2.2.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 34/110

Esittelijä:

Juan MENDOZA CASTRO

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti vuoden 2015 kertomukseen ja katsoo, että kaikkien alojen tasavertainen kilpailupolitiikka on erittäin tärkeää EU:n sosiaaliselle markkinataloudelle.

1.2

Epäreiluun kilpailuun perustuva tuonti on vaaraksi eurooppalaisille yrityksille. Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä työpaikkojen pelastamiseksi ja asianomaisten talouden alojen suojelemiseksi.

1.3

Myös ETSK on EU:n pk-yritysten, ammattijärjestöjen ja työnantajajärjestöjen tavoin huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos Kiinalle myönnetään markkinatalousasema.

1.4

Talouden elpymisen kannalta ratkaisevan tärkeät pk-yritykset ovat haavoittuvimmassa asemassa, kun määräävää markkina-asemaa käytetään väärin.

1.5

Valtiontukien valvonta mahdollistaa varojen tehokkaamman käytön ja julkisen talouden tehostamisen. Tällaiset tuet voivat kuitenkin olla välttämättömiä yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tarjoamisen takaamiseksi.

1.6

ETSK kehottaa parantamaan myönnettäviä valtiontukia koskevaa tiedotusta, jotta voidaan lisätä julkisuutta ja avoimuutta.

1.7

Pieni määrä kolmansien maiden globaaleja toimijoita hallitsee digitaalista innovointia. Euroopalle on äärimmäisen tärkeää varmistaa johtoasema digitaalisten sisämarkkinoidensa avulla.

1.8

EU:n kilpailupolitiikan suuri haaste jättiyritysten hallitsemalla teknologian alalla on varmistaa, että kuluttajat saavat parhaimmat tuotteet parhailla hinnoilla ja että kaikki yritykset – niin suuret kuin pienetkin – kilpailevat avoimilla markkinoilla tuotteidensa ansioiden mukaisesti. ETSK katsoo, että EU:n toimet ovat yleisesti ottaen tasapainoisia ja sääntöjen mukaisia, vaikka toimia on myös arvosteltu.

1.9

Euroopan energiaunionin avulla on parannettu merkittävästi toimitusvarmuutta (mikä on strategisesti tärkeä saavutus), vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä, edistetty uusiutuvia energialähteitä ja lisätty kuluttajien valintamahdollisuuksia. Energiaunionilla on kuitenkin myös suuria haasteita, jotka liittyvät energian hintaan, verkkojen yhteenliitäntöjen parantamiseen ja johtoasemaan Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa.

1.10

Energia-alalla keskittymien valvonta on sovitettava yhteen fuusioiden ja yritysostojen ennakoinnin kanssa, jotta voidaan vähentää tuotantokustannuksia, mikä vähentää yritysten määrää.

1.11

Asetus (EY) N:o 1/2003 on vahvistanut kansallisia kilpailuviranomaisia ja edistänyt EU:n kilpailupolitiikan kansainvälistä arvostusta. Kansallisten kilpailuviranomaisten välinen koordinointi ja viranomaisten ja komission välinen koordinointi tehostaa rajat ylittävien toimien toteuttamista.

1.12

Finanssikriisiin liittyen ETSK toteaa jälleen, että pankkien pelastamisesta aiheutuvien kustannusten sälyttämistä veronmaksajille on vähennettävä.

1.13

ETSK kehottaa soveltamaan luotto- ja pankkikorttien siirtohintoja rajoittavia EU:n säännöksiä riippumatta siitä, mihin maahan niiden myöntäjä on sijoittautunut. Pankkeja ei saisi myöskään kieltää tarjoamasta alhaisempia siirtohintoja muihin Euroopan talousalueiden (ETA) maihin sijoittautuneille vähittäismyyjille.

1.14

ETSK haluaa korostaa sitä, että komission tulee jatkaa työtään kilpailun edistämiseksi vähentämällä verotuksesta johtuvia vääristymiä, jotka ovat seurausta 28 erilaisen verojärjestelmän välisestä epäsuhdasta.

