Escolha as funcionalidades experimentais que pretende experimentar

Este documento é um excerto do sítio EUR-Lex

Documento 52014AE5462

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa (komission tiedonanto)” (COM(2014) 389 final)

EUVL C 230, 14.7.2015, p. 112—116 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

14.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 230/112


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa (komission tiedonanto)”

(COM(2014) 389 final)

(2015/C 230/17)

Esittelijä

:

Jacques LEMERCIER

Euroopan komissio päätti 16. heinäkuuta 2014 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Kauppa, kasvu ja henkinen omaisuus – Strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa”

COM(2014) 389 final.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 17. marraskuuta 2014.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 10.–11. joulukuuta 2014 pitämässään 503. täysistunnossa (joulukuun 10. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 127 ääntä puolesta ja 0 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK antaa tukensa tiedonannolle, jonka tavoitteena on parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamista ja täytäntöönpanoa kolmansissa maissa.

1.2

ETSK kannattaa erityisesti komission ensisijaisiksi katsomia pyrkimyksiä torjua väärentämistä kolmansissa maissa.

1.3

ETSK katsoo, että kolmansia maita koskevassa uudessa lähestymistavassa on löydetty tasapaino EU-tukien säilyttämisen ja havaituissa petostapauksissa sovellettavien seuraamusten välillä.

1.4

ETSK muistuttaa, että paikallinen väestö ei missään tapauksessa saa kärsiä EU:n rahoituksen mahdollisesta supistamisesta.

1.5

ETSK korostaa tarvetta jakaa eurooppalaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnille nykyistä enemmän tietoa ja valistusta seurauksista, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamatta jättämiseen. Väärentäminen ei ole vain ylellisyystuotteisiin liittyvä ongelma. Väärentämistä esiintyy monilla aloilla, kuten auto-, ilmailu-, lääke-, kasvinsuojelu- ja hygienia-alalla, ja myös kulutustavaroita, kuten leluja ja sähkölaitteita, väärennetään.

1.6

ETSK on vakuuttunut siitä, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten täydentäminen sellaisilla kahdenvälisillä kauppasopimuksilla, joihin sisältyy teknistä apua kolmansille maille, on paras keino suojella eri osapuolten etuja.

1.7

ETSK kannattaa follow the money -lähestymistapaa (”seuraa rahaa”), jota komissio soveltaa teollis- ja tekijänoikeuksiin EU:n tasolla, mutta pohtii, onko se aidosti tehokas. Internettalouden arvoketjun pääasialliset välittäjät osoittavat siinä toki esimerkillistä aloitteellisuutta.

1.8

ETSK katsoo myös, että komission tulee käynnistää uusia aloitteita tiedon ja valistuksen jakamiseksi suurelle yleisölle teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen tärkeydestä, sillä tähän mennessä se ei ole tässä onnistunut.

2.   Komission tiedonannon pääsisältö

2.1

Tarkastelun kohteena olevan tiedonannon tarkoituksena on Euroopan komission vuonna 2004 käynnistämän strategian mukauttaminen ehdottamalla uutta strategiaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa. Komissio toteaa, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä teknologisia muutoksia, mutta myös eurooppalaisten yritysten teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät haasteet ja riskit ovat muuttuneet huomattavasti, samoin kuin yhteiskunnan suhtautuminen teollis- ja tekijänoikeuksiin. Asiakirjassa ehdotetaan nykyistä täsmällisempiä ja tehokkaampia ratkaisuja tekijänoikeuksien suojelemiseksi kolmansissa maissa sekä väärennösten torjumiseksi.

2.2   Vakava havainto: henkisen omaisuuden väärinkäyttö jarruttaa kasvua

2.2.1

Teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten sektoreiden osuus EU:n bkt:sta on noin 39 prosenttia eli 4  700 miljardia euroa vuodessa, ja niiden osuus suorista ja välillisistä työpaikoista on jopa 35 prosenttia.

2.2.2

Eräiden komission mainitsemien arvioiden mukaan EU menettää vuosittain noin 8 miljardia euroa bkt:staan väärennösten ja laittomien kopioiden vuoksi. Maailmanlaajuisesti kustannukset voivat nousta jopa 1  300 miljardiin euroon vuoteen 2015 mennessä.

2.2.3

Kun otetaan huomioon, että BRIC-maiden (1) osuus maailmankaupasta kasvoi vuosien 2000 ja 2010 välillä 8 prosentista 18,2 prosenttiin ja että arvioiden mukaan kehittyvien maiden osuus maailman bkt:sta on vuoteen 2030 mennessä lähes 60 prosenttia, väärennökset, laittomat kopiot, varkaudet ja muut henkisen omaisuuden väärinkäytön muodot todennäköisesti lisääntyvät.

