Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52016AR3267

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen”

EUVL C 185, 9.6.2017, p. 91–104 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

9.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 185/91

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen”

(2017/C 185/12)

Esittelijä:

Vincenzo BIANCO (PES, IT),

Catanian pormestari

Viiteasiakirjat:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti)

COM(2016) 270 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan unionin turvapaikkavirastosta ja asetuksen (EU) N:o 439/2010 kumoamisesta

COM(2016) 271 final

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä (uudelleenlaadittu)

COM(2016) 272 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

COM(2016) 270 final

3 artiklan 3 kohta ja 5 kohta

Pääsy kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelymenettelyyn

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3.   Ennen hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden soveltamista III ja IV luvun mukaisesti ensimmäisen jäsenvaltion, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty,

3.   Ennen hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden soveltamista III ja IV luvun mukaisesti ensimmäisen jäsenvaltion, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty,

a)

on tutkittava, puuttuvatko kansainvälistä suojelua koskevalta hakemukselta käsiteltäväksi ottamisen edellytykset direktiivin 2013/32/EU 33 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan nojalla, kun maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan hakijan kannalta ensimmäiseksi turvapaikkamaaksi tai turvalliseksi kolmanneksi maaksi; ja

a)

on tutkittava, puuttuvatko kansainvälistä suojelua koskevalta hakemukselta käsiteltäväksi ottamisen edellytykset direktiivin 2013/32/EU 33 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan nojalla, kun maa, joka ei ole jäsenvaltio, katsotaan hakijan kannalta ensimmäiseksi turvapaikkamaaksi tai turvalliseksi kolmanneksi maaksi; tätä säännöstä ei sovelleta silloin, kun hakijan alkuperämaan turvapaikkahakemusten keskimääräinen hyväksymisaste on EU:n tasolla yli 33,33 prosenttia; ja

b)

on käsiteltävä hakemus direktiivin 2013/32/EU 31 artiklan 8 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä, kun seuraavat perusteet täyttyvät:

b)

on käsiteltävä hakemus direktiivin 2013/32/EU 31 artiklan 8 kohdan mukaisessa nopeutetussa menettelyssä, kun seuraavat perusteet täyttyvät:

 

i)

hakija on kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö ja tämä maa oli hakijan aikaisempi asuinmaa, joka on määritetty turvalliseksi alkuperämaaksi asetuksen [ehdotus COM(2015) 452, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015] nojalla vahvistetussa EU:n yhteisessä turvallisten alkuperämaiden luettelossa; tai

 

i)

hakija on kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö ja tämä maa oli hakijan aikaisempi asuinmaa, joka on määritetty turvalliseksi alkuperämaaksi asetuksen [ehdotus COM(2015) 452, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015] nojalla vahvistetussa EU:n yhteisessä turvallisten alkuperämaiden luettelossa; tai

 

ii)

hakijan voidaan painavista syistä katsoa olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle taikka hakija on poistettu maasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleistä turvallisuutta ja tai yleistä järjestystä koskevista painavista syistä.

 

ii)

hakijan voidaan painavista syistä katsoa olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle taikka hakija on poistettu maasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleistä turvallisuutta ja tai yleistä järjestystä koskevista painavista syistä.

4.   [– –]

4.   [– –]

5.   Jäsenvaltio, joka on käsitellyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, vastaa mahdollisten lisäselvitysten tai hakijan jättämän uusintahakemuksen käsittelystä direktiivin 2013/32/EU 40, 41 ja 42 artiklan mukaisesti, myös 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, riippumatta siitä, onko hakija poistunut tai poistettu jäsenvaltioiden alueelta.

5.   Jäsenvaltio, joka on käsitellyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, vastaa mahdollisten lisäselvitysten tai hakijan jättämän uusintahakemuksen käsittelystä direktiivin 2013/32/EU 40, 41 ja 42 artiklan mukaisesti, myös 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, riippumatta siitä, onko hakija poistunut tai poistettu jäsenvaltioiden alueelta.

Perustelu

Järjestelmän nopeuden ja tehokkuuden ja perusoikeuksien suojelun tulee olla oikeassa tasapainossa. Hyväksyttävyyden alustavan arvioinnin käyttöönotto vastaa ensimmäiseen vaatimukseen, mutta se ei saa johtaa siihen, että viedään oikeus hakemuksen varsinaiseen käsittelyyn silloin, kun hakemuksen tekijä tulee maasta, jonka kohdalla hakemusten hyväksymisaste on korkea. Muistutettakoon, että suurin osa alaikäisistä, myös ilman huoltajaa olevista alaikäisistä, tulee maista, joiden kohdalla hakemusten hyväksymisaste on 50 prosentin paikkeilla.

Muutosehdotus 2

COM(2016) 270 final

7 artiklan 1 kohta

Henkilökohtainen puhuttelu

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.   Jotta voidaan helpottaa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä, määrittämisestä vastaavan jäsenvaltion on suoritettava hakijan henkilökohtainen puhuttelu, paitsi jos hakija on paennut tai jos hakijan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamat tiedot riittävät hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittelemiseen. Puhuttelu auttaa myös asianmukaisesti ymmärtämään 6 artiklan mukaisesti hakijalle annetut tiedot.

1.   Jotta voidaan helpottaa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä, määrittämisestä vastaavan jäsenvaltion on suoritettava hakijan henkilökohtainen puhuttelu, paitsi jos hakija on paennut ilman pätevää ja perusteltua syytä tai jos hakijan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamat tiedot riittävät hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittelemiseen. Puhuttelu auttaa myös asianmukaisesti ymmärtämään 6 artiklan mukaisesti hakijalle annetut tiedot.

