka panna täytäntöön alueellaan minkään yrityksen sijoittautumisen tai toiminnan yhteydessä sitoumusta tai velvollisuutta, joka koskee seuraavia:

Tätä alakohtaa ei sovelleta, kun lisenssisopimus tehdään yrityksen ja osapuolen välillä. Sovellettaessa tätä alakohtaa 'lisenssisopimuksella' tarkoitetaan kaikkia sopimuksia, jotka koskevat teknologian, tuotantoprosessin tai muun teollis- ja tekijänoikeuden alaisen tiedon lisensiointia.

2.   Osapuoli ei saa yrityksen sijoittautumisen tai toiminnan yhteydessä alueellaan asettaa edun saamisen tai edun saamisen jatkumisen edellytykseksi mitään seuraavista vaatimuksista:

3.   Edellä olevan 2 kohdan ei saa tulkita estävän osapuolta asettamasta alueellaan yrityksen sijoittautumisen tai toiminnan yhteydessä edun saamisen tai edun saamisen jatkumisen edellytykseksi vaatimusta sijoittaa tuotanto, tarjota palvelu, kouluttaa tai työllistää työntekijöitä, rakentaa tai laajentaa tiettyjä tiloja tai toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sen alueella.

4.   Tämän artiklan 1 kohdan f ja l alakohtaa ei sovelleta, kun

5.   Edellä olevan 1 kohdan a–c alakohtaa ja 2 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta tavaroiden tai palveluiden kelpoisuusvaatimuksiin viennin edistämisohjelmiin ja ulkomaan avustusohjelmiin osallistumisen osalta.

6.   Selkeyden vuoksi todetaan, että tämä artikla ei estä osapuolen toimivaltaisia viranomaisia panemasta täytäntöön sitoumuksia, joita kyseinen osapuoli ei ole suoraan tai välillisesti määrännyt tai vaatinut, sellaisten muiden henkilöiden välillä, joista kumpikaan ei ole osapuoli.

7.   Selkeyden vuoksi todetaan, että 2 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta tavaran sisältöä koskeviin vaatimuksiin, jotka tuojaosapuoli on määrännyt, jotta tavaroille voidaan myöntää tullietuuskohtelu tai tullietuuskiintiö.

8.   Edellä olevan 1 kohdan l alakohtaa ei sovelleta, jos tuomioistuin määrää tai panee täytäntöön vaatimuksen tai panee täytäntöön sitoumuksen tai velvollisuuden osapuolen tekijänoikeuslainsäädännön mukaisena kohtuullisena korvauksena.

9.   Osapuoli ei saa määrätä tai panna täytäntöön toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa sen kauppaan liittyvistä investointitoimista tehdyn sopimuksen (TRIMs) mukaisten velvoitteiden kanssa, vaikka kyseinen osapuoli olisi sisällyttänyt tällaisen toimenpiteen liitteeseen 19 tai 20.

10.   Selkeyden vuoksi todetaan, että tämän artiklan ei saa tulkita edellyttävän, että osapuoli sallii tietyn palvelun tarjoamisen rajat ylittävästi, jos kyseinen osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa tällaiseen palvelujen tarjoamiseen kohdistuvia rajoituksia tai kieltoja, jotka ovat yhdenmukaisia liitteessä 19 tai 20 mainitun toimialan, osa-alan tai toiminnon osalta määritettyjen varaumien, ehtojen tai rajoitusten kanssa.

11.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun edun saamiselle tai edun saamisen jatkumiselle asetettu ehto ei merkitse 1 kohdassa tarkoitettua vaatimusta tai sitoumusta tai velvollisuutta.

1.   Edellä olevaa 128, 129, 130, 131 ja 132 artiklaa ei sovelleta seuraaviin:

2.   Edellä olevaa 128, 129, 130, 131 ja 132 artiklaa ei sovelleta osapuolen toimenpiteeseen, joka on yhdenmukainen liitteessä 20 mainitun toimialan, osa-alan tai toiminnon osalta määritettyjen varaumien, ehtojen tai rajoitusten kanssa.

3.   Tämän sopimuksen 129 ja 130 artiklaa ei sovelleta toimenpiteeseen, joka muodostaa TRIPS-sopimuksen 3–5 artiklassa erityisesti määrätyn poikkeuksen tai vapautuksen TRIPS-sopimuksen 3 tai 4 artiklasta.