2.2.4

Internet on elintärkeä monille aloille. G8-maissa vuosien 2006–2011 bkt:n kasvusta yli 20 prosentin arvioidaan syntyneen internettaloudessa. Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat kuitenkin yleistyneet digitaalitekniikan nopean kehityksen seurauksena ennennäkemättömästi. Arvioiden mukaan väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden osuus maailmankaupasta oli 2 prosenttia vuonna 2008.

2.2.5

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset eivät koske pelkästään digitaalisia kulttuurituotteita vaan myös fyysisiä tavaroita, joilla käydään kauppaa yhä enemmän sähköisen kaupankäynnin foorumeilla.

2.3   Näin ollen on siis tarpeen perustaa todellinen henkisen omaisuuden ”infrastruktuuri”.

2.3.1

On totta, että monissa EU:n ulkopuolisissa maissa on toteutettu useita sääntelyuudistuksia teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn WTO:n sopimuksen (nk. TRIPS-sopimuksen) tuloksena. Täytäntöönpanotoimia haittaavat kuitenkin poliittisen tahdon puute, paikallisviranomaisten riittämätön koulutus, liian pitkät oikeudelliset menettelyt ja tuomioistuimien määräämät liian lievät seuraamukset. Lisäksi se tosiasia, että internet ei tunne rajoja – toisin kuin henkistä omaisuutta koskevat lait –, mutkistaa tasapainoisen politiikan suunnittelua ja herättää kysymyksen välittäjien vastuusta. Välittäjiä ovat esimerkiksi internetpalvelujen tarjoajat, kun ne ylläpitävät teollis- ja tekijänoikeusloukkauksiin syyllistyviä sivustoja, etenkin jos ne ovat sijoittautuneet EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa ei ole asianmukaista lainsäädäntöä ja/tai toimintahalukkuutta.

2.3.2

Tarkasteltaessa erityisesti kohtuuhintaisten, turvallisten ja tehokkaiden lääkkeiden saantia voidaan todeta, että EU toteuttaa toimia, joilla pyritään edistämään sekä innovatiivisilla että geneerisillä lääkkeillä käytävää kauppaa. Näiden toimien yhtenä tavoitteena on torjua potilaille mahdollisesti vaarallisten väärennettyjen lääkkeiden kauppaa.

2.3.3

Komission tiedonannossa muistutetaan, että näiden epäkohtien poistamiseksi EU:lla on käytettävissään monenlaisia ”välineitä”, joiden tehokkuus kuitenkin on liian usein riippuvainen kolmansien maiden halukkuudesta kunnioittaa kyseessä olevia oikeuksia.

2.4   Sidosryhmille suunnatun tiedotuksen parantaminen

2.4.1

Perusoikeuksien ja ”internetvapauksien” kunnioittaminen on johtanut väärentämisen vastaista kauppasopimusta (ACTA) koskevan ehdotuksen hylkäämiseen Euroopassa sekä verkkopiratismin vastaisen Stop Online Piracy Act -ehdotuksen (SOPA) ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua koskevan PROTECT IP Act -ehdotuksen (PIPA) hylkäämiseen Yhdysvalloissa. Nämä epäonnistumiset osoittavat, miten vaikeaa on saada yleinen mielipide ymmärtämään tarve kunnioittaa teollis- ja tekijänoikeuksia. Euroopassa on myös tahoja, joiden mielestä väärentäminen ja piratismi eivät ole rikoksia tai jotka eivät ymmärrä teollis- ja tekijänoikeusloukkauksiin liittyviä taloudellisia seurauksia.

EU:n tavoitteita ja teollis- ja tekijänoikeusloukkauksien vaikutuksia on siksi selitettävä paremmin kolmansissa maissa, ja on perusteltava, miksi unioni pyrkii varmistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen kyseisissä maissa, jotta luodaan keksijöiden oikeuksien puolustamiselle suotuisat olosuhteet.

2.5   Parempien tietojen tarjoaminen

2.5.1

Eräitä tietoja, kuten tietoja teollis- ja tekijänoikeusloukkauksien laajuudesta ja vaikutuksista, on edelleen vaikea saada.

2.5.2

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen perustaminen on tärkeä askel: keskus antaa tietoa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisesta EU:n ulkopuolisissa maissa, jotta pystytään määrittämään ensisijaiset toimintakohteet ja tiedottamaan asianomaisille tahoille.