Perustelu

Kun otetaan huomioon komission ehdotuksen mukanaan tuomat vakavat seuraukset tapauksissa, joissa hakija on paennut (ei puhuttelua ja hakemuksen nopeutettu käsittelymenettely), hakijalla tulee olla mahdollisuus esittää perusteltu syy ja saada siten takaisin täydet oikeutensa.

Muutosehdotus 3

COM(2016) 270 final

7 artikla

Henkilökohtainen puhuttelu

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Lisätään 5 kohdan jälkeen uusi kohta:

6.     Tässä artiklassa tarkoitetussa puhuttelussa hakijalle on ilmoitettava mahdollisuudesta pyytää päästä tiettyyn jäsenvaltioon (ja esittää korkeintaan kaksi muuta vaihtoehtoa). Tällaisessa tapauksessa tulee esittää erillisiä kysymyksiä, joiden avulla on tarkoitus ottaa selvää hakijan kielitaidosta, aiemmista oleskeluista, yhteyksistä hakijan alkuperämaasta tai - alueelta peräisin olevien laillisesti oleskelevien henkilöiden yhteisöihin, ammatillisista valmiuksista ja kaikista muista erityisen merkittävistä seikoista, jotka voivat olla hyödyllisiä ja jotka voivat helpottaa sosiaalista, myös välikaista sopeutumista.

Perustelu

Jotta voidaan välttää edelleenliikkumista, on parempi selvittää alusta lähtien, mitä maata tai mitä maita (korkeintaan kolme) hakija pitää etusijaisena, ja mitä sellaisia tietoja, yhteyksiä ja osaamista hänellä on, jotka voivat helpottaa kotoutumista, myös väliaikaisesti. Tästä kaikesta on etua vastaanottavan maan sosiaalisen tasapainon kannalta.

Muutosehdotus 4

COM(2016) 270 final

8 artiklan 2 kohta

Alaikäisille myönnettävät takeet

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin jäsenvaltion, jossa edellytetään, että ilman huoltajaa oleva alaikäinen on saapuvilla, on huolehdittava siitä, että kyseisellä alaikäisellä on edustaja, joka edustaa ja/tai avustaa häntä tässä asetuksessa säädetyissä asiaankuuluvissa menettelyissä.

Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä on edustaja, joka edustaa ja/tai avustaa häntä tässä asetuksessa säädetyissä asiaankuuluvissa menettelyissä.

Perustelu

Koska alaikäiset ovat haavoittuvassa asemassa, heille on taattava aina avustus ja edustus, myös silloin, kun he eivät ole jostain syystä saapuvilla hakemuksen käsittelystä vastaavassa jäsenvaltiossa.

Muutosehdotus 5

COM(2016) 270 final

10 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.   Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, sovelletaan ainoastaan tässä artiklassa säädettyjä menettelyjä 2–5 kohdassa esitetyssä järjestyksessä.

1.   Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, sovelletaan ainoastaan tässä artiklassa säädettyjä menettelyjä 2–5 kohdassa esitetyssä järjestyksessä.

2.   Hakemuksen käsittelystä vastuussa on jäsenvaltio jossa joku ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsen laillisesti oleskelee, mikäli tämä on alaikäisen edun mukaista. Jos hakija on naimisissa oleva alaikäinen, jonka puoliso ei oleskele laillisesti jäsenvaltioiden alueella, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäisen isä, äiti tai joku muu kyseisen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaisesti hänestä vastuussa oleva aikuinen tai alaikäisen sisarus laillisesti oleskelee.

2.   Hakemuksen käsittelystä vastuussa on jäsenvaltio jossa joku ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsen laillisesti oleskelee, mikäli tämä on alaikäisen edun mukaista. Jos hakija on naimisissa oleva alaikäinen, jonka puoliso ei oleskele laillisesti jäsenvaltioiden alueella, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäisen isä, äiti tai joku muu kyseisen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaisesti hänestä vastuussa oleva aikuinen tai alaikäisen sisarus laillisesti oleskelee.

3.   Jos hakijalla on toisessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva sukulainen, ja kun henkilökohtaisen puhuttelun perusteella todetaan, että kyseinen sukulainen voi huolehtia hänestä, kyseisen jäsenvaltion on saatettava alaikäinen yhteen sukulaisensa kanssa, ja siitä tulee hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.

3.   Jos hakijalla on toisessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva sukulainen, ja kun henkilökohtaisen puhuttelun perusteella todetaan, että kyseinen sukulainen voi huolehtia hänestä, kyseisen jäsenvaltion on saatettava alaikäinen yhteen sukulaisensa kanssa, ja siitä tulee hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.

4.   Jos 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja perheenjäseniä tai sukulaisia oleskelee useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään sen perusteella, mikä on ilman huoltajaa olevan alaikäisen edun mukaista.

4.   Jos 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja perheenjäseniä tai sukulaisia oleskelee useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään sen perusteella, mikä on ilman huoltajaa olevan alaikäisen edun mukaista.

5.   Jollei 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua perheenjäsentä tai sukulaista ole, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa ilman huoltajaa oleva alaikäinen on jättänyt ensimmäisen kerran kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa , jollei voida osoittaa, että tämä ei ole alaikäisen edun mukaista.

5.   Jollei 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua perheenjäsentä tai sukulaista ole, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa ilman huoltajaa oleva alaikäinen parhaillaan oleskelee , jollei voida osoittaa, että tämä ei ole alaikäisen edun mukaista.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa 57 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia seikkoja: ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten tai sukulaisten tunnistaminen; perusteet todistettujen perhesiteiden olemassaolon toteamista varten; perusteet, joilla arvioidaan sukulaisen valmiuksia huolehtia ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä, myös silloin, kun ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenet, sisarukset tai sukulaiset oleskelevat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Käyttäessään valtaansa antaa delegoituja säädöksiä komissio ei ylitä sitä, mikä on 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun mukaisesti lapsen edun mukaista.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa 57 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia seikkoja: ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten tai sukulaisten tunnistaminen; perusteet todistettujen perhesiteiden olemassaolon toteamista varten; perusteet, joilla arvioidaan sukulaisen valmiuksia huolehtia ilman huoltajaa olevasta alaikäisestä, myös silloin, kun ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenet, sisarukset tai sukulaiset oleskelevat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Käyttäessään valtaansa antaa delegoituja säädöksiä komissio ei ylitä sitä, mikä on 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun mukaisesti lapsen edun mukaista.

