2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/151

Esittelijä:

Baiba MILTOVIČA

1.1

Strategia, jossa käsitellään lämmityksen ja jäähdytyksen suoria ja jokapäiväisiä vaikutuksia kaikkiin EU:n kansalaisiin, on kauan kaivattu ja erittäin tervetullut. Jos seurataan parhaita käytäntöjä, luodaan johdonmukainen poliittinen kehys ja tuetaan sitä saatavissa olevalla rahoituksella, kaikkialla Euroopassa on olemassa monia mahdollisuuksia parannuksille.

1.2

Tämä kattava EU:n strategia on erittäin kunnianhimoinen. Se merkitsee sitä, että EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen riippuu huomattavassa määrin strategian tehokkaasta ja johdonmukaisesta soveltamisesta jäsenvaltiotasolla. Uusiutuvan energian roolin vahvistaminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä voi olla suurin yksittäinen tekijä, jonka avulla voidaan saavuttaa keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet, ja tämä olisi tunnustettava energiaunionin jatkuvassa ohjelmassa.

1.3

Näin ollen ETSK suosittaa, että energiaunionin tilaa käsittelevään vuosiraporttiin olisi sisällytettävä erityinen luku, jossa tarkastellaan strategian edistymistä.

1.4

Komitea antaa arvoa komission työskentelylle lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvän tiedon kartoittamiseksi ja keräämiseksi. Tällainen tieto on erittäin tärkeää. Eurostatin olisi asetettava etusijalle entistä kattavampien tietojen kerääminen etenkin lämmitykseen käytettävästä energiasta.

1.5

Kuluttajien rooli minkä tahansa yleisen strategian toteuttamisessa on kriittinen, ja komitea kehottaakin kehittämään edelleen sen ehdotusta kattavan eurooppalaisen energiavuoropuhelun käynnistämisestä, jotta voitaisiin parantaa merkittävästi kuluttajien tietoisuutta ja luoda selkeitä kannustimia käyttäytymisen muutosten vauhdittamiseksi. Paitsi että tällaisten kannustimien olisi oltava taloudellisia, niiden tulisi myös korostaa monien strategiaan sisältyvien toimenpiteiden myönteistä sosiaalista vaikutusta ja ne olisi suunnattava heikossa asemassa oleville ja energiaköyhyydestä kärsiville.

1.6

Komitea suosittaa, että laaditaan kiireellisesti vertaileva analyysi julkisen ja yksityisen sektorin järjestelmistä, joilla on tarkoitus tukea tehokkaan ja vähähiilisen lämmityksen ja jäähdytyksen ohjelmia.

1.7

Kaikissa jäsenvaltioissa on otettava käyttöön uusi, ehdotetun strategian kanssa johdonmukainen alue- ja kuntatason lähestymistapa kaupunkisuunnittelupolitiikkaan strategian täytäntöönpanon varmistamiseksi. Komitea korostaa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen roolia tässä yhteydessä.

1.8

EU:n korkeatasoiset energia- ja ilmastotavoitteet on muovattava jäsenvaltioiden yksiselitteisiksi toimiksi, joita toteutetaan kansallisissa suunnitelmissa esimerkiksi aloittain määriteltävillä viisivuotistavoitteilla ja erityisesti lämmitystä ja jäähdytystä ajatellen kehitetyillä mittareilla.

2.1

Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva strategia on ensimmäinen tätä alaa kokonaisuutena käsittelevä EU-tason arviointi. Lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään noin 50 prosenttia koko EU:n energiankulutuksesta. Se on edelleen suurin energiankysyntää kasvattava tekijä pitkällä aikavälillä, ja rakennusten lämmitys on suurin yksittäinen osa-alue. Rakennusten lämmitysteknologioiden pysyvyyden vuoksi niillä on tärkeä rooli EU:n keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen kannalta. Rakennusten tilojen ja talousveden lämmitys on nykyisin suurimpia energiankäytön osa-alueita, ja se on hiilestä irtautumisen kannalta ongelmallisin. Lämmityksestä huolehditaan nykyään pääasiassa fossiilisten polttoaineiden tuottamalla energialla, joka toimitetaan suoraan rakennuksiin. Tämä aiheuttaa paikallisia turvallisuus- ja päästö-ongelmia.