2.6   Lainsäädännön yhteensovittaminen Euroopassa vaikutusten tehostamiseksi kolmansissa maissa

EU:n laajuisesti yhdenmukaistettu teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva lainsäädäntö helpottaa mitä ilmeisimmin neuvotteluja kolmansien maiden kanssa, koska se tarjoaa selkeän perustan Euroopan unionin neuvotteluasemalle.

2.7   Yhteistyön tiivistäminen EU:n sisällä

Olisi tarkasteltava, miten komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä voitaisiin entisestään parantaa (esimerkiksi tietojen jakamisen osalta). Perustana voitaisiin käyttää yhteistyökumppanuutta, joka on luotu komission, jäsenvaltioiden ja yritysten välille esimerkiksi markkinoillepääsystrategian täytäntöönpanoa varten, ja näin toiminnasta saataisiin resurssitehokasta.

2.8   Teollis- ja tekijänoikeussuojan parantaminen ja täytäntöönpano EU:n ulkopuolisissa maissa

Kuten vuoden 2010 arviointitutkimuksessa todettiin, komissio on edistänyt aktiivisesti teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa monenkeskisellä tasolla, etenkin WTO:n TRIPS-neuvostossa, mutta vastakaiku on ollut vähäistä pääasiassa kolmansien maiden vastustuksen takia.

2.9   Riitojenratkaisu ja muut oikeussuojakeinot

2.9.1

TRIPS-sopimuksen rikkomistapauksissa voidaan turvautua WTO:n riitojenratkaisumenettelyihin.

2.9.2

Jos maat rikkovat jatkuvasti teollis- ja tekijänoikeussääntöjä koskevia kansainvälisiä sitoumuksia, komissio voi rajoittaa niiden osallistumista tiettyihin Euroopan unionin tukemiin teknisen avun ohjelmiin tai supistaa rahoitusta, jota ne saavat näiden ohjelmien yhteydessä.

2.9.3

Useilla jäsenvaltioilla on alan asiantuntijoita (2) edustustoissaan tärkeimmissä maissa kehittämässä vuoropuhelua ja tarjoamassa asiantuntemusta kohdemaassa. Tavoitteena on antaa apua EU:n oikeuksienhaltijoille kolmansissa maissa.

2.10   Maantieteellisten painopisteiden määrittäminen

EU päivittää joka toinen vuosi luettelon prioriteettimaista, joissa teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on puutteellinen.

3.   Keskeisiä havaintoja

3.1

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen ja Euroopan patenttiviraston viimeisimmässä tutkimuksessa käsitellään teollis- ja tekijänoikeuksia hyödyntäviä aloja EU:ssa. Tutkimuksessa arvioidaan niiden osuutta EU:n laajuisissa taloudellisissa tuloksissa ja kauppavaihdossa ja analysoidaan vuosien 2008–2010 tilannetta jäsenvaltioittain.

3.2

Teollis- ja tekijänoikeuksia käyttävien alojen osuus EU:n kaupasta muun maailman kanssa oli kyseisenä ajanjaksona kaikkein suurin, ja ne tuottavat kauppataseeseen ylijäämää. EU:n tuonnista 88 prosenttia on teollis- ja tekijänoikeusvaltaisia tuotteita. Viennistä 90 prosenttia on teollis- ja tekijänoikeusvaltaisia tuotteita. On selvää, että teollis- ja tekijänoikeusvaltaiset sektorit vaikuttavat myönteisesti unionin markkina-asemaan.

3.3

Tutkimuksen mukaan teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten sektorien osuus on suoraan 26 prosenttia kaikista EU:n työpaikoista, eli ne luovat noin 56 miljoonaa suoraa työpaikkaa, joita täydentävät 20 miljoonaa välillistä työpaikkaa. Kaiken kaikkiaan joka kolmas työpaikka EU:ssa on teollis- ja tekijänoikeusvaltaisilla sektoreilla.

3.4

Olisi tärkeää mitata teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamatta jättämisen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset EU:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa. Tämä tarve on perusteltu Euroopan unionia parhaillaan koettelevien taloudellisten ja sosiaalisten vaikeuksien valossa.

3.5   Tietyt sektorit ovat edelleen erittäin arkaluonteisia. Yksi niistä on lääkkeiden saatavuus.

3.5.1

ETSK kehottaa kiinnittämään huomiota erityistapaukseen, joka liittyy pakollisiin lisensseihin kansainvälisessä kaupassa. Lisenssit määritellään TRIPS-sopimuksen 31 artiklassa: niillä luodaan mekanismi, jonka mukaisesti patentin kohdetta on mahdollista käyttää ilman oikeudenhaltijan lupaa muun muassa kansanterveyden suojelemiseksi.