1.15

Globalisaatiosta johtuva kilpailujärjestelmien yleistyminen tekee kansainvälisestä yhteistyöstä välttämätöntä. Kun otetaan huomioon kasvavat vaatimukset ja osallistuminen erilaisiin foorumeihin (OECD, UNCTAD, kansainvälinen kilpailuviranomaisverkko), ETSK katsoo, että EU:lla tulee olla asianmukaiset resurssit voidakseen puhua yhdellä äänellä, sillä toistaiseksi sitä kuunnellaan ja kunnioitetaan.

2.1

Komissio toteaa, että ”vahva ja tehokas EU:n kilpailupolitiikka on aina ollut Euroopan yhdentymisen kulmakivi”.

2.2

Kertomuksen keskeiset seikat on jaoteltu kolmeen eri lukuun seuraavasti:

2.3

Komissio kertoo erityisistä toimistaan näillä aloilla ja korostaa, että sääntöjen täytäntöönpanon valvonnan perusperiaatteita ovat olleet puolueettomuuden varmistaminen, oikeusvaltioperiaatteen täytäntöönpano ja Euroopan yhteisen edun palveleminen.

2.4

Viimeisten 25 vuoden aikana kilpailujärjestelmien määrä maailmassa on lisääntynyt dramaattisesti 1990-luvun alun paristakymmenestä järjestelmästä noin 130 järjestelmään vuonna 2015. Järjestelmät kattavat 85 prosenttia maailman väestöstä.

3.1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti vuoden 2015 kertomukseen, jossa viitataan EU:n talouden kehittymisen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeisiin aloihin.

3.1.2

Kaikkien alojen tasapuolisiin toimintaedellytyksiin perustuva kilpailupolitiikka on yksi Euroopan sosiaalisen markkinatalouden kulmakivistä. Se on myös erittäin tärkeä väline dynaamisten, tehokkaiden, kestäväpohjaisten ja innovatiivisten sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi ja talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn edistämiseksi.

3.1.3

Kilpailupolitiikka ei saisi estää johtavien teollisten toimijoiden syntymistä Euroopan taloudessa. Jotta kilpailupolitiikka olisi tehokasta ja uskottavaa, se ei saa tähdätä yksinomaan kuluttajahintojen alentamiseen, vaan sen tulee myös edistää eurooppalaisten yritysten kehitystä ja kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

3.1.4

Vahva teollisuuspohja on elintärkeä vauraudelle ja kasvulle. Kun otetaan huomioon epäreilun kilpailun eurooppalaisille yrityksille aiheuttamat uhat, ETSK muistuttaa, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet suojelevat kymmeniätuhansia suoria ja välillisiä työpaikkoja ja varjelevat talouden aloja epäoikeudenmukaisilta tuontipolitiikoilta.

3.1.5

Epäreilua kilpailua on polkumyyntihintaan tapahtuva tuonti, joka vaarantaa tuhansia työpaikkoja EU:ssa. ETSK:n mukaan Kiinan ei voida katsoa toimivan markkinatalousolosuhteissa, sillä se ei täytä neljää viidestä kriteeristä, jotka on vahvistettu komission käytännön mukaisesti ja asetuksessa (EY) N:o 1225/2009 (1).

3.1.6

EU:n rakennerahastoja ei saa käyttää tukemaan suoraan tai välillisesti palveluiden tai tuotannon siirtämistä toisiin jäsenvaltioihin.

3.1.7

Pk-yritykset ovat taloudellisen elpymisen tukipilari Euroopassa. Kokonsa takia ne ovat kuitenkin myös haavoittuvimmassa asemassa, kun määräävää markkina-asemaa käytetään väärin, minkä takia ne joutuvat useissa tapauksissa lopettamaan toimintansa. Tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota kilpailupolitiikassa etenkin suurten yritysryhmittymien käytäntöjen kohdalla.

3.1.8

ETSK korostaa jälleen, että ryhmäkanteita varten ei ole todellista oikeudellista mekanismia, jotta määräävän aseman väärinkäytön uhreille annettaisiin todellinen mahdollisuus käyttää oikeutta vahingonkorvaukseen. Komitea katsoo edelleen, että 26. marraskuuta 2014 annetulla direktiivillä 2014/104/EU ja suosituksella kollektiivisia riidanratkaisumekanismeja koskevista yhteisistä periaatteista kilpailusääntöjen rikkomisen yhteydessä ei pystytä varmistamaan asianmukaisesti näiden rikkomusten uhrien kollektiivisen oikeussuojan toteutumista.