2.2

Asia koskee kaikkia kansalaisyhteiskunnan aloja. Suurten prosessiteollisuuden alojen energiatarpeet vaikuttavat suoraan niiden kilpailukykyyn, koska lämpöä tarvitaan yleensä paljon. Jäähdytys on erityisen tärkeää suuressa osassa elintarvikkeiden prosessointia, jakelua, vähittäiskauppaa ja varastointia, ja asuntojen lämmityksen ja jäähdytyksen kustannukset ja tehokkuus ovat kaikkia koskettava aihe.

2.3

Yhä useammat taloudet kaikissa jäsenvaltioissa käyttävät suuren osuuden tuloistaan energiakustannuksiin, mikä nostaa energiaköyhyyden tasoa. Etenkin iäkkäät, heikossa asemassa olevat ja pienituloiset ovat alttiita energiaköyhyydelle, ja ETSK on ehdottanut energiaköyhyyden seurantaryhmän perustamista tämän ongelman analysoimiseksi ja tarkastelemiseksi (1). Jotta voidaan saada hyviä tuloksia, tarvitaan sosiaalisten, rahoitus- ja teknisten toimenpiteiden yhteisvaikutusta. On korostettava aiempaa enemmän lämmitystä koskevan täsmällisen tiedon keruuta, koska se auttaa toimimaan energiaköyhyyden torjumiseksi.

2.4

Lämmitys ja jäähdytys eivät ole sellaisenaan helposti tai taloudellisesti siirrettävissä. Tämä johtaa erittäin paikallisiin ja hajanaisiin markkinoihin. Jäähdytys kattaa ainoastaan 5 prosenttia energiankysynnästä ja lämmitys 95 prosenttia. Lämmityksen kysyntä on huomattavasti suurempaa kuin jäähdytyksen, vaikka jäähdytys on elintärkeää lämpimämmissä jäsenvaltioissa. Pääomainvestoinnit lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin tehdään yleensä keskipitkälle tai pitkälle aikavälille, mutta alan teknologian ja innovoinnin kehitys on nopeaa.

2.5

ETSK on kehottanut aiemmissa lausunnoissaan (2) noudattamaan yhtenäistä ja johdonmukaista poliittista lähestymistapaa koko energia-alalla sekä lisäämään kansalaisyhteiskunnan roolia – ja sen kanssa käytävää vuoropuhelua – alaa koskevissa asioissa. Tämä on nyt asetettu virallisesti etusijalle koko energiaunionipaketissa, ja lämmityksen ja jäähdytyksen tunnistaminen keskeisen tärkeäksi alaksi tarjoaa mahdollisuuden ristikkäisiin viittauksiin ja johdonmukaisuuteen monissa valmisteilla olevissa ilmastoon ja energiaan liittyvissä lainsäädäntöpaketeissa.

3.1

Tiedonannossa arvioidaan alan mahdollisuuksia edistää osaltaan EU:n strategisia ilmasto- ja energiatavoitteita, ja siihen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään asian analyyttista ja tieteellistä perustaa. Sen tarkoituksena on asettaa lämmitys energiatehokkuuden kannalta keskeiseksi politiikanalaksi sekä edistää tietoon perustuvaa vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä tästä ja siihen liittyvistä aiheista eli energiankysynnän vähentämisestä ja hiilestä irtautumisesta.

3.2

Strategisissa puitteissa yksilöidään neljä keskeistä toiminta-alaa. Niitä ovat rakennusten lämpöhyötysuhde, tehokas ja kestävä lämmitysteknologia, teollisuuden käyttämättömien mahdollisuuksien yhdistäminen ja sen tehokkuuden parantaminen sekä synergian tiivistäminen sellaisten sähköjärjestelmien kanssa, joissa lämpöpumpuilla ja muilla uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvilla järjestelmillä on tärkeä rooli. Tässä yhteydessä esitetään monia mahdollisia toimia, ja yksityiskohtaisia ratkaisuja esitetään osana energiaunionin sisältävää lainsäädännön tarkistuspakettia.