4.   Selkeyden vuoksi todetaan, että 129 ja 130 artiklan ei saa tulkita estävän osapuolta määräämästä toisen osapuolen sijoittajien sijoittautumista tai toimintaa tai sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä koskevia tietovaatimuksia, mukaan lukien tilastolliset tarkoitukset, sillä edellytyksellä, että tällaiset vaatimukset eivät ole keino kiertää kyseiselle osapuolelle tämän artiklan nojalla kuuluvia velvollisuuksia.

1.   Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille yhtä edullisen kohtelun kuin se kohtelu, jonka osapuoli samanlaisissa tilanteissa myöntää omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

2.   Osapuoli voi täyttää 1 kohdan vaatimuksen myöntämällä toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille joko muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun kuin se myöntää omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

3.   Muodollisesti samanlaisen tai erilaisen kohtelun katsotaan olevan vähemmän edullinen, jos se muuttaa kilpailuedellytyksiä osapuolen palvelujen tai palveluntarjoajien eduksi verrattuna toisen osapuolen palveluihin tai palveluntarjoajiin.

4.   Mitään tässä artiklassa ei saa tulkita siten, että se velvoittaisi osapuolta korvaamaan luontaisia kilpailuhaittoja, jotka johtuvat asianomaisten palvelujen tai palveluntarjoajien ulkomaalaisuudesta.

1.   Kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille yhtä edullisen kohtelun kuin se kohtelu, jonka osapuoli samanlaisissa tilanteissa myöntää kolmannen maan palveluille ja palveluntarjoajille.

2.   Edellä olevan 1 kohdan ei saa tulkita velvoittavan osapuolta myöntämään toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille etuuskohtelua, joka on seurausta seuraavista:

3.   Selkeyden vuoksi todetaan, että osapuolen kolmannen maan kanssa tekemien muiden kansainvälisten sopimusten aineelliset määräykset tai pelkkä näiden määräysten muodollinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, siltä osin kuin se on tarpeen niiden sisällyttämiseksi kansalliseen oikeusjärjestykseen, eivät itsessään ole edellä 1 kohdassa tarkoitettua kohtelua. Näiden määräysten mukaiset osapuolen toimet voivat olla tällaista kohtelua ja näin ollen merkitä tämän artiklan rikkomista.

1.   Edellä olevaa 135, 136, 137 ja 138 artiklaa ei sovelleta seuraaviin:

2.   Edellä olevaa 135, 136, 137 ja 138 artiklaa ei sovelleta osapuolen toimenpiteeseen, joka on yhdenmukainen liitteessä 20 mainitun toimialan, osa-alan tai toiminnon osalta määritettyjen varaumien, ehtojen tai rajoitusten kanssa.

1.   Tätä lukua sovelletaan osapuolen toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat taloudellisen toiminnan harjoittamiseen liittyvään toisen osapuolen sellaisten luonnollisten henkilöiden maahantuloon ja tilapäiseen oleskeluun sen alueella, jotka ovat sijoittautumisen vuoksi matkustavia liikematkustajia, sopimusperusteisia palveluntarjoajia, itsenäisiä ammatinharjoittajia, yrityksen sisäisesti siirrettyjä työntekijöitä ja lyhytaikaisia liikematkustajia.

2.   Niiltä osin kuin tässä luvussa ei vahvisteta sitoumuksia sovelletaan edelleen osapuolen laissa vahvistettuja kaikkia luonnollisten henkilöiden maahantuloa ja tilapäistä oleskelua koskevia vaatimuksia, mukaan lukien lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat oleskelun pituutta.

3.   Sen estämättä, mitä tässä luvussa määrätään, kaikkia osapuolen laissa vahvistettuja vaatimuksia, jotka koskevat työhön ja sosiaaliturvaan liittyviä toimenpiteitä sovelletaan edelleen, mukaan lukien vähimmäispalkkaa ja työehtosopimuksia koskevia lakeja ja määräyksiä.

4.   Luonnollisten henkilöiden maahantuloa ja tilapäistä oleskelua liiketoimintaa varten koskevia sitoumuksia ei sovelleta tapauksiin, joissa maahantulon tai tilapäisen oleskelun tarkoituksena tai vaikutuksena on osallistuminen tai muunlainen vaikuttaminen työntekijöiden ja johdon välisen riidan tai neuvottelujen tulokseen tai kyseiseen riitaan osallistuvan luonnollisen henkilön palvelukseenotto.

5.   Tässä luvussa tarkoitetaan:

6.   Edellä olevan 5 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetun palvelusopimuksen on oltava sen osapuolen lain vaatimusten mukainen, jossa sopimus pannaan täytäntöön.