24.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/53

Esittelijä:

Cristian PÎRVULESCU

1.1

Pakolaiskriisi EU:ssa on saavuttanut vaiheen, jossa ihmisoikeuksien suojelun ja demokratian perusperiaatteet asetetaan kyseenalaisiksi. Vaikeuksista huolimatta ETSK on vahvasti sitä mieltä, että näissä periaatteissa on pitäydyttävä ja että niitä on toteutettava asianmukaisesti.

1.2

ETSK katsoo, että eräiden valtioiden taipumusta puolustaa kansallista itsemääräämisoikeuttaan ja yhä useampien kansalaisten kielteisiä käsityksiä muuttoliikkeestä ja pakolaisista voidaan hillitä kattavilla ja välttämättömillä toimilla eurooppalaisten perusarvojen ja EU:n institutionaalisten saavutusten vaalimiseksi. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa tarvitsemme enemmän Eurooppaa, enemmän demokratiaa ja enemmän yhteisvastuullisuutta.

1.3

Vaikka nykyinen pakolaiskriisi oli ennakoitavissa, se syntyi, koska puuttui yhteinen turvapaikkapolitiikka, jonka viivästymisen syynä oli koordinoitujen Euroopan tason poliittisten toimien puuttuminen. Tässä yhteydessä ETSK kehottaa Eurooppa-neuvostoa, Euroopan komissiota ja Euroopan parlamenttia panemaan täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 2 kohdan ja 78 artiklan, joissa vahvistetaan edellytykset, joiden turvin EU voi luoda todellisen turvapaikkapolitiikan.

1.4

ETSK on johdonmukaisesti korostanut tarvetta solidaarisuuteen, vastuullisuuteen ja yhteisiin toimiin sekä perusoikeuksien keskeistä asemaa.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin koordinoida yhteistä vastausta pakolaiskriisiin, johtohahmojen kokous Länsi-Balkanin reitin pakolaisvirtojen tiimoilta mukaan luettuna.

1.6

Hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä Kriisitilanteen siirtomekanismi on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä, joka perustuu solidaarisuuteen ja vastuuntuntoisuuteen. ETSK toivoo kuitenkin, että tämä siirtomekanismi ja muut vastaavanlaiset aloitteet sisällytetään osaksi yleistä strategiaa johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Erityisesti tarvitaan yhteisvastuullisia ja kestävällä pohjalla olevia vastuunjakojärjestelmiä ja ennen kaikkea pysyvä oikeudenmukainen ja velvoittava järjestelmä suojaa etsivien jakamiseksi kaikkiin EU-maihin.

1.7

Euroopan komission ja muiden EU:n toimielinten on tuettava aktiivisesti jäsenvaltioiden hallituksia, jotta luodaan asianmukaiset edellytykset ja mahdollisuudet unionin sisällä siirrettyjen turvapaikanhakijoiden integroimiselle. Tässä yhteydessä on muun muassa selvennettävä, etteivät turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen liittyvät jäsenvaltioiden menot ole pysyviä rakenteellisia menoja ja ettei niitä siksi tule ottaa huomioon laskettaessa rakenteellisia julkisen talouden alijäämiä.

2.1

Nykyinen pakolaiskriisi on sekä hallinnollinen haaste – koska jo pelkästään ilmiön laajuus on ennennäkemätön – että oikeudellinen haaste. EU on saavuttanut vaiheen, jossa ihmisoikeuksien suojelun ja demokratian perusperiaatteet asetetaan kyseenalaisiksi. Jäsenvaltioiden halukkuuteen panna kansainväliset sopimukset täysimääräisesti täytäntöön on vaikuttanut lisääntynyt kansainvälinen liikkuvuus, joka on talouden globalisoitumisen seuraus. ETSK katsoo, että eräiden valtioiden taipumusta puolustaa kansallista itsemääräämisoikeuttaan ja yhä useampien kansalaisten kielteisiä käsityksiä muuttoliikkeestä ja pakolaisista voidaan hillitä kattavilla ja välttämättömillä toimilla eurooppalaisten perusarvojen ja EU:n institutionaalisten saavutusten vaalimiseksi. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa tarvitsemme enemmän Eurooppaa, enemmän demokratiaa ja enemmän yhteisvastuullisuutta.