7.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden kuulemista ja niiden välistä tietojenvaihtoa varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden kuulemista ja niiden välistä tietojenvaihtoa varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Perustelu

Muutosehdotus noudattaa EU:n tuomioistuimen vakiintunutta oikeuskäytäntöä (tuomio asiassa C-648/11, M.A ym.). Tarkoituksena on varmistaa, ettei hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämismenettely pitkity turhaan.

Muutosehdotus 6

COM(2016) 270 final

Lisätään 14 artiklan jälkeen uusi artikla.

Etusijaisuudet, valmiudet ja oleelliset yhteydet

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

1.     Jos hakija on ilmaissut 7 artiklassa tarkoitetussa puhuttelussa asettavansa jonkin jäsenvaltion (tai vaihtoehtoisesti korkeintaan kaksi muuta jäsenvaltiota) etusijalle ja jos on olemassa perusteltuja tai uskottavia seikkoja, kuten kielitaito, yhteydet alkuperämaasta tai - alueelta peräisin oleviin yhteisöihin, erityiset ammatilliset valmiudet ja työllistymismahdollisuudet, tai muita myös väliaikaiseen sopeutumiseen vaikuttavia oleellisia tekijöitä EASOn vuosittain toimittamien tietojen mukaisesti, mainittu maa vastaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä, jos kyseisessä maassa ei ole jo kuluvana vuonna ylitetty 35 artiklassa tarkoitetun viiteperusteen pohjalta määritetyn viiteluvun 50 prosentin kynnysarvoa.

2.     Jos edellä mainittu kynnysarvo on jo ylitetty kuluvana vuonna, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä on vastuussa alenevassa järjestyksessä

a)

jäsenvaltio, joka on asetettu puhuttelussa toiselle sijalle, siinä tapauksessa, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät ja ettei kuluvana vuonna ole ylitetty edellä olevassa kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa;

b)

jäsenvaltio, joka on asetettu kolmannelle sijalle, siinä tapauksessa, että edellä mainitut edellytykset täyttyvät ja ettei kuluvana vuonna ole ylitetty edellä olevassa kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa.

3.     Siinä tapauksessa, että 1 kohdassa tarkoitettu kynnysarvo on ylitetty myös 2 kohdassa tarkoitetuissa maissa, hakemuksen käsittelystä vastaava jäsenvaltio määritetään tämän luvun seuraavien artiklojen perusteella.

Perustelu

Perusoikeuksien kunnioittamisen ja solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen jakamisen periaatteiden mukaisesti ja edelleenliikkumisen estämiseksi vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden etusijaisuusjärjestyksessä etusijalle on asetettava saapumismaan sijaan hakijan esille tuomat yhteydet ja kotoutumismahdollisuudet sekä kunkin maan vastaanottokapasiteetti (joka määritellään 35 artiklassa tarkoitetun kunkin jäsenvaltion viiteperusteen avulla). Tämä on myös johdonmukaisempaa luvussa III tarkoitetun määrittämisperusteiden etusijaisuusjärjestyksen valossa (jossa etusijalle asetetaan ennen kaikkea hakijan ominaisuudet ja elinkaari eli järjestyksessä alaikäisyys, perhesiteet ja jäsenvaltion myöntämät asiakirjat, vaikka niiden voimassaolo olisi päättynyt alle kaksi vuotta sitten).

Solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen jakamisen periaatteiden mukaisesti on kuitenkin aiheellista rajata tämän perusteen soveltamista 50 prosentin kynnysarvoon kunkin maan kapasiteetista, jotta voidaan välttää se, että hakijoiden määrän ollessa pienempi se keskittyy vain houkuttelevampina pidettyihin maihin, joiden vastaanottokapasiteetti joutuu äärirajoille.

Vain silloin, kun edellä mainittu kynnysarvo ylittyy (ja kun on saavutettu 3 kohdassa tarkoitettu korkeampi kynnysarvo), vastuu hakemuksen käsittelystä jää ensimmäiselle saapumismaalle.

Huom. 43 artiklassa tarkoitettu EASOn ilmoitus on tehtävä myös tämän muutosehdotuksen 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

Muutosehdotus 7

COM(2016) 270 final

28 artiklan 2 kohta

Oikeussuojakeinot

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2.   Jäsenvaltioiden on säädettävä siirtopäätöksen tiedoksiantamisesta alkavasta seitsemän päivän määräajasta, jonka aikana asianomainen henkilö voi käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 1 kohdan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on säädettävä siirtopäätöksen tiedoksiantamisesta alkavasta viidentoista päivän määräajasta, jonka aikana asianomainen henkilö voi käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin 1 kohdan mukaisesti.

Perustelu

On noudatettava periaatetta, jonka mukaan on annettava vähintään neljäntoista päivän kohtuullinen määräaika (asia Diouf).