3.2.1

Valtiontukien uudistaminen mahdollistaa sen, että EU voi käyttää varojaan tehokkaammin ja parantaa julkisen talouden laatua. Lisäksi valtiontukien uudistamisen ansiosta jäsenvaltiot voivat noudattaa Eurooppa 2020 -strategiaa kasvun ja julkisen talouden vakauttamisen edistämiseksi.

3.2.2

Valtiontuet voivat kuitenkin olla tarpeen, jotta voidaan taata yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen, muun muassa energian, liikenteen ja televiestinnän, tarjoaminen. Lisäksi valtiontuki on usein tehokkain poliittinen väline varmistamaan palvelut, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä taloudellisten ja sosiaalisten olojen tukemiseksi unionin eristyneillä, kaukaisilla tai syrjäisillä alueilla ja saarilla.

3.2.3

ETSK pitää välttämättömänä kilpailupolitiikan ja unionin muiden politiikkojen välistä johdonmukaisuutta erityisesti silloin, kun on kyse investoinneista, joilla edistetään innovointia ja tutkimusta, kuten tutkimus-, kehitys- ja innovointityötä, riskirahoitusta ja laajakaistan yleistymistä.

3.2.4

EU:n kansalaiset eivät katso saavansa riittävästi tietoja valtiontukien monimutkaisesta järjestelmästä, ja he ovat myös todenneet, että on vaikea saada tietoja siitä, mitkä yritykset saavat tällaisia tukia (2). Julkisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi ETSK suosittelee, että jäsenvaltiot julkistaisivat jokaisessa tapauksessa tukien saajat, määrät ja tavoitteet.

3.3.1

Digitaaliset sisämarkkinat ovat yksi EU:n tärkeimmistä strategioista, jolla pyritään pääsemään eroon jakautumisesta useisiin kansallisiin markkina-alueisiin ja yhdistämään ne eurooppalaisen lähestymistavan mukaisesti (3). Pieni määrä kolmansien maiden globaaleja toimijoita hallitsee digitaalista innovointia. Euroopalle on äärimmäisen tärkeää varmistaa johtoasema digitaalisten sisämarkkinoidensa avulla.

3.3.2

EU:n kilpailupolitiikan suuri haaste jättiyritysten hallitsemalla teknologian alalla on varmistaa, että kuluttajat saavat parhaita tuotteita parhailla hinnoilla ja että kaikki yritykset – niin suuret kuin pienetkin – kilpailevat avoimilla markkinoilla tuotteidensa ansioiden mukaisesti.

3.3.3

Komission tutkittavana olevia tapauksia:

3.3.4

Yleisesti ottaen kyseessä ovat mahdolliset monopolistiset käytännöt ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Tutkittavat tapaukset ovat teknisesti monimutkaisia, ja niillä on suuria vaikutuksia, minkä vuoksi on kuultu myös arvostelua, jonka mukaan EU olisi muun muassa ”julistanut sodan Piilaaksolle”. ETSK ei ole yhtä mieltä näiden arvostelijoiden kanssa ja tukee komission toimia, joita ETSK pitää tasapainoisina ja sääntöjen mukaisina.

3.3.5

Googlella – jonka tulot olivat vuonna 2015 yhteensä 74,5 miljardia Yhdysvaltojen dollaria – on Euroopan talousalueella yli 90 prosentin määräävä markkina-asema internetin yleisiä hakupalveluja, älypuhelinten lisensoituja käyttöjärjestelmiä ja Android-mobiilikäyttöjärjestelmän sovelluskauppoja koskevilla markkinoilla. Komission tutkintaa syytettiin siitä, että se heikentäisi EU:n mahdollisuuksia kehittyä innovatiivisten ajatusten keskukseksi ja että siinä olisi käytetty vääriä teknisiä perusteita. Yhdysvaltojen liittovaltion kauppakomission (US Federal Trade Commission) tutkimuslaitos totesi kuitenkin vuonna 2012, että Google, jonka hallussa on 2/3 Pohjois-Amerikan markkinoista, käytti kilpailun vastaisia taktiikkoja ja oli syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön aiheuttaen vahinkoa käyttäjille ja kilpailijoille (4). Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa esitettiin sama päätelmä (5).

