(1)

Liettua sitoutui Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehtyyn asiakirjaan (1), jäljempänä ’liittymisasiakirja’, liitetyn Ignalinan ydinvoimalaitosta Liettuassa koskevan pöytäkirjan N:o 4 (2) mukaisesti sulkemaan Ignalinan ydinvoimalaitoksen reaktorin 1 joulukuun 31 päivään 2004 mennessä ja reaktorin 2 joulukuun 31 päivään 2009 mennessä sekä poistamaan sen jälkeen kyseiset reaktorit käytöstä.

(2)

Liittymisasiakirjan mukaisten velvoitteidensa mukaisesti ja unionin avustuksella Liettua on sulkenut kyseiset reaktorit annetuissa määräajoissa ja edistynyt huomattavasti niiden käytöstäpoistossa. Lisää työtä tarvitaan, jotta säteilyvaaran tasoa voidaan edelleen laskea. Käytettävissä olevien arvioiden mukaan tähän tarkoitukseen tarvitaan lisävaroja vuoden 2020 jälkeenkin.

(3)

Tämän asetuksen mukaisissa toiminnoissa olisi noudatettava sovellettavaa unionin oikeutta ja kansallista lainsäädäntöä. Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto olisi toteutettava ydinturvallisuutta koskevan unionin oikeuden eli neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom (3) ja jätehuoltoa koskevan unionin oikeuden eli neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom (4) mukaisesti. Direktiivin 2011/70/Euratom 4 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioilla säilyy perimmäinen vastuu käytetyn ydinpolttoaineen ja syntyneen radioaktiivisen jätteen turvallisesta huollosta.

(4)

Ignalinan ydinvoimalaitoksen, jossa on kaksi Neuvostoliitolta perittyä RBMK-tyyppistä 1 500 megawatin reaktoriyksikköä, ennenaikainen sulkeminen ja sitä seuraava käytöstä poistaminen olivat ennennäkemätön haaste ja Liettualle poikkeuksellisen painava taloudellinen taakka, joka ei ole suhteessa maan kokoon eikä sen taloudelliseen voimaan. Pöytäkirjassa N:o 4 todetaan, että unionin rahoitustuki Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamista varten sekä sen sulkemisen ja käytöstä poistamisen seurauksien käsittelemiseksi jatkuu keskeytyksettä vuoden 2006 jälkeenkin seuraavien rahoitusnäkymien voimassaolokautena.

(5)

Tässä asetuksessa vahvistetaan Liettuassa sijaitsevan Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston avustusohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(6)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (6) säädettyä monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

(7)

Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(8)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (9), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (10) ja (EU) 2017/1939 (11) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet suorittaa hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (12) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(9)

Tämä asetus ei vaikuta valtiontukimenettelyihin, joita tulevaisuudessa mahdollisesti toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 ja 108 artiklan mukaisesti.

(10)

Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä rahoituksella olisi keskityttävä toimintoihin, joilla käytöstäpoiston turvallisuustavoitteet toteutetaan.

(11)

Ohjelmaan olisi kuuluttava myös tietämyksen lisääminen ja kokemusten jakaminen. Ohjelman puitteissa ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoprosessista muodostunutta tietämystä, saatuja kokemuksia ja opittuja asioita olisi levitettävä unionissa koordinoiden ja pyrkien synergiaetuihin muiden käytöstäpoistotoimia koskevien unionin ohjelmien kanssa, joita toteutetaan Bulgariassa, Slovakiassa ja komission ydinlaitoksissa Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) laitosalueilla, koska tällaisilla toimenpiteillä saavutetaan suurin EU-tason lisäarvo ja parannetaan työntekijöiden ja muun väestön turvallisuutta sekä edistetään ympäristönsuojelua. Yhteistyön laajuus, menettelytapa ja taloudelliset näkökohdat olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti monivuotisessa työohjelmassa, ja niistä voitaisiin myös tehdä sopimuksia jäsenvaltioiden kesken ja/tai komission kanssa.

(12)

JRC:n olisi helpotettava tietämyksen levittämistä koordinoidusti unionin eri sidosryhmien kesken esimerkiksi laatimalla markkina-analyysejä, tarkasteluja ja arviointeja tietotarpeista unionissa, määrittämällä yhteistyön mahdolliset suunnat, yhteistyöstä kiinnostuneet sidosryhmät sekä alat, joilla ohjelman toteutuksen yhteydessä muodostunut tietämys toisi eniten lisäarvoa, ja kehittämällä malleja tietämyksen jakamiselle. JRC:n olisi rahoitettava uuden tietämyksen levittäminen. Jäsenvaltion olisi voitava tehdä aloite suhteiden ja vaihdon kehittämiseksi tietämyksen levittämistä varten.