Muutosehdotus 8

COM(2016) 270 final

34 artiklan 2 kohta

Yleisperiaate

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, kun 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen järjestelmä osoittaa, että niiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä, joiden käsittelystä jäsenvaltio on vastuussa III luvussa olevan 3 artiklan 2 tai 3 kohdan sekä 18 ja 19 artiklan nojalla, lisättynä jäsenvaltioon tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen henkilöiden määrällä, ylittää 150 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion viiteluvusta, joka määritetään 35 artiklassa tarkoitetun viiteperusteen pohjalta.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, kun 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu automaattinen järjestelmä osoittaa, että niiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä, joiden käsittelystä jäsenvaltio on vastuussa III luvussa olevan 3 artiklan 2 tai 3 kohdan sekä 18 ja 19 artiklan nojalla, lisättynä jäsenvaltioon tosiasiallisesti uudelleensijoitettujen henkilöiden määrällä, ylittää 120 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion viiteluvusta, joka määritetään 35 artiklassa tarkoitetun viiteperusteen pohjalta.

Perustelu

On tarpeen asettaa automaattisen uudelleenkohdentamismenettelyn käyttöönoton kynnysarvo sellaiselle tasolle, joka tekee sen soveltamisesta vielä hyödyllistä ja mahdollista, vaikka se ylittääkin jäsenvaltion vastaanottokapasiteetin (34 artiklan 2 kohdan perusteella määritetyllä tavalla).

Komission ehdottama taso (150 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion viiteluvusta) saattaa johtaa siihen, ettei järjestelmää käytetä lainkaan, kun otetaan myös huomioon komission ehdottamien muutosten aiheuttama järjestelmän joustamattomuus kokonaisuudessaan sekä kolmen viime vuoden tilastot, ja että se otettaisiin käyttöön vasta kun suurimman paineen alla olevien jäsenvaltioiden vastaanottojärjestelmä ja käsittelykapasiteetti olisivat saavuttaneet saturaatiopisteen, jolloin koko järjestelmä hidastuu ja syntyy väistämättä sosiaalisia jännitteitä.

Huom. 43 artiklassa tarkoitettu EASOn ilmoitus on mukautettava tässä muutosehdotuksessa esitettyyn kynnysarvoon.

Muutosehdotus 9

COM(2016) 270 final

35 artikla

Viiteperuste

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.   Jakomekanismin soveltamiseksi määritetään viiteperusteen avulla kunkin jäsenvaltion viiteluku.

1.   Jakomekanismin soveltamiseksi määritetään viiteperusteen avulla kunkin jäsenvaltion viiteluku.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu viiteperuste pohjautuu seuraaviin, kuhunkin jäsenvaltioon Eurostatin tilastojen perusteella sovellettaviin kriteereihin:

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu viiteperuste pohjautuu seuraaviin, kuhunkin jäsenvaltioon Eurostatin tilastojen perusteella sovellettaviin kriteereihin:

a)

väkiluku (painoarvo 50 prosenttia);

a)

jäsenvaltion väkiluku (painoarvo 50 prosenttia);

b)

yhteenlaskettu bruttokansantuote (painoarvo 50 prosenttia);

b)

jäsenvaltion yhteenlaskettu bruttokansantuote (painoarvo 50 prosenttia).

 

Viiteperustetta korjataan vähentämällä asianomaista kiintiötä seuraavana vuonna 20 prosentilla bruttokansantuotteeseen ja väkilukuun perustuvan kiintiön sekä jäsenvaltion kolmena viime vuonna kirjaaman vastaanotettujen keskimäärän erotuksesta maissa, jotka kolmena edeltävänä vuonna ovat vastaanottaneet tulijoita keskimäärin a ja b alakohdan perusteella määritettyä suuremman kiintiön verran.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä sovelletaan liitteessä I esitetyn kaavan mukaisesti.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä sovelletaan liitteessä I esitetyn kaavan mukaisesti.

4.   Euroopan unionin turvapaikkavirasto vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetun viiteperusteen ja mukauttaa viiteperustetta ja siihen sovellettavien kriteerien lukuarvoja vuosittain Eurostatin tilastojen perusteella.

4.   Euroopan unionin turvapaikkavirasto vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetun viiteperusteen ja mukauttaa viiteperustetta ja siihen sovellettavien kriteerien lukuarvoja vuosittain Eurostatin tilastojen perusteella.

Perustelu

Jäsenvaltion varsinaisen ja ajantasaisen vastaanottokapasiteetin määrittämiseksi tulee ottaa huomioon jo vastaanotettujen muuttajien lukumäärä ja muuttoliikkeen kokonaisvaikutukset jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen. Muutosehdotuksessa esitetään korjauskerroin viiteperusteen laskentaan, jotta voidaan supistaa riskiä ehdotetussa asetuksessa etusijalle asetettujen solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen jakamisen periaatteiden vaarantumisesta. Muutosehdotuksella vastataan myös vaatimukseen kattavasta lähestymistavasta, jossa otetaan huomioon turvapaikkapolitiikka ja muuttoliikeilmiö kokonaisuudessaan.

Huom. Luonnollisesti myös liitettä I (johon viitataan 3 kohdassa) on mukautettava tässä muutosehdotuksessa esitetyn korjauskertoimen pohjalta.

Muutosehdotus 10

COM(2016) 270 final

37 artiklan 3 kohta

Yhteisvastuu rahoituksesta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3.   Automaattinen järjestelmä ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitetun 12 kuukauden jakson päättyessä jäsenvaltiolle, joka ei osallistu korjaavaan jakomekanismiin, niiden hakijoiden määrän, jotka olisi muussa tapauksessa kohdennettu sille. Kyseisen jäsenvaltion on sen jälkeen suoritettava 250 000 euron suuruinen solidaarisuusmaksu kustakin hakijasta, joka olisi muussa tapauksessa kohdennettu kyseiselle jäsenvaltiolle päättyneen 12 kuukauden jakson aikana. Solidaarisuusmaksu suoritetaan jäsenvaltiolle, jonka on määritetty olevan vastuussa asianomaisten hakemusten käsittelystä.