3.3

Hallitsevana visiona on rakennusten hiilipäästöjen vähentäminen niitä kunnostamalla, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien tehostaminen, kaukolämpöjärjestelmien laajentaminen ja siirtyminen fossiilisista polttoaineista vähähiilisiin energialähteisiin. Asuinrakennukset muodostavat suurimman osan Euroopan rakennuskannasta, ja 60–70 prosenttia asuntokannasta on vuonna 1980 tai aiemmin rakennettua. Asuinrakennusten yksittäiskulutus on myös suurinta (kWh/m2/vuosi). Rakennusten alhainen saneerausaste lisää kuluttajille koituvia taloudellisia rasitteita. EU:n kotitaloudet käyttävät keskimäärin 6,4 prosenttia (ks. COM(2014) 520 final) käytettävissä olevista tuloistaan kotitalouteen liittyvään energiaan, noin kaksi kolmannesta lämmitykseen ja kolmanneksen muihin tarkoituksiin. Yhä useammilla kotitalouksilla on ongelmia energiakustannusten kattamisessa. Kohtuuhintainen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä on kotitalouskuluttajien elämän laadun kannalta olennaisen tärkeä tekijä.

3.4

Koska kaikki teollisuudenalat eivät voi siirtyä vähähiiliseen energiaan ja etenkin, koska monet prosessiteollisuuden alat tarvitsevat runsaasti energiaa sisältäviä fossiilisia polttoaineita, on tärkeää hyödyntää nykyistä paljon suurempi osuus eräiden teollisuuslaitosten ja voimalaitosten sivutuotteena syntyvästä hukkalämmöstä. Työasiakirjassa tuodaan esiin teollisuuden jätelämmön hyödyntäminen kaukolämpöjärjestelmissä sekä uusien teknologioiden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen tärkeinä osatekijöinä.

3.5

Strategiassa on kartoitettu useita merkittäviä haasteita. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan yli 80 prosenttia käytetystä energiasta, minkä vuoksi tämä ala on ratkaisevan tärkeä vähähiilisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa ja pyrittäessä siirtymään tehokkaampaan ja turvallisempaan energiajärjestelmään. Kaksi kolmannesta EU:n rakennuksista – joista suurin osa on edelleen käytössä vuonna 2050 – rakennettiin ennen energiatehokkuutta koskevien vaatimusten käyttöönottoa. Omistajuus- ja vuokrausjärjestelyt ja asianmukaisten rahoitusjärjestelmien puuttuminen voivat haitata tilanteen parantamiseksi kehitettyjen kannustimien tehoa. Lämmityssektorilta puuttuu markkinavetoista kilpailua, rakentajilta ja asentajilta puuttuu koulutusta ja asiantuntemusta, ja kotitalouskuluttajilta puuttuu tietoa mahdollisista hyödyistä. Rakennusten kunnostamisaste on alhainen (0,4–1,2 prosenttia vuodessa), ja lisäksi energiaköyhyys on kaikkialla EU:ssa kasvava ongelma.

3.6

Lähes 50 prosentissa rakennuksista lämmityslaitteiden teho on alle 60 prosenttia, kun taas nykyistä teknologiatasoa vastaavien laitteiden tehokkuus on yli 90 prosenttia (tasoa, joka lainsäädännössä vaaditaan laitetta korvattaessa). Lisäksi eräissä osissa Eurooppaa kotitalouksien lämmityksellä (fossiiliset polttoaineet ja biomassa) on suuri vaikutus ilman saastumiseen. Huomattava osa lämmityslaitteista toimii kuitenkin hyvin teknistä käyttöikäänsä pidemmälle. Kustannuksilla on suuri merkitys laitteiden korvaamista harkittaessa, ja vaikka uusi laite maksaa aina hintansa takaisin, on vaikeaa löytää alkupääomaa etenkin siirryttäessä uusiutuvaan lämmönlähteeseen, kuten aurinkoenergiaan, maalämpöön tai lämpöpumppuihin. Tällä vuosisadalla teollisuus on säästänyt huomattavasti energiaa energiatehokkuuden avulla, mutta etenkin pk-yrityksillä on ongelmia parannusten priorisoinnissa ja rahoituksessa.

