13.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 126/20

(1)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimus perustuu terveen julkisen talouden tavoitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan edellytyksiä hintavakaudelle ja uusien työpaikkojen syntyä edistävälle vahvalle, kestävälle kasvulle. Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyy liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 (1).

(3)

Amsterdamissa 17 päivänä kesäkuuta 1997 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamassa vakaus- ja kasvusopimusta koskevassa päätöslauselmassa (2) kehotetaan kaikkia osapuolia eli jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota panemaan täytäntöön perustamissopimus sekä vakaus- ja kasvusopimus tiukasti ja ajallaan.

(4)

Neuvosto on todennut päätöksessä 2003/89/EY (3) perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Saksalla on liiallinen julkisen talouden alijäämä.

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti neuvosto antoi Saksalle 21 päivänä tammikuuta 2003 suosituksen, jossa se kehotti Saksaa lopettamaan liiallisen alijäämän tilanne mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2004 mennessä. Suositus julkaistiin. Kuten todettiin komission 14 päivänä joulukuuta 2004 antamassa tiedonannossa, johon neuvosto yhtyi 18 päivänä tammikuuta 2005, vuosi 2005 olisi katsottava liiallisen alijäämän korjaamisen asianmukaiseksi määräajaksi, kun otetaan huomioon neuvoston 25 päivänä marraskuuta 2003 tekemien päätelmien ja yhteisöjen tuomioistuimen 13 päivänä heinäkuuta 2004 antaman tuomion luoma ainutlaatuinen tilanne.

(6)

Saksan julkisen talouden alijäämä on ollut vuodesta 2002 alkaen merkittävästi yli perustamissopimuksessa vahvistetun viitearvon 3 prosenttia BKT:stä. Velkasuhde on kasvanut alle 60 prosentin (BKT:stä) viitearvosta vuonna 2001 ennustettuun 69 prosenttiin BKT:stä vuonna 2006.

(7)

Eurostatin toimittamien tietojen mukaan Saksan julkisen talouden alijäämä oli 3,3 prosenttia BKT:stä vuonna 2005. Nämä tiedot perustuvat alustavaan ilmoitukseen, jonka Saksa teki 24 päivänä helmikuuta 2006 komissiolle Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3605/93 (4) mukaisesti. Tietojen laatua ei ole vielä arvioitu. Saatavilla olevien tietojen perusteella ja ottaen huomioon Saksan hallituksen tähän mennessä vahvistamat talousarviosuunnitelmat, julkisen talouden alijäämä on myös vuonna 2006 perustamissopimuksessa määrättyä viitearvoa suurempi. Tämä vahvistaa sen, että liiallista alijäämää ei ole korjattu.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan 3 kohdassa todetaan, että jos asetuksen (EY) N:o 3605/93 mukaiset seurantatiedot osoittavat, että osallistuva jäsenvaltio ei ole korjannut liiallista alijäämäänsä määräajassa, joka on asetettu perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti annetussa suosituksessa, neuvosto tekee välittömästi päätöksen perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan mukaisesti, toisin sanoen vaatii jäsenvaltiota määräajassa toteuttamaan sellaisia alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita neuvosto pitää tarpeellisina tilanteen korjaamiseksi.

(9)

Komission yksiköiden syksyn 2005 talousennusteen mukaan alijäämä on vuonna 2005 3,9 prosenttia BKT:stä (5). Olettaen, että finanssipolitiikassa ei tapahdu muutoksia, komission yksiköiden ennusteessa todettiin, että alijäämä on vuonna 2006 3,7 prosenttia BKT:stä ja vuonna 2007 3,3 prosenttia BKT:stä. Reaalibruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 0,8 prosenttia vuonna 2005, 1,2 prosenttia vuonna 2006 ja 1,6 prosenttia vuonna 2007. Ennusteen mukaan tuotantokuilu ei sulkeudu täysin ennustejakson aikana. Tämän perusteella ja ottaen huomioon talouden vielä heikon tilan Saksan hallitus, joka muodostettiin 18 päivänä syyskuuta 2005 järjestettyjen vaalien jälkeen, laati strategian julkisen talouden alijäämän supistamiseksi alle perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon vuoteen 2007 mennessä. Hallitus ryhtyi toteuttamaan tätä vakauttamisstrategiaa joulukuussa 2005 toteuttamalla ensimmäiset strategiaan sisältyvät toimenpiteet. Hallitus antoi 22 päivänä helmikuuta 2006 liittovaltion vuoden 2006 talousarvioesityksen ja lakiesityksen yleisen alv-kannan korottamisesta 16 prosentista 19 prosenttiin 1 päivästä tammikuuta 2007.