3.   Automaattinen järjestelmä ilmoittaa 2 kohdassa tarkoitetun 12 kuukauden jakson päättyessä jäsenvaltiolle, joka ei osallistu korjaavaan jakomekanismiin, niiden hakijoiden määrän, jotka olisi muussa tapauksessa kohdennettu sille. Kyseisen jäsenvaltion on sen jälkeen suoritettava 60 000 euron suuruinen solidaarisuusmaksu kustakin hakijasta, joka olisi muussa tapauksessa kohdennettu kyseiselle jäsenvaltiolle päättyneen 12 kuukauden jakson aikana. Solidaarisuusmaksu suoritetaan jäsenvaltiolle, jonka on määritetty olevan vastuussa asianomaisten hakemusten käsittelystä.

Perustelu

Solidaarisuusmaksun määrääminen jäsenvaltioille, jotka kieltäytyvät (myös väliaikaisesti) uudelleenkohdentamisesta, on kannatettavaa ja periaatteellisesti oikein. Maksu on kuitenkin asetettava kestävälle ja oikeudenmukaiselle tasolle, jolloin voidaan välttää yleisen mielipiteen kärjistymistä ja sitä, että eri jäsenvaltiot hylkäävät suoralta kädeltä solidaarisuusperiaatteen. Maksu olisi silti asetettava oikeudenmukaiselle tasolle (60 000 euroa), kun otetaan huomioon sellaiset muuttujat kuin vastaanoton ja avustamisen vuosittaiset keskikustannukset hakijaa kohden, mukaan lukien terveydenhoitomenot, kerrottuna hakijalle myönnetyn luvan kesimääräisellä kestolla.

Muutosehdotus 11

COM(2016) 271 final

2 artikla

Tehtävät

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Virasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

Virasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

a)

[– –]

a)

[– –]

b)

[– –]

b)

[– –]

c)

jäsenvaltioiden tukeminen yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanossa;

c)

jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten tukeminen yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanossa;

d)

jäsenvaltioiden auttaminen kansallisia hallintoelimiä, oikeuslaitosta ja turvapaikka-asioista vastaavia kansallisia viranomaisia edustavien asiantuntijoiden koulutuksessa muun muassa kehittämällä yhteiset vaatimukset;

d)

jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten auttaminen kansallisia hallintoelimiä, oikeuslaitosta ja turvapaikka-asioista vastaavia kansallisia viranomaisia edustavien asiantuntijoiden koulutuksessa muun muassa kehittämällä yhteiset vaatimukset;

e)

[– –]

e)

[– –]

f)

[– –]

f)

[– –]

g)

operatiivisen ja teknisen avun antaminen jäsenvaltioille erityisesti silloin, kun niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine;

g)

operatiivisen ja teknisen avun antaminen jäsenvaltioille ja alue- ja paikallisviranomaisille erityisesti silloin, kun niiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine;

[– –].

[– –].

Perustelu

Kun otetaan huomioon, että alue- ja paikallisviranomaiset hoitavat usein kokonaan tai osittain avustus- ja vastaanottopalvelut, EASOn tulisi antaa tukea myös niille.

Muutosehdotus 12

COM(2016) 271 final

3 artiklan 2 kohta

Velvollisuus tehdä yhteistyötä vilpittömässä mielessä ja vaihtaa tietoja

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2.   Virasto toimii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten sekä kansallisten maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten samoin kuin komission kanssa. Virasto suorittaa tehtävänsä vaikuttamatta muille merkityksellisille unionin elimille asetettuihin tehtäviin ja toimii läheisessä yhteistyössä näiden elinten ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) kanssa.

2.   Virasto toimii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten sekä kansallisten maahanmuutto- ja turvapaikkaviranomaisten ja muiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten samoin kuin komission kanssa. Virasto suorittaa tehtävänsä vaikuttamatta muille merkityksellisille unionin elimille asetettuihin tehtäviin ja toimii läheisessä yhteistyössä näiden elinten ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) kanssa.

Perustelu

Kun otetaan huomioon, että alue- ja paikallisviranomaiset hoitavat usein kokonaan tai osittain avustus- ja vastaanottopalvelut, EASOn tulisi tehdä yhteistyötä suoraan myös niiden kanssa.

Muutosehdotus 13

COM(2016) 272 final

38 artikla

Tietojen siirtäminen kolmansille maille palauttamista varten

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

Lisätään 3 kohdan jälkeen seuraavaa:

4.     Kolmansille maille, joita ei voida katsoa direktiivin 2013/32/EU mukaisesti turvallisiksi maiksi, ei saa missään tapauksessa siirtää tai antaa saataville mitään tietoja.

5.     Kolmansille maille ei saa missään tapauksessa antaa tietoja alaikäisistä edes sen jälkeen, kun he ovat saavuttaneet täysikäisyyden.

Perustelu

Vaikka artikla on perusteltu palauttamisen helpottamista koskevan vaatimuksen kannalta, se saattaa altistaa hakijat mahdollisille kostotoimenpiteille heidän palattuaan alkuperämaahansa, erityisesti silloin, kun kyseiset maat eivät pysty varmistamaan omalta osaltaan asianmukaista tietosuojaa. Olisikin kiellettävä tietojen jakaminen ainakin niiden kolmansien maiden kanssa, joita ei pidetä turvallisina, ja alaikäisiä koskevien tietojen jakaminen kaikkien kolmansien maiden kanssa.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Uudistuspaketin tavoitteet ja päälinjaukset

1.

kannattaa Euroopan komission päätöstä ehdottaa turvapaikkasäännöstön kokonaisuudistusta ja korostaa 4. toukokuuta 2016 esitettyyn ensimmäiseen pakettiin ja 13. heinäkuuta 2016 esitettyyn toiseen pakettiin (asetus turvapaikkaoikeuden myöntämisperusteista, asetus yhteisen turvapaikkamenettelyn perustamisesta, avustamista koskevat yhteiset vaatimukset) sisältyvien ehdotusten välistä yhteyttä. Jäsenvaltioiden väliset nykyiset erot lainsäädännössä, menettelyissä ja avustusjärjestelmissä vaikuttavat turvapaikanhakijoiden valintoihin ja lisäävät edelleenliikkumista ja vaikuttavat siten vastuullisen jäsenvaltion määrittämisjärjestelmän tehokkuuteen ja lisäävät tarvetta Eurodac-järjestelmän käyttöön ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tarjoamaan tukeen.