3.7

Kaukolämmöllä tuotetaan nykyään 9 prosenttia EU:n lämmitystarpeesta. Sen käyttöä voitaisiin laajentaa huomattavasti myös hukkalämmön hyödyntämisen avulla, ja sen yhteydessä pystytään siirtymään helpommin uusiutuviin tai yhdistettyihin energialähteisiin kuin yksittäisissä kotitalouksissa. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotanto on alikehittynyttä, ja asunto-, palvelu- tai teollisuuskäytössä olevien älykkäiden rakennusten mahdollisuudet yhdistettynä älykkäisiin verkkoihin tarjoavat tulevaisuudessa tehokkuushyötyjä, samoin kuin kotitalouksien kasvavat mahdollisuudet toimia tuottajakuluttajina. Strategiassa ehdotetaan epäsuorasti tuottajakuluttaja-käsitteen kehittämistä yksittäisten kotitalouksien tasolla uusien lämmitysteknologioiden ja tiedon lisäämisen avulla.

3.8

Tässä yhteydessä ehdotetaan välineitä ja ratkaisuja. EU:n välineiden johdonmukainen yhdentäminen, tarkistaminen ja täytäntöönpano kehitteillä olevan energiaunioni-ohjelman puitteissa luo strategian perustekijät. Tässä yhteydessä on tuotava esiin erityisesti energiatehokkuusdirektiivi, rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi, ekosuunnittelusta ja energiamerkinnöistä annetut puitedirektiivit, uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi ja päästökauppajärjestelmä. Strategian on määrä tehostaa näiden toimien koordinointia.

3.9

Komissio ryhtyy erityisiin toimiin voidakseen vastata esitettyihin haasteisiin ja tukeakseen jo käyttöön otettuja lainsäädäntötoimia. Tässä yhteydessä edistetään uusiutuvaa energiaa, kannustetaan kansalaisia osallistumaan, lisätään yhteistyötä kuluttajajärjestöjen kanssa, vahvistetaan innovointia esimerkiksi strategisen energiateknologiasuunnitelman avulla ja kannustetaan toimien rahoittamiseen liittyviin uusiin lähestymistapoihin. Strategian on oltava kuluttajalähtöinen ja korostettava siirtymää uusiutuvaan energiaan ja hukkalämmön hyödyntämiseen perustuviin vähähiilisiin järjestelmiin.

4.1

Lämmityksellä ja jäähdytyksellä on keskeinen rooli teollisuudessa, elintarvikkeiden prosessoinnissa ja varastoinnissa sekä palvelualalla. Ne vaikuttavat myös jokaiseen EU:n kansalaiseen, koska kaikki toivovat mukavia elin- ja työolosuhteita. Lämmityksen ja jäähdytyksen kustannukset ja saatavuus vaikuttavat paitsi yhteiskunnan energiaköyhyyden asteeseen myös kokonaisten liiketoimintasektorien kilpailukykyyn. Näin ollen ETSK suhtautuu myönteisesti ensimmäiseen EU:n lämmitys- ja jäähdytysalaa käsittelevään strategiseen yleiskatsaukseen.

4.2

Asiakirjan vision mukaan esitettyjen strategioiden täytäntöönpano on tärkeää kustannusten alentamiseksi, energiaturvallisuuden parantamiseksi, tuonnista riippuvuuden vähentämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Komitea tukee tätä visiota täysin mutta panee merkille strategiassa käsiteltyjen haasteiden laajuuden ja monimutkaisuuden ja toteaa, että joitakin niistä on saatettu aliarvioida. Esimerkkeinä mainittakoon huomattavat vaatimukset, joita jäsenvaltioille asetetaan, tarvittavat muutokset kansalaisten käyttäytymisessä, taloudellisten tukijärjestelmien tehokkuus, energiahintoihin liittyvän epävarmuuden torjunta ja tehokkaimpien teknisten ratkaisujen määrittely ja täytäntöönpano.