(10)

Liittovaltion tilastotoimisto julkisti 22 päivänä helmikuuta 2006 BKT:n kasvua ja julkisen talouden alijäämää koskevat luvut vuodelta 2005. BKT:n kasvu oli 0,9 prosenttia ja alijäämä 3,3 prosenttia. Näiden lukujen ja komission yksiköiden syksyn talousennusteen välinen ero johtuu suurelta osin vuoden 2005 loppupuolella kertyneistä odotettua paremmista tuloista. Komission yksiköiden väliennuste julkaistiin 21 päivänä helmikuuta 2006. Sen mukaan kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2006 eli hieman alhaista potentiaalista kasvua enemmän. On huomattava, että tämä ennuste on tarkoituksellisesti asetettu korkeaksi, sillä kotimaisen kysynnän odotetaan reagoivan ennakoivasti alv-kannan suunniteltuun korotukseen. Kun otetaan huomioon myöhemmät talousvaikutukset, BKT:n kasvu on tämänhetkisen ennusteen mukaan suunnilleen 1 prosentti vuonna 2007. Edellä esitetyn makrotalouden ennusteen mukaisesti nimellisalijäämän odotetaan olevan edelleen yli 3 prosenttia BKT:stä vuonna 2006, mutta supistuvan selvästi alle viitearvon vuonna 2007. Rakenteellisen alijäämän parannuttua hieman alle 0,5 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2005, komission yksiköt ennustavat, että rakenteellinen alijäämä (ts. suhdannetasoitettu alijäämä pois lukien kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet) säilyy vuodesta 2005 vuoteen 2006 suurin piirtein muuttumattomana, kun sitä tarkastellaan prosentteina BKT:stä, ja supistuu vähintään 1 prosentin BKT:stä vuonna 2007.

(11)

Seuraavat tekijät olisi otettava huomioon vahvistettaessa määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Parhaillaan toteutettava julkisen talouden sopeuttaminen sisältyy laajaan strategiaan, ja suunniteltujen toimenpiteiden hyväksymisprosessi on jo edennyt pitkälle. Tämä vähentää vakauttamisen vaikuttavuuteen liittyvää epävarmuutta. Nämä toimenpiteet ovat luonteeltaan rakenteellisia, eikä niihin sisälly kertaluonteisia toimenpiteitä. Toiseksi rakenteellisen alijäämän supistumisen odotetut vähäiset vaikutukset vuonna 2006 kuvastavat ainakin osittain sitä, että eräät jo toteutetut toimenpiteet tuottavat tulosta vasta jonkin ajan kuluttua. Kolmanneksi hallituksen vuosiksi 2006 ja 2007 suunnittelema rakenteellinen sopeuttaminen, joka on vähintään 1 prosentti BKT:stä, voidaan katsoa vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukaiseksi, mukaan lukien julkisen talouden suhdannetasoitetun rahoitusaseman (pois lukien kertaluonteiset ja väliaikaiset toimenpiteet) vaadittu vuosiparannus, joka on vähintään 0,5 prosenttia BKT:stä. Johdanto-osan 10 kappaleessa kuvaillun yleisen makrotalouden ennusteen perusteella tällaisen sopeuttamisen – joka on toteutettava tinkimättömästi – pitäisi riittää liiallisen alijäämän korjaamiseen pysyvällä ja kestävällä tavalla.

(12)

Näiden tekijöiden perusteella näyttää siltä, että liiallisen alijäämän pitäisi korjautua viimeistään vuoteen 2007 mennessä. Lisäksi rakenteellisen rahoitusaseman vuosittaiselle parannukselle vahvistettua viitearvoa 0,5:ttä prosenttia BKT:stä noudatettaneen kumulatiivisesti vuosina 2006 ja 2007.

(13)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 9 kohdan toisen alakohdan mukaan neuvosto voi pyytää Saksaa antamaan tietyn aikataulun mukaisesti kertomuksia voidakseen tarkastella tämän päätöksen noudattamiseksi toteutettuja sopeuttamistoimia. Saksan olisi toimitettava komissiolle 14 päivään heinäkuuta 2006 mennessä kertomus, jossa kuvaillaan tämän päätöksen noudattamiseksi toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä. Kertomuksessa olisi erityisesti oltava arvio toimenpiteiden vaikutuksesta julkisen talouden toteutumaan vuosina 2006 ja 2007 liiallisen alijäämän korjaamiseksi ja analyysi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät makrotalouden skenaarion oletuksiin. Komissio tarkastelee tätä kertomusta arvioidakseen liiallisen alijäämän korjaamisen edistymistä. Saksan olisi toimitettava lisäkertomuksia asetuksen (EY) N:o 3605/93 4 artiklassa säädettyjen julkisen talouden alijäämiä ja velkaa koskevien kertomusten määräaikojen mukaisesti.

(14)

Sopeuttamistoimenpiteillä olisi varmistettava julkisen talouden rahoitusaseman kestävä parantuminen. Jotta varmistetaan julkisen talouden pysyvä vakauttaminen kohti Saksan keskipitkän aikavälin tavoitetta eli julkisen talouden rakenteellista tasapainoa, rakenteellista alijäämää on supistettava vuosittain vähintään 0,5 prosenttia BKT:stä sen jälkeen kun liiallinen alijäämä on korjattu,