(13)

Ignalinan ydinvoimalaitoksen poistaminen käytöstä olisi suoritettava parasta mahdollista teknistä asiantuntemusta käyttäen ja käytöstä poistettavien laitosten luonne ja tekniset erityispiirteet asianmukaisesti huomioon ottaen, jotta varmistetaan turvallisuus ja suurin mahdollinen tehokkuus, ottaen täten huomioon kansainväliset parhaat käytännöt.

(14)

Liettuan ja komission olisi varmistettava käytöstäpoistoprosessin etenemisen tehokas seuranta ja valvonta, jotta taataan, että tämän asetuksen nojalla osoitetulla rahoituksella saadaan mahdollisimman suuri EU-tason lisäarvo, vaikka perimmäinen vastuu käytöstä poistamisesta on Liettualla. Tähän sisältyy edistymisen ja tulosten tehokas mittaaminen sekä korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen tarvittaessa. Tätä varten olisi perustettava seuranta- ja tiedotustehtävistä vastaava komitea, jonka puheenjohtajuudesta vastaisivat komission edustaja ja Liettuan edustaja yhdessä.

(15)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen (13) 22 ja 23 kohdan mukaan ohjelmaa olisi arvioitava säädettyjen erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(16)

Ohjelmalle osoitettujen määrärahojen määrää sekä ohjelmakautta olisi voitava tarkastella uudelleen väliarviointikertomuksen tulosten perusteella.

(17)

Tämän asetuksen nojalla yhteisrahoitetut toiminnot olisi määriteltävä Liettuan neuvoston asetuksen (EU) N:o 1369/2013 (14) mukaisesti toimittamassa käytöstäpoistosuunnitelmassa määritettyjen rajojen puitteissa. Kyseisessä suunnitelmassa määritellään ohjelman soveltamisala sekä käytöstäpoistoprosessin lopullinen vaihe ja päättymispäivä. Lisäksi se kattaa käytöstäpoistotoimet sekä niiden aikataulun, kustannukset ja tarvittavat henkilöstöresurssit. Liettuan olisi tarvittaessa toimitettava käytöstäpoistosuunnitelman päivitetyt versiot komission tarkasteltaviksi työohjelmien valmistelua varten.

(18)

Ohjelman mukaiset toiminnot olisi toteutettava unionin ja Liettuan yhteisesti rahoittamana. Unionin yhteisrahoituksen enimmäismäärä olisi vahvistettava edellisissä ohjelmissa vakiintuneiden yhteisrahoituskäytäntöjen mukaisesti. Vertailukelpoisissa unionin ohjelmissa omaksuttu käytäntö ja Liettuan vahvistunut talous huomioon ottaen unionin yhteisrahoitusosuuden olisi oltava 86 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista ohjelman alusta tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimintojen toteuttamisen päättämiseen saakka. Jäljelle jäävä rahoitusosuus olisi saatava Liettualta ja muista lähteistä kuin unionin talousarviosta, esimerkiksi kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja muilta tuenantajilta.

(19)

Asetus (EU) N:o 1369/2013 olisi näin ollen kumottava.

(20)

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 22/2016 ”Ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Liettuassa, Bulgariassa ja Slovakiassa koskevat EU:n avustusohjelmat: vuoden 2011 jälkeen on edistytty jonkin verran, mutta edessä on suuria haasteita”, siinä esitetyt suositukset sekä komission vastaus on otettu asianmukaisesti huomioon.

(21)

On pantu merkille Euroopan parlamentin 17 päivänä tammikuuta 2019 hyväksymä lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Liettuassa sijaitsevan Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston avustusohjelman (Ignalina-ohjelma) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1369/2013 kumoamisesta.

(22)

Ohjelma kuuluu käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan toimintapolitiikan toteuttamiseksi direktiivin 2011/70/Euratom nojalla perustetun Liettuan kansallisen ohjelman soveltamisalaan.

(23)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (15) mukaisesti.

(24)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksytyt säännöt koskevat myös yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi.

(25)

Tämän asetuksen mukaiset unionin rahoituksen toteutustavat ja rahoitusmuodot olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimintojen erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu kustannuksiin, käyttämistä,