4.3

Monissa jäsenvaltioissa kuluttajat voivat hyötyä kaukolämmitysjärjestelmistä, joissa voi olla merkittäviä etuja kustannussäästöjen, tehokkuuden ja hukkalämmön käytön muodossa. Komitea kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan huomioon strategian selkeän ja myönteisen painotuksen tähän alaan sekä tukemaan kunnallisten kaukolämpöjärjestelmien kehittämistä ja parantamista rahoitustoimien avulla ja mahdollistamalla kunnostamisen ja teknisen kehittämisen. Lämpövoimaloiden uudenaikaistaminen voi tuoda huomattavia etuja energian käytön ja päästöjen osalta, ja valmisteilla olevissa uusissa markkinarakennetta koskevissa säännöissä olisi edellytettävä parhaiden saatavilla olevien teknologioiden soveltamista. Etenkin ”Jätteestä energiaksi” -aloitteen (ja sen huomattavan potentiaalin) ja kaukolämmön mahdolliset yhteisvaikutukset olisi tuotava esiin.

4.4

Strategiassa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kuluttajien rooliin ja etenkin valistuksen ja koulutuksen merkitykseen käyttäytymisen muuttamisessa. Erityisenä haasteena on kerrostalojen lämmityksen käyttöä ja kustannuksia koskevan tiedon lisääminen. Älykkäät rakennukset ja älykäs lämmitys edellyttävät älykkäitä asukkaita, joilla on tosiasiallista digitaalista lukutaitoa. Strategiassa ei korosteta riittävästi roolia, joka kuluttajilla on minkä tahansa yleisen strategian täytäntöönpanossa. Suuntaus, johon liittyy tehokkuussäästöjen kauppaaminen mukavuuden vuoksi ja kuluttajien vastahakoisuus muuttaa elämäntapaansa merkittävästi uuden teknologian hyötyjen maksimoimiseksi, on otettava huomioon tulevissa tutkimuksissa, joissa käsitellään perusteellisesti kannustimia käyttäytymisen muuttamiselle.

4.5

Strategiassa tuodaan selvästi esiin, että kohdennetut rahoituspaketit ovat olennaisen tärkeitä tarvittavien julkisten ja yksityisten investointien vauhdittamiseksi. ETSK toteaa, että vain hyvin pieni osuus Euroopan investointipankin hyväksymästä, Euroopan strategisten investointien rahaston kautta energia-alalle myönnetystä rahoituksesta ohjataan lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyviin hankkeisiin. Työasiakirjassa ei ole esimerkkejä tai analyyseja vastaavista ohjelmista jäsenvaltioissa, joista vain muutamat ovat onnistuneet edistämään alan investointeja.

4.6

Kun otetaan huomioon lämmityksen ja jäähdytyksen valtavan suuri merkitys EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen kannalta, ETSK ehdottaa, että energiaunionin tilaa käsittelevään vuosiraporttiin sisällytettäisiin erityinen luku, jossa tarkastellaan edistymistä strategian kolmannessa luvussa yksilöityihin haasteisiin vastaamisessa ja niihin perustuvia jatkosuunnitelmia. Tähän liittyy kaksi merkittävää seikkaa:

5.1

Asiaan liittyvässä työasiakirjassa esitellään lukuisista lähteistä peräisin olevia tietoja, joilla kuvataan energian käyttöä lämmitykseen ja jäähdytykseen kaikkialla EU:ssa. Samalla tehdään arvioita ja perusteltuja päätelmiä, mutta yleiskuva alasta on laajalti vuosien 2012–2013 mukainen. Laajemmat kymmenen viime vuoden aikana esiintyneistä suuntauksista kertovat tiedot olisivat olleet hyödyllisiä. Eurostatin olisi asetettava etusijalle entistä kattavampien tietojen kerääminen etenkin lämmitykseen käytettävästä energiasta (3).

5.2

Lisäksi olisi huomattava, että jos 90 prosenttia uusiutuvien energialähteiden oletetusta kasvusta lämmityksen alalla vuoteen 2020 mennessä on peräisin biomassasta, biomassan polttoprosessissa syntyvien hiukkas- ja kaasupäästöjen vähentäminen on edelleen haasteellista. Kestävää bioenergiaa koskevaan ajantasaistettuun EU:n politiikkaan vuosiksi 2020–2030 sisältyvät päätelmät ovat erityisen tärkeitä (niiden on määrä sisältyä vuoden 2016 aikana julkaistavaan uusiutuvaa energiaa koskevaan EU-pakettiin), ja niissä olisi otettava huomioon muun muassa biomassan kielteiset terveysvaikutukset.