2.

suhtautuu myönteisesti eräisiin ensimmäisen ehdotuspaketin tavoitteisiin, kuten luvattoman edelleenliikkumisen rajoittamiseen, turvapaikanhakijoiden oikeudenmukaisempaan jakautumiseen jäsenvaltioiden välillä, EASOn vahvistamiseen ja sen muuttamiseen turvapaikkavirastoksi.

3.

pitää riittämättömänä komission ehdotuksessaan Dublin-asetuksen muuttamisesta omaksumaa lähestymistapaa, jonka mukaan järjestelmän ongelmat johtuvat poikkeuksellisista kriisitilanteista ja ne voidaan ratkaista ottamalla käyttöön yhtäältä korjaavia toimenpiteitä ja toisaalta toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ensisijaista kriteeriä (ensimmäisen EU:n saapumismaan vastuu). Edessämme oleva kriisi on kuitenkin rakenteellinen (hakemusten vuotuinen määrä on kolminkertaistanut kolmen viime vuoden aikana 2013–2015, ja niitä on ollut yli 1,2 miljoonaa eli yhdeksän kertaa enemmän kuin vuonna 1985), ja hätätilanteiden hallinnan rinnalla on pyrittävä ottamaan käyttöön vakaa, tehokas ja yhdenmukaisempi järjestelmä.

4.

huomauttaa, että nykyisen järjestelmän soveltamisesta tehdään useilta osin vielä entistä tiukempaa pakkomekanismeilla (hakemuksen käsiteltäväksi ottamatta jättäminen ja siitä seuraava avustamisen epääminen; nopeutetut menettelyt). Lainsäätäjiä kehotetaankin tutkimaan tarkkaan, ovatko nämä toimenpiteet perusoikeuksien mukaisia erityisesti silloin, kun kyseessä ovat haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt.

5.

katsoo, että vastaanottokapasiteetti, hakemusten ripeä käsittely ja edelleenliikkumisen estäminen ovat ratkaisevassa asemassa turvapaikkahakemusten hallinta- ja jakamisjärjestelmän vakauden kannalta.

6.

suosittaa, että komission ehdotukseen lisätään positiivisia seikkoja (perheen käsitteen laajentaminen kattamaan sisarukset ja lähdön jälkeen muodostuneet perheyhteisöt; jäsenvaltion myöntämien asiakirjojen merkitys, vaikka ne olisivat vanhentuneet) ja otetaan paremmin huomioon hakijoiden elinkaari, ammatillinen kokemus ja toivomukset, jolloin voidaan estää edelleenliikkumista. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että pyrittäessä välttämään epätoivottua edelleenliikkumista tulisi mahdollisuuksien mukaan suosia myönteisiä kannustimia seuraamusten sijaan.

7.

pitää myönteisenä nopeutettujen ja yksinkertaistettujen menettelyjen käyttöönottoa mutta korostaa, että niitä on käytettävä tehokkuuden parantamiseen ja järjestelmän nopeuttamiseen eivätkä ne saa johtaa perusoikeuksien rajoittamiseen. Lisäksi komitea katsoo, että myös hakemukset, joita ei ole otettu käsiteltäväksi tai jotka on käsitelty nopeutetusti, on otettava huomioon laskelmissa 36 artiklan mukaista viiteperusteen soveltamista varten.

8.

on vakuuttunut, että kaikki kolme ehdotusta noudattavat toissijaisuusperiaatetta, sillä niissä käsitellään selkeästi luonteeltaan rajat ylittäviä ongelmia – esimerkiksi jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta, yhdenmukaisemman turvapaikkajärjestelmän rakentamista ja jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon parantamista. Tällaisia tavoitteita ei voida saavuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi ehdotetut toimet ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa koko Euroopan unionissa sovellettavien yhdenmukaisten sääntöjen tavoite. Tässä mielessä ehdotukset ovat myös suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Suuntaviivat ja korjaus- ja korvausmekanismit

9.

pitää tärkeänä edistysaskeleena sitä, että kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyvastuuta määritettäessä merkittäväksi tekijäksi otetaan kunkin maan vastaanottokapasiteetti, joka perustuu objektiivisiin muuttujiin. Se otettiin esille mahdollisena vaihtoehtona jo komission 6. huhtikuuta 2016 antamassa tiedonannossa COM(2016) 197. Komitea on kuitenkin pettynyt siihen, että kyseistä perustetta käytetään vain täydentävästi ja se rajoittuu kriisitilanteisiin.

10.

pitää kielteisenä sitä, että komission ehdotuksessa ei kiinnitetä lainkaan huomiota hakijoiden toiveisiin edes silloin, kun on olemassa objektiivisia seikkoja (kielitaito, ammattitaito, aiemmat oleskelut), jotka antaisivat aiheen tiettyyn jäsenvaltioon osoittamiseen.

11.

ehdottaa näin ollen, että muutetaan vastaanottokapasiteetin perusteen (joka on yhteensopiva hakijan toivomusten ja henkilökohtaisen elinkaaren huomioon ottamisen kanssa) ja ensimmäisen saapumismaan perusteen välistä suhdetta niin, että ne olisivat samalla tasolla, ja otettaisiin niiden soveltamisessa aina huomioon 35 artiklassa tarkoitettu viiteperuste.

12.

ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltion todellisen ja ajantasaisen vastaanottokapasiteetin määrittämiseksi otetaan lukuun myös kyseiseen jäsenvaltioon saapuneiden määrä, joka vaikuttaa objektiivisesti katsoen vastaanotto- ja hallintakapasiteettiin, ottamalla tämä muuttuja huomioon 35 artiklassa tarkoitetussa viiteperusteessa.

13.

ehdottaa myös, että jäsenvaltioiden todellisten ja ajantasaisten vastaanottovalmiuksien huomioon ottamiseksi on säilytettävä määräaika, jonka jälkeen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsitellyt jäsenvaltio ei enää vastaa mahdollisten lisäselvitysten tai saman hakijan jättämän uusintahakemuksen käsittelystä 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tällainen määräaika voisi olla viisi vuotta, mikä on huomattavasti pidempi kuin nykyisin voimassa oleva määräaika.

14.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään sellaiset luotettavat, avoimet ja oikeudenmukaiset sisäiset järjestelmät muuttajien vastaanottamisesta alueillaan syntyvien haasteiden jakamiselle, joissa otetaan huomioon oleelliset sosioekonomiset tiedot sekä eri kaupunkien ja alueiden aiempi vastaanottohistoria ja muuttajien kotouttamistarpeet ja -näkymät, sekä tukemaan erityisesti niitä kaupunkeja ja alueita, jotka ovat maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisen paineen kohteena.

15.

pitää kansainvälistä suojelua hakevien korjaavan jakomekanismin käyttöönottoa myönteisenä. Komitea huomauttaa kuitenkin, että komission ehdottama kynnysarvo mekanismin käyttöönottamiseksi on niin korkea (kun otetaan huomioon esimerkiksi kolmen viimeksi kuluneen vuoden tiedot), että mekanismiin ei turvauduttaisi luultavasti edes kriisitapauksissa eikä siitä olisi näin ollen mitään rakenteellista hyötyä.

16.

pitää erittäin tärkeänä, että laillista muuttoa koskevia säännöksiä sovelletaan tehokkaasti oikeusvaltioperiaatetta noudattaen, jotta solidaarisuutta ei heikennetä lisäämällä kohtuuttomasti jäsenvaltioiden taakkaa.

17.

huomauttaa, että niille valtioille määrättävä solidaarisuusmaksu, jotka jättävät väliaikaisesti osallistumatta automaattiseen korjaavaan jakomekanismiin, on aivan liian korkea eikä siinä oteta huomioon objektiivisia ja oikeudenmukaisuuteen perustuvia muuttujia, esimerkiksi avustamisesta aiheutuvia kustannuksia tietyllä ajanjaksolla. Komitea ehdottaakin maksun pienentämistä niin, että se määritetään suojelua saavaa kohden laskettujen keskimääräisten vuosittaisten menojen (saatavilla olevien tietojen mukaan oletettavasti 20 000 euroa) ja laillisen oleskelun keskimääräisen keston (luvallisesti 3–5 vuotta) perusteella.

18.

toteaa lisäksi, että komission ehdottama solidaarisuusmaksu rajoittuu oletettuihin tapauksiin, joissa päätetään itse jättää osallistumatta järjestelmään, mutta ehdotuksessa jätetään huomioimatta tapaukset, joissa jätetään toteuttamatta kohdentamispäätökset tai huolehtimatta hakijoista tai suojelua saavista henkilöistä, vaikka saatavilla olevien tietojen mukaan täytäntöönpanoaste on aivan liian heikko (noin 25 prosenttia). Komitea ehdottaakin, että samalla kun vahvistetaan EASOa ja muutetaan se virastoksi, sille annetaan tehtäväksi valvoa täytäntöönpanoa ja ilmoittaa laiminlyönneistä myös sitä varten, että Euroopan komissio voi määrätä seuraamuksia. Vaihtoehtoisesti komitea kehottaa vahvistamaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa tai perustamaan uuden solidaarisuusrahaston niitä jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia varten, jotka joutuvat epäsuotuisaan asemaan toteuttamatta jätettävien siirtojen takia, ja niitä varten, jotka toteuttavat ja vastaanottavat niitä parhaiten.

19.

korostaa lisäksi, että edellä mainitun solidaarisuusmaksun alentaminen Euroopan komission ehdottamaan summaan nähden (kuten käsillä olevassa lausunnossa esitetään) on tarpeen, jotta vältetään väärinkäsityksiä ja sitä riskiä, että Euroopan kansalaisten luottamus Euroopan unionia kohtaan heikkenee.

20.

toistaa kehotuksensa, jonka mukaan muuttajien vastaanottoa ja kotouttamista tukevat asiaankuuluvat EU-varat tulisi asettaa suoraan paikallis- ja alueviranomaisten saataville, sillä niillä on keskeinen vastuu tällä alalla.

Toimenpiteet järjestelmän vahvistamiseksi, menettelyt ja määräajat

21.

suosittaa sellaisten rankaisevimpien toimenpiteiden (kuten muun avun kuin terveydenhuollon epääminen) poistamista, jotka rajoittavat niiden hakijoiden perusoikeuksia, joiden hakemusta ei oteta käsiteltäväksi tai jotka lähtevät toiseen jäsenvaltioon sillä aikaa, kun hakemusta käsitellään käsittelyvastuussa olevassa maassa.

22.

ehdottaa kuitenkin säilyttämään määräajan – vaikkakin huomattavasti pidemmän kuin ehdotuksessa esitetään (esimerkiksi viisi vuotta 12 kuukauden sijaan) – jonka umpeuduttua ensimmäisen hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion vastuu lakkaa.

23.

toivoo, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt voisivat saada pitkään oleskelleen henkilön aseman nopeammin, erityisesti silloin, kun heillä on merkittäviä yhteyksiä muihin maihin kuin siihen, jossa heidän turvapaikkahakemustaan käsitellään. Tämä estäisi luultavasti myös edelleenliikkumista.