3.4.1

Euroopan energiaunionin avulla on saavutettu merkittäviä parannuksia:

3.4.2

ETSK – joka on jo ilmaissut tukevansa vuoden 2015 puitestrategiaa (6) – korostaa kuitenkin EU:n tulevien vuosien suuria haasteita, joita ovat seuraavat:

3.4.3

ETSK tukee komissiota monopolien vastaisen säännöstön päättäväisessä täytäntöönpanossa, joka on erittäin tärkeää määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden väärinkäytösten käsittelemiseksi. Mainittakoon erityisesti oikeudellisesti sitova sopimus, joka on tehty komission ja Bulgarian Energy Holding -yrityksen välillä.

3.4.4

Vuonna 2012 energia-alaa tuettiin julkisesti 122 miljardilla eurolla (EU28) (7). Ilman näitä tukia jo nyt korkeat energiahinnat kohoaisivat kuluttajien saavuttamattomiin. Komission on otettava valtiontukia koskevien politiikkojen soveltamisessa (8) huomioon, että tietynlaisten uusiutuvien energiamuotojen – jotka saivat eniten tukia (44 miljardia euroa) – tuotantoon liittyy suuria kustannuksia, jotka estävät tällaista energiaa tarjoavien yritysten kilpailukykyisen toiminnan markkinoilla.

3.4.5

ETSK panee merkille, että komissio hyväksyi pohjoisamerikkalaisen General Electricin (GE) tekemät Alstomin energia-alan toimintojen yritysostot (9).

3.4.6

Komissio toteaa, että ”yrityskeskittymien valvonta on edelleen tehokas väline EU:n energiamarkkinoiden avoimuuden säilyttämiseksi”. Tämä täytyy sovittaa yhteen sen kanssa, että öljyn alhaiset hinnat voivat tehdä yritysten fuusioista välttämättömiä tuotantokustannusten pienentämiseksi. Joidenkin arvioiden mukaan kaasu- ja öljy-yhtiöiden määrä vähentyisi kolmannekseen.

4.1.1

ETSK on yhtä mieltä siitä, että avoimuus ja verorasituksen jakaminen oikeudenmukaisesti ovat välttämättömiä edellytyksiä sisämarkkinoiden olemassaololle. Veronkierto, veropetokset ja veroparatiisit aiheuttavat merkittäviä kustannuksia eurooppalaisille veronmaksajille ja vääristävät samalla kilpailua. Arvioiden mukaan EU menettää veronkierron seurauksena vuosittain 50–70 miljardia euroa verotuloja, mikä on hieman yli 16 prosenttia EU:n kaikista julkisista investoinneista. Jos tähän lisätään laillisesta – tai lailliseksi sanotusta – verosuunnittelusta aiheutuvat verotulojen menetykset, tappiot ovat vielä huomattavasti suuremmat (10).

4.1.2

Toimintasuunnitelma oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhtiöverotuksen täytäntöönpanoa varten auttaa vähentämään merkittävällä tavalla aggressiivista verosuunnittelua, joka heikentää jäsenvaltioiden veropohjaa ja lisää epäreilua kilpailua (11).

4.1.3

ETSK haluaa korostaa sitä, että komission tulee jatkaa työtään kilpailun edistämiseksi vähentämällä verotuksesta johtuvia vääristymiä, jotka ovat seurausta 28 erilaisen verojärjestelmän välisestä epäsuhdasta. Monimutkainen siirtohinnoittelujärjestelmä, jota sovelletaan nykyään ryhmänsisäisiin liiketoimiin, on erityisen kallis ja raskas EU:ssa toimiville yrityksille ja johtaa jäsenvaltioiden hallintojen välisiin kiistoihin ja yritysten kaksinkertaiseen verotukseen. Rajat ylittävää toimintaa harjoittavia yrityksiä varten tulisi ottaa käyttöön yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB).