2.2

Euroopan turvapaikkajärjestelmään kohdistuu huomattava paine useiden kasautuneiden kriisien johdosta. Eräät niistä juontavan juurensa 2000-luvun kansainvälisestä politiikasta, kun taas toiset ovat talous- ja rahoituskriisin luonnottomia seurauksia. Viimeisimmät kriisit – arabikevät, poliittinen epävakaus Libyassa ja Syyrian sisällissota – ovat suoraan johtaneet pakolaisten määrän huomattavaan lisääntymiseen.

2.3

Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiota ovat velvollisia noudattamaan ihmisoikeuksia koskevia määräyksiä ja varmistamaan, että kaikkia ihmisiä suojellaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan (1) mukaisesti. Sitä vastoin pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa vuodelta 1951 myönnetään suojelu ainoastaan tietylle ryhmälle henkilöitä, jotka määritellään 1 artiklassa, ja tämän suojelun voi helpommin menettää. Yleissopimuksen mukaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevilla henkilöillä on kuitenkin tiettyjä oikeuksia. Eräissä jäsenvaltioissa, esimerkiksi Romaniassa, perustuslain säännökset antavat kansainvälisille sopimuksille etusijan kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 18 artiklassa (2), josta tuli sitova Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan nojalla, vahvistetaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden oikeus.

2.4

Dublin-järjestelmä on johtanut siihen, että turvapaikkahakemusten käsittelystä aiheutuva taakka on kohdistunut suhteettomasti joukkoon etulinjan valtioita (Malta, Italia, Kypros, Kreikka, Espanja ja viime aikoina Unkari). Näissä olosuhteissa eräiden jäsenvaltioiden on yhä vaikeampi noudattaa käytännössä palauttamiskiellon periaatetta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, EU:n perusoikeuskirjassa ja siihen perustuvissa direktiiveissä vahvistettuja periaatteita. Vaikeuksista huolimatta ETSK on vahvasti sitä mieltä, että näissä periaatteissa on pitäydyttävä ja että niitä on toteutettava asianmukaisesti.

2.5

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 2 kohdassa ja 78 artiklassa vahvistetaan edellytykset, joiden turvin EU voi luoda todellisen turvapaikkapolitiikan. Näiden artiklojen perusteella päätavoitteena ei ole laatia vähimmäisvaatimuksia vaan ennemminkin luoda yhteinen järjestelmä yhdenmukaisine menettelytapoineen. Vaikka nykyinen pakolaiskriisi oli ennakoitavissa, se syntyi, koska puuttui yhteinen turvapaikkapolitiikka, jonka viivästymisen syynä oli koordinoitujen Euroopan tason poliittisten toimien puuttuminen. Tässä yhteydessä ETSK kehottaa Eurooppa-neuvostoa, Euroopan komissiota ja Euroopan parlamenttia panemaan kyseiset artiklat täytäntöön.

2.6

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin koordinoida yhteistä vastausta pakolaiskriisiin, johtohahmojen kokous Länsi-Balkanin reitin pakolaisvirtojen tiimoilta mukaan luettuna. Kokouksessa, joka keräsi yhteen valtion- ja hallitusten päämiehiä EU:sta ja EU:n ulkopuolisista maista, pyrkimyksenä oli parantaa toiminnan koordinointia alueella kolmella keskeisellä alalla: majoituksen järjestäminen, muuttovirtojen yhteinen hallinta ja rajavalvonta (3).

2.7

ETSK toivoo, että hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä auttaa EU:ta siirtymään yhteisymmärryksessä kohti mekanismia, joka on riittävän tehokas ja joustava, jotta voidaan vastata haasteisiin, joita muuttoliike eri muodoissaan synnyttää.

2.8

ETSK on johdonmukaisesti korostanut tarvetta solidaarisuuteen, vastuuntuntoisuuteen ja yhteisiin toimiin sekä perusoikeuksien keskeistä asemaa. Se on myös painottanut, että on ryhdyttävä merkittäviin ponnisteluihin, jotta edistetään muuttajien ja pakolaisten kotouttamista.

