Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62018CN0823

    Asia C-823/18 P: Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 27.12.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-640/16, GEA Group v. komissio, 18.10.2018 antamasta tuomiosta

    EUVL C 93, 11.3.2019, p. 32–33 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    11.3.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 93/32


    Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 27.12.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-640/16, GEA Group v. komissio, 18.10.2018 antamasta tuomiosta

    (Asia C-823/18 P)

    (2019/C 93/42)

    Oikeudenkäyntikieli: englanti

    Asianosaiset

    Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: T. Christoforou, P. Rossi ja V. Bottka)

    Muu osapuoli: Gea Srl

    Vaatimukset

    Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

    kumoaa valituksenalaisen tuomion

    velvoittaa GEA:n korvaamaan tästä oikeudenkäyntimenettelystä ja ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä oikeudenkäyntimenettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Komissio esittää valituksensa tueksi kaksi valitusperustetta:

    Komission mukaan unionin yleinen tuomioistuin teki kaksi oikeudellista virhettä. Ensinnäkin se sovelsi virheellisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jätti huomiotta yrityksen käsitettä sekä yhteisvastuuta ja erillistä vastuuta koskevan oikeuskäytännön sekä teki virheen sellaisen sakon alennuksen seurausten osalta, joka voidaan myöntää vain rikkomiseen syyllistyneen yrityksen aiemmalle tytäryhtiölle. Erityisesti komissio katsoo, että valituksenalaisessa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin poikkesi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, jonka mukaan yhteisvastuu sakon siitä osasta, joka on sama kaikille adressaattina oleville oikeushenkilöille, ilmentää yrityksen käsitettä SEUT 101 artiklan soveltamisen suhteen (ks. C-231/11 P, Siemens Österreich, 57 kohta). Kaikki samaan yritykseen rikkomishetkellä kuuluneet oikeushenkilöt ovat määritelmän mukaan yhteisvastuussa sakosta, joka vastaa yrityksen osallistumista rikkomiseen (siihen enimmäismäärään saakka, josta kukin oikeushenkilö on erikseen vastuussa). Tuomion logiikka perustuu yhteisvastuun sisäisten osuuksien teorian, jolla pyrittiin myös sulkemaan pois yhteisvastuullisten velallisten vastuu yhteisvastuullisesti määrätyn sakon osista, analogiseen soveltamiseen. Unionin tuomioistuin kuitenkin hylkäsi tämän teorian asiassa C-231/11 P, Siemens Österreich, ja yhdistetyissä asioissa C-247/11 P ja C-253/11 P, Areva. Lisäksi valituksenalaisessa tuomiossa ei oteta huomioon oikeuskäytäntöä, jonka mukaan emoyhtiö ei voi hyötyä aiemman tytäryhtiönsä alemmasta 10 prosentin enimmäismäärästä (C-50/12 P, Kendrion, 58, 68 ja 70 kohta). Tämän vuoksi valituksenalaista tuomiota rasittavat oikeudelliset virheet unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön tulkinnassa ja soveltamisessa, se saa aikaan oikeudellista epävarmuutta ja vaikuttaa harkintavaltaan, joka komissiolla on määrätessään sakkoja yritykselle SEUT 101 artiklan rikkomisen vuoksi.

    Toiseksi komissio katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen todetessaan, että yrityksen kaikkien yhteisvastuullisten oikeushenkilöiden (mukaan lukien emoyhtiö GEA) sakon maksamisen määräaika alkaa uudelleen siitä hetkestä, kun muutospäätös, jolla alennetaan sakkoa ainoastaan yhden näistä oikeushenkilöistä osalta (ACW, joka on GEA:n aiempi tytäryhtiö), annetaan tiedoksi. Tämä on oikeudellinen virhe, koska komissiolla on oikeus alentaa sakkoa muutospäätöksellä ainoastaan yhden yhteisvastuullisista oikeushenkilöistä osalta, jos päätöksessä on aineellinen virhe, joka vaikuttaa ainoastaan tähän oikeushenkilöön, eikä sakkoja tarvitse muuttaa päätöksen muissa osissa, jotka on osoitettu muille oikeushenkilöille. Komissiolla on näissä olosuhteissa myös oikeus (muttei velvollisuutta) asettaa yhdelle tai useammalle oikeushenkilölle uusi eräpäivä, joka voi olla aiemmin kuin viimeisimmän muutospäätöksen tiedoksiantamispäivä. Tämä johtuu siitä, ettei sakon muuttaminen merkitse sen korvaamista. Samalla tavoin se, että unionin tuomioistuin alentaa sakkoa yhden oikeushenkilön osalta, ei merkitse uuden sakon ja uuden eräpäivän määräämistä (asia C-523/15 P, WDI, 29–48 kohta ja 63–68 kohta ja asia T-275/94, Groupement des cartes bancaires, 60 ja 65 kohta). Jos virheitä, joihin tuomio perustuu, ei korjata, ne voivat vaikuttaa komission sakkojen estävään vaikutukseen, koska se merkitsisi sitä, että yhden adressaatin sakon muuttaminen johtaisi sen koron menettämiseen, joka saadaan koko yritykselle määrätyn sakon loppuosasta.

    Molempien valitusperusteiden kattamien seikkojen osalta valituksenalainen tuomio on epäselvä ja puutteellisesti perusteltu.


    Top