5.3

Jäsenvaltioiden energiajärjestelmissä, oikeudellisissa rakenteissa, rakennusteknologiassa ja liiketoimintamalleissa on merkittäviä eroavuuksia. Strategian täytäntöönpanoon liittyvien tulevien lainsäädäntöpakettien olisi annettava mahdollisuuksia kansallisille mukautuksille.

5.4

Jäsenvaltioiden monimuotoisuus huomioon ottaen on tärkeää, että kun vaadittavat tavoitteet on asetettu, noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta siinä, miten tavoitteet parhaiten saavutetaan kansallisella ja paikallisella tasolla. Kuntien ja paikallisviranomaisten laaja kokemus kestävän energiahuollon suunnitelmien kehittämisestä, kuten kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus tuo esiin, tarjoaa arvokkaita näkemyksiä.

5.5

Strategiassa ehdotetaan, että vähittäispankit asettavat tarjolle erityisiä lainoja yksityisomistuksessa olevien rakennusten kunnostamiseen, mutta eurooppalaiset kiinteistöluottojen tarjoajat (Euroopan hypoteekkialan järjestö EMF – Euroopan katettuja joukkolainoja käsittelevä neuvosto ECBC) suunnittelevat, että asunnonomistajille annettaisiin mahdollisuus edullisempiin asuntolainoihin vastineeksi ryhtymisestä energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin korjauksiin, ja myönnettäisiin alhaisia korkoja korjausten rahoittamiseksi. ETSK kehottaa unionin sääntelyviranomaisia harkitsemaan tätä aloitetta kiireellisesti ja myönteiseltä kannalta.

5.6

Komitea on useissa lausunnoissaan pannut merkille energiapalveluyritysten (4) kasvun ja roolin, joka niillä voi olla energiavalintojen ja -tehokkuuden edistämisessä kuluttajien keskuudessa. ETSK suhtautuu myönteisesti tähän panokseen, mutta lisäksi se kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita varmistamaan energiapalveluyritysten tai vastaavien asiakkaiden etuja suojelevien yksityisten elinten asianmukaisen valvonnan ja seurannan. Kuluttajien luottamus tällaisiin palveluihin ja muihin energianeuvontaohjelmiin on erittäin tärkeää (5).

5.7

ETSK arvostaa suuresti Euroopan komission Lontoossa kansalaisten energiafoorumin kanssa laatimaa aloitetta ja kehottaa lisäämään kansalaisten osallistumista ja yhteistyötä eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen kanssa. Energia-alan muutoksen edellyttämä monimutkainen lainsäädäntöön, sääntelyyn, teknologiaan, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvä kehitys edellyttää kansalaisilta yleistä tietämystä ja sitoutumista, jotta kaikki mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Kansalaisten osallistumisen korostaminen tuodaan esiin eurooppalaista energiavuoropuhelua käsittelevässä ETSK:n ehdotuksessa, joka vastaa tällaisiin pyrkimyksiin.

5.8

Strategiassa kehotetaan asettamaan etusijalle perinpohjainen, koordinoitu lähestymistapa lämmitykseen ja jäähdytykseen nähden. Tällainen lähestymistapa on sisällytettävä valmisteilla oleviin lainsäädännön tarkistuksiin ja paketteihin. Näin ollen energiatehokkuutta koskevan direktiivin 2012/27/EU ja rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin 2010/31/EU tarkistuksessa, uudessa uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä vuosiksi 2020–2030 ja bioenergian kestävyyspolitiikkaa ajantasaistettaessa on viitattava nimenomaisesti lämmityksen ja jäähdytyksen keskeiseen asemaan ja vahvistettava strategiassa ehdotetut koordinointitoimet.

5.9

Komitea panee huolestuneena merkille, että äskettäin julkaistussa ehdotuksessa taakanjakoa koskevaksi asetukseksi (COM(2016) 482 final) ei aseteta etusijalle energiatehokkuutta. Itäeurooppalaiset jäsenvaltiot voisivat hyödyntää rakennusten kunnostamista nykyistä suuremmassa määrin ratkaisuna saastumiseen, energiariippuvuuteen ja energiaköyhyyteen, ja asetuksella voitaisiin kanavoida resursseja tämän toteuttamiseksi.