2.9

Hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä, joka perustuu solidaarisuuteen ja vastuuntuntoisuuteen. ETSK kuitenkin toivoo, että tämä mekanismi ja muut vastaavanlaiset aloitteet sisällytetään osaksi yleistä strategiaa johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Erityisesti tarvitaan yhteisvastuullisia ja kestävällä pohjalla olevia vastuunjakojärjestelmiä ja ennen kaikkea pysyvä oikeudenmukainen ja velvoittava järjestelmä suojaa etsivien jakamiseksi kaikkiin EU-maihin. Euroopan komission laatima ”Euroopan muuttoliikestrategia” on myönteinen askel tähän suuntaan.

3.1

Jokaisen jäsenvaltion, joka ei osallistu mekanismiin, olisi selvitettävä syyt siihen. Mikäli syy on lähinnä taloudellinen tai perustuu siihen, että valmistautuminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen on puutteellista, olisi säädettävä jonkin muotoisesta etukäteen annettavasta taloudellisesta tuesta.

3.2

EU:n tuki pakolaiskriisin ja muuttajien integroimisen parissa toimiville kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on edelleen riittämätön. Byrokraattiset säännöt ja menettelyt haittaavat niiden mahdollisuuksia toimia tehokkaasti ruohonjuuritasolla.

3.3

Varmistaakseen, että kyseessä on kriisitilanne, Euroopan komissio tutkii, onko tilanne sellainen, että jäsenvaltio, jolla on ”hyvin valmistautunut turvapaikkajärjestelmä”, ei siitä huolimatta pysty selviytymään tilanteesta. Kuinka tämä määritellään? Millä perustein turvapaikkajärjestelmää kuvaillaan ”hyvin valmistautuneeksi”? Ehdotuksessa esitetään muutamia kriteerejä, jotka Euroopan komissio voi ottaa huomioon, mutta ne ovat joustavia, eikä niitä pidetä tyhjentävinä.

3.4

Ehdotus ei ole riittävän täsmällinen, kun on kyse unionin sisäisestä siirrosta hyötyvän jäsenvaltion, siirron kohteena olevan jäsenvaltion ja hakijoiden toivomusten yhteensovittamisesta. Ei ole selvää, miten järjestelmä toimii käytännössä.

3.5

Suositellaan, että hakijoiden saatavilla on siirroista hyötyvien jäsenvaltioiden viranomaisten ja siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden tarjoamaa tarpeellista tietoa ja neuvontaa.

3.6

Ei ole selvää, miten siirron kohteena olevia jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan vastaan ja integroimaan siirretyt hakijat asianmukaisella tavalla. Infrastruktuurin kunto, mm. terveydenhuolto- ja koulutuspalvelujen saatavuus ja taloudelliset avustukset vaikuttavat hakijoiden halukkuuteen tulla siirretyiksi tiettyyn maahan. Euroopan komission ja EU:n muiden toimielinten on tuettava aktiivisesti jäsenvaltioiden hallituksia, jotta luodaan asianmukaiset edellytykset ja mahdollisuudet unionin sisällä siirrettyjen hakijoiden integroimiselle.

3.7

Ehdotuksen on oltava tältä osin täsmällisempi, ja siinä on esitettävä menettelytapa, jonka avulla arvioidaan ja edistetään turvapaikkainfrastruktuurin ja -palvelujen kehittämistä kaikissa jäsenvaltioissa.

3.8

Järjestelmässä on joiltain osin otettava huomioon turvapaikanhakijoiden esittämät toivomukset unionin sisäisen siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden osalta. Toivomusten on liityttävä selkeästi ja osoitettavissa olevalla tavalla onnistuneen kotoutumisen mahdollisuuksiin (maassa oleskelevat perheenjäsenet, kielitaito ja aiemmat yhteydet maahan esimerkiksi opiskelun tai liiketoiminnan yhteydessä).

3.9

Kulttuuriset siteet mainitaan seikkana, joka on otettava huomioon, kun henkilö siirretään tiettyyn jäsenvaltioon. ETSK katsoo, että tätä kriteeriä ei tulisi käyttää turvapaikanhakijoiden torjumisen perustelemiseksi heidän uskontonsa perusteella.

3.10

Ehdotuksessa ei täsmennetä, miten järjestelmä toimii sellaisten maiden, kuten Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, osalta, joilla on selkeät jäsenyysnäkymät ja joita koettelee huomattavan suuri muuttajien ja turvapaikanhakijoiden tulva.