Kanne 23.6.2011 — Bulgarian tasavalta v. komissio

(Asia T-335/11)

2011/C 331/45

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Asianosaiset

Kantaja: Bulgarian tasavalta (asiamiehet: Tsvetko Ivanov ja Elina Petranova)

Vastaaja: Euroopan komissio

Aihe

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 15.4.2011 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 2517) kumoamisvaatimus

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.

1)   Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1290/2005  (2) 31 artiklan rikkomista

Bulgarian tasavalta väittää ensiksi, että komissio ei ole osoittanut, että Bulgaria olisi rikkonut unionin lainsäädäntöä. Riidanalaisessa päätöksessä komissio ehdotti 10 prosentin rahoitusta koskevaa korjausta yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän ja maaseuturahaston maatalouden kehittämisohjelman toimintalinjan 2 (ympäristön ja maaseudun parantaminen) menoihin, mikä perustui LPIS-GIS-järjestelmän toiminnan väitettyihin puutteisiin, minkä vuoksi ”olennaisen” valvonnan suorittaminen oli mahdotonta, ja tämä osoitti komission mukaan vakavia toimintahäiriöitä valvontajärjestelmässä, mikä merkitsi vakavaa vaaraa rahastolle aiheutuvista huomattavista tappioista. Lisäksi ehdotettiin 5 prosentin korjausta täydentävään suoraan tukeen, mikä perustui edellä mainittuihin LPIS-GIS-järjestelmän toiminnan puutteisiin. Kantaja esittää tosiseikkoja ja tietoja hallinnollisten ristiintarkastusten ja paikan päällä tapahtuneiden tarkastusten suorittamisesta, mikä sen mukaan osoittaa komission väitteet vääriksi.

Kantaja väittää toiseksi rahoituksen ulkopuolelle jätetyistä määristä, että komissio ei arvioinut asianmukaisesti merkityksellisen lainsäädännön rikkomisen luonnetta eikä vakavuutta. Kantaja väittää tässä yhteydessä, että asianmukaisessa lainsäädännössä edellytettyä perusteellisempi ”olennainen” valvonta suoritettiin ja että komission päätelmä tällaisen valvonnan puuttumisesta ei vastaa valvontajärjestelmien tämänhetkistä tilaa Bulgarian tasavallassa.

Kantaja väittää kolmanneksi, että vaaraa unionin talousarvioon kohdistuvista tappioista ei arvioitu asianmukaisesti. Se väittää, että komissio teki virheen unionin lainsäädännön rikkomisen taloudellisista seurauksista, koska se tukeutui sovitteluelimen lopulliseen kertomukseen asiassa 10/BG/442, jossa todettiin nimenomaisesti, että Bulgarian viranomaiset valvoivat täysimääräisesti pysyviä laitumia paikan päällä.

2)   Toinen kanneperuste, joka koskee suhteellisuusperiaatteen loukkaamista

Kantaja vetoaa asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan 2 kohtaan ja unionin yleisen tuomioistuimen vaatimukseen siitä, että korjauksen määrän on liityttävä selvästi unionille mahdollisesti aiheutuvaan vahinkoon ja väittää, että korjauksen prosenttimäärän on oltava oikeassa suhteessa todettuihin sääntöjenvastaisuuksiin ja unionin talousarvioon kohdistuvaan vaaraan. Esillä olevassa asiassa vahvistetut korjaukset ylittävät rajat, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyllä tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseksi ja tähän soveltuvaa, minkä vuoksi niitä on alennettava.

3)   Kolmas kanneperuste, joka koskee oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista

Kantaja väittää, että komissio loukkasi oikeusvarmuuden periaatetta, koska se jätti huomiotta toimintaohjeet, jotka se itse määritteli asiakirjassa VI/5530/97. (3) Koska Bulgarian viranomaiset suorittivat olennaisen valvonnan, komission olisi pitänyt edellä mainitun asiakirjan perusteella määrittää 5 prosentin rahoitusta koskevat korjaukset 10 prosentin sijaan, kun oli kyse menoista, jotka koskivat yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää ja maaseuturahaston maatalouden kehittämisohjelman toimintalinjaa 2 (ympäristön ja maaseudun parantaminen).

Kantaja katsoo lisäksi, että säännöksissä, joihin komissio tukeutui asettaakseen kolme sääntöä, joita se väittää Bulgarian tasavallan rikkoneen, jäsenvaltioille asetetaan tiettyjä velvoitteita, jotka poikkeavat virallisessa tiedonannossa vahvistetuista velvoitteista. Paitsi että asianmukaisissa asetuksissa ei säädetä kahdesta edellä mainituista kolmesta säännöstä, niiden täytäntöönpanosta ei myöskään ole hyvin määriteltyjä arviointikriteerejä. Myöskään kolmannen säännön täytäntöönpanosta ei ole hyvin määriteltyjä arviointikriteerejä. Bulgarian tasavalta väittää, että se on täyttänyt asetuksen N:o 796/2004 (4) 26 artiklan vaatimukset.

4)   Neljäs kanneperuste, joka koskee SEUT 296 artiklan 2 kohdan rikkomista

Riidanalaisen päätöksen vaikutuksena on Bulgarian tasavallalle aiheutuneiden menojen, joiden suuruus on 24 543 106,87 euroa, sulkeminen unionin rahoituksen ulkopuolelle. Kantaja katsoo, että koska riidanalainen päätös aiheuttaa sille vahinkoa, asianmukaiset perustelut Euroopan komission taholta syistä, jotka koskevat rahoitusta koskevien korjausten tekemistä, koskevat sen etua huomattavissa määrin. Kantaja väittää, että komissio ei esittänyt riittävän selvästi ja yksiselitteisesti syitä rahoitusta koskevien korjausten tekemiseen ja että se ei näin ollen täyttänyt riidanalaisen päätöksen perusteluvelvollisuuttaan kantajaan nähden.

(1)  EUVL L 102, s. 33

(2)  Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, s. 1)

(3)  Rahoituksellisten seuraamusten määrittäminen EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa päätöstä valmisteltaessa

(4)  Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21.4.2004 annettu komission asetus (EY) N:o 796/2004 (EUVL L 141, s. 18)