31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 77/69

1.1

Komitealta pyydetään lausuntoa muutoksista, joita komissio ehdottaa tehtäviksi vuonna 2005 annettuun direktiiviin alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen torjunnasta, jotta säädöksessä otettaisiin huomioon ympäristörikoksia koskeva tuomioistuimen oikeuskäytäntö siltä osin kuin se liittyy yhteisön toimielinten toimivaltaan, yhteisön lainsäädännön tehokkuuteen ja siihen, missä määrin EY:n perustamissopimus on ensisijainen EU:sta tehtyyn sopimukseen nähden, kun on kyse sopimuksissa määritellyistä yhteisön politiikoista ja tavoitteista.

2.1

Komitea huomauttaa jälleen kerran, ettei yhteisöllä perussopimusten nojalla ole periaatteessa lainkaan rikosoikeudellista toimivaltaa.

2.2

Komission on kuitenkin huolehdittava siitä, että sen aloiteoikeuden piiriin kuuluva yhteisön oikeus on tehokasta, jotta yhteisön toimivaltaan kuuluvat, EY:n perustamissopimukseen kirjatut politiikat voidaan toteuttaa moitteettomasti. Komissio voi tässä tarkoituksessa ehdottaa säädösaloitteissaan, että hallitukset säätävät omissa kansallisissa lainsäädännöissään luonnollisille ja oikeushenkilöille oikeasuhtaisia, tehokkaita ja varoittavia seuraamuksia, rikosoikeudelliset rangaistukset mukaan luettuina, kun kyseiset henkilöt syyllistyvät ympäristörikkomuksiin tahallisesti tai törkeän huolimattomuuden seurauksena, suoraan asianosaisina tai niihin osallisina tai jos kyseiset henkilöt yllyttävät sellaisiin rikkomuksiin, joista on perusteltua määrätä tässä tarkoitettuja rikosoikeudellisia seuraamuksia.

2.3

Aiemmin antamassaan lausunnossa (1) komitea arvosteli komission liioiteltua kantaa yhteisön toimivallan laajuuteen rikosoikeudellisissa asioissa ja kannatti maltillisempaa tulkintaa, joka on lopulta osoittautunut täysin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiseksi (2). Vuoden 2000 jälkeen on hukattu paljon aikaa toimielinten väliseen välienselvittelyyn. Nyt asiaan on saatu selvyys, joten vastaisuudessa on entistä paremmat mahdollisuudet vaatia ympäristönormien noudattamista.

2.4

Toisinaan ilmaistu pelko siitä, että perussopimusten tulevat muutokset muuttaisivat jälleen toimivaltavasuhteita ja siis yhteisön lainsäädäntöä, jolta puuttuisi näin vakaus ja oikeusvarmuus, ei vaikuta perustellulta sen paremmin nykyisen toimielintilanteen valossa kuin jos olisi sovellettu Lissabonin sopimusta. Jäsenvaltiot eivät missään tapauksessa näytä olevan valmiita jakamaan rikosoikeudellista toimivaltaansa, koska sitä pidetään itsenäisen määräysvallan alaisena toimivaltana, joka kuuluu ”kovan ytimen” muodostamiin valtiotason toimivalta-aloihin. Kuten helposti voidaan havaita, ei edes lainsäädäntöprosessiin osallistuvien instituutioiden toimivaltaan kajoaminen vaikkapa vähemmän radikaalisti riittäisi itse asiassa perusteluksi lainsäädännön perusluonteiselle muuttamiselle.

2.5

Tuomioistuimessa vireille pannussa asiassa C-308/2006, joka liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston 7 päivänä syyskuuta 2005 antaman direktiivin 2005/35/EY pätevyyteen kansainvälisen julkisoikeuden valossa, tuomioistuin on katsonut, että se ei ole toimivaltainen, ja saattanut näin riita-asian päätökseen. Asia ei itse asiassa olisi edennyt suotuisasti myöskään muissa kansainvälisissä oikeuskäytännöissä tämän lausunnon aihepiirin ulkopuolelle jäävistä oikeudellisista ja poliittisista syistä, mutta vaikka jossakin oikeusjärjestelmässä suostuttaisiin antamaan yhteisön lainsäädäntöehdotuksesta neuvoa-antava lausuma, se ei riitä haasteeksi yhteisön lainsäätäjälle, joka on omalla oikeudenalallaan vahvasti kansallisten oikeusjärjestelmien ja kansainvälisen oikeuden yläpuolella eikä lisäksi ole kansainvälisen oikeuden toimija.

2.6

Alusten aiheuttamaa pilaantumista koskeva ehdotus on siis täysin yhteensopiva yhteisön oikeuskäytännön ja jäsenvaltioiden kanssa, kun siinä yksilöidään muutamat vakavat tapaukset, joissa yhteisö kehottaa jäsenvaltioita määräämään rikosoikeudellisia seuraamuksia ja säätämään kansallisessa rikosoikeudessa kyseisistä rikkomuksista tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia yhteisön oikeuden tarkoin määriteltyjen rikkomistapausten torjumiseksi.

2.7

Kyseessä ei ole rikosoikeuden yhtenäistäminen, sillä jäsenvaltioita kehotetaan ainoastaan kvalifioimaan rikkomuksia ja rankaisemaan rikosoikeuden mukaisesti laittomuuksista, joiden tunnusmerkistön yhteisön lainsäätäjä tyytyy kuvailemaan. Tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella jäsenvaltioille voidaan kuitenkin asettaa rikosoikeudellisia velvoitteita, mikä on aiempaa tehokkaampi keino vahvistaa eurooppalaisia oikeusnormeja ja niiden noudattamista merkittävimmissä kysymyksissä.

2.8

Komitea suhtautuu siis myönteisesti ehdotukseen muuttaa vuonna 2005 annettua direktiiviä ja kannattaa ehdotusta. Komitea katsoo, että vähitellen käyttöön otettavien, alusten uusien tunnistus- ja valvontakeinojen ansiosta voidaan varmistaa, että direktiiviä noudatetaan kaikilta osin, kun laittomista käytännöistä rangaistaan tehokkaasti ja järjestelmällisesti.