3.5.2

Yleensä patentinhaltija saa vapaasti käyttää suojattua keksintöä henkilökohtaisesti tai sallia muun osapuolen hyödyntää sitä. Yleisen edun mukaisissa perustelluissa tapauksissa kansalliset viranomaiset voivat kuitenkin sallia, että kolmas taho käyttää patenttia ilman sen haltijan suostumusta.

3.5.3

Tätä mekanismia voidaan soveltaa kolmansissa maissa, jotka ovat allekirjoittaneet TRIPS-sopimuksen, sekä EU:n jäsenvaltioissa, kun kolmansiin maihin sijoittautuneet yritykset ovat saattaneet kansanterveyttä edistävät molekyylit markkinoille kohtuuttoman korkeaan hintaan.

4.   ETSK:n näkemykset

4.1

ETSK antaa tukensa tiedonannolle, jonka tavoitteena on parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamista ja täytäntöönpanoa kolmansissa maissa.

4.2

ETSK on erityisen tyytyväinen siihen, että kolmansia maita koskevassa uudessa lähestymistavassa on löydetty tasapaino EU-tukien säilyttämisen ja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaustapauksissa sovellettavien seuraamusten välillä.

4.3

ETSK muistuttaa, että paikallinen väestö ei missään tapauksessa saa kärsiä EU:n rahoituksen mahdollisesta supistamisesta.

4.4

ETSK yhtyy maaliskuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kantaan, jonka mukaan teollis- ja tekijänoikeudet ovat merkittävä kasvua ja innovointia edistävä tekijä.

4.5

ETSK kannattaakin komission ensisijaisiksi katsomia väärentämisen torjuntatoimia.

4.6

ETSK muistuttaa, että ongelma ei koske vain ylellisyystavaroita (vaatteita, hajuvesiä, nahkatuotteita jne.). Autoalalla käytettävien mekaniikkaosien, usein hyvin vaarallisia yhdisteitä sisältävien torjunta-aineiden ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitettujen yleisten kulutustavaroiden väärentäminen yleistyy huolestuttavaa vauhtia, ja tämä vaikuttaa suoraan terveyteen ja turvallisuuteen.

4.7

ETSK muistuttaa, että EU:n viennistä 90 prosenttia on teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten sektorien varassa. Talouteen ja työllisyyteen kohdistuvat seuraukset ovat siten merkittävät.

4.8

ETSK panee merkille uudet toimenpiteet, joilla torjutaan näitä kansainvälisen kauppaoikeuden loukkauksia.

4.9

ETSK kannattaa periaatetta järjestelmällisistä määräaikaisselvityksistä, joissa kartoitetaan tällaiseen käytökseen syyllistyneet yritykset tai valtiot.

4.10

ETSK kannattaa oikeasuhtaisten toimenpiteiden soveltamista rikoksentekijöihin, jotka eivät noudata sääntöjä.

4.11

ETSK kannattaakin politiikkaa, jossa ensisijaisena kohteena ovat kaupallisessa laajuudessa toimivat rikoksentekijät ja jonka tavoitteena on viedä niiltä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan laittoman kaupan tuottamat tulot sekä jossa puututaan näin kasvua, innovointia ja työllisyyttä uhkaaviin tuhoisiin vaikutuksiin.

4.12

ETSK toivookin, että kaupallisen laajuuden käsite määriteltäisiin mahdollisimman täsmällisesti, jotta kaavailtujen seuraamusten soveltamisala ei olisi liian rajallinen ja jotta täytäntöönpanossa ei aiheutuisi huomattavan pitkiä viivästyksiä.

4.13

ETSK korostaa jäsenvaltioiden kanssa ylläpidettävien hyvien yhteistyösuhteiden merkitystä. ETSK muistuttaa erityisesti, että jäsenvaltioissa on toteutettu teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja kunnioittamista kolmansissa maissa koskevia toimia.

4.14

ETSK katsoo myös, että komission tulee käynnistää uusia aloitteita tiedon ja valistuksen jakamiseksi suurelle yleisölle teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen tärkeydestä, sillä tähän mennessä se ei ole tässä onnistunut.

Bryssel 10. joulukuuta 2014

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka.

(2)  Nk. teollis- ja tekijänoikeusasiantuntijat.


Início