10.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 208/117

—

ottaa huomioon Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelman 2009–2013,

—

ottaa huomioon neuvostolle esitetyn kysymyksen sähköisen oikeuden toimintasuunnitelmasta 2014–2018 (O-000111/2013 – B7-0521/2013),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.

toteaa, että ensimmäinen monivuotinen Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelma kattoi vuodet 2009–2013 ja sen avulla pyrittiin tekemään oikeudesta ja oikeusjärjestelmästä kansalaisille helpommin lähestyttäviä ja parantamaan oikeusalan ammattilaisten ja hallintojen keskinäistä ymmärtämystä tiedonvaihdon ja yhteistyön sähköisten välineiden avulla;

B.

toteaa, että sähköisen oikeuden verkkosivut avattiin vuonna 2010;

C.

toteaa, että nyt on tullut aika päättää sähköisen oikeuden toimintasuunnitelmasta 2014–2018;

D.

toteaa, että sähköisen oikeuden toimintasuunnitelmaa olisi kehitettävä avoimen pääsyn pohjalta ja kaikkia jäsenvaltioita olisi kannustettava osallistumaan siihen;

E.

toteaa, että EU:n yksityisoikeuden välineitä ja rajat ylittäviä menettelyjä koskeva tietämys on verrattain heikkoa ja että 73 prosenttia kansalaisista katsoo, että tarvitaan lisätoimia, jotka auttavat heitä turvautumaan muiden jäsenvaltioiden yksityisoikeuteen (1);

1.

katsoo, että sähköinen oikeus parantaa lakeja ja oikeusjärjestelmää koskevien tietojen saatavuutta ja helpottaa oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen käyttöä sekä kansalaisten että oikeusalan ammattilaisten kannalta;

2.

katsoo, että sähköisellä oikeudella on tärkeä asema vahvistettaessa keskinäistä luottamusta ja ymmärtämystä, mikä edistää samalla oikeudellisten ja hallinnollisten päätösten vastavuoroista tunnustamista, joka on yksi EU:n oikeusjärjestelmän perusperiaatteista;

3.

toteaa, että sähköisen oikeuden järjestelmät auttavat juuri luonteensa vuoksi pienentämään oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen kustannuksia etenkin, koska tiedonvaihto, asiakirjojen tiedoksianto ja tiettyjen menettelyihin liittyvien menettelyasiakirjojen kääntäminen tapahtuvat automaattisesti; katsoo tämän hyödyttävän oikeusjärjestelmän kaikkia toimijoita; katsoo, että kustannustehokkuusnäkökohdat huomioon ottaen hankkeiden olisi oltava jatkossakin vapaaehtoisia;

4.

pitää myönteisenä sellaisten sähköisen oikeuden välineiden kehittämistä, joiden avulla voidaan helpottaa tiettyjen EU:n välineiden, kuten eurooppalaisen maksumääräyksen ja vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn sekä oikeus- ja sisäasioihin liittyvien tietojärjestelmien ja erityisesti eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) ja Schengen-tietojärjestelmän (SIS II), käyttöä;

5.

toteaa, että sähköisen oikeuden järjestelmä on tärkeä väline, jonka avulla vakiolomakkeet saadaan monella kielellä, mikä vähentää rajat ylittävää byrokratiaa;

6.

kehottaa käyttämään sähköisiä sovelluksia, sähköisessä muodossa toimitettavia asiakirjoja sekä videokonferensseja ja kehottaa lisäämään oikeudellisten ja hallinnollisten rekisterien välisiä yhteyksiä, jotta oikeusmenettelyjen ja tuomioistuintyyppisten menettelyjen kustannuksia voidaan vähentää entisestään;

7.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan työtään, joka liittyy sähköiseen yhteistyöhön oikeusalalla, ja kehottaa erityisesti laajentamaan sähköisen oikeuden verkkosivuilla olevia sovelluksia; katsoo, että on kiinnitettävä riittävää huomiota sähköisen oppimisen välineiden kehittämiseen oikeuslaitosta varten;

8.

toteaa, että EU:n oikeusalan ohjelman vuosiksi 2014–2020 pitäisi mahdollistaa sellaisten sähköisen oikeuden alan tuloksekkaiden unionin tason ja kansallisten hankkeiden rahoitus, jotka tuovat kansalaisille todellista eurooppalaista lisäarvoa; katsoo, että lainsäädäntötyötä, sähköisen oikeuden hankkeita ja rahoituksen suunnittelua olisi tehostettava;

9.

korostaa sähköisen oikeuden verkkosivujen merkitystä pyrittäessä rakentamaan todellinen eurooppalainen oikeuskulttuuri, koska sen avulla voidaan käyttää verkkovälineitä oikeusalan koulutukseen ja koska se toimii tietojen hallinnan välineenä ja yhteysvälineenä;

10.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.