24.

pitää erittäin tärkeänä – kun otetaan huomioon turvapaikkahakemusten jäsenvaltioiden välisen jakautumisen ja niiden soveltamien perusteiden ja menettelyjen (jotka vaikuttavat hakijoiden valintoihin ja aiheuttavat siten kilpailua niiden tiukentamiseksi, jotta voitaisiin vähentää maahan saapumista) välinen yhteys – että keskipitkällä aikavälillä päästään siihen, että Euroopan maat tunnustavat vastavuoroisesti turvapaikkapäätökset ja että myös Euroopan unionin turvapaikkavirasto voisi käsitellä hakemuksia suoraan (jäsenvaltioiden viranomaisten rinnalla).

25.

suosittaa, että säädöstekstissä esiintyvän käsitteen ”alaikäisten edustajat” tulkittaisiin ja voitaisiin tulkita tarkoittavan – ja että se tarvittaessa muutettaisiin tarkoittamaan – ”edunvalvojaa” tai että käytetään muuta käsitettä, jolla kulloisessakin kansallisessa yhteydessä tarkoitetaan hallinnosta riippumatonta henkilöä tai elintä, joka on nimetty lainsäädännön nojalla tai oikeusviranomaisen päätöksellä ja jonka yksinomaisena tarkoituksena on suojella alaikäisen etua.

Ilman huoltajaa olevat alaikäiset

26.

suosittaa ilman huoltajaa olevien alaikäisten avustusrakenteiden ja -edellytysten vahvistamista, kun otetaan huomioon tiedot Eurooppaan saapuvista ilman huoltajaa olevista alaikäisistä (vuonna 2015 heitä oli 88 000 eli 6,7 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista) (tässä yhteydessä on ilman muuta tärkeää huomioida 13. heinäkuuta esitettyyn toiseen ehdotuspakettiin sisältyvä ehdotus vastaanotto-olosuhteista annetun direktiivin uudistamisesta ottaen huomioon, että asiasta huolehtiminen kuuluu useimmiten paikallisviranomaisille).

27.

suosittaa, että vahvistetaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten psykologista avustamista ja kuulemista, helpotetaan heidän mahdollisuuksiaan saada oikeusapua ja parannetaan sen ymmärrettävyyttä. Lisäksi tulisi tukea heidän edunvalvojiensa työtä, parantaa edunvalvojien koulutusta ja vahvistaa näiden riippumattomuutta myös EASOn ja kansalaisyhteiskunnan tuella.

28.

suosittaa, että edistetään asianmukaista tiedotusta ja kulttuurivälitystoimintaa alueilla, joilla oleskelee ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, myös siinä tarkoituksessa, että voidaan ehkäistä epäluuloisuutta ja varautuneisuutta heitä kohtaan.

29.

suosittaa, että etsitään vaihtoehtoisia siirtymätoimia sen sijaan, että alaikäinen palautetaan välittömästi hänen saavutettuaan täysi-ikäisyyden (jota ennen hänelle on myönnetty tilapäinen suojelu), ja otetaan huomioon mahdollinen meneillään oleva koulutus.

30.

katsoo, että on säilytettävä ensisijaisena periaate, jonka mukaan alaikäisiä ei pidä siirtää paikasta, jossa he jo ovat, vaikka heidät jäljitettäisiin luvattoman edelleenliikkumisen jälkeen jostain toisesta jäsenvaltiosta kuin saapumisvaltiosta.

31.

katsoo, että suojelu ja avustus on taattava myös tapauksissa, joissa on epäilyksiä alaikäisyydestä, sen aikaa, kun on olemassa muutoksenhakumahdollisuuksia ja kunnes asiaa koskeva riitatapaus on ratkaistu.

Euroopan unionin turvapaikkavirasto

32.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan turvapaikkavirastolle (EASO, nykyinen Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto) annetaan tehtäväksi teknisen ja operatiivisen avun ja koulutuksen antaminen ja otetaan käyttöön mahdollisuus toimenpiteisiin (16 artikla) myös ilman jäsenvaltion avunpyyntöä, jos valtioon kohdistuu poikkeuksellinen paine (22 artikla).

33.

kehottaa parantamaan Eurostatille toimitettavien tietojen oikea-aikaisuutta, yhdenmukaistamista ja kattavuutta EASOn valvonnassa. Niihin tulee sisältyä muun muassa tiedot siirtoa tai palauttamista varten tehtyjen pidätysten osuudesta ja syistä, toteutettujen siirtojen osuudesta ja tilastotiedot alaikäisistä.

34.

ehdottaa, että jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen vastaanotto- ja kotouttamisjärjestelmiin investoidaan enemmän varoja ja pyritään saamaan ne käyttöön jo turvapaikkamenettelyn aikana ja edistämään hyvien ratkaisujen ja käytäntöjen jakamista EASOn tuella myös paikallisviranomaisten välillä.

35.

suosittaa rajat ylittävän yhteistyön vahvistamista vaihdettaessa tietoja jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen viranomaisten välillä ja selvitettäessä perhesiteitä.

36.

suosittaa, että vahvistetaan järjestelykeskuksia, jotta voidaan varmistaa asetuksessa säädettyjen siirtomenettelyjen nopeus ja asianmukaisuus.

Eurodac

37.

kannattaa Eurodac-ehdotuksessa tehtyä esitystä alentaa tietojen keräämisen ikärajaa (14 vuodesta kuuteen vuoteen), kun otetaan huomioon niiden henkilöiden suuri määrä, joiden katoamisesta ilmoitetaan myöhässä. Komitea kannattaa myös tietojen jakamista eurooppalaisten virastojen ja jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa, mutta katsoo sen sijaan, että toisin kuin komissio esittää on edelleenkin kiellettävä tietojen jakaminen kolmansien maiden kanssa.

Bryssel 8. joulukuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA

Top