4.1.4

Komissio tutkii eräiden jäsenvaltioiden ja suurten monikansallisten yritysten välisiä verosopimuksia: Luxemburg (Fiat, Starbucks, McDonald’s, Amazon); Alankomaat (Starbucks). Applen tapauksessa komissio katsoo, että siihen sovelletun verokohtelun johdosta yritys pystyi välttämään verot käytännössä kaikkien tuotteidensa myynnistä Euroopan talousalueella, mistä syystä sen on palautettava Irlannille arviolta 13 miljardia euroa. Riippumatta lopulta hyväksyttävästä päätöksestä komitea tukee komission tutkimuksia sellaisten verosopimusten alalla, jotka voivat haitata kilpailua.

4.2.1

Asetus (EY) N:o 1/2003 (12) on vahvistanut kansallisia kilpailuviranomaisia ja edistänyt EU:n kilpailupolitiikan kansainvälistä arvostusta. Komissio on järjestänyt julkisen kuulemisen niiden kansallisten kilpailuviranomaisten vahvistamisesta, joiden käsiteltäväksi lankeaa tällä hetkellä suurin osa tapauksista. Kansallisten kilpailuviranomaisten välinen koordinointi ja viranomaisten ja komission välinen koordinointi tehostaa rajat ylittävien toimien toteuttamista.

4.3.1

Vaikka erilaiset sähköiset maksujärjestelmät ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti, kuluttajat maksavat yhä 85 prosenttia ostoksistaan käteisellä. EU:ssa tilanne on monissa jäsenvaltioissa samankaltainen, vaikkakin Skandinavian maissa vain 10 prosenttia ostoksista maksetaan käteisellä. Korttimaksut ovat joka tapauksessa tärkeitä kaupankäynnin sujuvuudelle, ja niillä on suuri merkitys kuluttajille. Asetuksessa (EU) N:o 2015/751 (13) rajoitetaan siirtomaksujen määrää.

4.3.2

Mastercardia vastaan annettu väitetiedoksianto perustuu siihen, että pankkeja estetään tarjoamasta alempia siirtohintoja vähittäismyyjille toisessa Euroopan talousalueen maassa ja että muualla maailmassa myönnettyjen korttien käytöstä veloitetaan korkeampia siirtohintoja. Eurooppalaiset kuluttajajärjestöt ovat tuominneet toistuvasti luottokorttien myöntäjien, kuten Visan ja Mastercardin, väärinkäytökset. Visa ja Mastercard saavat etua siitä, että ne hallitsevat markkinoita. ETSK toivoo, että tutkimusten tulokset johtavat siihen, että tämä este poistetaan ja että EU:ssa vahvistettuja siirtohintojen rajoituksia sovelletaan riippumatta siitä, mihin maahan kortin myöntäjä on sijoittautunut.

4.4.1

Komissio on tietoinen eri maiden pankeille myönnetyistä valtiontuista. Tähän mennessä kriisi on tullut kalliiksi eurooppalaiselle veronmaksajalle. Koko pankkijärjestelmän kaatumisen estämiseksi hallitukset ovat rientäneet pankkiensa avuksi tarjoamalla kiireellistä tukea ennennäkemättömässä laajuudessa. Vuosina 2008–2014 rahoituslaitoksille euroalueilla myönnetty julkinen tuki oli kahdeksan prosenttia BKT:sta. Tästä summasta on saatu takaisin noin 3,3 prosenttia (14).

4.4.2

Suurten julkisten menojen lisäksi pankkien pelastaminen – joka on ratkaistava soveltamalla 1. tammikuuta 2015 lähtien voimassa ollutta säännöstöä (15) – voi aiheuttaa kilpailun vääristymistä.

ETSK pitää tarpeellisena

5.1

Globalisaatiosta johtuva kilpailujärjestelmien yleistyminen tekee kansainvälisestä yhteistyöstä välttämätöntä. ETSK tukee lämpimästi komission aktiivista osallistumista sellaisilla kansainvälisillä foorumeilla kuin OECD:n kilpailukomitea, Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) ja kansainvälinen kilpailuviranomaisverkko (ICN).

5.2

EU:ta kuunnellaan ja kunnioitetaan näillä foorumeilla. Komitea pitää tarpeellisena pitää yllä näihin tehtäviin vaadittavia materiaalisia ja henkilöresursseja.